Category Archives: Ilot ja onnistumiset – niitähän on.

Sählysynttärit vol.2

Huomenta päivää,

Meillä oli eilen aivan loistavat sählysynttärit.Sähläämässä Lotta H. ja meikäläinen.

Asiakas oli tuttu vuoden takaa ja osa viesraista oli myös ennestään tuttuja. Tämä johti siihen, että vaikka mentiin samalla teemalla, piti kehittää ohjelmaa uuteenuskoon. Uusia ideoita toi mukanaan myös Lotta, joka oli mukana suunnittelusta toteutukseen saakka, iso kiitos vielä sinulle! Noora ei tälläkertaa päässyt mukaan, joten onneksi saatiin ”varamies” paikalle ja saatiin kemut toteutettua 😉

Osuuskuntatoiminta on jäänyt valitettavasti itsellä todella vähelle, kun harjoittelu vie kaikki mehut. Näyttää siltä, että alkuvuodesta tehtyihin tavoitteisiin ei tulla pääsemään Nooran kanssa. Kuitenkin monta hienoa kokemusta rikkaampia, ja siinähän se osuuskunnan idea näin osana opintoja onkin, että voi ”epäonnistua turvallisesti”.

Ahh, sunnuntai..

 

 

 

Tilauksia ja vastauksia?

Väliaikatietoja;

Pitkällisen viestittelyn jälkeen saimme Reettan kanssa raivattua kalentereihimme tilaa palaverille, jossa pysähdyimme tuumimaan synttäripalvelun tämän hetkistä tilannetta ja vastaamaan saamiimme tilauksiin. Tapasimme siis Reettan luona sunnuntai-illalla.

Miltein 2 viikon päästä olisi ensimmäiset juhlat tulossa. Mietimme sopivaa ohjelmaa kyseisiin pirskeisiin ja laadimme tarjouksen, jota emme tosin voineet vielä lähettää. Nimittäin meidän tulee ensin saada varmistus tilojen saatavuudesta Vesalta, joka nykyään hoitaa tilavaraukset. Tilojen suhteen on muutenkin jännät paikat, koska JAMK ihan oikeasti miettii, ottaisiko meiltä vuokraa tilojen käytöstä…

Vastasin asiakkaalle siis, että tarjous tehty, mutta hän saa sen vasta tila-asian ollessa kunnossa. Vähän raotimme suunnitelmiamme jo etukäteen, jotta asiakas pysyisi edes vähän ajantasalla. Kiirehän asialla vain tulee, kun tarjous tulisi hyväksyä paria päivää ennen synttäreitä…

Toiset ja ehkä kolmannetkin juhlat on tilattu kesälle. Asiakas pyysi hinta-arviota ennen tarjousta, joten laskeskelimme hinnan olevan noin 150-190 euroa per juhlat. (+mahdollinen tilavuokra) Asiakas vastasi maksavansa juhlista max 150e, vaikka lapsia juhliin tulisi 15. Pohdimme Reettan kanssa asiaa.

 

Lisäksi saimme uuden tilauksen ihka ensimmäiseltä asiakkaaltamme, jolle viime vuonna järjestimme 8-vuotis pileet. Nyt vuorossa olisi 9-vuotis synttärit! 🙂 Mukavaa saada takaisin vanha tyytyväinen asiakas. Nämä juhlat olisi huhtikuussa.

 

Osuuskunnan porukan kanssa tapaamme ensi viikon keskiviikkona, joten silloin juonimme lisää ja pidämme Reettan kanssa myös kahdenkeskisen synttäripalaverin ja suunnittelutuokion. Joten silloin ollaan kärryillä taas hitusen paremmin. Toivottavasti ainakin.

 

Ahh, kevättä.

 

Robotti oon ja tahdon rokata; Voisko joku minut ohjelmoida?! Näin se käykäykäy, näin se käykäykäy…

…PÄÄKESKUS KYTKETTY!

Taas kaasuteltiin töistä kello 17.00 kaappaamaan Reetta kyytiin ja kohti Vaajalan urheilutaloa. Isolla mielenkiinnolla ja hyvillä fiiliksillä näitä ns. kollegoita ja lapsuuden idoleita eli Fröbelin palikoita lähdin ainakin omasta puolestani katsomaan. Ja kyllä se Reetanki kinkku siihen malliin heilu että taidettiin molemmat innostua. (kinkku=FP:n biisistä eli sallittakoon termin käyttö)

Tilaisuus oli siis todella hauska ja pr-mies JP:lle isoo kiitos ystävällisyydestä ja myötämielisyydestä. Mainokset jaoimme oikeastaan samantien, kun ihmisiä alkoi keikalle virtaamaan. Tosin piti vähän mittailla kenelle läpysköjä jakoi, kun osa lapsista oli ”ihanne”kohderyhmäämme pienempiä. Mainosten jaon jälkeen tanssimme kipaleiden tahdissa niin ahkerasti, että yhtään ei haitannut jumpan väliinjääminen. 🙂 Olimme ihan hyvä ohjelmanumero lapsille Palikoiden lisäksi, sillä monet tuijottivat meitä ihmeissään ja matkivat meidän muuvejamme itse artistin sijaan.

