Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Tag Archives: kustantajat

E-kirjat JAMKin kirjastossa, ver. 2

Blogi-kirjoitukseen Kirjastot saavat lainata lukulaitteita, eivät e-kirjoja kommenteissa muistuteltiin, että kirjastot ovat lainanneet kotimaisia e-kirjoja Ellibsin palvelun kautta 2000-luvun alusta, samoin yliopisto- ja amk-kirjastot tarjoavat kymmeniä tuhansia e-kirjoja verkkoyhteydellä ja IP-tunnistuksella. Välittäjät, kuten Ellibs ja Dawsonera, saavat Suomessa lainata omien systemiensä kautta e-kirjoja, kuten kollega muistuttelee.

Kyse ei olekaan tästä vaan tästä Laihon huomatuksesta: Suomen kustannusyhtiön johtaja Sakari Laihon mukaan kustantaja ei voi luovuttaa eteenpäin sellaista, mitä se se ole tekijältä saanut eikä sähkökirjoihin liittyviä kysymyksiä ole vanhoissa sopimuksissa huomioitu lainkaan.

Tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen tarvitsemaa ammattikirjallisuutta on varsin suppeasti tarjolla e-kirjoina. Esimerkiksi JAMKin pilotoimassa WSOYPron verkkokirjapalvelussa koko hankkeen aloitus viivästyi Sanasto-sopimuksen vuoksi, sillä sopimus esti joidenkin kirjavalikoimaan ehdotettujen kirjojen saannin WSOYPron verkkokirjakokoelmaan.

Jo vuosia olen lähestynyt kotimaisia kustantajia e-kirja-asioissa ja toivonut suosituimpia kurssikirjoja e-kirjoiksi (Ellibs palvelee hyvin vain jos e-kirjaa tarvitaan yksi tai kaksi kappaletta).

WSOYPRO on ollut hyvä yhteistyökumppani ja yhteistyön tuloksena on syntynyt sekä käytettävyydeltää että saavutettavuudeltaan hyvä e-kirjapalvelu.
Mutta entä muut ammattikirjallisuuden kustantajat: Talentumin vastaus – ei mitään uutta e-kirjarintamalta, vaikka kuusi vuotta olen yrittänyt todistella e-kurssikirjan tarvetta. Siis tarve on meidän puolellamme, ei ehkä Talentumin, joka myy painettuja kirjoja huimia määriä.  Edita tarjoaa ainostaan opettajille suunnattua materiaalia sähköisenä ja kaikki opiskelijoille suunnattu oppikirjallisuus on saatavana vain painettuna (Ellibin kautta muutama poikkeus).  Viimeksi pari viikkoa sitten lähetin tiedustelun heidän e-kirjatilanteestaan ja sain positiivisen vastauksen, jossa tiedusteltiin: Onko sähköisessä muodossa olevan oppikirjan tarve suuri? Pitäisikö Editan oppikirjat saada sähköiseen muotoon? PITÄISI, vastasin ja jos sähköpostiviestissä voi sanoa puhuvansa kuin Runeberg, tein sen.

Olen neuvotellut useita yksittäisiä e-kirjoja suoraan kustantajan kanssa ja jos kirjailija on antanut luvan, olemme olleet onnellisia saadessamme e-kirjan opiskelijoiden käyttöön JAMKin verkossa (Anni-palvelimen kautta).  On kuitenkin kirjoja ja kirjailijoita, joista kustantajat sanovat, että tietty kirja ei tule e-kirjaksi, koska se myy niin hyvin p-kirjana tai kirjailija ei halua antaa e-kirjaa, koska pelkää kirjan leviämistä vertaisverkkoon.

