Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Tag Archives: sähkökirjat

Kokemuksia Elisa kirjasta

Kesälomalla (joka on jo takana) lueskelin paljon ja totesin, että perinteinen painettu kirja sopii minulle parhaiten: parhaimmillaan minulla oli keskeneräisiä kirjoja neljä, yksi pihasaunalla, yksi paviljongin keinussa ja kaksi olohuone-makuuhuone – akselilla. Kotiaskareiden ja puutarhatöiden lomassa istahdin  milloin minnekin ja jatkoin lueskelua multaisilla sormilla  tai kuumana kesäpäivänä uinnin jälkeen nappasin kirjan käteeni iho vielä kosteana. Ei haittaa vaikka kirjaan tulee pieniä tahroja – ostelen kirjoja kirpparilta ja laitan takaisin kiertoon eurolla.

11-vuotias poikani taas on innokas Elisa kirjojen käyttäjä. Hän käyttää palvelua Samsung Galaxy – tabletilla (Android) ja lataa sekä e-kirjoja että äänikirjoja.
 Ja koska ylimääräisiä latauslipukkeita e-kirjapalveluun oli, ajattelin minäkin lukaista yhden Elisa kirjan, tosin minipc:lle ladattuna.

Elisa kirjat ovat ladattavia kirjoja, joita voi lukea ja kuunnella Elisa Kirjan ladattavan sovelluksen avulla mm. Android-, iPad- ja iPhone-laitteilla. E-kirjoja voi myös lukea sähköisten kirjojen lukulaitteella tai tietokoneella.  Äänikirjoja voit kuunnella tietokoneella, mp3-soittimella tai matkapuhelimella, jossa on mp3-soitin.  E-kirjat ovat ePub-muodossa ja äänikirjat mp3-muodossa.

Elisa kirja -palvelussa oli hyvät ohjeet eri laitteille – osio lukeminen tietokoneella:

Elisa Kirja -palvelussa olevat e-kirjat on suojattu Adoben kopiosuojauksella (DRM, digital rights management). Jotta voit lukea e-kirjoja tietokoneella, tarvitset ilmaisen Adobe Digital Editions -ohjelman. Ohjelman aktivoinnin jälkeen voit käyttää sitä DRM-suojattujen e-kirjojen lukemiseen ja hallintaan useilla eri tietokoneilla ja lukulaitteilla.

Tämä ok. Kotona käytän yleensä JAMKin henkilökunnalle  tarkoitettua etäkäyttöyhteyttä, jossa tarvittava sovellus, ADE, on valmiiksi asennettuna (kiitos tietohallinnon ;-).

Lähempi tarkastelu osoitti, että tällä hetkellä Elisa kirjan e-kirjakokoelmassa on 2193 e-kirjaa, joista suurin osa on kaunokirjallisuutta. Tietokirjoja on 190 ja osiossa Tietotekniikka on tasan kolme kirjaa. Valitsin Hakkaraisen teoksen , Sosiaalisessa mediassa muhii muutos. Kyseistä teosta ei ole saatavilla painettuna kirjana.

Elisa kirjan lataaminen oli äärimmäisen helppoa, varsinkin kun poikani, 11 v,. neuvoi vieressä. Ja näinhän se menee: tuon ikäisten sukupolvi on syntynyt keskelle digiaikaa, ja heille  kännykät ja PC:t ovat arkea ja teknologia ja verkkoyhteisöllisyys on luontainen osa elämää..

”Luin” kirjan Sosiaalisessa mediassa muhii muutos. Lukemiseni oli hyvin erilaista verrattuna fiktion lukemiseen, johon syvennyn aivan eri tasolla, ts. luen kirjan kannesta kanteen, sanasta sanaan. E-kirjaa tulee selailtua  ja silmäiltyä nopeasti ja varsinainen lukeminen tapahtuu vasta mielenkiintoisen tai tarvittavan tiedon kohdalla, esimerkiksi minua kiinnosti teoksen luku: Nettinuoriso tekee vallankumouksen yrityselämässä, jossa Hakkaraisen esittelee kanadalaisen tutkijan Don Tapscottin ajatuksia (alkuperäisteos Don Tapscott/Grown Up Digital).

