Agro Living Lab – käytettävyyttä käyttäjän ehdoilla

Janne Aho
Projektipäällikkö, kevät 2012
Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Maa- ja metsätalouden yksikkö, Ilmajoki

Johdanto

Yksi keskeisimpiä asioita käytettävyyden ymmärtämiseksi on se, miten ihminen ja teknologia ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Käytettävyys tai sen puute ympäröivät meitä kaikkialla, myös maataloudessa, jossa koneistuminen on ollut erityisen nopeaa. Maataloudessa koneiden ja laitteiden käytettävyys on suuri haaste, sillä se vaikuttaa monesti laajoihin tuotantoprosesseihin. Käyttöympäristöt muuttuvat, olosuhteet vaihtelevat, koneiden käyttö on monesti ketjutettua ja niitä pitää käyttää ja säätää yhtä aikaan. Monimutkaiset koneyhdistelmät vaativat käyttäjiltään myös hyväksyntää ja sen kautta varsinaista käyttöönottoa. Juuri käyttöönotto onkin usein rajoittava tekijä agroteknologian tuotteiden menestymiselle markkinoilla. Rajoittavat tekijät voivat olla piileviä tai esillä, tärkeintä että niiden taustoja tutkitaan. On siis mentävä sinne, missä agroteknologian tuotteita käytetään ja kysyttävä niiltä, jotka niitä käyttävät. Sitä varten on olemassa living labeja.

Living labit ovat tutkimus-, kehitys- ja testausalustoja, jotka toimivat aidossa tai aitoa ympäristöä imitoivassa käyttöympäristössä. Erilaisten käyttäjäkeskeisten tutkimusmenetelmien avulla voidaan siten tunnistaa käyttäjätarpeita, rakentaa prototyyppejä sekä arvioida ja kehittää monipuolisia ratkaisuja. Living lab -toiminta on monialaista ja monitieteellistä ja se voi poiketa eri alojen käytännön toteutuksissa huomattavastikin toisistaan. Living lab -toiminnan alla voidaan tehdä erilaisia käyttäjätestejä ja asiantuntijatestejä. Myös maa- ja metsätaluotta sivuavia living labeja löytyy, mutta varsinaisesti agroteknologian alalla niitä ei aikaisemmin juurikaan ole ollut. Agro Livin Lab -kehittämishankkeen tavoitteena onkin löytää juuri maatalouden koneiden ja laitteiden käytettävyyden arviointiin parhaiten sopivat menetelmät.  (Esala, J & Kankaanpää,S. 2010)

Käytettävyys ja sen tutkiminen

Tuotteen käytettävyys on ominaisuus, joka määrittelee kuinka hyvin käyttäjä pystyy hyödyntämään tuotteen toimintoja tehtävissään ja kuinka helppoa on toimintojen käytön oppiminen. Hyvä käytettävyys havaitaan tuotteen käytön helppoutena, nopeutena ja miellyttävyytenä; valmistajan kannalta se on helppo myydä ja vaatii vähemmän käyttökoulutusta sekä ylläpitotukea. Standardin mukaan käytettävyys on se mitta, miten hyvin määrätyt käyttäjät voivat käyttää tuotetta tietyissä käyttötilanteissa saavuttaakseen määritellyt tavoitteet tuloksellisesti, tehokkaasti ja tyytyväisinä (SFS-EN ISO 13407, 1999).

Tuotteen hyödyllisyys ja käytettävyys voidaan vielä eritellä toisistaan (kuvio 1.). Hyödyllisyydessä (utility) on kyse järjestelmän toiminnallisuuden soveltuvuudesta tehtäväänsä. Käytettävyys (usability) on sitä, kuinka hyvin käyttäjät voivat käyttää tätä toiminnallisuutta. Hyödyllisyys ja käytettävyys ovat yhdessä osa järjestelmän käyttökelpoisuutta (usefulness), joka edelleen on osa järjestelmän hyväksyttävyyttä (acceptability). Käytännön hyväksyttävyys koostuu kustannuksista, yhteensopivuudesta ja hyödyllisyydestä, joista viimeiseen käytettävyys sisältyy. Järjestelmän hyväksyttävyyteen puolestaan kuuluu sosiaalinen ja käytännöllinen hyväksyttävyys. (Nielsen 1993, 24–26.)