E-kirjat näkyviksi ja käyttö käteväksi -tutkimuksen johtopäätökset JAMKin osalta olivat:

Jotta e-kirjat sopisivat nykyistä paremmin opiskeluun, opetukseen ja tutkimukseen, pitäisi nykyistä kotimaista e-kirjatarjontaa lisätä, helpottaa e-kirjan saatavuutta ja käytettävyyttä poistamalla rajoituksia esimerkiksi selaamisessa, yhtäaikaisessa käytössä ja etäkäytössä. E-kirjojen haku vain yhdestä paikasta, integrointi muihin järjestelmiin, kuten oppimisympäristö Optimaan ja Web 2.0 -sovelluksiin olisi oltava olla kunnossa!

Toivotaan siis, että kotimaisen ammattikirjallisuuden tarjonta e-kirjoina lisääntyy tulevaisuudessa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa e-kirjojen tilanne on hyvä. Kirjasto on pyrkinyt aktiivisesti kehittämään kotimaisia e-kirjapalveluita yhdessä kustantajien ja e-kirjapalveluiden tuottajien kanssa, ja myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun opettajat ja henkilöstö ovat olleet mukana tässä kehitystyössä.
JAMKin kirjastolla on yksittäisiä kotimaisia e-kirjoja yli 200 eri e-kirjapalveluissa sekä eri tieteenalat kattavassa Ebrary-palvelussa yli 50 000 englanninkielistä e-kirjaa. Dawsonera e-kirjapalveluun hankitaan e-kirjoja viikoittain lisää. Kirjaston oma Anni-aineistopalvelin mahdollistaa ns. kertaostoina hankittujen yksittäisten e-kirjojen jakelun. Anni-palvelimella tällä hetkellä 56 e-kirjaa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun maksullisten e-kirjojen tarjonta (vain JAMKin verkossa):

Dawsonera, englanninkielisiä e-kirjoja, yli 100 000 e-kirjaa eri tieteenaloilta
(JAMKilla noin 50 e-kirjaa)

Ebrary, JAMKin käytössä yli 50 000 englanninkielistä e-kirjaa eri tieteenaloilta

Ellibs, JAMKilla noin 60 e-kirjaa

Immateriaalioikeuden perusteet

IT2010 sopimusehdot (Anni-palvelimella)

Juridiikkaonline , sisältää oikeustieteen e-kirjoja

Laivauskäsikirja (Finpro) – tunnukset

Metodologia-sarja (Anni-palvelimella)

Mikosta mestariksi : baarityön käsikirja, e-kirja (Anni-palvelimella)

Ornanet-opintomateriaalit (Anni-palvelimella) – sisältää 23 tietotekniikka-alan opasta

Palkkahallinnon käsikirja (Anni-palvelimella)

Perl e-kirja (Toolkit) (Anni-palvelimella)

Projektitoiminnan opintomateriaalit (Anni-palvelimella) , useita e-kirjoja aiheeseen liittyen

Prosessijohtamisen käsitteet (Anni-palvelimella)

SFS 509 Laadunhallinnan tietopaketti (Anni-palvelimella)

SFS 510 Sähkökaavioiden piirrosmerkit (Anni-palvelimella)

SFS Laadunhallinta ja ISO 9000-2000 360 astetta (Anni-palvelimella)

Suomen tilastollinen vuosikirja / Statistical Yearbook of Finland

WSOYpron verkkokirjat , 47 e-kirjan kokoelma

Yritysonline , sisältää yritysalan e-kirjoja

Seinäjoen e-kirjapäivän antia

Seinäjoen e-kirjapäivässä  1.10.2010 paneuduttiin e-kirjoihin ja lukulaitteisiin monesta eri näkökulmasta: korkeakoulu- ja yleisten kirjastojen, e-kirjojen toimittajien sekä kirjakaupan näkökulmasta. eReading-hankkeen vetäjä Helene Juhola kävi esityksessään läpi hankkeen tämänhetkisiä tuloksia.

Linkki esityksiin on tämän artikkelin lopussa.

