Pirinä

Pirjon ajatuksia kasvatuksesta, opetuksesta ja kirjastosta

Tag Archives: sähkökirjat

E-kirjat vahvassa nousussa

 Kesän aikana ei voinut olla huomaamatta mainosta, jossa kerrottiin Stied Larssonin olevan ensimmäinen miljoonakirjailija.

Tietokonelehden artikkelissa 3.8. S. Kotilainen kirjoittaa, että nyt sähköiset e-kirjat ovat todella lähteneet vahvaan nousuun vuosien odottelun jälkeen. E-kirjojen ylivoimainen markkinajohtaja Amazon.com toteaa, että ensimmäisenä miljoonan myydyn e-kirjan rajan on ylittänyt edesmennyt ruotsalainen kirjailija Stieg Larsson. Miljoonamyynti koostuu Larssonin niin sanotun Millennium-sarjan (Tyttö joka leikki tulella, Pilvilinna joka romahti ja Miehet jotka vihaavat naisia) kirjojen myynnistä Kindle Store nettikaupassa.

Kyseisiä kirjoja on p-kirjoina myyty yli 27 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti (Reuters -uutistoimiston mukaan). E-kirjoilla on vielä pitkä matka tähän, mutta myynti kasvaa kovaa vauhtia ja esimerkiksi maailman suurin kirjojen julkaisija Random House on kertonut, että Yhdysvalloissa jo kymmenen prosenttia yhtiön tuloista tulee e-kirjoista.

Myös lukulaitteiden myynti näyttää lupaavalta. Amazon.com esitteli viime viikolla kaksi uutta Kindle-laitteen versiota. Nyt molemmat on myyty tilapäisesti loppuun, vaikkakaan Amazon ei paljasta laitteiden varsinaisia myyntilukuja.

Myös Applen iPad-tablet-laitteen uskotaan vauhdittavan e-kirjojen myyntiä.

Suomessa sähkökirjat tulevat kauppoihin nyt syksyllä. Ylen kotimaan uutisten artikkelissa Minna Dutten kertoo 12.7., että syksystä lähtien sähkökirjoja löytyy jo ainakin Akateemisen kirjakaupan, Suomalaisen kirjakaupan ja Net Anttilan hyllyiltä. Samalla kirjan hinta saattaa alentua.

Esimerkiksi Akateemisen kirjakaupan johtaja Annamari Arrakoski-Engardt kertoo, että heillä päätökseen on selkeästi yksi hyvä syy: he saavat tänä vuonna latauskaupan toimimaan niin, että voivat yhtä aikaa myydä sekä lukulaitteita että sisältöä niihin. Hän myös uskoo, että heillä on mahdollisuus saada lukemisen pariin nyt sitten ihan tekniikasta innostuneita ihmisiä.

Langattomaan lukulaitteeseen mahtuu tiedostoina 20 000 – 60 000 kirjaa. Se on kevyt kuljettaa esimerkiksi lomareissulla. Arrakoski-Engardin mukaan laitteet ovat hyviä myös vanhenevalle väestölle, sillä fonttikokoa voi muokata.

Dutten kuitenkin uskoo, että perinteinen kirja ei vielä katoa.

Vaikka maailmalla lukulaitteita on myyty jo suuria määriä, Suomessa läpimurtoa ei vielä tänä vuonna todennäköisesti tule, ennustaa etäkaupan johtaja Mika Leiponen Anttilasta. Ensimmäisiä kiinnostuneita asiakkaita kauppoihin odotetaan kuitenkin heti.

Suomalaista kuluttajaa houkutellakseen WSOY julkaisee sata sähköistä kirjaa jo syksyllä.

– Sitä mukaa, kun laitteita myydään ja ihmisiä rupeaa kiinnostamaan niiltä lukeminen, niin sitä mukaa meillä pitäisi olla koko ajan enemmän kirjallisuutta, koska erilaiset lukijat pitävät erilaisista kirjoista, sanoo WSOY:n digitaalisen kustantamisen päällikkö Fredrik Rahka.

Kustannusalalla tilanne kuitenkin elää koko ajan ja kirjakauppiaiksi voivat vielä ryhtyä myös puhelinoperaattorit. Elisaa ja Soneraa asia jo periaatteessa kiinnostaa, Soneraa kuitenkin lähinnä 3G-laitteiden muodossa.