Mielestäni tehtiin oikein hyvää markkinointityötä, mutta toki vanhemmista osa vaikutti kiireisiltä saapuessaan keikalle, jotta saisivat napattua itselleen hyvät paikat ja lapset asettumaan ennen H-hetkeä. Nähtiinpä osuuskunta-velikin yleisömassan seassa oman jälkikasvunsa kanssa. Sitten papatin erään päiväkodin työntekijän kanssa, joka lupasi viedä ilosanomaamme parinkin päiväkodin ilmoitustauluille.

Lopuksi otettiin yhteiskuvat meistä bändiläisten kanssa, joten saatiin kyllä kaikki hyöty ja ilo irti. ELI KEIKKAA KU PUKKAIS!?

Ahh, Shoot your self.

 

Susi ja seikkailija – jännitystä, stressiä ja menestys.

Tosiaan viime tiistaina meillä oli taas synttärit, teemalla naamiaiset. Minulle tuo toteutuspäivä on aina jotenki stressaava. Tuntuu kuin sata asiaa pyörisi päässä, ja halu onnistua, saada asiakas tyytyväiseksi on koko ajan taustalla. Haluan tehdä kaiken mahdollisimman hyvin, koska nämä on jonkun pienen ihmisen synttärit ja näistä maksetaan meille. Tämä on ehkä tuota samaa fiilistä, josta Noora kertoi tuossa aijemmin.

Toteutus päivänä jouduin vielä varmistelemaan, että pääsemme luovan tilan luokkaan ja Älykotiin. Onneksi Vesa tuli tässä apuun, ja saimme avaimet tiloihin lainaksi. Iso kiitos myös Jamkin vahtimestarille, joka oli iloksemme todella avulias ja ystävällinen. 🙂

Tähän tilavaraukseen liittyen on tulossa muutos. Tästedes varaukset hoidetaan Vesan kautta, mikä toki helpottaa meidän hommaa. Ei tarvitse soitella sinne ja tänne, ja perustella miksi opiskelijan pitäisi saada varata luokkatila.

Pääsimme asiakkaan ja sankarin kanssa valmistelu puuhiin jo puoli viiden jälkeen. Ensimmäiset vieraat sitten saapuivat jo varttivaille kuusi. Tässä on kyllä yksi juhlien haaste. Kun juhlat alkavat esimerkiksi kuudelta, jotkut vieraista tulevat varttia vaille toiset vartin yli. Meillä saattaa Nooran kanssa olla tuolloin ennen kuutta vielä valmistelut kesken, ja entäs sitten jos odotetaan, että kaikki vieraat ovat paikalla. Silloin suunniteltu ohjelma ei ole aikataulussa, eikä kaikkea ehditä toteuttaa. Tässä voisi pohtia, millaisia eri tapoja hoitaa asia olisi, ja mikä olisi paras.

Synttärit menivät ehdottomasti parhaiten tähän mennässä. Pääsimme Nooran kanssa improvisoimaan(hahmot ja juontaminen) ja toimimaan tiiminä. Ja täytyy sanoa, että homma todella toimii meillä yhteen. Jätimme esimerkiksi yhden ohjelmanumeron pois, toimimme molemmat näin vaikkemme olleet sanoneet sanaakaan toisillemme asiasta. Molemmat olivat huomanneet, että aika on käymässä vähiin ja sitten toimittiin sen mukaisesti. ”Älä sano  mitään, minä tiedän kyllä!”

Monet vanhemmista kyselivät toiminnastamme ja toivoivat mainoksia ja tietoa asiasta. Esimerkiksi www-sivujen perään kyseltiin kovasti. Kysyntää palvelulla on varmasti, kunhan vaan saadaan markkinointi polkaistua käyntiin ihan kunnolla. Tänään laitoin myös uudellle asiakkaalle postia, katsotaan tuleeko sieltä tarjouspyyntöä.

Liittyen vielä tuohon saamaamme palautteeseen asiakkaalta. Juhlat olivat olleet muuten hyvin onnistuneet, mutta yksi ohjelmanumero oli ollut liian pitkä. Asiakashan on aina oikeassa, ja kaikenlainen palaute otetaan vastaan. Tätä on muuten oppinut osuuskunnassa toimiessa, palautteen vastaanottamista ja sitä, ettei sitä tarvitse ottaa henkilökohtaisesti. Jokatapauksessa itse mietin, että tuon kyseisen ohjelmanumeron kesto ei ollut liikaa. Jokaisella lapselle täytyy olla mahdollisuus osallistua(vuoretellen esiteltiin oma hahmo)! Toki voidaan miettiä, olisiko sen voinut hoitaa jollain muulla tapaa…

Huomenna istutaan taas Nooran kanssa alas, ja mietitään tämän kevään tavoitteita ja toimintasuunnitelmaa.

Listalla on ainakin…

  • markkinointi
  • osk:n näkyminen Jamkissa ja Puistokadulla
  • uudet työntekijät
  • tavoite keväälle
  • akuutit asiat liittyen synttäreihin(tai johonkin muuhun 🙂 )

Ahh, kauniit unet.

