Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Tag Archives: lukulaitteet

Cisco Cius – tabletti yritys- ja opetuskäyttöön

Laadukkaista verkkolaitteistaan tunnettu Cisco tuo markkinoille  yhteistoiminnallisen tabletin. Cius-niminen tabletti on  Android-pohjainen ja mahdollistaa  sekä  ääni- että videopuhelut ja  videoneuvottelut. Ciscon mukaan tabletin reaaliaikaiset integroidut yhteistyösovellukset ovat ainutlaatuiset verrattuna muihin tabletteihin. (Cisco 2011.)

Vaikka Cius on suunniteltu yrityskäyttöön, tabletti soveltuu erinomaisesti myös opetukseen. Esimerkiksi Wisconsin  yliopisto on ottanut Cisco Ciuksen opetuskäyttöön tukemaan etäopetusta: opiskelijat voivat seurata luentoa WebEx-videon kautta. (Ford, M. 2011.)

Luokkahuoneen ulkopuolella opiskelijat ja opettaja voivat olla yhteydessä ryhmätyövälineiden avulla , esimerkiksi koordinoida projektia, olla reaaliaikaisessa videoyhteydessä ja luoda asiakirjoja . Ottamalla opetuskäyttöön Cisco Cius -tabletin, tarjoaa yliopisto joustavan oppimisympäristön, joka helpottaa opiskelijoiden ja opettajien työskentelyä yhdessä luokkahuoneen ulkopuolella. Näin opetuksen laatu sekä oppimistulokset paranevat.  (Mt.)

 Yritysmaailman muuttuessa yhä enenemässä määrin mobiiliksi, visuaaliset ja virtuaaliset ominaisuudet ovat must (pakko olla). PC:n aikakausi on Ciscon White paperin (2011) ennusteen mukaan ohi, so. PostPC  Era.

Ciscon  White paperin (2011) mukaan  työympäristö kehittyy seuraavasti:

2011 Mobile:

Fifty Percent of Computing Devices

Will Be Smartphones and Tablets

2012 Virtual:

Forty Percent of Businesses

Will Use Cloud-Based Services

2013 Visual:

Ninety Percent of Network Traffic

Will Be Video

Edelleen Cisco ennustaa: vuonna 2011 myydään yli 50 miljoonaa taulutietokonetta, joista yli 25 prosenttia ostetaan yrityskäyttöön, ja vuoteen 2013 mennessä jo 80 prosenttia yrityksistä on ottanut tabletit käyttöön.

Ciscon Cius kilpailee markkinoista lähinnä iPadin kanssa, jolla on jo vankka markkina-asema, varsinkin akateemisissa piireissä.

Lähteet ja lisätietoja Ciuksesta:

Cisco Cius. 2011. Redefine the Way You Work with Cisco Cius.  http://www.cisco.com/en/US/products/ps11156/index.html.

Cisco White paper. 2011.Cisco Cius: Mobile Collaboration in the Post-PC Era. http://www.cisco.com/en/US/prod/collateral/voicesw/ps6789/ps7290/ps11156/white_paper_c11-678038.html.

Ford, M. 2011. Cisco Cius: Customers Share their Perspective on Why They Need an Enterprise Tablet. Asiantuntijan blogikirjoitus 29.6.2011. http://blogs.cisco.com/collaboration/cisco-cius-three-customers-share-their-perspective-on-why-they-need-an-enterprise-tablet/.

.

E-kirjojen lukulaitteiden käytettävyystutkimusta

E-kirjojen lukulaitteiden käytettävyystutkimus on esillä Tietoasiantuntijat -lehden artikkelissa (Asplund 2010).

Aalto-yliopistossa tehdyn tutkimuksen (Aaltonen et al, 2010) mukaan kirjastojen tulisi yhä enemmän kiinnittää huomiota käytettävyyteen ja e-aineistojen käyttöoikeuksiin aineistoa hankkiessaan. Tutkimuksessa painotetaan, että sisällön tulisi toimia juuri sillä alustalla, jota opiskelija haluaa muutenkin käyttää.

Verkkokäyttöisten e-kirjojen yhteensopivuus e-lukulaitteiden kanssa (Ks. lähde ja lisätiedot), tutkimustuloksia:

– osa e-kirjoista ei sovellu ladattavaksi lukulaitteelle, vaan niitä luetaan selainyhteyden avulla, ts. laitteilla, joissa alkuperäinen verkkoalusta toimii

– lukulaitteita ei ole tällä hetkellä suunniteltu tieteellisten tekstien lukemiseen, esim. taulukot tai kaaviot eivät avaudu

– lukulaitteet soveltuvat kaunokirjallisuuden lukemiseen, mutta vielä eivät monetkaan tieteelliset aineistot ole tämänhetkisten e-kirjalukulaitteiden kanssa yhteensopivia

– 17 prosenttia Aalto-yliopiston e-kirjoista oli lukulaitteiden kanssa yhteensopivia

– yhteistoiminnallisia työkaluja kaivattiin, kuten mahdollisuutta tehdä muistiinpanoja samanaikaisesti, liikkua useissa lähteissä samanaikaisesti – tämä ei kuitenkaan useimmilla lukulaitteilla ole mahdollista.

