Tag Archives: monikulttuurisuus

Englanninkielinen koulutus SEDU:n nuorisopuolella

Juha Rikala

Johdanto

Artikkelissani käsittelen Koulutuskeskus SEDU:n järjestämää englanninkielistä sähköasentajan koulutusta, englanninkieliseltä nimeltään: Electrical Engineering and Automation Technology Study Programme. Selitän koulutustarpeen tavoitteet ja tarpeet, sekä motiivin, miksi koulutus on toteutettu. Lisäksi kerron eri kulttuuritaustojen vaikutuksista koulutukseen, oppimiseen ja ymmärtämiseen. Aineiston kokoamiseksi haastattelin koulutuksessa mukanaolevia opettajia ja heidän käsityksiään ja tuntemuksiaan
englanninkielisen opetusryhmän ohjaamisesta.

Englanninkielinen opetus nuorisopuolella

Opiskelijahaku

Englanninkielinen sähköasentajan koulutukseen haku, tapahtui yhteishaun yhteydessä vuoden 2010 keväällä. Hakukriteereinä olivat: koulutustarve, koulutushalukkuus, suomen- ja englanninkielen taito, sekä ammatillinen soveltuvuus (värinäkö). Kielitaitovaatimus on hieman liukuva, useimmat äidinkieleltään suomalaiset  osaavat suhteellisen hyvin englantia, mutta äidinkieleltään ei suomalaiset eivät välttämättä hallitse kuin välttävästi, niin suomea, kuin englantiakaan. Kielivalinnoissa pyrittiin katsomaan tulevaisuuteen, Suomessa oloaikana hankittu kielitaito ja sen kehittyminen. Perustaso löytyy ja opiskelun edetessä kielitaito kasvaa, jolloin opiskelu edellytykset parantuvat.

Tavoiteopiskelijamääräksi asetettiin kymmenen. Hakupaperien ja haastattelujen tuloksena koulutus aloitettiin vuoden 2010 syyslukukaudella, kahdentoista opiskelijan voimin. Nyt toisen lukukauden opiskelijamääräksi
on vakiintunut kymmenen opiskelijaa  eli alkuperäinen tavoite opiskelijamäärästä on toteutunut.

Koulutusmalli

Englanninkielinen koulutus noudattaa suomenkielistä opetussuunnitelman tavoitteita, tutkintonimikkeet ovat englanninkielisiä. Alustavasti on sovittu, että koulutus aloitetaan joka toinen vuosi eli keväänä 2012 yhteishaussa englanninkielinen koulutus oli yhtenä hakuvaihtoehtona. Koulutusmallina käytetään niin sanottuna 50/50 mallilla, eli koulutuksesta vähintään 50 % tapahtuu englanninkielellä.

Opetuksen selvyyden vuoksi opiskelijoiden on kuitenkin osattava suomenkieltä, koska kaikkien termien ymmärrettävä kääntäminen englanniksi ei aina toimi, varsinkin kun käsitellään sähkötyöturvallisuuteen liittyviä säädöksiä ja ohjeita. Niitä ei ole käännetty Turvallisuus- ja kemikaalivirastossa (Tukes) englanniksi. Tähänastinen tarve on ollut ylläpitää suomalaisen sähköasentajakunnan sähkötyöturvallisuutta, jolloin käännöstarve on lähinnä toiseen kotimaiseen, ruotsinkieleen.

