JAMKin tulevaisuuskuva v. 2030

Jos ajattelee vuotta 2030, se tuntuu kovin kaukaiselta, vaikka siihen on ainoastaan 15 vuotta. Itse olen silloin 75- vuotias ja ollut jo kymmenen vuotta eläkkeellä. Toivon mukaan kuitenkin olisin silloin vielä terveenä niin henkisesti kuin ruumiillisesti. Jos ajattelee 15 vuotta taaksepäin, olemme vuodessa 2000. Milleniumin vaihtuminen ei enää tunnu niin kaukaiselta, kuin tulevaisuuden vuosi 2030, vaikka molempiin on yhtä pitkä aika.  Moni nykyisin JAMKin palveluksessa oleva on vuonna 2030 vielä töissä. Toivon erityisesti, että ne ihmiset kommentoisivat kohta esittämääni kolmea tulevaisuuskuvaa. Tämä on osa käynnistynyttä JAMKin strategiatyötä.

JAMKin tulevaisuuskuva voidaan mielestäni kuvata kolmen erilaisen skenaarion tai kehityskulun pohjalta. 1) Nykytilan jatkumo, 2) Oulun malli – yksikkövapaa ammattikorkeakoulu tai 3) Jyväskylän yliopiston ammattikorkeakoulu. Olen tahallani valinnut hieman provosoivat otsikot sekä vahvasti karrikoidut kuvakset. Todellisuus lienee jossain näiden välissä.

1) Nykytilan jatkumo tarkoittaa sitä, että koska olemme olleet hyvin tyytyväisiä JAMKin menestykseen ja toimintaan, emme halua, eikä meidän tarvitse muuttaa mitään. Uskomme, että pärjäämme hyvin jatkossakin OKM:n rahanjaossa, kunhan vain panostamme koulutuksen laatuun.  Nykyinen yksikkö- ja tulosaluerakenne toimii hienosti ja tulosalueiden välistä työnjakoa on edelleen selkiytetty. Kova kilpailu tulosalueiden kesken auttaa meitä pysymään tehokkaina, eikä tulosalueiden välistä yhteistyötä silloin tarvita.  Aikanaan keskitetyt talous- ja henkilöstöpalvelut sekä markkinointipalvelut on hajautettu  ja palautettu yksiköiden vastuulle.  IT-instituutti ja Biotalousinstituutti ovat itsenäistyneet omiksi yksiköikseen. Sisäistä laskentaa on tehostettu ja pystymme kohdistamaan kulut entistä nopeammin sisäisenä laskentana tulosalueiden kesken sentin tarkkuudella. Mitään suuria muutoksia ei tarvitse tehdä, kun keskitymme pelkästään nuorten tutkintokoulutukseen. Koulutusviennistä, palvelumyynnistä ja riskialttiista tki-toiminnasta on asteittain pystytty luopumaan, vaikka jotkut asiakkaat ovat harmiksi asti niitä kyselleet. Opettajien työaikasuunnitelmat ja lukujärjestykset pystytään nyt tekemään jo kaksi vuotta etukäteen, kun tki-toimintaa ja epävarmaa myyntikoulutusta ei tarvitse ottaa huomioon. Eräs yksikön johtajista kysyi taannoin minulta, kuinka ylipäätään voidaan tehdä JAMKin strategia, kun yksiköiden tavoitteet ovat niin erilaiset. Tässä skenaariossa kaikki päätösvalta on vähitellen siirretty yksiköille ja niiden johtajille, niinpä strategian tekeminen on helppoa. Rehtorin ja hallintoyksikön päätösvalta on muodollinen ja konsultatiivinen, koska kaikki päätökset tehdään yksiköissä.