Kuvio 1. Käytettävyys osana järjestelmän hyväksyttävyyttä. Nielsenin (1993) malli käytettävyyden osatekijöistä.

Käytettävyyttä ja käyttäjälähtöisyyttä pyritään selvittämään living lab -toiminnan avulla.  Living labin määritelmiä on lukuisia, eikä sille ole olemassa vielä yhtenäistä ja virallista määritelmää. Living lab sisältää Oravan (2009) mukaan neljä ydinelementtiä, joiden avulla living lab -toimijat voivat luoda oman käytännön toimintamallinsa. Neljä peruselementtiä ovat:

  • Käyttäjälähtöisyys, käyttäjä on aktiivinen ja tasa-arvoinen toimija.
  • Ekosysteemi koostuu kaikista living labissa mukana olevista toimijoista.
  • Avoimet innovaatiot ovat kaikille ekosysteemin toimijoille avoimia ja käytettävissä.
  • Tosielämän ympäristö. jossa käyttäjä käyttää tuotetta ja jossa Living Lab toteutetaan.

Living lab -konsepti on laaja-alaiseksi levinnyt toimintamalli, jossa jokaiselle yhteiskunnan jäsenelle tarjotaan mahdollisuus osallistua oman elinympäristönsä kehittämiseen. Toiminnan keskeisenä osana on käyttäjän havainnoiminen hänen omassa elinympäristössään tai sitä imitoivissa olosuhteissa. Tavoitteena on löytää sellaisia tarpeita ja toiveita, joiden täyttämiseksi voidaan kehittää ratkaisuja esimerkiksi uusien tuotteiden ja palveluiden avulla. Living lab -konsepti koostuu neljän toimijan yhteistyönä, kehittäjät, hyödyntäjät, mahdollistajat ja käyttäjät. Kehittäjät tarjoavat living lab:lle työkaluja ja menetelmiä, hyödyntäjät saavat hyödyllistä tietoa omaan tuotekehitykseensä living lab:ltä, mahdollistajat luovat yleiset puitteet living lab:n toiminnalle ja käyttäjät jakavat henkilökohtaista osaamistaan living lab:n toiminnassa. (Koski, J., Kankaanpää, S. Aho, J. & Alasaari, K. 2012)

Monimutkaisten koneiden ja laitteiden haasteet on tiedetty pitkään. Monesti maataloudessa monimutkaisia laitteita joutuvat käyttämään tietotekniseltä tasoltaan sekä taitavat, että aloittelijat. Monen laiteen hyödyt ovat jääneet käyttämättä täysimääräisesti, koska taidot tai uskallus eivät ole riittäneet laitteiden käyttöön. Käytettävyystesteillä tämä on pyritty huomiomaan tekemällä testejä sekä asiantuntijoilla, että aloittelijoilla (Faulkner & Wick, 2005).

Agro Living Lab ja sen tavoitteet

Maa- ja metsätalouden koneiden ja laitteiden käytettävyyden ja käyttäjälähtöisen tuotekehityksen parantamiseksi käynnistyi vuonna 2009 Agro Living Lab – hanke (ALL).  Hanke tarjoaa käytettävyysarviointipalveluja maa- ja metsätalouden koneenrakentajille ja tuotekehittäjille. Hankkeen tuloksena saadaan uudenlaisia menetelmiä, joita voidaan jatkossa hyödyntää luontevana osana tuotekehitysprosessia. Käytettävyyden arviointipalvelut voidaan jakaa: todellisilla käyttäjillä, todellisissa käyttötilanteissa toteutettavat käytettävyystestaukset sekä asiantuntijoiden tekemät arvioinnit. Testausten tuloksena saadaan suoraa palautetta siitä, kuinka helppokäyttöinen, hyödyllinen ja miellyttävä tuote tai palvelu on käyttäjän mielestä. Asiantuntija-arvioinneilla päästään nopeasti ja kattavasti kiinni käytettävyyden kannalta ongelmallisiin kohtiin. Palvelujen tuloksena syntyy tietoa tuotteen tai palvelun käytettävyyden tasosta. Lisäksi saadaan parannusehdotuksia siitä, kuinka käyttäjä voidaan entistä paremmin huomioida uudessa tuotteessa tai palvelussa. Agro Living Lab -hankkeen taustalla ovat yhteistyössä Frami Oy (ent. Seinäjoen Teknologiakeskus Oy), Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. (Vainionpää 2008.) Hanke on syntynyt juuri Etelä-Pohjanmaan alueelle, sillä maakunta on vahvaa maatalousaluetta ja alueella sijaitsee paljon maatalouskoneisiin erikoistunutta teollisuutta. Näin ollen puitteet Agro Living Lab:n kaltaiselle toiminnalle olivat jo luonnostaan olemassa.