 

Synttärit: Rinsessoja, riemua ja kissaeläimiä

Huhhei. Olo oli aika voitokas, kun oltiin ”selvitty” tiistaiehtoon 8-vuotisjuhlista.

Järjestelyt vaativat aina paljon vaivannäköä. Itselläni pukkaa joka synttäreiden kohdalla pieni potutus siitä, miksi itselleen järjestää arkeen aina jotain ylimääräistä. No. Eihän tämä sitä ole, kun suoritan 2 pakollista kurssia näin, jossa muuten en voisi olla läsnä. Sitäpaitsi paljon olen tästä myös saanut ja oppinut. Potuttaa vain aina ennen H-hetkeä, kun aika on kortilla, stressi päällä ja pieni epävarmuus juhlien suhteen. (Ollaanko huomioitu asiakkaan toiveet, ollaanko muistettu ostaa kaikki tarpeistot, onnistuuko tilavaraukset, vieläkö joku asia kusee, ehdinkö paikalle jne.)

Anyway. Tiistaina siis juhlittiin. Maanantai-iltana olin jo aika tyytyväinen ja levollisin mielin. Tein synttärijulisteet koristamaan juhlatilaa, ynnäsin kaikki mukaan otettavat tavarat seuraavaa päivää varten ja sovitin komeaa susihaalariani, sillä olihan kyseessä naamiaiset.

Tiistaina kaasuttelin vauhdilla töiden jälkeen juhlapaikalle, jossa Reetta jo touhusikin. Laitoimme luovanluokan sen näköiseksi, että juhlaväki viihtyy. Hikoilin ihan hullunlailla johtuen luultavasti kuumeesta, susihaalarista ja jatkuvasta hömpöttämisestä. Vieraat saapuivat asuissaan paikalle ja alkoivat ennalta-arvattavasti juosta luokassa ympyrää kunnes viimeinenkin kutsuttu oli saapunut. Aloitimme Reettan kanssa illan show´n. Kaikki meni mielestäni niin nappiin kuin tuollaisella 8-vuotiaiden laumalla vain voi mennä.

Ohjaamista ja esiintymistä (sitähän se oikeastaan myös on) en jännittänyt ollenkaan, mutta hippusellisen ekstrapaineita tuotti juhliin vieraiksi saapunut parikymppinen pariskunta. Totta puhuakseni `ihmetytti´, kun nainen jahtasi synttärisankaria takaa, kun yritimme saada lapsia istumaan ja kuuntelemaan meitä. Olimme ostaneet vanerilevytkin lapsille ja heidän lukumäärän mukaan niin tämä leidi halusi myös taiteilla… Kummastuttaa välillä se, miten jotkut ajattelevat.(vai ajattelevatko)

Palautetta minä en vielä ehtinyt saada, mutta Reettalle oli palaute annettu. Hän valottakoon enemmän sitä siis. Kuulemma asiakas oli ollut sitä mieltä, että hahmojen esittely ”lavalla” oli kestänyt liian pitkään, kun lapset eivät olleet jaksaneet keskittyä täysin. No. Itse olin monttu auki ja ihastelin juuri miten hienosti lapset jaksoivat keskittyä ja hienotunteisesti kuunnella toisten esittämiset. Liikoja ei pidä mielestäni vaatia ja mitä väliä sillä on kuuntelevatko/katsovatko kaikki? Esiintyjää jännitti muutenkin kutkuttavan sopivasti eikä lapsi ajattele, että nuo nyt eivät kaikki keskity 100%. Me aikuiset ajattelemme näin ja otamme itseemme, jos kaikki eivät jaksa esittää kiinnostunutta.

 

Ahh, Mielipiteen vapaus.

 

Kohta pärähtää – Bisnestä. Oppimista. Ja kakkua.

Alotus vaikia. Mitä tähän kirjotetaan?

Olemme nyt vuoden päivät pakertaneet, ajatelleet ja luoneet itsemme näköistä palvelua HyvinMonena Osk:ssa. Tuotoksenamme tähän saakka on edelleen kehittelyä vaativa synttäripalvelu. Järjestämme asiakkaan toiveiden mukaan räätälöityjä synttäreitä lapsille. Vastuullamme on koko show, alusta loppuun – kontaktointi, suunnittelu, varaukset, tarvikehankinnat, tarjous ja muokkaus, toteutus, laskutus ja palaute.

Koko show

Kirjoitamme blogia, koska…

  • Teemme oppimista näkyväksi itsellemme ja muillekin(Vesa & Hannele)
  • Jotain mitä näyttää
  • Oman pääkapasiteetin jatke -> muistilista ja roskakori
  •  HyvinMonena Osk:sta tiedottaminen sekä saatavien oppien ja hyötyjen jakaminen

 

ps. Opiskellaan sosiaalialaa Jamkissa kolmatta vuotta. Ja molemmilla oli tahto päästä tekemään(rahaa ja opintopisteitä).

BTW. Me saatiin tämä blogi aluille. Ahh, naiset.