Oma esitykseni E-kirjoista virtaa opetukseen ja opiskeluun oli päivän ensimmäinen. Minua pyydettiin esityksessäni tuomaan esille e-kirjan edut oppimisen tukena. Kaksi aikaisempaa e-kirjatutkimustani, E-kirjat opetuksessa sekä E-kirjat näkyviksi ja käyttö käteväksi, ovat selvästi lisänneet e-kirjan käyttöä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Verkko-opinnot ja etäopiskelu lisääntyvät koko ajan ja e-kirjan hyvä saatavuus antaa selvästi etua opetukseen, opiskeluun ja tutkimukseen.

Esityksessäni kiinnostusta herätti Dawsonera e-kirjapalvelun Rental-toiminto, joka on käytössä meillä JAMKissa. Dawsonera-palvelussa on yli 100 000 e-kirjaa, joista  JAMKin opiskelijat ja henkilökunta voivat tehdä vuokrauspyynnön (Request rental).
Opiskelijat käyttävät palvelua varsinkin opinnäytenäytetöihin. Tämä on hyvä, koska kirjasto maksaa vuokraus-kirjasta vain 6 % kirjan listahinnasta eikä kirjaa tarvitse ostaa kokoelmaan omaksi.

Kiitos järjestelmäsuunnittelijamme sain esitellä myös testikäytössä olevan uuden web-pohjaisen Anni2-palvelimemme, joka parantaa huomattavasti Annilla olevien e-kirjojen käytettävyyttä -toivottavasti saamme uuden Annin pian tuotantokäyttöön.

Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunginkirjastosta esitteli kokemuksia lukulaitteiden lainauksesta sekä digisisällön neuvotteluista. OPM-rahoitteisessa projektissa pyritään yhdessä  Turun kaupunginkirjaston kanssa hahmottamaan, ovatko e-lukijat tulevaisuuden massamedia vain vain ohikiitävä välivaihe ja mikä on tulevaisuuden julkaisuformaatti.

Projektin tavoitteena on löytää 

    • suomalaisia kustantamokumppaneita
    • Konkretisoida kirjastojen tulevien aineistojen paikkaa fyysisen ja digitaalisen rajalla
    • Rakentaa palvelu, jossa avataan kirjastojen asiakkaille digisisältöjä erilaisiin kannettaviin laitteisiin mukaan lukien e-kirjanlukijat.

    Nousiainen-Hiiri kertoi 5.3.2010 järjestetystä e-kirjafoorumista, jossa oli paikalla kustantajien, tekijänoikeusjärjestöjen, kirjavälittäjien, ja e-aineiston välittäjien ja kirjastojen edustajia.  Foorumin tavoitteina olivat neuvottelut digisisällön koekäyttöön saamisesta usean kustantajan / oikeudenhaltijan kanssa.

    Haasteina neuvotteluissa ovat Hiiri-Nousiaisen mukaan tekijänoikeudet, teoksen suojaaminen, ansaintalogiikka. Konkretian luomisessa haasteet taas ovat teoksen jakelu ja suojaaminen, ansaintalogiikka kirjastojen näkökulmasta.

    Eteenpäin kuitenkin mennään ja jatkosuunnitelmissa on paitsi neuvottelujen jatkaminen myös sisältöpalvelimen pystyttäminen, muihin pohjoismaisiin tapoihin tutustuminen, uuden sukupolven e-laitteiden hankinta sekä kansallinen e-aineistoalusta.

    Tuotepäällikkö Anneli Hämäläinen esitteli Lehtimarketin e-kirjatarjontaa.  Tarjolla on paljon, mutta e-kirjat ovat suurimmaksi osaksi niputettu paketteihin. Tämä ei ole hyvä asia kirjastojen kannalta, koska kirjastojen tarve on nimenomaan ostaa e-kirjoja title-by-title, esimerkiksi e-kurssikirjoja. Lehtimarketin toteuttaman e-kirjakyselyn  tulokset vahvistavat myös tätä käsitystä: helppo käytettävyys ja hakuominaisuuksien selkeys sekä aineiston vastaavuus koulutusalan/ tiedekunnan tarpeisiin koettiin tärkeiksi.