2) Jyväskylässä toimii Suomen innovatiivisin ja vetovoimaisin ammattikorkeakoulu JAMK, joka on tunnettu erityisesti menestyneistä start-up yrittäjistään. JAMKin kansainväliset tutkinto-ohjelmat ovat vetovoimaisia ja ulkomainen opiskelija- ja henkilöstövaihto on aktiivista. Aikanaan tehdyt vahvat panostukset kansainväliseen tki-toimintaan ja koulutusvientiin ovat kantaneet kaunista hedelmää. JAMKin organisaatiota muutettiin rohkeasti vuonna 2020 pitkäaikaisen  rehtorin jäätyä eläkkeelle. Perinteisten yksiköiden tilalle muodostettiin koko ammattikorkeakoulun toiminnat kattava verkosto-organisaatio, joka koostuu erilaisista asiantuntijatiimeistä, palvelusoluista sekä joustavista living-labeista. Idea tähän muutokseen saatiin aikanaan Oulusta, jossa silloin ei uskallettu lähteä näin riskialttiiseen kokeiluun. Living-labit toimivat yrityslähtöisinä oppimisympäristöinä, joissa tki-toiminta ja oppiminen on yhdistetty saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tiimiakatemian uusi pedagoginen malli on otettu käyttöön kaikissa living-labeissa. Verkko- ja virtuaalioppimista käytetään paljon ja opiskelijat ovat mukana monissa kansainvälisissä tiimeissä. JAMK on haluttu työpaikka ja asiantuntijaorganisaatio ja se on voittanut useita Suomen paras- työpaikka kilpailuja. Monet kansainväliset korkeakoulut haluavat JAMKin kumppanikseen. Lukukausimaksut on otettu käyttöön ja OKM:n perusrahoituksen osuus on mennyt alle 50 % . Hakijaluvuilla mitattuna JAMK on suomen ylivoimaisesti vetovoimaisin korkeakoulu.

3) Jyväskylän yliopiston ammattikorkeakoulu- käsitteen esitti ensimmäisenä Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen vuonna 2006. ”Kun meillä on aivan erinomainen Jyväskylän normaalikoulu, niin eikö meillä voisi olla jonain päivänä myös Jyväskylän yliopiston ammattikorkeakoulu”, kysyi rouva rehtori minulta tultuani JAMKin rehtoriksi elokuussa 2006. En muista vastasinko siihen mitenkään vai jätinkö vastaamatta. Unelma ja visio yhdestä suuresta Jyväskylän yliopistokonsernista jäi elämään erityisesti yliopistoväen keskuudessa. Vuoden 2020 lopussa Jyväskylän kaupunki päätti myydä kaikki omistamansa JAMKin osakkeet Jyväskylän yliopistolle pitkäaikaisen rehtorin jäätyä eläkkeelle. JAMKin tekemä hyvä työ sekä vahva tase 25 vuoden toiminnan jälkeen tuottivat kaupungin kassaan sievoisen myyntivoiton. Tampereen mallin mukaisia korkeakoulujen yhdistämisiä tehtiin Jyväskylän lisäksi myös Oulussa, Turussa, Vaasassa ja Lappeenrannassa. JYAMK on vuonna 2030 arvostettu ja vetovoiman oppilaitos, joka keskittyy laadukkaaseen ja myös kansainvälisesti arvostettuun kandidaatti- ja bachelor-koulutukseen. Oppilaitoksesta erinomaisin arvosanoin valmistuneet kandidaatit ovat kysyttyjä ja haluttuja hakijoita, joista yliopistot kilpailevat myös kansainvälisesti. Useammat jatkavat kuitenkin emo-yliopiston tarjoamassa maisteri-koulutukseen. Aiemmin ammattikorkeakoulun opetuksen laatua heikentäneestä tki-toiminnasta luovuttiin. Sehän oli kuitenkin lopulta vain onttoa hanketaloutta, josta ei ollut mitään hyötyä. Kaikki koulutuksen vientihankkeet toteutetaan nykyisin EduCluster Finland Oy:n kautta, joka on kasvanut merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi. Yrityksen arvostettu toimitusjohtaja Jan-Markus Holm sai äskettäin tasavallan presidentin myöntämän kauppaneuvoksen arvonimen. Rehtori Aino Sallisen suuret visiot ovat kantaneet kaunista hedelmää.

 

Tässäpä nämä tulevaisuuskuvat keskustelun pohjaksi. Uskon, että mikään noista ei toteutune noin karrikoituina tai  puhtaaksiviljeltynä. Missä tulevaisuudessa Sinä haluaisit olla mukana ? Nyt valmisteltava strategia on tärkeä suuntaviitta. Tulevaisuuskuvat on esitetty vahvasti karrikoituna, jotta keskustelua syntyy. Itse olisin liputtamassa skenaario 2:n kaltaista mallia.

Hauskaa Vappua !

