Rehtorin retoriikkaa 3/2009 – Vähitellen kohti Joulua !

Pimeän syksyn jälkeen olemme lähestymässä vuoden merkittävintä valon juhlaa, Joulua. Näyttää siltä, että olemme saamassa valkean Joulun Keski-Suomeen ja kunnon talvi on tulossa pakkasineen. Joulun ja Uuden vuoden tienoilla tarjoutuu henkilöstölle ja opiskelijoille mahdollisuus lyhyeen lepohetken kesken lukuvuoden kiireiden. Tämä on hyvä asia, koska uutta virtaa tarvitaan syksyllä tyhjentyneiden ”akkujen” lataamiseen.

Edellisessä blogissani kirjoitin riviopettajuudesta satiiriseen sävyyn ja tarkoituksella myös  asiaa polemisoiden. Tavoitteenani oli saada syntymään avointa keskustelua verkossa. Lieväksi pettymyksekseni kommentteja ei tullut kuin pari kappaletta. Ehkäpä kirjoitustani pidettiin karkeana ja rehtorin suuhun sopimattomana ja blogini aihetta peräti arkaluonteisena. Varmaan niitä kommentteja tulee myöhemmin muuta kautta. Jäädäänpä odottelemaan. Blogikirjoittelun luonteeseen kuuluu tietynlainen terävyys ja yllätyksellisyys. Tuskinpa kukaan jaksaa lukea rehtorin blogeja, mikäli niissä viljellään tasapaksuja komiteanmietintöjen latteuksia ja kliseitä. Uskon kyllä vahvasti, että edellistä blogiani luettiin.

JAMKissa on käynnistetty merkittävä sisällönhallinnan kehittämishanke (SIKE), jossa on tarkoitus parantaa korkeakouluyhteisömme sisäistä tiedon ja asiakirjojen hallintaa. Tarkempia tietoja tästä prosessista löytyy intrasta. Tiedontulva ja sen aiheuttama informaatioähky on nykyisellään saavuttanut melkein sietämättömän olotilan. Erityisesti tämä asiantila näkyy sähköpostissa, jossa tärkeät viestit hukkuvat runsaaseen roskapostiin ja suoramarkkinoinnin tulvaan. Toinen raivostuttava asia ovat ylisuuret liitetiedostot, jotka helposti tukkivat postilaatikon kapasiteetin. Tarkoituksena on, että JAMKin henkilöstöä aktivoidaan osallistumaan tähän SIKE-hankkeeseen mahdollisimman runsaasti ja että jokainen omalta osaltaan yrittäisi ehkäistä alati kasvavaa tiedontulvaa ja informaatioähkyä.  Hankkeen projektipäällikkönä toimii Ilkka Nyyssönen tietohallinnosta ja hänen tuekseen on koottu osaava projektitiimi.

Pääkampuksen auditorioille on mietitty konkreettisia nimiä. Pelkät numerokoodit, kuten FP05 tai D205 tuntuvat jotenkin hankalilta muistaa. Kysyimme nimiasiassa neuvoja Keski-Suomen museon intendentiltä Erkki Fredrikssonilta, koska tiesimme miehen eläväksi Jyväskylän seudun historiankirjaksi. Jotenkin luontevaa olisi, että auditorion nimissä näkyisi alueen historia ja ne linkittyisivät Rajakadulla aiemmin toimineisiin oppilaitoksiin. Tällä hetkellä esillä on ollut intendentti Erkki Fredrikssonin ehdotuksesta kaksi nimeä. Rajakatu 35 sijaitseva auditorio D205 voisi jatkossa olla nimeltää Tulikari-sali ja kampuksen toisessa osassa oleva auditorio FP05 Valjakka-sali. Pienenä historian kertauksena mainittakoon, että Eino Tulikari toimi aikanaan Rajakatu 35:ssä sijainneen Jyväskylän keskuskansakoulun pitkäaikaisena rehtorina ja vastaavasti Urho Valjakka oli Rajakatu 37:ssä sijainneen Jyväskylän kauppaoppilaitoksen rehtori.

Jatkossa lienee tarpeellista miettiä myös koko Rajakadun kampuksen nimeä sekä siihen liittyvän entisen maalaiskunnan talon uudelleen nimeämistä. Tällöin käyttökelpoisia nimiä voisivat samalla logiikalla olla Hongikon kampus koko kampusalueen nimenä sekä Huttu maalaiskunnan talon uutena nimenä. Historiallinen perustelu Hongikon osalta liittyy vanhaan paikan nimeen. Ammattikorkeakoulun pääkampus sijaitsee vanhalla Hongikon alueella ja sen takana on Hongikon metsä. Monet jyväskyläläiset kutsuivat vanhaa keskuskansakoulua nimellä Hongikon koulu. Huttu- nimi juontuu maalaiskunnan talon suunnitelleesta arkktehti Erkki Huttusesta, jota aikanaan pidettiin merkittävänä funktionalisimin koulukuntaa edustaneena arkkitehtina valtakunnallisestikin. Makustellaanpa yhdessä näitä nimiä joululoman ajan ja palataan nimikysymyksiin heti uuden vuoden alussa. Toivon asiasta vilkasta keskustelua.