Opettajien kielitaito

Koulutusluvan saaminen englanninkieliseen koulutukseen aiheutti suuren tietojenpäivitystarpeen. Opettajien kielitaitoa piti kohentaa ja opetusmateriaalia piti pystyä kääntämään suomenkielestä englanninkieleen. Tähän tarpeeseen saatiin apua Koulutuskeskus SEDU:n aikuiskoulutuskeskuksesta. Saimme sieltä äidinkieleltään englantilaisen opettajan, Julian Dawen, jonka ohjauksessa harjoittelimme aluksi puhumista ja ääntämistä. Koulutuksen edetessä opetusmateriaalin kääntäminen sai pääpainon. Opettajat keräsivät suomenkielisen opetusaineiston, joka käännettiin Julianin ohjeitten ja neuvojen avustuksella englanniksi. Lisäkoulutus oli todella onnistunut, kaikkien uskallus käyttää englantia, puhekielenä lisääntyi. Kirjoitetun tiedon synnyttäminen ja lukeminen kehittyi ja ajatusmaailma ”englantilaistui”. Ainut suurempi ongelma oli aika. Kun koulutuslupa saatiin hieman yllättäen 2009 kevään aikana, jäi vain vuosi aikaa kohentaa ja kehittää taitojaan. Muun opetuksen ohessa, tällainen vaatii hirveästi omaa aikaa ja panostusta.

Opetusmateriaali

Opetusmateriaalin kunkin opintokokonaisuuden osalta opettaja kokosi itse. Enin osa oli suomenkieliseen aineistoon perustuvaa, käännettyä aineistoa, jonka aihetta pitävä opettaja kokosi oman pedagogisen näkemyksen mukaiseksi.Suurinta päänvaivaa aiheutti kirjallisuus, oppikirjoja kun ei ole valmiina, ne jouduttiin ”itse tekemään”. Kirjallisuusongelmaa pyrittiin ratkaisemaan kääntämällä suomenkielisestä oppikirjasta aihealueiden itse koottu tiivistelmä englanniksi. Käännöksiä pyritään päivittämään opetustilanteessa tulleiden tarpeiden ja ongelmien mukaan, mieluummin heti, tilanteen ollessa ”päällä”. Jonkin verran englanninkielistä sähköalan peruskirjallisuutta löytyy kirjastosta, mutta se ei välttämättä käy suoraan oppikirjaksi, asioita joutuu selittämään syvällisemmin, sekä yksinkertaistamaan tekstejä ja lisäämään esimerkkejä.

Esimerkki opetusmateriaalista

Omaehtoisen koulutuksen ohessa ja sen avulla (ylempi AMK -tutkinto) muun muassa Jani Saarimaa kokosi itselleen opetusaineiston. Hänen Tampereen ammattikorkeakoululle tekemänsä opinnäytetyön aihe käsitteli sähkötekniikan perusteet osiota, aihealueena on englanninkielisen sähkötekniikan tasa- ja vaihtosähkön perusteiden teoria, opetusmateriaali on nimeltään: Englanninkielinen sähkötekniikan opetusmoniste (Saarimaa 2011).

Opetusmateriaalin kokoamisperusteena oli havainnollisuus, erilaiset oppijat ja oppimistyylit sekä monikulttuurisuus huomioon ottaen. Opintomoniste ja sen esimerkit ja malli on pyritty koostamaan niin, että ne kävisivät mahdollisimman hyvin auditiiviselle (kuulo), visuaaliselle (näkö) ja kinesteettiselle (käsin, tuntemalla) oppijalle. Opiskeltavia asioita on pyritty havainnollistamaan selventävillä piirroksilla ja esimerkki laskutehtävillä. Pienryhmässä on paremmat mahdollisuudet käyttää eri oppimistyylien vaatimia, havainnollisia oppimistapoja ja malleja (Saarimaa 2011).