Agro Living Lab -hankkeen tavoitteina on (Vainionpää, M. 2008):

  • Lisätä maa- ja metsätalouden teknologian loppukäyttäjille kehitettävien koneiden ja laitteiden käytettävyyttä sekä niiden tuottamaa lisäarvoa.
  • Edistää maa- ja metsätalouden teknologian kansainvälisen tason living lab – toimintaa, joka yhdistää käyttäjäkeskeisen suunnittelun, käytettävyyden ja käyttöturvallisuuden tutkimuksen, kehittämisen ja testauksen maa- ja metsätalouden koneisiin ja laitteisiin.
  • Aktivoida maa- ja metsätalouden kone- ja laitevalmistajia yhteistyöhön käyttäjien kanssa sekä varmistaa käyttäjätarpeiden huomioiminen oikea-aikaisesti yrityksen tuotekehitysprosessissa.

Agro Living Labissa on pilotoitu ja kehitetty menetelmiä, joilla loppukäyttäjän näkemys, kokemus ja mielipiteet saadaan mahdollisimman tehokkaasti osalliseksi tuotekehitysprosessiin. Käyttäjän tarpeet huomioimalla konevalmistajat saavat uuttaa ja käytännönläheistä tietoa oman tuotekehityksensä tueksi. Loppukäyttäjät hyötyvät helppokäyttöisemmistä, turvallisemmista ja ergonomisemmista tuotteista. Lisäksi säästyy työaikaa.

Käyttäjien verkosto

Hankkeessa kerättyyn käyttäjäverkostoon kuuluu lähes 200 maatilayrittäjää Etelä-Pohjanmaan alueelta. Käyttäjäverkostossa on mukana kaikki maatilatalouden tuotantosuunnat kaikissa kokoluokissaan. Käyttäjäverkoston avustuksella on suoritettu monia menetelmien pilotointeja, joissa viljelijäjäsenet ovat olleet mukana testaajina, ideoijina ja arvioijina. Verkostolle on järjestetty myös seminaareja ja opintomatkoja, sekä erilaisia teemailtoja ajankohtaisista aiheista. Käyttäjäverkosto on ollut aktiivisessa roolissa myös tutkimusongelmien määrittelyissä, suunnittelussa ja toteutuksessa. Verkostoa on käytetty myös apuna hankkeen toiminnan ja uusien toimenpiteiden suunnittelussa. (Koski, J. ym. 2012)

Käyttäjäverkoston ikähaarukka on n. 18–65 vuotta. Suurimmaksi osaksi jäsenet ovat n. 35–50-vuotiaita miehiä. Enemmistö käyttäjistä harjoittaa maatilallaan kasvinviljelyä sekä jonkinasteista urakointitoimintaa. Toiseksi suurin ryhmittymä ovat maidontuottajat. Naisia verkostossa on varsinaisina jäseninä muutamia, mutta useampia maatilojen emäntiä on pyritty kontaktoimaan hankkeen aikana maatilojen isäntien välityksellä. Yhteistä kaikille verkoston jäsenille on vapaaehtoisuus ja innokkuus hankkeen toimintaa kohtaan. On ollut selvästi havaittavissa, että maatilayrittäjiltä on puuttunut selkeä kanava esittää toiveitansa ja kehitysehdotuksiansa maatalouden koneisiin ja laitteisiin. Tähän tarpeeseen on Agro Living Lab -hanke vastannut tarjoamalla suoria vaikutusmahdollisuuksia menetelmäpilotointien kautta käyttäjille. (Koski, J. ym. 2012)