Lopuksi haluan toivottaa koko henkilöstöllemme ja kaikille opiskelijoillemme Rauhallista Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta 2010 !

6 kommenttia

  1. Onpa ilahduttavaa, että rehtori ideoi niin saleille kuin kampukselle ja rakennuksillekin kunnon suomalaisia nimiä, jotka pohjautuvat alueen historiaan. Hongikon kampus on jyhkeä nimi. Suomalaisia nimiä voi myös hyvin taivuttaa: Huttu, Hutussa, Huttuun. Tähän nimeen liittyy ehkä vähän humoristinenkin sävy. Huttuhan on puuroa: harakka huttua keittää. Käytössä hiukan hankalampi saattaisi olla Tulikari-sali – niin komea nimi kuin se onkin. Salien nimissä pitäisi kaiketi aina kuljettaa mukana tuota sali-loppua? Pitäisimmekö luennon Valjakka-salissa vai Valjakassa, Tulikari-salissa vai Tulikarissa? Näitä eri käyttötapoja ja -tilanteita kannattaa todellakin makustella.

  2. Hyvä olisi saada tiloille kunnolliset nimet. Jäisi paremmin mieleen. Toinen mikä pitäisi jotenkin ratkaista on siipien nimet Rajakadulla. B-siipi, F-siipi, E-siipi. Harva näitä muistaa ja etenkin jos jotain pitäisi neuvoa johonkin, niin vaikeaa on. Ihminen muistaa nimiä, ei yleensä numeroita. Nimiin kun on helppo samaistua ja luoda mielikuvia.

    Ovissa siipikirjaimet näkyy, mutta sisätiloissa heikommin. Ehdotan, että sisäänkäynneille annetaan oikeat nimet ja nimi kissan kokoisin kirjaimin seinään. Tämä olisi houkuttelevuuden ja imagon näkökulmasta hyvä. Kirjaimista ja koodeista tulee hiukka liian tekninen vähän laitosmainen mielikuva.

    Informaatioähkyn ehkäisylle annan kannatukseni myös. Sähköposti, liitetiedostot, lukuisia raportointijärjestelmiä, intra, mappiarkistot…. Liika on liikaa, vähemmän on parempi. Kysymys vain kuuluukin löytyykö byrokratian karsijoita byrokraattien joukosta? Byrokratia rakastaa byrokratiaa.
    Toivottavasti löytyy. Tsemppiä ryhmälle haastavaan tehtävään!

  3. Hongikko koko kampuksen nimenä tuntuu hyvältä. Vähemmän aikaa seutuvilla asuneena kannattaisin Pitäjäntalo -nimeä, koska ”ulkokuntalaisetkin” sen osaavat paikallistaa. Huttu rakennuksen nimenä tuo mielleyhtymän ruokalarakennukseen, koska niin monessa sisäoppilaitoksessa yms ruokalarakannusta kutsutaan Hutuksi tai Huttulaksi. – Tuosta Rajakadun aakkosjutusta siipien nimissä olen samaa mieltä, näin talossa jonkun viikon vaellelleena…

  4. Olisiko mahdollista myös miettiä yhden salin nimeksi sellaista josta tulisi mieleen ensimmäinen rehtorimme Eero Jääskeläinen; vaikkapa EEROLA tai EEROJA Olishan siinä ajatus myös Eero Suosarastakin.

  5. Vielä edelliseen sen verran että sanan Eero sanan takana on ajatus siitä että esim espanjaksi, italiaksi ( eroe) tai ranskaksi sankari, tarusankari on HEROE. H-kirjainta kun ei lausuta, niin lahto on eesta. On hiukan aksenttia eri paikoilla, mutta sankareita ajallaan kummatkin ”eerot”.

  6. Kiitos rehtorille kirjoituksesta. Nimien merkitys on huomattu. Tuntuu tärkeältä, että nimissä olisi selvä logiikka. Jonkinlainen ”juju” kaikkien nimen takana. Liityykö tuo logiikka paikalliseen historiiaan kuten rehtorin esityksessä, vai liittyisikö se AMK:N toimintaan- pedagogiikkan, kansainvälisyyteen, vaikuttavuuteen?
    Huttu-on hauska nimi. Se olisi käypä ainakin, jos Hutussa olisi ruokatalouden opetusta.

    Yksi hyvä esimerkki nimestä löytyy Kyllönmäeltä, luentosali on nimeltään CARITAS. Hoitamista ja terapioita, kun Kyllönmäellä opiskellaan. Voisiko Caritas-nimenä muuttaa mukanamme Puistokadulle?

Jätä kommentti