Opetusmateriaalissa on esimerkkejä erilaisille oppijoille luoduista oppimismalleista. Auditiiviselle oppijalle luodussa mallissa kerrotaan miten jännite mitataan yleismittarilla akusta. Aiheesta on selvä, lyhyt ja ytimekäs englanninkielinen teksti, miten mittauksissa toimitaan. Visuaalisille oppijoille, materiaali perustuu selventäviin kuviin, pyrkien aktivoimaan opiskelijoiden mielenkiintoa opiskeltaviin asioihin. Kinesteettiselle opiskelijalle pyritään saamaan opiskeltava asia ”käsiin”, että hän saa kosketella ja tunnustella, sekä tutkia rakennetta, samalla näköaistilla löydetään värit ja niiden säännöt. Varsinainen englanninkielinen materiaali käsittelee sähköasentajan perustietoa sähköstä ja sen ominaisuuksista, mitä tasa- ja vaihtosähkö on ja miten ja mistä ne syntyvät, miten ne vaikuttvat ja miten niitä lasketaan. Miten sähköisiä komponentteja kytketään sarjaan ja rinnan ja mikä vaikutus kytkennöillä on sähköisen piirin ominaisuuksiin. Miten erilaisten kytkentöjen sähköisiä ominaisuuksia käsitellään matemaattisesti ja miten niitä lasketaan (Saarimaa 2011).

Koulutustarve

SEDU koulutustarjonta

Koulutuskeskus SEDU on laaja alainen oppilaitos, nuorisoasteen koulutuksesta aikuiskoulutuksen kautta ammattikorkeakouluun. Työkokemuksen ja peruskoulutuksen omaaville, aikuiskoulutus järjestää monitasoisia koulutuksia myös englanniksi. Ammattikorkeakoulussa on vaihtoehtona kokonaisia opintolinjoja englanniksi. Lisäksi on mahdollisuus opiskelijavaihtoon Saksaan, jolloin valmistuva opiskelija saa kahdenlaiset päättötodistukset, suomenkielisen ja englanninkielisen insinööritodistuksen (kansainvälinen tutkinto). Ammatillisessa koulutuksessa englanninkielinen sähköasentajan koulutus on ”uudisraivaaja” SEDU Seinäjoen toimipisteellä. Vastaavaakoulutusmuotoa ei ole aikaisemmin maakunnassa tarjottu. Lapualla (yhdistyi SEDU:n vuodenvaihteessa 2010) on ollut, lähinnä venäläisiin ja virolaisiin liittyvää koulutusta aikaisemmin, mutta varsinaista peruskoulutuskokonaisuutta ei ole aikaisemmin tässä muodossa käytetty.

Koulutusmotiivi

Koulutustarve on lähtöisin maakunnasta, alueella on runsaasti teknisiin aloihin liittyvää vientiteollisuutta, jonka työtekijätarve on tähän asti ollut pääsääntöisesti insinööritason osaajiin. Kuitenkin aina on ollut tarvetta perustason työtekijäosaamiseen. Tähän asti yritykset itse ovat kouluttaneet työntekijöitään ulkomaankomennuksien vaatimusten mukaiseksi. Yrityksen voimavaroista riippuen, tämä on ollut kuitenkin suhteellisen kallis tie, perustason ulkomaankomennukselle pystyviä asentajia kun ei ”kortistosta” heti löydy. Koulutustoivomus onkin esitetty yrityksiltä ammatillista koulutusta järjestävälle taholle, nimenomaan sähköasentajan koulutuksena. Koska se on koulutuslinjoista teknisesti monipuolisin ja käy siten myös muuntokoulutuksena muiden alojen täydennyskoulutukseksi.

Koulutuksen käynnistäminen

Pelkkä koulutuslupa ei riitä opetusryhmän perustamiseen ja koulutuksen aloittamiseen, jo pelkästään tilojen järjestäminen opetuksen mahdollistamiseksi teetti ”ympyrä” työmaan. Onneksi ryhmä on pieni (10-12 opiskelijaa), joten pystyimme raivaamaan eräästä elektroniikan testilaboratoriosta juuri ja juuri, pienryhmälle riittävän tilan. Sivuhuomautuksena voisi kertoa, että oli vuosien varrella kerääntynyt hirmuinen kasa hyvää, mutta nykyopetukseen tarpeetonta ja tilaa vievää roinaa, jota kukaan ei ollut malttanut heittää pois. Tämä tietenkin aiheutti ”lumipalloefektin” myös ko. siiven muut luokat oli ”siivottava” ylimääräisestä rojusta, toimintoja kun jouduttiin tämän laboratorioluokan osalta siirtämään muualle.