Adobe Digital Editions –lukuohjelman  lukunäkymä tekee sähköisestä lukukokemuksesta miellyttävän: se mahdollistaa e-kirjojen lukemisen, selailun, fonttikoon suurentamisen, tulostuksen, kirjanmerkit ja sisällöstä etsimisen.

Muita e-kirjan latauskauppoja ovat esimerkiksi Akateemisen e-Latauskauppa, josta löytyy sekä e-kirjoja että äänikirjoja sekä Suomalaisen kirjakaupan E-kirjakauppa, jossa on kattava valikoima eri laitteilla (tabletit, PC:t, lukulaitteet, älypuhelimet) toimivia ekirjoja.

Nettikirja.com tarjoaa e-kirjoja PDF-tiedostoina, eLibris Kirjakaupan e-kirjat toimivat lukulaitteissa, tietokoneella sekä iPad- ja Android-laitteissa.DigiAnttilan latauskaupasta saa sekä DRM-suojattuja e-kirjoja että DRM-suojaamattomia EPUB-kirjoja, jotka ovat luettavissa i-laitteilla.

E-kirjat JAMKin kirjastossa, ver. 2

Blogi-kirjoitukseen Kirjastot saavat lainata lukulaitteita, eivät e-kirjoja kommenteissa muistuteltiin, että kirjastot ovat lainanneet kotimaisia e-kirjoja Ellibsin palvelun kautta 2000-luvun alusta, samoin yliopisto- ja amk-kirjastot tarjoavat kymmeniä tuhansia e-kirjoja verkkoyhteydellä ja IP-tunnistuksella. Välittäjät, kuten Ellibs ja Dawsonera, saavat Suomessa lainata omien systemiensä kautta e-kirjoja, kuten kollega muistuttelee.

Kyse ei olekaan tästä vaan tästä Laihon huomatuksesta: Suomen kustannusyhtiön johtaja Sakari Laihon mukaan kustantaja ei voi luovuttaa eteenpäin sellaista, mitä se se ole tekijältä saanut eikä sähkökirjoihin liittyviä kysymyksiä ole vanhoissa sopimuksissa huomioitu lainkaan.

Tällä hetkellä ammattikorkeakoulujen tarvitsemaa ammattikirjallisuutta on varsin suppeasti tarjolla e-kirjoina. Esimerkiksi JAMKin pilotoimassa WSOYPron verkkokirjapalvelussa koko hankkeen aloitus viivästyi Sanasto-sopimuksen vuoksi, sillä sopimus esti joidenkin kirjavalikoimaan ehdotettujen kirjojen saannin WSOYPron verkkokirjakokoelmaan.

Jo vuosia olen lähestynyt kotimaisia kustantajia e-kirja-asioissa ja toivonut suosituimpia kurssikirjoja e-kirjoiksi (Ellibs palvelee hyvin vain jos e-kirjaa tarvitaan yksi tai kaksi kappaletta).

WSOYPRO on ollut hyvä yhteistyökumppani ja yhteistyön tuloksena on syntynyt sekä käytettävyydeltää että saavutettavuudeltaan hyvä e-kirjapalvelu.
Mutta entä muut ammattikirjallisuuden kustantajat: Talentumin vastaus – ei mitään uutta e-kirjarintamalta, vaikka kuusi vuotta olen yrittänyt todistella e-kurssikirjan tarvetta. Siis tarve on meidän puolellamme, ei ehkä Talentumin, joka myy painettuja kirjoja huimia määriä.  Edita tarjoaa ainostaan opettajille suunnattua materiaalia sähköisenä ja kaikki opiskelijoille suunnattu oppikirjallisuus on saatavana vain painettuna (Ellibin kautta muutama poikkeus).  Viimeksi pari viikkoa sitten lähetin tiedustelun heidän e-kirjatilanteestaan ja sain positiivisen vastauksen, jossa tiedusteltiin: Onko sähköisessä muodossa olevan oppikirjan tarve suuri? Pitäisikö Editan oppikirjat saada sähköiseen muotoon? PITÄISI, vastasin ja jos sähköpostiviestissä voi sanoa puhuvansa kuin Runeberg, tein sen.