– positiivisena puolena pidettiin mm. akun pitkäkestoisuutta.

Artikkelilähde: Asplund, J. 2010. E-kirjojen lukulaitteiden käytettävyyttä tutkittiin. Tietoasiantuntija 5.

Aaltonen, Mannonen, Nieminen, Hjelt: A collaborative study: on the demands of mobiletechnology on virtual collection development. 2010. World Library and Information Congress: 76th IFLA General Conference and Assembly. Http://www.ifla.org/files/hq/papers/ifla76/151-aaltonen-en.pdf

Lukulaitteille päivän sanomalehdet!

Kaipasin lukulaitetta, kun taannoin makasin lasaretissa ja yritin epätoivoisesti levitellä sängyssä Keskaria. Ajankulumiseksi lueskelin myös kaikki vanhat sairaalan naistenlehdet, joten sänkyni oli aina välillä kuin pyörremyrskyn jäljiltä. Sitä paitsi ko. osastolla olisi hyvä olla mahdollisimman pölyvapaa ympäristö, joten lukulaitteet puoltaisivat myös tätä seikkaa.
Olisipa ollut ihana saada aamulla lukulaite täynnä uutta, ajankohtaista tietoa.

Oli kuitenkin ihana huomata, että jotkut asiat pysyvät: laitoskirjastokärry kiersi edelleen osastolla. Oli uutuuskirjoja, tietokirjoja ja mukava kirjastonhoitaja, joka innostuneesti esitteli edelleen hyvin kysyttyä palvelua.

 YLEn uutisen mukaan Jyväskylän kirjastotoimi suunnittelee muutamien lukulaitteiden hankintaa 2011 aikana. Tarkoituksena on, että asiakkaat lataavat itse haluamaansa sisältöä laitteeseen, sillä tekijänoikeussyistä kirjastot eivät saa lainata e-kirjoja. Lue lisää artikkelista, Kirjasto kaavailee e-kirjoen lukulaitteita. 29.12.2010.
http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2010/12/kirjasto_kaavailee_e-kirjojen_lukulaitteita_2250455.html

Hyvää alkanutta vuotta 2011.

Edelleen toipilaana Pirjo

Onko kirjan kulta-aika nyt?

Kollegat vinkkaavat minulle usein e-kirjoihin liittyvistä artikkeleista – tämänkin artikkelin pongasi Sirpa minun ilokseni. Kiitos.

Lama on aina lisännyt kirjamyyntiä ja niin odotettiin myös nyt käyvän vaan toisin kävi: Viime vuoden kirjamyynti jäi 2,5 prosenttia edellisvuodesta ja kuluva vuosi näyttää pysyvän viime vuoden tasolla. Painomaailma-lehden artikkelissa Schildt (2010) kyselee , onko nyt käsillä aika, jota Jeff Gomez ennustaa pari vuotta sitten julkaistussa kirjassaan Print is Dead?
Suomen kustannusyhtiön johtaja Sakari Laiho ei kuitenkaan allekirjoita väitettä vaan hän väittää, että kirjan kulta-aika on juuri nyt – Suomessa luetaan kirjoja enemmän kuin koskaan ennen.
Kustannusala onkin kovassa turbulenssissa tällä hetkellä. Ekholm ja Repo pohdiskelevat kirjassaan Kirja tienhaarassa vuonna 2020, että lukeminen tuskin on kirja-alan suurin huoli vaan kirjan ns. ipadisoituminen.

Vaikka kirjakaupat ovat hypettäneet sähkökirjaa ja lukulaitteita koko syksyn, ei kaikki ole sitä miltä näyttää. Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkolan mukaan sähkökirjan eteneminen on hidasta ja maailmalla arviot ovat, että ehkä viidessä vuodessa sähkökirjan osuus asettuu 10-15 prosentin paikkeille. Hidasteena ovat tekijänoikeudet: kaikki kustannussopimukset täytyy neuvotella uudelleen, esimerkiksi Suomessa ilmestyy 13 000 kirjaa vuodessa. Myös laitetoimittajat, suojaukset joudutaan miettimään tarkkaan.