Lukujärjestyksen suunnitteleminen aiheutti toisen suuren päänvaivan. Sähköosastolla on ollut usean vuoden ajan tilaongelma, jota uusi ryhmä lisäsi. Opiskeluryhmiä on tällä hetkellä 13, englanninkielinen koulutus mukaan lukien. Varsinaisia, jollakin lailla luokkatiloiksi luettavia (myös työsalit) on kuitenkin vain kymmenen. Koska mitään luokkaa ei voi laittaa ensimmäisellä jaksolla työssäoppimaan, eli kaikki 13 ovat koululla, jouduimme sovittelemaan opintokokonaisuuksien pitojärjestyksiä todella luovasti. Tämän tilaongelman vuoksi, olen itse joutunut pitämään jo neljän  lukukauden aikana, ensimmäisen jakson (6 viikkoa) päärakennuksen neuvottelusiivessä, joka ei todellakaan ole mikään luokkahuone. Selvitty on, varsinkin kun sain sinne viime syksynä jopa tussitaulun.

Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto lisäsi vielä päällekkäisyyksiä. Meillä on viisi ensimmäisen vuoden opiskelijaryhmää, jota tarvitsevat asennusharjoitusmahdollisuuden työsalissa (sähkö A, Sähkö B, Automaatio-, ICT -asentaja ja englanninkielinen ryhmä). Pakolliseen tutkinnonosaan kuuluu 10 opintoviikkoa, sähköasennustekniikan perusteet, eli asennusharjoituksia. Lukuvuoden opintoviikkomäärä on kuutena jaksona, kuusi opintoviikkoa yhteensä 36 opintoviikkoa (tiivistämällä saa jaksoon mahtumaan kahdeksan opintoviikkoa. Pienellä laskutoimituksella huomaa yhtälön mahdottomuuden, kymmenen kertaa viisi on viisikymmentä! Kun taas maksimimäärällä tehtynä saadaan kahdeksan kertaa kuusi eli 48. Toisin sanoen kaikkea ei pysty  opettamaan muuten kuin kymmentuntisina päivinä. Tähän ainut ratkaisu oli, että ICT-asentajien asennuskoulutus siirrettiin päällekkäin eri opettajalle. Täydennykseksi asennusharjoitus tilaan raivattiin lisää asennusseiniä, jolloin kaksi ICT- ryhmää (18) ja englanninkielinen ryhmä (12), yhteensä 30 henkeä, pystyivät yhtaikaa, eri opettajan valvonnassa suorittamaan asennusharjoituksia.

Huomioita koulutuksesta

Opettajat

Opettajat ovat kokeneet koulutuksen erittäin haastavaksi, mutta toisaalta todella palkitsevaksi. Materiaalin tekeminen ja sen päivittäminen vaatii huomattavan, omalla ajalla tapahtuvan tiedonhaun, henkilökohtaisen panostamisen oman pedagogisen osaamisen parantamiseksi. Kielitaidon ylläpito ja parantaminen vaatii sen käyttämistä, eli on ”harrastettava” jatkuvaa itsensä kouluttamista, lukemalla, kirjoittamalla ja puhumalla englantia, tämä tietenkin tapahtuu omalla ajalla. Halusta opettaa englanniksi joutuu ”maksamaan” oman vapaa-ajan käyttämisellä. Opetuksesta kyllä maksetaan pientä lisää, joka käytännössä vastaa vain murto-osaa käytetystä ajasta, mutta toisaalta siitä saa valtavaa henkistä pääomaa, jota ei voi rahalla mitata. Vaikka englanninkielinen opetus sitoo valtavasti, se antaa kuitenkin niin paljon, etten halua siitä luopua.