Olen neuvotellut useita yksittäisiä e-kirjoja suoraan kustantajan kanssa ja jos kirjailija on antanut luvan, olemme olleet onnellisia saadessamme e-kirjan opiskelijoiden käyttöön JAMKin verkossa (Anni-palvelimen kautta).  On kuitenkin kirjoja ja kirjailijoita, joista kustantajat sanovat, että tietty kirja ei tule e-kirjaksi, koska se myy niin hyvin p-kirjana tai kirjailija ei halua antaa e-kirjaa, koska pelkää kirjan leviämistä vertaisverkkoon.

E-kirjat näkyviksi ja käyttö käteväksi -tutkimuksen johtopäätökset JAMKin osalta olivat:

Jotta e-kirjat sopisivat nykyistä paremmin opiskeluun, opetukseen ja tutkimukseen, pitäisi nykyistä kotimaista e-kirjatarjontaa lisätä, helpottaa e-kirjan saatavuutta ja käytettävyyttä poistamalla rajoituksia esimerkiksi selaamisessa, yhtäaikaisessa käytössä ja etäkäytössä. E-kirjojen haku vain yhdestä paikasta, integrointi muihin järjestelmiin, kuten oppimisympäristö Optimaan ja Web 2.0 -sovelluksiin olisi oltava olla kunnossa!

Toivotaan siis, että kotimaisen ammattikirjallisuuden tarjonta e-kirjoina lisääntyy tulevaisuudessa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa e-kirjojen tilanne on hyvä. Kirjasto on pyrkinyt aktiivisesti kehittämään kotimaisia e-kirjapalveluita yhdessä kustantajien ja e-kirjapalveluiden tuottajien kanssa, ja myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun opettajat ja henkilöstö ovat olleet mukana tässä kehitystyössä.
JAMKin kirjastolla on yksittäisiä kotimaisia e-kirjoja yli 200 eri e-kirjapalveluissa sekä eri tieteenalat kattavassa Ebrary-palvelussa yli 50 000 englanninkielistä e-kirjaa. Dawsonera e-kirjapalveluun hankitaan e-kirjoja viikoittain lisää. Kirjaston oma Anni-aineistopalvelin mahdollistaa ns. kertaostoina hankittujen yksittäisten e-kirjojen jakelun. Anni-palvelimella tällä hetkellä 56 e-kirjaa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun maksullisten e-kirjojen tarjonta (vain JAMKin verkossa):

Dawsonera, englanninkielisiä e-kirjoja, yli 100 000 e-kirjaa eri tieteenaloilta
(JAMKilla noin 50 e-kirjaa)

Ebrary, JAMKin käytössä yli 50 000 englanninkielistä e-kirjaa eri tieteenaloilta

Ellibs, JAMKilla noin 60 e-kirjaa

Immateriaalioikeuden perusteet

IT2010 sopimusehdot (Anni-palvelimella)

Juridiikkaonline , sisältää oikeustieteen e-kirjoja

Laivauskäsikirja (Finpro) – tunnukset

Metodologia-sarja (Anni-palvelimella)

Mikosta mestariksi : baarityön käsikirja, e-kirja (Anni-palvelimella)

Ornanet-opintomateriaalit (Anni-palvelimella) – sisältää 23 tietotekniikka-alan opasta

Palkkahallinnon käsikirja (Anni-palvelimella)

Perl e-kirja (Toolkit) (Anni-palvelimella)

Projektitoiminnan opintomateriaalit (Anni-palvelimella) , useita e-kirjoja aiheeseen liittyen

Prosessijohtamisen käsitteet (Anni-palvelimella)

SFS 509 Laadunhallinnan tietopaketti (Anni-palvelimella)

SFS 510 Sähkökaavioiden piirrosmerkit (Anni-palvelimella)

SFS Laadunhallinta ja ISO 9000-2000 360 astetta (Anni-palvelimella)

Suomen tilastollinen vuosikirja / Statistical Yearbook of Finland

WSOYpron verkkokirjat , 47 e-kirjan kokoelma

Yritysonline , sisältää yritysalan e-kirjoja

Onko kirjan kulta-aika nyt?