Käyttäjäverkostoa on kerätty aktiivisesti muun muassa viestintäkampanjoilla, alan messuilla esillä olemalla, lehtiartikkeleilla ja mielenkiintoisella toiminnalla. Verkoston ylläpitämiseen ja motivoimiseen on käytetty hankkeen puitteissa toteutettuja opintomatkoja, seminaareja sekä teemallisia keskusteluiltoja. Ensiarvoisen tärkeää on, että käyttäjäverkoston mielenkiinto käytettävyyden ja käyttäjälähtöisen suunnittelun edistämistä kohtaan on säilynyt. Verkoston jäseniltä on kartoitettu ilmoittautumisen yhteydessä tärkeitä profiloivia taustatietoja. Siten testauksiin ja tutkimuksiin on voitu etsiä juuri tietyn profiilin omaavia käyttäjiä.(Koski, J. ym. 2012)

Hankkeen toimintaa

Agro Living Lab -hankkeen toiminta voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: Käyttäjä- ja käyttöympäristötutkimukset, käytettävyystestaukset sekä käyttäjälähtöiset innovaatiomenetelmät. Menetelmien piloitointeja on tehty yhteistyössä hankkeessa mukana olevien yritysten kanssa. Yrityksiltä on saatu laitteet ja palvelut, hanke puolestaan on toteuttanut tilaisuudet käyttäjäverkostoa hyödyntäen. Jokaisessa kategoriassa on kehitetty menetelmiä käyttäjäverkoston jäsenten ja myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa.

Käyttäjä- ja käyttöympäristötutkimuksissa käytetään yleisimmin erilaisia haastattelu- ja kyselytekniikoita; esimerkiksi ryhmähaastattelua, teemahaastattelua sekä maatilalla tapahtuvaa haastattelua. Kyselytutkimuksia on tehty kohdennetusti tietyn profiilin omaaville käyttäjille ja yleisesti käyttäjäverkoston jäsenille. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on vastannut työpaketin tutkimuksista. (Koski, J. ym. 2012)

Käytettävyystestauksissa on testattu monia koneita ja laitteita. Testauksia on tehty keskitetysti opetustilalla tai käyttäjäverkoston jäsenien omilla tiloilla. Testimenetelmät on räätälöity kuhunkin tapaukseen sopivaksi ja testitilanteet ovat mahdollisuuksien mukaan olleet aitoja työtehtäviä. Tässä työpaketissa vastuullinen toimija on ollut Seinäjoen ammattikorkeakoulu. (Koski, J. ym. 2012)

Käyttäjälähtöiset innovaatiomenetelmät ovat erilaisia ideointi- ja arviointityöpajoja, joissa käyttäjäverkoston jäsenillä on ollut mahdollisuus arvioida olemassa olevia ideoita ja tuotteita tai kehitellä ja ideoida täysin uusia ratkaisuja tiettyyn kysymysasetteluun. Aiheet ovat voineet olla teknisiä tai palvelullisia haasteita, joihin on toivottu suoraa palautetta maatilayrittäjiltä. Frami Oy on vastuullinen toimija innovaatiomenetelmissä. (Koski, J. ym. 2012)