Opiskelijat

Opiskelijoiden kotimaat ovat Afrikasta, Itä-Euroopasta ja Suomesta. Joten kulttuuritaustat ja opiskelulähtökohdat ovat hyvin erilaisia. Afrikasta saapuneiden suurin haaste on suomenkieli, vaikka he ovat asuneet Suomessa. Mutta kieli on vaikeaa ja usein eri kulttuurista saapuneet haluavat pitää yhteyttä samalla kielellä puhuviin, varsinkin koti-ikävän kohdatessa, jolloin paikallisen kielen puhuminen jää vähemmälle. (Työministeriö. 2005). Toisaalta englanninkielen taito on puutteellinen, kielikoulutusta on kyllä saatu, mutta kotona puhutaan omaa, tuttua kieltä, jolloin englannin ja suomen puhuminen jää vähemmälle. Puhutaan vain, kun on pakko, jolloin englannin- ja suomenkieli saa voimakkaita ”murrevaikutteita” omasta äidinkielestä. Siinä voi opettaja olla joskus ihmeissään, että mitähän oppilas mahtoi tarkoittaa.

Itä-Euroopasta saapuneiden englanninkielen taso on parempi. Heille on jo kotimaassaan opetettu kieliä ja monella on ollut televisio, josta on saatu vaikutteita ja oppia englanninkielestä. Suomenkieli on hieman paremmin hallinnassa, verrattuna etelämpää saapuneisiin opiskelijoihin, toisaalta slaavilainen suhuäänne kuulostaa suomalaisesta oudolta, jolloin kuuntelija joutuu ymmärtääkseen, keskittymään suomenkielisiinkin sanoihin tarkemmin.

Ryhmässä olevat suomalaiset opiskelijat ovat kielen osalta ehkä kaikkein parhaimmassa asemassa. Suomea osataan ja ymmärretään eikä englantikaan ole vieras, kuitenkin puhuminen on usein se vaikein asia. Mistä saa uskalluksen vastata ja sanoa asiansa englanniksi, se on suurin koetinkivi, jonka ylipääseminen vaatii aikaa. Hankaluudeksi muodostui oikeastaan suomenkielen taito, muut kun pyrkivät käyttämään heitä tulkkeina ja siihen ei ainakaan aluksi oma kielitaito aivan riittänyt.

Huomioita opetustilanteista

Varsinkin aluksi opiskelijat ovat vieraita toisilleen jolloin keskinäinen kommunikointi jäi minimaaliselle tasolle, puhuttiin vain kun oli pakko. Ryhmäytymiseen meni hieman enemmän aikaa, verrattuna täysin suomenkieliseen ryhmään. Varsinkin Afrikasta saapuneet opiskelijat, jotka ovat jo hieman vanhempia, keskustelivat mieluummin keskenään, eivätkä aluksi lähteneet muun ryhmän mukaan. Käytännön harjoitukset saivat ryhmän hiljalleen ”heräämään”, tekemisen kautta ryhmä tutustui paremmin toisiinsa, joka toisaalta helpotti opettamistakin. Opiskelijat uskaltautuivat neuvomaan ja opastamaan myös toisiaan, jolloin aivan kaikkea ei tarvinnut toistaa moneen kertaa. Parityöskentelykin alkoi sujumaan, vaikka sähköisten komponenttien rinnan- ja sarjaan kytkennät ja niiden erot kummastuttivatkin aluksi.

Sähköasennusharjoitustöiden suorittamiseen ryhmältä meni huomattavasti enemmän aikaa, verrattuna suomenkieliseen ryhmään. Tämä ei ollut huono asia. Ryhmään oli valittu muutama, todella alasta kiinnostunut opiskelija ja he halusivat selvittää pienenkin yksityiskohdan todella syvällisen perusteellisesti. Aluksi opetuksen sisältö käsitteli asennustarvikkeita, -välineitä ja -johtimia, mutta käytännössä aluksi jouduttiin selvittämään jokaisen komponentin tarkka rakenne, toiminta ja mihin kaikkia osia käytettiin. Siinä oli opettajalla työsarkkaa, kun piti jokaisen jousiliittimenkin toiminnan selvittää ja nimet kääntää englanniksi.