Lähteet:

S. Kotilainen (2010). E-kirjoihin ensimmäinen miljoonakirjailija. Tietokonelehti 3.8.2010,

http://www.tietokone.fi/tietokone/uutiset/e_kirjoihin_ensimmainen_miljoonakirjailija

 

 

M. Dutten. (2010). Sähkökirjat tulevat kauppoihin syksyllä. Ylen kotimaan uutiset 12.07. klo 07:10, päivitetty 13.07. klo 17:36,

http://yle.fi/uutiset/teksti/kotimaa/2010/07/sahkokirjat_tulevat_kauppoihin_syksylla_1802462.html

Sivustolla luettavissa myös kommentteja. 

 

 

Mistä sisältöä sähkökirjanlukijaan?

MikroPC:n sähkökirjaosiossa Linja-aho (2010) kertoo vinkkejä, mistä löytyy sisältöjä e-kirjanlukulaitteelle.

Sekä Apple että Amazon kannustavat kustantajia julkaisemaan kirjojaan myös sähköisessä muodossa. Noin 70 kustantajaa toimittaa kirjojaan heille myös sähköisenä.

Kevyttä kesälukemista, varsinkin naisille, tarjoaa BooksOnBoard.com-palvelu, jonka valikoimaan kuuluu Harlequin-kustantajan rakkauspokkareita – ilmaiseksi.

Myös moni kustantaja ja kirjailija jakaa otteita kirjoistaan ilmaiseksi, esimerkiksi britannialainen Lovereading.co.uk.

Moni kustantaja jakaa tarjouksia sähköpostitse toimitettavien uutiskirjeiden mukana tai Twitterissä.

Uusista pokkareista joutuu usein maksamaan sähköisenä saman hinnan minkä paperikirjastakin. Vanhempia kirjoja voi saada halvemmallakin. Esimerkiksi Waterstone’s myy klassikkokirjoja noin viiden euron kappalehintaan.

Ja täysin ilmaiseksi voi kirjoja ladata Project Gutenbergin sivustolta. Sivustolla on ladattavissa yli 30 000 ilmaista kirjaa. Suuri osa kirjoista on vanhoja klassikkokirjoja, joista tekijänoikeuden suoja-aika on kulunut umpeen.

Suomenkielistä kirjallisuutta on vielä niukasti, mutta tilanne saattaa muuttua jo lähiaikoina. Linja-aho viittaa Junkkaalan artikkeliin: Sähkökirja tulee Suomeen – ehkä jo keväällä

Lähde: Linja-aho, V. 2010. Mistä sisältöä sähkökirjanlukijaan. MikroPC, 27.5.2010, http://www.mikropc.net/kaikki_uutiset/article423579.ece?s=u&wtm=mpc-28062010

Informaatikko T. Makkosen löytö: ruotsalaisia e-kirjoja, http://www.elib.se/

Muista myös nämä:

Sahkoinenkirja.fi –sivustolta löytyy hyvä tietopaketti sähkökirjojen maailmaan. Sivuston tarkoituksena on jakaa informatiivista tietoa sähköisistä kirjoista ja niiden lukemiseen tarkoitetuista lukulaitteista Suomessa. Sivustoa ylläpitää ryhmä kirjojen ja tekniikan ystäviä sekä asiantuntijoita.

Sivustolta löydät esimerkiksi käsitteen sähköinen kirja/e-kirja määritelmän, sähköinen vs. painettu kirja: edut ja hyödyt, ympäristö. Myös e-kirjojen lukemiseen ja lukulaitteen hankkimiseen löytyy tietoa. Sivuston sanasto ja usein kysytyt -osio on myös hyödyllinen, samoin e-kirjoihin liittyvä linkkilista.

Sähkökirja.fi on Suomen kustannusyhdistyksen ylläpitämä sivusto. Sivustolla jaetaan tietoa sähkökirjoista, niiden lukemiseen tarkoitetuista laitteista ja niiden markkinoista Suomessa ja maailmalla.

Sivut ovat osa Next Media eReading hanketta ja niiden tavoitteena on tukea suomalaisten sähkökirjamarkkinoiden syntyä ja kehitystä jakamalla päivittyvää tietoa alan kehityksestä, sisällöistä, uusimmista laite- ja ohjelmistoinnovaatioista sekä toimijoista. Ajatuksena on tarjota lukijoille välineitä itsenäiseen tilanteen arviointiin.