Ammattikorkeakoulun rooli

Seinäjoen ammattikorkeakoulun rooli ALL:ssa on paitsi toteuttaa hankkeen toimenpiteitä, tarjota myös paljon muuta monipuolista osaamista ja resursseja. Maatalouden substanssiosaaminen on luonnollisesti SeAMK:n maa- ja metsätalouden yksikössä laajaa. ALL on myös osa SeAMK:n tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-toimintaa (TKI). Opetuksen ja TKI-toiminnan lähentämiseen ALL:n kaltainen hanke on omiaan. Opiskelijoita on osallistettu hankkeen toimintaan monin tavoin. Opiskelijat ovat toimineet käyttäjinä ja asiantuntija-arvioijina. Opiskelijat ovat myös osallistuneet hankkeen järjestämien pilotointien toteutukseen ja tehneet opinnäytetöitä ajankohtaisista aiheista. Varsinaisesti ALL-tyyppistä toimintaa ei ole vielä viety opetussuunnitelmiin, vaan hanke on tarpeen mukaan pyytänyt opiskelijoita mukaan. Parhaassa tapauksessa opetussuunnitelmiin olisi sisällytetty living lab -toimintaa, jolloin opetus ja sen työelämälähtöisyys tulisivat tiiviimmin yhdistetyiksi. Tätä kautta myös opiskelijoiden työelämäyhteydet paranevat.

Agro Living Lab yritysten näkökulmasta

Agro Living Lab toimii niin sanottuna välittäjäorganisaationa käyttäjän ja tuotekehityksen välillä. Käyttäjäverkosto tuo tiedon ja taidon avustuksella vahvaa näkemystä koneiden ja laitteiden ominaisuuksista ja käytöstä. Yritysten tuotekehitys puolestaan tarjoaa nykyaikaisen teknisen tiedon ja resurssit. Yhteistyön avulla on hankkeen tavoitteita toteutettu tavalla, joka on yrityksissä otettu tosissaan ja innolla vastaan.

Hankkeessa on ollut mukana viisi yhteistyöyritystä. Yrityksien panos hankkeessa on ollut tarjota sopivia ja aitoja tutkimusongelmia hyödynnettäväksi menetelmäkehityksessä. Aiheet ovat vaihdelleet koneiden ja laitteiden käytettävyyden arvioinneista palvelutuotteiden muotoiluun sekä tiettyjen aihekokonaisuuksien ideointiin. Tämä on osaltaan auttanut motivoimaan tutkimuksiin osallistuneita käyttäjiä. Aidon tutkimusongelman käsittely on tullut lähelle todellisuutta, jolloin käyttäjillä on syntynyt positiivinen tunne heidän mahdollisuuksistaan vaikuttaa kyseessä olevan koneen, laitteen tai palvelun käytettävyyteen ja tuotekehitykseen. (Koski, J. ym. 2012)

Agro Living Lab on kuulunut perustamisestaan lähtien moniin kotimaisiin ja kansainvälisiin Living Lab -verkostoihin, muun muassa euroopanlaajuiseen ENoLL:in (Europian Network of Living Labs). Verkostojen antama hyöty Agro Living Lab:lle tulee erilaisten yhteistyökontaktien ja verkostojen lisääntymisenä sekä living labien sisällä käytettyjen menetelmien kokemusvaihtona. Hankkeen edetessä living lab -toimintamalli on levinnyt huomattavasti yhä uusille toimialoille. Tästä huolimatta Agro Living Lab on poikkeava muista, koska se on ainoa living lab, joka on erikoistunut maa- ja metsätalouskoneisiin ja niiden käytettävyyden parantamiseen. (Koski, J. ym. 2012)

Agro Living Labin tuloksia

Käyttäjäverkoston keräämistä voidaan pitää hankkeen keskeisimpänä tuloksena, sillä ilman sitä ei menetelmien pilotointia olisi voinut viedä eteenpäin menestyksekkäästi. Pilotointien avulla on saatu kerättyä menetelmäpankki, jota voidaan jatkossa vapaasti hyödyntää. Lisäksi hankkeessa on määritelty käyttäjälähtöinen tuotekehitysprosessi.  Menetelmäpankki ja käyttäjälähtöinen tuotekehitysprosessi muodostavatkin toisiaan tukevan kokonaisuuden, joka palvelee maa- ja metsätalouskonevalmistajia aina tuotteen ideoinnista markkinoille viemiseen saakka myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Käyttäjä- ja käyttäjätarvetutkimuksessa on kehitetty havainnointi-, haastattelu- ja kyselymenetelmiä, jotka soveltuvat erityisesti maatilaympäristöihin ja maatilayrittäjien havainnoimiseen. Haastatteluiden järjestämiseksi on löydetty sellaisia toimintatapoja, joiden avulla haastattelutilanteet on saatu luonteviksi ja haastateltava on kokenut olonsa rennoksi. Tällaisia toimintatapoja ovat olleet muun muassa erilaisten virikekuvien käyttö sekä ryhmähaastattelutilanteet. Molemmissa tapauksissa haastattelun kohde on saanut uudenlaisia ajatuksia ja näkökulmia oman ajattelunsa tueksi, joka puolestaan on parantanut haastattelun ilmapiiriä ja luonut parempia edellytyksiä monipuolisiin ja kattaviin tuloksiin.

