Osallistumisesta osallisuuteen – Lapsen oikeuksien toteutuminen terveyttä edistävässä sairaalassa

Kansainvälinen Health Promoting Hospitals (HPH)- organisaatio aloitti vuonna 2004 tutkimuksen, joka toteutettiin 114 sairaalassa 22 eri maassa. Tutkimuksen pohjalta luotiin kansainväliseen käyttöön itsearvioinnin mittari ja malli lasten oikeuksien toteutumiseen sairaalassa (Self-Evaluation Model and Tool for respect in children eli SEMT). Suomessa lasten oikeuksia sairaalassa ei ole aiemmin tutkittu tätä mittaristoa käyttäen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelija Jenni Ikola-Mäki kartoitti yamk-opinnäytetyössään Keski-Suomen Keskussairaalan lasten vastuualueen hoitohenkilöstön ja lääkäreiden kokemuksia lasten oikeuksien toteutumisesta sairaalassa, käyttäen tätä mittaristoa. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena Webropol-ohjelmalla, aineisto kerättiin marras-joulukuussa 2017.

Yksi keskeisistä kehittämiskohteista kyselyyn vastanneiden mielestä oli tarve lisäkoulutukselle. Koulutustarve vaihteli yksilöllisesti, osa koki saaneensa riittävästi koulutusta esimerkiksi monikulttuuriseen hoitotyöhön, kun taas osa koki saaneensa riittämättömästi koulutusta samaan aiheeseen. Koulutusta kaivattiin lapsen oikeuksiin sairaalassa, monikulttuuriseen hoitotyöhön, leikin hyödyntämiseen hoito- ja tutkimustilanteissa sekä kuolevan lapsen kohtaamiseen ja kivun hoitoon. Lasten oikeuksien toteutumisen ja palvelun laadunhallinnan kannalta tärkeäksi kehittämiskohteeksi koettiin toiminnan jatkuvan arvioinnin toteutuminen. Suunnitelmaa arviointiin kaivattiin mm. tasapuolisen hoitoon pääsyn, lastensuojelullisten toimien ja kivun hoidon toteutumiseen.

Yhtenäiset toimintaohjeet ovat yksi laadunhallinnan tae. Toimintaohjeille koettiin tarvetta lapsen tietoisen suostumuksen huomioimiseen iän ja kehitystason mukaan. Lapsen osallisuuden toteutumisen kannalta merkittävä kehittämistarve on lasten osallistuminen yksiköiden toiminnan ja puitteiden kehittämiseen. Lasten antamalla palautteella koettiin vielä olevan liian vähän vaikutusta käytännön kehittämistyöhön. Lapsen osallisuutta voidaan lisätä myös sillä, että lapset ovat enemmän tietoisia omista oikeuksistaan. Yksiköissä olisi hyvä olla lapsen ikätason huomioivaa, lapsille jaettavaa materiaalia lasten oikeuksista. Lasten oikeudet olisi hyvä olla esillä yksiköissä kirjallisesti sekä henkilökunnalle että palveluja käyttäville perheille ja lapsille. Tätä kautta organisaation sitoutuminen oikeuksia kunnioittavaksi on näkyvämpää.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Keski-Suomen Keskussairaalan perhehoitotyötä kehitettäessä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lasten oikeuksien olisi tärkeää olla osa jatkuvaa toimintaa, ei vain hetkellisesti esillä oleva ilmiö. Oikeuksien ylläpitäminen ja kehittäminen vaativat koko organisaation sitoutumista ja palvelun käyttäjien osallisuutta. Osallisuuden ja lapsen oikeuksien toteutumisen kautta palvelujen tasa-arvoisuuskin kehittyy.

                                                                                                                                       

Lisätiedot

 Kirjoittaja: Jenni Ikola-Mäki, terveyden edistämisen ylempi AMK tutkinto-ohjelma, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, jempsa(et)yahoo.co.uk

Ikola-Mäki, J. 2018. Osallistumisesta osallisuuteen – Lapsen oikeuksien toteutuminen terveyttä edistävässä sairaalassa. Opinnäytetyö, ylempi AMK. Sosiaali-, ter­veys- ja liikunta-ala. Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK tutkinto-ohjelma. Terveyden edistäminen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Opinnäytetyö on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa https://publications.theseus.fi/

Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018082914709

 

Opinnäytetyön ohjaajat: Sirpa Tuomi ja Heidi Pasonen