Kollegat vinkkaavat minulle usein e-kirjoihin liittyvistä artikkeleista – tämänkin artikkelin pongasi Sirpa minun ilokseni. Kiitos.

Lama on aina lisännyt kirjamyyntiä ja niin odotettiin myös nyt käyvän vaan toisin kävi: Viime vuoden kirjamyynti jäi 2,5 prosenttia edellisvuodesta ja kuluva vuosi näyttää pysyvän viime vuoden tasolla. Painomaailma-lehden artikkelissa Schildt (2010) kyselee , onko nyt käsillä aika, jota Jeff Gomez ennustaa pari vuotta sitten julkaistussa kirjassaan Print is Dead?
Suomen kustannusyhtiön johtaja Sakari Laiho ei kuitenkaan allekirjoita väitettä vaan hän väittää, että kirjan kulta-aika on juuri nyt – Suomessa luetaan kirjoja enemmän kuin koskaan ennen.
Kustannusala onkin kovassa turbulenssissa tällä hetkellä. Ekholm ja Repo pohdiskelevat kirjassaan Kirja tienhaarassa vuonna 2020, että lukeminen tuskin on kirja-alan suurin huoli vaan kirjan ns. ipadisoituminen.

Vaikka kirjakaupat ovat hypettäneet sähkökirjaa ja lukulaitteita koko syksyn, ei kaikki ole sitä miltä näyttää. Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkolan mukaan sähkökirjan eteneminen on hidasta ja maailmalla arviot ovat, että ehkä viidessä vuodessa sähkökirjan osuus asettuu 10-15 prosentin paikkeille. Hidasteena ovat tekijänoikeudet: kaikki kustannussopimukset täytyy neuvotella uudelleen, esimerkiksi Suomessa ilmestyy 13 000 kirjaa vuodessa. Myös laitetoimittajat, suojaukset joudutaan miettimään tarkkaan.

Kuoleeko painettu kirja? Laiho eikä Jaakkola kumpikaan ei usko tähän vaan heidän mielestään painettu kirja säilyttää arvonsa esim. lahjatavarana. Ekholm & Repo ovat kuitenkin toista mieltä: monikanavaisuus tulee mukaan myös kirja-alaan samalla lailla kuin elokuvateollisuuteen. Sama tuote – elokuva- mukautuu elokuvateattereihin,  DVD:lle, televisioon, elokuvavuokraamoihin, kannettaviin päätelaitteisiin jne. Kirja löytää kanavansa printtinä, e-lukulaitteista, mobiiliteknologiasta ja verkkovälityksestä ja mahdollisesti niissäkin monessa eri muodossa. Ekholm & Repo maalailevat kirja-alan tulevaisuutta vuorovaikutteisen kirjatalouden skenaariolla, ts. voidaan puhua uudesta kirjataloudesta, jossa perinteinen ja sähköinen julkaiseminen kukoistavat, kirjoittajat ennustavat.

Lähde: Schildt, M. 2010. Kirjan kulta-aika on nyt? Painomaailma 7/20, s. 10 – 13

Kirjastot saavat lainata lukulaitteita, eivät e-kirjoja!

Ylen uutinen 1.12. summaa jälleen kerran sähkökirjoihin liittyviä tekijänoikeusrajoituksia (Kankkunen 2010). Kirjastoilla ei ole oikeuksia e-kirjojen lainaamiseen vaikka niillä on vapaus lainata p-kirjoja eteenpäin. Lain silmillä e-kirjan ja p-kirjan lainaaminen ovat aivan eri asioita, kertoo kertoo hallitusneuvos Jorma Waldén opetusministeriöstä. Toki tekijänoikeusvapaata kirjallisuutta (yli 70 vuotta tekijän kuolemasta) voi sisällyttää lainattavaan lukulaitteeseen.