Erilaisten maatalouskoneiden käytettävyyden arvioimiseen on hankkeessa kehitetty useita erilaisia testausmenetelmiä. Menetelmät on kehitetty ja sovellettu aina kulloinkin käsillä olevaan tutkimusongelmaan sopivaksi, jolloin menetelmästä ja testituloksista on saatu paras mahdollinen hyöty. Testauksen aikana on käytetty paljon ääneen ajattelua, jälkikäteen haastattelua sekä kirjallista palautteen antoa. Lisäksi testitilanteita on kuvattu videolle. Videoinnin avulla on löytynyt hyvin paljon sellaisia ongelmia käytettävyydessä, joita testikäyttäjä ei ole pystynyt sanallisesti kuvaamaan testauksen aikana. Hankkeen aikana tehdyistä ja raportoiduista pilotoinneista on kehitetty myös soveltavia menetelmiä. Näistä esimerkkinä on muun muassa koneiden vertailutestaus, käyttöohjetestaus sekä tehokäyttäjälle suunnattu testaus.

Innovaatiomenetelmiä käytetään monenlaisiin käyttötilanteisiin, tyypillisesti tuotekehitysprosessin alun ideointivaiheeseen. Tällöin tavoitteen on etsiä käyttäjien avulla uusia ideoita jonkin asian ratkaisemiseksi tai löytää uusia tarpeita, joita tuotekehityksessä ei ole aiemmin huomioitu. Innovaatiomenetelmien avulla voidaan myös arvioida tuotteiden markkinoinnillisia asioita, palveluiden toimivuutta ja markkinamielipidettä.

Hankkeen suurimpana haasteena on ollut käyttäjäverkoston ylläpito ja aktivointi. Suuren verkoston moninaisiin tarpeisiin ja odotuksiin on pyritty vastaamaan laajalla toiminnalla. Luonnollisesti kaikki verkoston jäsenet eivät pääse koskaan mukaan testaajaksi osallistujamäärältään rajattuihin tilaisuuksiin. Tätä varten hankkeessa on kehitetty myös avoimia testitilaisuuksia, jonne on kaikki verkoston jäsenet ovat halutessaan saaneet osallistua.

Toteutettu menetelmäpankki on hyvin laajapohjainen kokonaisuus. Se hyödyntää käyttäjäverkostoa ja hyödyttää yrityksiä. Menetelmäpankkia on joustava ja sitä sovelletaan tapauskohtaisesti, koska tutkimusongelmille ja toimeksiantajien toiveille ei aina löydy suoraan menetelmää. Menetelmäkehitystä on tehty kahdella tavalla: Menetelmä edellä ja tutkimusongelma edellä. Ensin mainitussa on ensin valittu käytettävä menetelmä, jota pilotoimaan on kehitetty tutkimusongelma. Toisena mainitussa ensin on ollut tutkimusongelma, jonka ympärille on kehitetty sopiva tutkimusmenetelmä.

Menetelmien pilotoinneissa on huomattu tärkeäksi käyttäjien oikeanlainen ohjaaminen. Käytettävyysarvioinneissa esimerkiksi rohkaistaan ajattelemaan ääneen tai antamaan palautetta.  Innovaatiomenetelmissä on panostettu keskustelun hengen luontiin, eli kaikille ryhmän sisällä annetaan vapaus ideoida. Tilanteet ovat usein jännittäviä kokemuksia osallistujilleen, joten ohjaaminen menetelmien suhteen on välttämätöntä. Varsinaisten tulosten ohjausta ja niihin vaikuttamista on kuitenkin vältetty.