 

2 kommenttia

  1. Minkälainen menneisyys, sellainen tulevaisuus?

    Rehtori katselee vappuaaton blogissaan samanaikaisesti sekä taakse että eteenpäin. Se on hyvä – ilman tietoisuutta menneestä tulevaa on vaikea hahmottaa. Tosin riippuvuus menneestä voi osoittautua kovenevassa kilpailussa taakaksi, joka vie JAMK-laivan jäävuoren kylkeen ja upottaa sen. Toivottavasti näin ei ole JAMKin laita.

    Tulin itse amk-kenttään runsaat 20 vuotta sitten, kun amk-järjestelmää ryhdyttiin Suomessa rakentamaan. JAMKin yhteisöön liityin 15 vuotta sitten. Rehtorin lailla mennyt JAMK-periodi tuntuu lyhyeltä ja johdonmukaiselta, mutta tuleva 15 vuotta hahmottomalta ja pitkältä.

    Mennyt puolitoista vuosikymmentä on ollut yhtämittaista kasvua ja rakentamista. Keskiössä on ollut laajentuminen, laadullinen menestyminen ja eri alojen tuominen yhteisen JAMK-nimisen sateenvarjon alle. Onko näin myös tulevan 15 vuoden aikana? En usko.

    Laajentuminen ei ole enää todennäköistä paitsi ehkä ns. aikuiskoulutuksen ja kansainvälisen toiminnan osalta. Laadullinen menestyminen on kyllä mahdollista mutta entistä suuremmin ponnistuksin. Erilaisten alojen toiminnan jatkaminen erillisinä orgaaneina saman sateenvarjon alla on mielestäni vanhanaikaista ja epäviisasta.

    Tulevaa viittätoista vuotta leimannevat kolme ilmiötä, digitalisaatio, innovaatiovaade ja yhteistyö.
    JAMKin näkökulmasta digitalisoituva koulutus ja työelämä (erityisesti liike-elämä) ja tutkimus- & kehittämistyöhön ja yrittäjyyteen perustuvat innovaatiot seireenien tavoin houkuttavat, viekoittelevat ja viime kädessä pakottavat toimimaan yhteistyössä historiallisten toimiala- ja organisaatiorajojen yli, läpi ja välillä. Tämä on todellinen haaste. Miten menneisyyden menestystekijöistä ei tule tulevaisuuden jarruja?

    Viehätyin esitetyistä skenaarioista keskimmäiseen. Verkostomaiset, joustavien lab-konseptien asiantuntijuuksiin perustuvat ja uutta osaamista tuottavat oppimisympäristöt kasvattavat koulutuksen, kansainvälistymisen ja kehittämistoiminnan volyymia samalla vähentäen riippuvuutta julkisesta perusrahoituksesta. Tämä muutos pitäisi tehdä jo ennen vuotta 2020, vai kuinka?

    Myös syvenevä itsenäisten korkeakoulujen yhteistyö on hyvä asia. Suomen korkeakoulujen rakenteista muodostamani kuva näyttää siltä, että Etelä-Suomeen, Pirkanmaalle, Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin on kehkeytymässä vahvat korkeakoulukeskittymät yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiivistyvän yhteistyön tuloksena. Sama kehitys on mahdollista nähdä tapahtuvan joskus myös Itä-Suomessa. Mitä tekee Keski-Suomi? Jääkö se myllynkivien väiin muiden menoa ihmettelemään? Ei tarvitse jäädä.

    On järkevää katsoa ennakkoluulottomasti läpi ne mahdollisuudet, joita ammattikorkeakoulun ja yliopiston syvempi yhteistyö voi tarjota ilman ennakko-oletusta yhdistymisestä. Hyviä esimerkkejä käytännöstä jo on. Yksi sellainen muttei ainoa on Musiikkikampus. Enemmän soisi olevan. Tällainen tulevaisuustyö vie jonkin verran aikaa. Siksi se pitäisi aloittaa heti eikä jäädä ”menneisyyden vangiksi”. Lauloihan sitä paitsi edellämainitun niminen rockyhtyekin jo vuonna 1993 ”Live! Elossa ja lujaa!”. Olkoon se JAMKinkin tulevaisuusmotto.

  2. Kiitokset Hannulle hyvästä kommentista ! Toivon, että myös muita kommentteja tulee sekä JAMKin sisältä että ulkopuolelta. Erityisesti olisin kiinnostunut kuulemaan niiden ihmisten näkemyksiä, jotka ovat vielä työelämässä vuonna 2030.

Jätä kommentti