Artikkelissa kirjastojen tekijänoikeuksiin perehtynyt Heikki Poroila selittää verkkoteosten tekijänoikeussopimusta:

Kansainvälinen immateriaalioikeuksia valvova järjestö WIPO hyväksyi vuonna 1996 uuden tekijänoikeussopimuksen, jonka yhtenä perusideana oli se, että verkkoteosten tekijänoikeudet ovat sataprosenttisesti oikeudenhaltijalla. Fyysisessä maailmassa tähän on olemassa poikkeuksia, eli esimerkiksi kirjasto voi lainata aineistoa, eikä sen tarvitse pyytää siihen erikseen lupaa elokuvia lukuun ottamatta, Poroila sanoo.

Artikkelin mukaan Poroila itse suhtautuu skeptisesti siihen, löytääkö kirjasto jalansijaa e-kirjamarkkinoilta.

Suomen kustannusyhtiön johtaja Sakari Laihon mukaan kustantaja ei voi luovuttaa eteenpäin sellaista, mitä se se ole tekijältä saanut eikä sähkökirjoihin liittyviä kysymyksiä ole vanhoissa sopimuksissa huomioitu lainkaan. Laihon mukaan kustantamoille on tärkeintä, että kirjastot jatkossakin ostavat saman määrän kirjoja kuin lainaavat. Yhtä e-kirjaa voisi nimittäin kopioida äärettömiin. valottaa Laiho edelleen. Ongelmana on myös sopivan myyjäportaan puuttuminen. Kirjastoille kirjoja välittävät BTJ ja Kirjavälitys eivät vielä tarjoa uusia e-kirjoja.

Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunkirjastosta kertoo, että muissa Pohjoismaissa e-kirjat ovat jo kirjaston arkea, esimerkiksi Ruotsissa kirjastot ovat tarjonneet uutuuskirjojen e-versioita jo vuosien ajan. Siellä palvelu perustuu kustantajien yhdessä perustamaan myyntiportaaliin, josta kirjastot tekevät e-kirjaostonsa. Kirjaston asiakkaat saavat lainata vain tietyn määrän e-kirjoja kuukausittain, jotta järjestelmän kustannukset eivät nouse liian kalliiksi kirjastolle.

Kankkusen (2010) mukaan e–kirjamarkkinoita sekoittaa tällä hetkellä se, että tarjolla on paitsi lukuisia erilaisia lukulaitteita, myös eri tiedostomuotoihin tallennettuja sisältöjä, eli itse kirjoja. Kaikki lukulaitteet ja tiedostomuodot eivät ole yhteensopivia keskenään. Ajan myötä selviää, mitkä laitteet ja tallennemuodot yleistyvät standardiksi

Lähde: Kankkunen, S. 2010. Kirjastoilla ei ole oikeuksia e-kirjojen lainaamiseen. Uutinen Ylen www-sivuilla 1.12.2010.

Http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2010/12/kirjastoilla_ei_ole_oikeuksia_e-kirjojen_lainaamiseen_2186537.html

Seinäjoen e-kirjapäivän antia

Seinäjoen e-kirjapäivässä  1.10.2010 paneuduttiin e-kirjoihin ja lukulaitteisiin monesta eri näkökulmasta: korkeakoulu- ja yleisten kirjastojen, e-kirjojen toimittajien sekä kirjakaupan näkökulmasta. eReading-hankkeen vetäjä Helene Juhola kävi esityksessään läpi hankkeen tämänhetkisiä tuloksia.

Linkki esityksiin on tämän artikkelin lopussa.

Oma esitykseni E-kirjoista virtaa opetukseen ja opiskeluun oli päivän ensimmäinen. Minua pyydettiin esityksessäni tuomaan esille e-kirjan edut oppimisen tukena. Kaksi aikaisempaa e-kirjatutkimustani, E-kirjat opetuksessa sekä E-kirjat näkyviksi ja käyttö käteväksi, ovat selvästi lisänneet e-kirjan käyttöä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Verkko-opinnot ja etäopiskelu lisääntyvät koko ajan ja e-kirjan hyvä saatavuus antaa selvästi etua opetukseen, opiskeluun ja tutkimukseen.