Automaatioasennuksissa ryhmä hajaantuu oppimistyyliensä vuoksi voimakkaasti. Muutamalla on todella voimakas kinesteettinen oppimistyyli, jolloin ohjelmoidessa tietokoneen ruudulle jotain, josta ei saa käsin kiinni, eikä toimintaa näe, ei oppiminenkaan tahdo onnistua. Siinä ei auta muuta kun, ottaa kynää ja paperia esiin ja yrittää piirtää, sekä koettaa näyttää manuaalisesti, mitä ohjelmoitavan laitteiston pitäisi missäkin tilanteessa toimia. Toinen hankaluuksia aiheuttanut asia oli tekninen sanasto. Automaatiossa kun on valtavasti erilaisia sähköisiä, mekaanisia, hydraulisia ja pneumaattisia komponentteja, joiden nimien kääntäminen englanniksi ja toiminnan selvittäminen ymmärrettävästi vaatii opettajalta todella paljon aikaa ja panostusta.

Monenmoisia kommelluksia on syntynyt kulttuurin erojen ja englanninkielen ääntämisen vuoksi. Muun muassa talviloma oli suuri pettymys Afrikasta saapuneille opiskelijoille, eivät millään meinanneet ymmärtää, ettei kouluun pääse kyseisellä viikolla, ovet ovat lukossa. Heillä kun oli tapana tulla harjoittelemaan asennuksia, vaikkei lukujärjestyksessä heille ollut edes tunteja! Tulisivatkohan suomenkieliset opiskelijat vapaa-ajallaan kouluun? Toinen mieleen painunut asia oli automaatio ohjelmoinnissa käytettävä bitti sana, sen kun sanoi englanniksi monikossa, niin kuulosti aivan kuin olisi sanonut ”bitch” (narttu) oli opiskelijoilla vähän aikaa todella hauskaa.

Tutkimushaastattelu

Englanninkielisen koulutuksen pilottiohjelmasta on suoritettu kyselytutkimus (Customer Satisfaction Research: Two English taught programs at Sedu), jossa pyrittiin selvittämään: Miten tyytyväisiä ollaan koulutukseen, minkälaisia odotuksia opiskelijoilla oli koulutuksesta ja toteutuivatko ne. Tuloksen vertailun jälkeen, selvitetään mikä aiheuttaa tyytymättömyyttä ja ehdotetaan, millä niitä saataisiin parannettua. Toisena tavoitteena oli kehittää koulutuksen markkinointia ja näkyvyyttä, hakijamäärän lisäämiseksi. Kysely suoritettiin englanninkielisenä ja siihen osallistuivat englanninkieliseen sähkö- ja automaatioperustutkintoon osallistuvat opiskelijat sekä englanninkieliseen lähihoitajakoulutukseen osallistuvat opiskelijat (Niemi 2010.).

Lähteet

Henkilöhaastattelut

Huttunen, Jarmo. Rakentamisen toimialan toimialapäällikkö
Niemi, Juha. Automaatio- ja sähkötekniikan lehtori, käytännön sähköasennusharjoitukset
Rinta-valkama, Sami. Automaatiotekniikan lehtori, vastuu opettaja
Saarimaa, Jani. Automaatio- ja sähkötekniikan lehtori, sähköasennusten perusteet, ryhmän ohjaaja

Verkkojulkaisut

Niemi, M. 2010. Customer Satisfaction Research: Two English taught programs at Sedu. Final Thesis Report. Viitattu 4.5.2012.
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/24009/Niemi_Mikko.pdf?sequence=1
Saarimaa, J. 2011. Englanninkielinen sähkötekniikan opetusmoniste. Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.5.2012.
http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/34917/Saarimaa_Jani.pdf?sequence=1
Työministeriö 2005. Kala kuivalla maalla – Kotoutuminen maahanmuuttajan näkökulmasta.
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/07_julkaisu/thj344.pdf. Viitattu 4.5.2012.