E-kirjat muuttavat mediakenttää

Honkonen (2010) korostaa artikkelissaan  E-kirjat muuttavat mediakenttää, että viimeisen vuoden aikana sähköinen julkaisutoiminta on noussut valtavirtamedian ja tavallisten kuluttajien tietoisuuteen. Vaikka sähköisen paperin edut jo tunnistetaan ja tunnustetaan niin valitettavaa on, että sähköinen julkaisuala on pirstaloitunut:  e-kirjojen julkaisuformaatteja on ainakin 15 ja markkinoilta löytyy kymmeniä erilaisia e-kirjalukijoita, jotka kaikki tukevat eri formaatteja. Jokainen taho luo omia kauppa- tai laitekohtaisia e-kirjaformaatteja, joita ei voi ladata kilpailijoiden laitteille (esim. Amazonà Kindle .azw).

Tekniset ongelmat voidaan ratkaista tuotekehityksellä, mutta suurin este (hidaste) alan kehittymiselle on p-kirjojen julkaisumalli ns. teoskopiot. Honkonen (2010) kertoo, että pahimmillaan käyttäjä voi ladata teoksen e-kirjapalvelusta vain rajatun määrän kertoja: esimerkkinä hän kertoo vuoden 2009 tapauksen, jossa käyttäjät eivät voineet ladata Amazonista Kindleen uudelleen ostamiaan ja maksamiaan kirjoja  drm-rajoitusten takia – julkaisijat kun voivat rajoittaa sitä, kuinka monta kertaa tai kuinka monelle laitteelle e-kirjan voi ladata. Laiterikon sattuessa käyttäjä menettää koko virtuaalikirjastonsa! Tai entä nykyisen kehityksen tiellä, jossa laitteet uudistuvat koko ajan tai sisältöjä voidaan ladata moneen eri laitteeseen.

Teoskopiosta pilveen

Sisällön siirtyminen pilveen on muodissa: pilvi-ilmiössä käyttäjän käsittelemä tieto ei sijaitse tietyllä tietokoneella tai laitteella vaan hajautetusti netissä, esimerkkeinä Spotify, Google docs. Tällaisesta avoimesta nettipalvelusta kuluttajat suostuvat tällä hetkellä maksamaan netissä. Kirjapuolella tämä tarkoittaisi eräänlaista kuukausimaksullista kirjastoa, jossa käyttäjälle ei jätettäisi sitä mielikuvaa, että hän ostaa teokset omakseen. Käyttäjälle tulisi kuitenkin tarjota mahdollisuus ostaa kirjasta oma kopio, jolloin se olisi hänen hallittavissaan samalla tavalla kuin nykyisestä musiikkikaupasta ostettu mp3-tiedosto.

Kirja-ala pärjää vanhalla julkaisumallilla vielä vuosia, mutta suurimmat paineet nettimaailma on tuonut sanoma- ja aikakauslehtialalle sekä sarjakuvien julkaisijoille. Kuluttajat lukevat uutiset netistä ja raaka tiedonhaku on siirtynyt yhä enemmän verkkoon, jossa uusin informaatio on välittömästi saatavilla. E-lukulaitteita ja e-paperia pidetäänkin lehdistön pelastajana.

 Lähde: Honkonen (2010). E-kirjat muuttavat mediakenttää. Mikrobitti 5/2010, s. 60-61.

E-kirja vai p-kirja?

Kuoleeko paperille painettu perinteinen kirja? Eri medioissa ja foorumeilla käydään kiivasta keskustelua varsinkin lukulaitteisiin ladattavista e-kirjoista.

Lappalaisen (2010) artikkeli, Hyvästi kirjahylly,  liputtaa e-kirjan puolesta. Kirjat ovat vallanneet kodin, kirjahyllyt tursuavat kirjoja, kaapit, komerot ja laatikot ovat täpösen täynnä kirjoja. Tuntuuko tutulta? Kyllä, ainakin minun kohdallani Lappalaisen toteamukset pitävät paikkaansa. Mutta onko sähköinen e-kirja ratkaisu tähän ongelmaan?

Into-kustannus luottaa e-kirjaformaattiin: heiltä on ilmestynyt Nina Kairisalon kirja Epinen, käytännön opas e-kirjoihin ja niiden tekemiseen (näkökulmana epub-formaatti).  Kirjaa myydään ainoastaan sähkökirjana.

Kairisalo  luettelee   e-kirjan hyviä puolia: e-kirja ei  rasita silmiä niin kuin tietokone (e-ink), sitä voi päivittää tarvittaessa, painos ei lopu koskaan ja kirjaan voi lisätä kuvia, videoita ja animaatiota. E-kirja voi toimia myös äänikirjana.