Esityksessäni kiinnostusta herätti Dawsonera e-kirjapalvelun Rental-toiminto, joka on käytössä meillä JAMKissa. Dawsonera-palvelussa on yli 100 000 e-kirjaa, joista  JAMKin opiskelijat ja henkilökunta voivat tehdä vuokrauspyynnön (Request rental).
Opiskelijat käyttävät palvelua varsinkin opinnäytenäytetöihin. Tämä on hyvä, koska kirjasto maksaa vuokraus-kirjasta vain 6 % kirjan listahinnasta eikä kirjaa tarvitse ostaa kokoelmaan omaksi.

Kiitos järjestelmäsuunnittelijamme sain esitellä myös testikäytössä olevan uuden web-pohjaisen Anni2-palvelimemme, joka parantaa huomattavasti Annilla olevien e-kirjojen käytettävyyttä -toivottavasti saamme uuden Annin pian tuotantokäyttöön.

Virva Nousiainen-Hiiri Helsingin kaupunginkirjastosta esitteli kokemuksia lukulaitteiden lainauksesta sekä digisisällön neuvotteluista. OPM-rahoitteisessa projektissa pyritään yhdessä  Turun kaupunginkirjaston kanssa hahmottamaan, ovatko e-lukijat tulevaisuuden massamedia vain vain ohikiitävä välivaihe ja mikä on tulevaisuuden julkaisuformaatti.

Projektin tavoitteena on löytää 

    • suomalaisia kustantamokumppaneita
    • Konkretisoida kirjastojen tulevien aineistojen paikkaa fyysisen ja digitaalisen rajalla
    • Rakentaa palvelu, jossa avataan kirjastojen asiakkaille digisisältöjä erilaisiin kannettaviin laitteisiin mukaan lukien e-kirjanlukijat.

    Nousiainen-Hiiri kertoi 5.3.2010 järjestetystä e-kirjafoorumista, jossa oli paikalla kustantajien, tekijänoikeusjärjestöjen, kirjavälittäjien, ja e-aineiston välittäjien ja kirjastojen edustajia.  Foorumin tavoitteina olivat neuvottelut digisisällön koekäyttöön saamisesta usean kustantajan / oikeudenhaltijan kanssa.

    Haasteina neuvotteluissa ovat Hiiri-Nousiaisen mukaan tekijänoikeudet, teoksen suojaaminen, ansaintalogiikka. Konkretian luomisessa haasteet taas ovat teoksen jakelu ja suojaaminen, ansaintalogiikka kirjastojen näkökulmasta.

    Eteenpäin kuitenkin mennään ja jatkosuunnitelmissa on paitsi neuvottelujen jatkaminen myös sisältöpalvelimen pystyttäminen, muihin pohjoismaisiin tapoihin tutustuminen, uuden sukupolven e-laitteiden hankinta sekä kansallinen e-aineistoalusta.

    Tuotepäällikkö Anneli Hämäläinen esitteli Lehtimarketin e-kirjatarjontaa.  Tarjolla on paljon, mutta e-kirjat ovat suurimmaksi osaksi niputettu paketteihin. Tämä ei ole hyvä asia kirjastojen kannalta, koska kirjastojen tarve on nimenomaan ostaa e-kirjoja title-by-title, esimerkiksi e-kurssikirjoja. Lehtimarketin toteuttaman e-kirjakyselyn  tulokset vahvistavat myös tätä käsitystä: helppo käytettävyys ja hakuominaisuuksien selkeys sekä aineiston vastaavuus koulutusalan/ tiedekunnan tarpeisiin koettiin tärkeiksi.

    Lehtimarketilla on laadukasta aineistoa, kuten erilaisia lääketieteen kuvapankkeja, Springer Images, Primal Pictures. He tarjoavat myös Sagen käsikirjoja. Ja ainakin meillä JAMKissa odotellaan kovasti Jari Metsämuurosen Metodologian uutta e-kirjapainosta. Meillä on jo useiden vuosien ajan ollut Metodologia-sarja e-kirjoina Anni-aineistopalvelimellamme ja kovassa käytössä tutkimusopinnoissa.