Johtopäätökset

Keskeinen ajatus hankkeessa on ollut parantaa maa- ja metsätalouskonevalmistajien ja loppukäyttäjien välistä vuorovaikutusta. Loppukäyttäjinä ovat viljelijät ja urakoitsijat. Hankkeen menetelmäkehityksen ohella tärkeää on ollut myös yhteistyön helpottaminen ja uusien kontaktien luominen. Erilaisten menetelmien kehittäminen on ollut käytännönläheistä ja haastavaa. Turvallisuuteen on panostettu erityisesti, sillä koneet ovat monesti liikkuvia ja isoja, olosuhteet yllättäviä. Kuitenkin tavoitteena on ollut mahdollisimman aito ja rajoittamaton testiympäristö.

Agro Living Labin tyyppiselle toiminnalle on tarvetta ympäri Suomen. Hankkeen toiminnan avulla on saavutettu aitoa yhteistyötä, jonka tulokset varmasti näkyvät tulevaisuudessa yritysten omatoimisenakin käyttäjälähtöisyyden korostamisena tuotekehityksessään. Lopulliset tulokset näkyvät luonnollisesti valmiissa tuotteissa ja miksei myyntipuheissa ja mainoksissa. ”Kehitetty yhdessä käyttäjien kanssa” – mainoslause on varmasti omiaan herättämään asiakkaiden mielenkiintoa. Living lab -ajatteluun olennaisesti kuuluva avoimen innovaation periaate luo toivottavasti yhteistyötä myös yritysten välillä; synergiaetuja voidaan hakea myös yhteisellä käyttäjän osallistamisella.

Toimenpiteiden oikea-aikaisuus, kaikkien osapuolien avoimuus sekä keskinäinen luottamus toimivat perustana yhteistyön toimivuuden hyödyn saavuttamiselle. Agro Living Lab on luonut pohjan uudentyyppiselle innovatiiviselle toiminnalle maa- ja metsätalouskonealalla, mutta tuloksia voidaan parhaiten arvioida vasta tulevaisuudessa. Havaittavissa on jo nyt tietynlaista asennemuutosta tuotekehitystoiminnassa. Enenevässä määrin kuluttajien ja loppukäyttäjien mielipiteet otetaan huomioon jo uusia tuotteita suunnitellessa. Loppukäyttäjät nähdään yhtenä tuotekehityksen resurssina, jotka tuottavat tietoa, joka ei välttämättä tule esille tavanomaisessa yrityksen sisäisessä tuotekehitystoiminnassa.

Lähteet

Esala, J & Kankaanpää,S. 2010. Agro Living Lab. Julkaisussa: Anneli Hopponen (toim.) Maataloustieteen Päivät 12.-13.1.2010 [verkkojulkaisu]. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote no. 26

Faulkner, L. & Wick, D. 2005. Cross-user analysis: Benefits on skill level comparison in usability testing. Interacting with Computers 17:773 – 786.

Hyysalo, S. 2006. Käyttäjätieto ja käyttäjätutkimuksen menetelmät. Edita Publishing Oy. 319 p.

Koski, J., Kankaanpää, S. Aho, J. & Alasaari, K. 2012. Maatilayrittäjät maatalouskoneiden ja –laitteiden tuotekehityksen tukena. Julkaisussa: Nina Schulman ja Heini Kauppinen (toim.) Maataloustieteen päivät 10.-11.1.2012 [verkkojulkaisu]. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote no. 28.

Nielsen, J. 1993. Usability Engineering. Academic Press Inc., San Diego.

Orava, J. 2009. Living Lab –toiminta Suomessa. Innovaatio ja osaaminen -verkosto / Seinäjoen Teknologiakeskus Oy. Aluekeskusohjelman verkostojulkaisu 3/2009.

Vainionpää, M. 2008. Agro Living Lab. Projektisuunnitelma. Seinäjoen Teknologiakeskus Oy. Julkaisematon.

Post a Comment

Your email is never shared. Required fields are marked *

*
*