    Lehtimarketilla on laadukasta aineistoa, kuten erilaisia lääketieteen kuvapankkeja, Springer Images, Primal Pictures. He tarjoavat myös Sagen käsikirjoja. Ja ainakin meillä JAMKissa odotellaan kovasti Jari Metsämuurosen Metodologian uutta e-kirjapainosta. Meillä on jo useiden vuosien ajan ollut Metodologia-sarja e-kirjoina Anni-aineistopalvelimellamme ja kovassa käytössä tutkimusopinnoissa.

    Edutukun Jouni Pennanen esitteli WSOYPron verkkokirjoja. JAMKin kirjasto pilotoi vuosina 2007-2008 palvelua ja täytyy myöntää, että palvelusta tuli hyvä sekä käytettävyydeltään että saavutettavuudeltaa. JAMKissa on tällä hetkellä noin 55 e-kurssikirjan kokoelma, joka on opettajien valitsema. Ainoa huono puoli palvelussa on sen suppeat aihealueet: tarvitaan enemmän e-kirjoja esimerkiksi kasvatuksen ja opetuksen ja  sosiaali-ja terveysalan saroilta.

    Ellibs e-kirjat edustavat ensimmäisiä e-kirjoja Suomessa. Koska Ellibs on e-kirjojen lainauspalvelu (kirjat lainataan/ladataan omaan työasemaan) ne eivät sovellu oppilaitoskäyttöön opetustilanteeseen kovinkaan hyvin. E-kirjat opetuksessa -hankkeessa tutkin juuri Ellibs-kirjoja opetuksessa: meillä oli noin parikymmentä nimekettä, joista esimerkiksi C++ -kirjaa ostimme 33 nidettä ohjelmoinnin oppitunnilla käytettäväksi. Tuolloin käytettävyydessä, lähinnä kirjojen lataamisessa oli suuria ongelmia, mutta Ellibsin siirtyessä käyttämään Adobe Digital Editions-lukuohjelmaa, on käytettävyys parantunut huomattavasti.

    eReading-hankkeen vetäjä Helene Juhola johdatteli aiheeseen esittelemällä erilaisia mobiileja medialaitteita – lukeminen erilaisilla laitteilla. Juholan mukaan lukulaitteista on tullut kiinnostava media-alusta. Amazon avasi Kindlellään e-kirjabusineksen ja muita toimijoita tulee koko ajan mukaan businekseen. Viimeisimpien tietojen mukaan n. 40% USA:n kansalaisista olisi valmis ostamaan lukulaitteen, jos sen hinta olisi < 99 USD ja  5 % kirjojen kaupasta on sähköisiä kirjoja.

    eReading-hankkeessa panostetaan uuden, maksullisen sisällön markkinan muodostumiseen, käyttäjien ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen, tuote- ja palvelukonseptien sekä liiketoimintamallien kehittämiseen. Hankkeessa panostetaan myös standardeihin ja tarvittaviin teknologioihin.

    Hankkeen vetäjä on Viestinnän keskusliitto ja mukana on muun muassa kustantajia, kirjakauppoja, kansalliskirjasto/OPM, VTT, Aalto-yliopisto sekä asiantuntijoina esimerkiksi Petteri Järvinen.

    Haasteita on paljon: sisältöformaatit, tekijänoikeudet, liiketoiminta- ja ansaintamallit, käyttäjät ja asiakkaat, tuotantoprosessit ja jakelu ja myynti. Osa haasteista näyttää ratkeavan kansainvälisellä tasolla (mm. ePub).