    Edutukun Jouni Pennanen esitteli WSOYPron verkkokirjoja. JAMKin kirjasto pilotoi vuosina 2007-2008 palvelua ja täytyy myöntää, että palvelusta tuli hyvä sekä käytettävyydeltään että saavutettavuudeltaa. JAMKissa on tällä hetkellä noin 55 e-kurssikirjan kokoelma, joka on opettajien valitsema. Ainoa huono puoli palvelussa on sen suppeat aihealueet: tarvitaan enemmän e-kirjoja esimerkiksi kasvatuksen ja opetuksen ja  sosiaali-ja terveysalan saroilta.

    Ellibs e-kirjat edustavat ensimmäisiä e-kirjoja Suomessa. Koska Ellibs on e-kirjojen lainauspalvelu (kirjat lainataan/ladataan omaan työasemaan) ne eivät sovellu oppilaitoskäyttöön opetustilanteeseen kovinkaan hyvin. E-kirjat opetuksessa -hankkeessa tutkin juuri Ellibs-kirjoja opetuksessa: meillä oli noin parikymmentä nimekettä, joista esimerkiksi C++ -kirjaa ostimme 33 nidettä ohjelmoinnin oppitunnilla käytettäväksi. Tuolloin käytettävyydessä, lähinnä kirjojen lataamisessa oli suuria ongelmia, mutta Ellibsin siirtyessä käyttämään Adobe Digital Editions-lukuohjelmaa, on käytettävyys parantunut huomattavasti.

    eReading-hankkeen vetäjä Helene Juhola johdatteli aiheeseen esittelemällä erilaisia mobiileja medialaitteita – lukeminen erilaisilla laitteilla. Juholan mukaan lukulaitteista on tullut kiinnostava media-alusta. Amazon avasi Kindlellään e-kirjabusineksen ja muita toimijoita tulee koko ajan mukaan businekseen. Viimeisimpien tietojen mukaan n. 40% USA:n kansalaisista olisi valmis ostamaan lukulaitteen, jos sen hinta olisi < 99 USD ja  5 % kirjojen kaupasta on sähköisiä kirjoja.

    eReading-hankkeessa panostetaan uuden, maksullisen sisällön markkinan muodostumiseen, käyttäjien ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen, tuote- ja palvelukonseptien sekä liiketoimintamallien kehittämiseen. Hankkeessa panostetaan myös standardeihin ja tarvittaviin teknologioihin.

    Hankkeen vetäjä on Viestinnän keskusliitto ja mukana on muun muassa kustantajia, kirjakauppoja, kansalliskirjasto/OPM, VTT, Aalto-yliopisto sekä asiantuntijoina esimerkiksi Petteri Järvinen.

    Haasteita on paljon: sisältöformaatit, tekijänoikeudet, liiketoiminta- ja ansaintamallit, käyttäjät ja asiakkaat, tuotantoprosessit ja jakelu ja myynti. Osa haasteista näyttää ratkeavan kansainvälisellä tasolla (mm. ePub).

    Kustantajat kehittävät parhaillaan omaa sisältötarjontaansa (ensi viikolla Helsingin kirjamessuilla varmasti räjähtää). Myös kirjastokäyttöä, ts. toimivaa e-kirjamallia etsitään. Mutta uutta kehitellään ja tarjontaa tulee myös avoimille alustoille.

    Kirjat sähköistyvät – mikä muuttuu? Suomalaisen kirjakaupan tietohallintopäällikkö Ville Ahola kävi läpi esityksessään trendejä maailmalta: Yhdysvalloissa e-kirjojen myynti on kasvanut räjähdysmäisesti ja tiettyjä nimekkeiden myynnistä e-kirjojen osuus on jo yli 50 %. Yritysmaailman tulevaisuusennusteet noudattelevat samaa linjaa: Gina Centrello, President of Random House: “In 2015, ebooks will be 50% of books sales.”  Nicholas Negroponte, Director MIT Media Lab: “The physical book is dead. In 5 years the ebook will have killed it.”

    Itse en usko jälkimmäisen ennusteen koskaan toteutuvan, ainakin toivon, ettei näin käy koskaan 8)

    Esitykset kokonaisuudessaan löytyvät täältä, http://kirjasto.seamk.fi/Suomeksi/Tutustu_kirjastoon/Tapahtumat/E-kirjapaiva_Seinajoella.iw3