Into-kustannuksen toimitusjohtaja Jaana Airlaksinen uskoo e-kirjojen yleistyvän syksyllä  tai viimeistään ensi vuoden alussa. Myös WSOY  on lähtenyt mukaan e-kirjamarkkinoille. Toimitusjohtaja Anna Baijars kertoo, että WSOYn  uusi kaunokirjallisuus julkaistaan heti myös sähköisessä muodossa.  Myös he käyttävät formaattina epubia, koska  siitä on suhteellisen helppoa muuntaa kirjat eri tiedostomuotoihin, jolloin kirjoja voidaan lukea erilaisilla lukulaitteilla.

Baijars kritisoi termin p-kirja käyttöä, jota käytetään Yhdysvalloissa painetusta kirjasta. Hänen mielestään ei pidä puhua erikseen e-kirjasta tai p-kirjasta vaan kirjasta yleisesti – kirjassa on kuitenkin olennaista sisältö, oli sitten lukuväline mikä tahansa. Kirjat tullaan vastakin lukemaan mukavimmilla ja kuhunkin tilanteeseen ja tarpeeseen sopivimmalla tavalla. – Yksi välinen ei sulje pois toista – sisältö ratkaisee, Baijars painottaa.

Myllylahti Oy:n toimitusjohtaja Mauno Moilanen kaipaa alalle toimijaa, joka ottaisi asiakkaikseen sekä lukulaitteiden että e-kirjojen myynnin. Kolmen vuoden kuluttua 20-30 % kirjojen myynnistä voi olla sähkökirjoja ja ehkä kymmenen vuoden kuluttua puolet kirjoista myydään sähkökirjoina, Moilanen ennustaa.

Lappalaisen mukaan kuitenkin aika näyttää, tuleeko paperille painetuista kirjoista joskus keräilykappaleita niin kuin vinyylilevyistä.

Artikkeli Ei kytkykauppaa Suomessa linjaa suomalaisten kirjakauppojen tulevia käytänteitä: Suomalaisen kirjakaupan tietohallintojohtaja Ville Ahola uskoo, että e-kirjan läpimurto on lähellä myös Suomessa. Suomalainen kirjakauppa tulee todennäköisesti tarjoamaan kolmen hintaluokan laitteita: halvimpia ovat jokamiehen yksinkertaiset lukulaitteet, jotka ladataan tietokoneen kautta. Keskihintaisissa laitteissa olisi nettiyhteys ja kalliimmissa laitteissa myös gsm-yhteys.

Maailmalla on käytössä ns. kytkylaitteet, esim. Amazonin kirjoja ei voi lukea kuin Kindle-lukulaitteella. Suomalainen kirjakauppa ei kuitenkaan aio syyllistyä tällaiseen kytkykauppaan vaan heidän myymänsä e-sisällöt voidaan ladata muihinkin laitteisiin, esimerkiksi Applen Ipadiin, Ahola kertoo.

Akateemisen kirjakaupan johtaja Annamari Arrakoski kertoo, että myös heille e-kirjat ja lukulaitteet tulevat myyntiin tänä vuonna. Omaa lukulaitetta ei tule vaan Akateemisen myymät sisällöt voidaan lukea monilta erilaisilta laitteilta. Arrakoski uskoo, että paperikirjoja tulee aina olemaan, mutta ammattikirjallisuus ja oppikirjat tulevat olemaan sähköisiä. Hän uskoo, että e-kirjat tuovat heille uusia lukijoita.

Lähde: Lappalainen, Marja-Liisa. 2010. Hyvästi kirjahylly. Artikkeli Ilta-Sanomissa lauantaina 10.4.2010 s. 28 – 29 ja saman lehden artikkeli Ei kytkykauppaa Suomessa, s. 30.

P-kirjasta kirjoitettua (SAMK) – video on must,  http://samkkirjastouutisia.blogspot.com/2010/04/tutustu-p-kirjaan.html

Koulutusmateriaaleja: E-kirjat, Dawsonera ja artikkelitietokannat

Lutakon kampuksella pitämäni koulutuksien materiaalit PDF-muodossa. Tutustu!

Artikkelitietokannat– Jyväskylän ammattikorkeakoulun kotimaiset ja ulkomaiset artikkelitietokannat, yleistä ohjeistusta.

E-kirjat ja Dawsonera, sisältää yleistä tietoa e-julkaisuista, e-kirjoista ja ohjeen Dawsonera-palvelun käytöstä.

Mukavaa pääsiäistä!

Terveisin Pirinä