    Kustantajat kehittävät parhaillaan omaa sisältötarjontaansa (ensi viikolla Helsingin kirjamessuilla varmasti räjähtää). Myös kirjastokäyttöä, ts. toimivaa e-kirjamallia etsitään. Mutta uutta kehitellään ja tarjontaa tulee myös avoimille alustoille.

    Kirjat sähköistyvät – mikä muuttuu? Suomalaisen kirjakaupan tietohallintopäällikkö Ville Ahola kävi läpi esityksessään trendejä maailmalta: Yhdysvalloissa e-kirjojen myynti on kasvanut räjähdysmäisesti ja tiettyjä nimekkeiden myynnistä e-kirjojen osuus on jo yli 50 %. Yritysmaailman tulevaisuusennusteet noudattelevat samaa linjaa: Gina Centrello, President of Random House: “In 2015, ebooks will be 50% of books sales.”  Nicholas Negroponte, Director MIT Media Lab: “The physical book is dead. In 5 years the ebook will have killed it.”

    Itse en usko jälkimmäisen ennusteen koskaan toteutuvan, ainakin toivon, ettei näin käy koskaan 8)

    Esitykset kokonaisuudessaan löytyvät täältä, http://kirjasto.seamk.fi/Suomeksi/Tutustu_kirjastoon/Tapahtumat/E-kirjapaiva_Seinajoella.iw3

Sähkökirja tulee vihdoin – Keskisuomalainen

Keskisuomalainen uutisoi 8.9.2010 kuinka suuret kustantajat ja kirjakaupat ovat vihdoin löytäneet yhteisen sävelen sähkökirjan suhteen. Ilkka Kuosmasen artikkelissa Sähkökirja tulee vihdoin kerrotaan  sähkökirjojen esiinmarssista, kuullaan kustantajien ja kirjailijoiden mielipiteitä sähköisistä kirjoista sekä tulevaisuuden skenaarioista kirja-alalla.

Kuosmasen artikkelin mukaan sähkökirjan esiinmarssi ajoittuu lokakuun loppuun Helsingin kirjamessuille, jossa ainakin WSOY ja Otava tuovat tuhdin paketin sähköistä sisältöä syksyn kirjamarkkinoille. Samalla lukulaitteet saadaan vihdoin kirjakauppojen hyllyille, kertoo kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola.

WSOY:ltä kerrotaan, että heillä on satoja nimekkeitä, uutta ja vanhempaa kirjallisuutta, valmiina odottamassa. Baijarsin mukaan WSOY:n sähköisiä kirjoja tulee myyntiin sekä Elisan verkkokauppaan että kirjakauppojen omille nettisivuille. Kirjoja voi ladata useampaan erilaitteeseen, kertoo Baijars. Mutta myyntihinnoista hän ei halua tässä vaiheessa sanoa vielä mitään.

Kirja tienhaarassa -teoksen julkistamistilaisuudessa (Gaudeamus) kirjoittajat Kai Ekholm ja Yrjö Repo yhdessä Baijarsin ja Jaakkolan kanssa kommentoivat kirjallisuuden tulevaisuudennäkymiä. Vaikka Ekholm & Repo vakuuttelivat, että kirja-ala ei ole kriisissä, eivät he kuitenkaan kiistäneet selvää kirja-alan murrosta: ihmiset eivät enää osta kaunokirjallisuutta entiseen malliin, koska netin ilmainen tieto syö markkinoita tieto- ja oppikirjallisuudelta.

Alv ja KDK

Kustannusalan edustajat penäävät valtiolta pikaisesti arvovalintoja, jotta Suomi säilyttää jatkossakin maineensa lukukansana. Tällä hetkellä sähkökirjan katsotaan olevan palvelua, joten ensimmäinen toimi olisi sähköisen kirjallisuuden alv-kannan alentaminen 23 prosentista 9 prosenttiin kuten painetussakin kirjassa. Lisäksi Ekholm painottaa, että valtion olisi viipymättä otettava kaupalliset kustantajat mukaan parhaillaan perusteilla olevaan Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon (KDK), jonka avulla tarjotaan kansalaisille kaikki sähköinen aineisto ns. yhden luukun kautta.