Kuoleeko painettu kirja? Laiho eikä Jaakkola kumpikaan ei usko tähän vaan heidän mielestään painettu kirja säilyttää arvonsa esim. lahjatavarana. Ekholm & Repo ovat kuitenkin toista mieltä: monikanavaisuus tulee mukaan myös kirja-alaan samalla lailla kuin elokuvateollisuuteen. Sama tuote – elokuva- mukautuu elokuvateattereihin,  DVD:lle, televisioon, elokuvavuokraamoihin, kannettaviin päätelaitteisiin jne. Kirja löytää kanavansa printtinä, e-lukulaitteista, mobiiliteknologiasta ja verkkovälityksestä ja mahdollisesti niissäkin monessa eri muodossa. Ekholm & Repo maalailevat kirja-alan tulevaisuutta vuorovaikutteisen kirjatalouden skenaariolla, ts. voidaan puhua uudesta kirjataloudesta, jossa perinteinen ja sähköinen julkaiseminen kukoistavat, kirjoittajat ennustavat.

Lähde: Schildt, M. 2010. Kirjan kulta-aika on nyt? Painomaailma 7/20, s. 10 – 13

Kirjastot saavat lainata lukulaitteita, eivät e-kirjoja!

Ylen uutinen 1.12. summaa jälleen kerran sähkökirjoihin liittyviä tekijänoikeusrajoituksia (Kankkunen 2010). Kirjastoilla ei ole oikeuksia e-kirjojen lainaamiseen vaikka niillä on vapaus lainata p-kirjoja eteenpäin. Lain silmillä e-kirjan ja p-kirjan lainaaminen ovat aivan eri asioita, kertoo kertoo hallitusneuvos Jorma Waldén opetusministeriöstä. Toki tekijänoikeusvapaata kirjallisuutta (yli 70 vuotta tekijän kuolemasta) voi sisällyttää lainattavaan lukulaitteeseen.

Artikkelissa kirjastojen tekijänoikeuksiin perehtynyt Heikki Poroila selittää verkkoteosten tekijänoikeussopimusta:

Kansainvälinen immateriaalioikeuksia valvova järjestö WIPO hyväksyi vuonna 1996 uuden tekijänoikeussopimuksen, jonka yhtenä perusideana oli se, että verkkoteosten tekijänoikeudet ovat sataprosenttisesti oikeudenhaltijalla. Fyysisessä maailmassa tähän on olemassa poikkeuksia, eli esimerkiksi kirjasto voi lainata aineistoa, eikä sen tarvitse pyytää siihen erikseen lupaa elokuvia lukuun ottamatta, Poroila sanoo.

Artikkelin mukaan Poroila itse suhtautuu skeptisesti siihen, löytääkö kirjasto jalansijaa e-kirjamarkkinoilta.

Suomen kustannusyhtiön johtaja Sakari Laihon mukaan kustantaja ei voi luovuttaa eteenpäin sellaista, mitä se se ole tekijältä saanut eikä sähkökirjoihin liittyviä kysymyksiä ole vanhoissa sopimuksissa huomioitu lainkaan. Laihon mukaan kustantamoille on tärkeintä, että kirjastot jatkossakin ostavat saman määrän kirjoja kuin lainaavat. Yhtä e-kirjaa voisi nimittäin kopioida äärettömiin. valottaa Laiho edelleen. Ongelmana on myös sopivan myyjäportaan puuttuminen. Kirjastoille kirjoja välittävät BTJ ja Kirjavälitys eivät vielä tarjoa uusia e-kirjoja.

Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunkirjastosta kertoo, että muissa Pohjoismaissa e-kirjat ovat jo kirjaston arkea, esimerkiksi Ruotsissa kirjastot ovat tarjonneet uutuuskirjojen e-versioita jo vuosien ajan. Siellä palvelu perustuu kustantajien yhdessä perustamaan myyntiportaaliin, josta kirjastot tekevät e-kirjaostonsa. Kirjaston asiakkaat saavat lainata vain tietyn määrän e-kirjoja kuukausittain, jotta järjestelmän kustannukset eivät nouse liian kalliiksi kirjastolle.

Kankkusen (2010) mukaan e–kirjamarkkinoita sekoittaa tällä hetkellä se, että tarjolla on paitsi lukuisia erilaisia lukulaitteita, myös eri tiedostomuotoihin tallennettuja sisältöjä, eli itse kirjoja. Kaikki lukulaitteet ja tiedostomuodot eivät ole yhteensopivia keskenään. Ajan myötä selviää, mitkä laitteet ja tallennemuodot yleistyvät standardiksi

Lähde: Kankkunen, S. 2010. Kirjastoilla ei ole oikeuksia e-kirjojen lainaamiseen. Uutinen Ylen www-sivuilla 1.12.2010.

Http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2010/12/kirjastoilla_ei_ole_oikeuksia_e-kirjojen_lainaamiseen_2186537.html