Tulevaisuuden skenaariot

Ekholm ja Repo hahmottelevat kirjansa loppupuolella kaksi tulevaisuuden skenaariota kirja-alalle: Suomi taantuu lukemisen tapapajulaksi, koska painettuja kirjoja ei enää osteta tarpeeksi, jolloin perinteinen kustannustoiminta ei enää ole kannattavaa. Positiivisessa skenaariossa sähköisestä kustantamisesta tehdään uusi dynaaminen jakelukanava painetun formaatin rinnalle.

Lukijan kannalta muutosta on vielä mahdoton arvioida, mutta Anna Baijarsin mukaan yksi mahdollinen skenaario on, että kustantamot suovat jatkossa painetun muodon vain parheitan myyville tähdilleen ja muiden, ns. rivikirjailijoiden on tyytyminen persoonattomaan sähköiseen formaattiin. Baijars kuitenkin sanoo:”kristallipalloahan tässä ei ole kenelläkään”.

Ilkka Kuosmasen kommentti sähkökirjan lukukokemuksesta löytyy alkuperäisen artikkelin tiedoista (ks. lähde).

Lähde:
Kuosmanen, I. (2010). Sähkökirja tulee vihdoin. Artikkeli Keskisuomalaisen Kulttuurisivuilla 8.9.2010.

JAMKin verkossa pääsy Keskisuomalaisen sähköiseen arkistoon Nelli-portaalin kautta:
http://www.nelliportaali.fi/V/?institute=JAMK&portal=JAMK&new_lng=fin&func=find-db-1-title&mode=titles&scan_start=keskisuomalainen&search_type=contains

Elokuu 2010 – sähkökirjojen tilanne Suomen kustantamoissa

Kustantajat ja kirjakauppiaat ovat koko vuoden lupailleet, että sähkökirja tulee syksyllä, mutta paljon muuta ei ole kerrottu, ei edes, millä laitteella e-kirjoja luetaan.

Aamulehden artikkelissa 10.8. Juha Karvanen (2010) kokoaa yhteen suomalaisten kustantajien ja kirjakauppiaiden lupaukset tulevasta teknologiasta.

WSOY: tuottaja Fredrik Rahka kertoo työnantajansa julkaisevan syksyn aikana kymmeniä, ellei satoja sähkökirjoja.

– Viimeistään lokakuussa. Mutta pitää olla lukulaitteita ennen kuin on järkevää myydä sisältöä. Väinö Linnan 90-vuotisjuhlien kunniaksi julkaistaan hänen tuotantoaan. Lisäksi on tulossa ainakin Jari Tervoa ja Sinikka Nopolaa, paljastaa Fredrik Rahka.

Otavan myynti- ja markkinointijohtaja Maija Kuusi arvelee kustantamonsa lanseeraavan e-kirjan Helsingin kirjamessuilla lokakuun lopussa. Työn alla on kymmeniä nimikkeitä. Nimiä ei paljasteta.

Gummeruksen tuotepäällikkö Annikka Heinonen kertoo julkaisuun tulevan syksyllä 20-30 sähkökirjaa, mutta muistuttaa paljon olevan kiinni laitemyynnistä. Nimiä ei taaskaan paljasteta.

Summa summarum: suomalaiset kustantajat ovat vihdoinkin lähteneet mukaan e-kirjabisnekseen.

Seuraamme mielenkiinnolla, miten asiakkaat ottavat uuden teknologian vastaan.

Lähde:
Karvonen, J. (2010). Sähkökirjat: Näin lupaavat suomalaiset kustantajat. Artikkeli 10.08.2010 – 09:33 Aamulehti.fi.
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kulttuuri/sahkokirjat-nain-lupaavat-suomalaiset-kustantajat/186930