Harjoita havaintoasi ja aistitaitoasi

Vierailin viime perjantaina Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian Lakelankadun yksikössä, jossa koulutetaan muun muassa kondiittoreja, kokkeja ja baarimestareita. Vierailuni sisälsi paitsi sovitun asialistan sisällöt, myös oman henkilökohtaisen tavoitteeni: havainnon ja aistitaidon harjoittelu uudessa ympäristössä. Jaan tämän harjoituksen alla. Sitä tekemällä ja harjoittelemalla on mahdollista katsoa omaa työtä hieman laatikon ulkopuolelta (engl. out of the box) eli oman työn kokemus- ja toimintaympäristön ulkopuolelta ja siten se tukee innovatiivista, ratkaisukeskeistä ja opettajan työtä kehittävää ajattelua:

Havainnon ja aistitaidon harjoittelun taustalla on Polanyin paradoksi (2002), joka perustuu siihen, että tiedämme enemmän kuin osaamme kertoa. Tietomme voi tulla pintaan ja tietoomme harjoittaessamme havaintoamme ympäristössä, joka on meille tuntematon, uusi tai vieras. Kun peilaamme omaa tietoamme ja osaamistamme tällaisessa ympäristössä, voimme myös tuottaa innovatiivisia ratkaisuja omassa työssämme havaittuihin haasteisiin ja pohdituttaviin asioihin. Siksi suosittelen havainnon ja aistitaidon harjoittelua. Tässä ehdotus:

Sovi toisessa oppilaitoksessa työtä tekevän kollegan kanssa kaksi tapaamista: toinen omassa oppilaitoksessasi, toinen kollegasi oppilaitoksessa. Yhden tapaamisen kesto voi olla tunnista puoleentoista. Pitäkää kiinni siitä, että tapaatte sovitussa paikassa ja ajankohtana. Tapaamisenne sisällön voitte päättää keskenänne: hyviä aloituksia ovat esimerkiksi ajankohtaiset, pohdituttavat asiat omassa työssä, uudistuneen ammatillisen koulutuksen näkyminen oppilaitoksessanne tai ammattitaidon karttuminen omalla alallasi. Yksi hyvä aloitus voi olla myös Fiiliskortit, joiden tilaaminen on maksutonta (katso lisää Fiiliskorteista). Sisällyttäkää tapaamiseenne kierros oppilaitoksen tiloissa. Kiertäessänne yhdessä eri tiloja, vieraalla on tärkeä tehtävä: kysyä kysymyksiä ja olla utelias (miten, kuinka, miksi, mitä). Kierroksen jälkeen palatkaa tilaan, jossa voitte olla kahdestaan ja jatkaa keskustelua. Tällöin aiheita voivat olla hyvät käytänteet ja kehittämishaasteet. Varatkaa loppuun aikaa 10-15 minuuttia, jolloin voitte jakaa havaintojanne. Havainnon tasot voivat olla minä itse (miltä minussa tuntuu, mitä havainnoin itsessäni), tämä tapaaminen (mitä ajatuksia se minussa herätti, mikä oli hyvää) ja tämän jälkeen kumpikin kerrallaan kertoo, mitä tästä tapaamisesta ottaa mukaansa ja mikä olisi voinut olla toisin. Lopuksi kumpikin lausuu ääneen yhden sellaisen asian, jonka ottaa tästä tapaamisesta mukaansa ja antaa sille huomiota omassa työssään. Tämän jälkeen toteutatte vastavierailun noudattaen samaa rakennetta sen sisällössä.

Tällaista havainnon ja aistitaidon harjoittelua voit tukea esimerkiksi ottamalla kuvia, tekemällä muistiinpanoja tai piirtämällä. Vierailullani Omniaan otin muistoksi muutamia kuvia ja huomaan että ne tukevat hyvin omia aistimuksiani, ajatuksiani ja oivalluksiani, joita vierailun aikana sain. Hyvät omat käytänteet tukea tätä harjoitusta löytyy kokeilemalla ja harjoittelemalla. Kahvikansana viihdymme myös kahvikupposen äärellä, joten edellä mainitun harjoituksen rakenteen voi hyvin toteuttaa kiireettömän kahvihetken äärellä. Tällaisia käytänteitä ja harjoituksia jaamme ja kehitämme myös Tarmoa. työnäkyä ja tulevaisuusvisioita -hankkeen koulutuksissa, joissa uudistat ja avarrat innovatiivisia lähestymistapoja ja menetelmiä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaamisessa ja kohtaamisessa. Lisäksi pääset rakentamaan omaa työrooliasi tulevaisuusorientoituneesti. Koulutusten aikana rakennetaan verkostoja sekä hyödynnetään kokemuksellista oppimista. Katso lisää hankkeen koulutuksista.

Oikein hyvää syyskauden jatkoa!

Jari Karttunen, lehtori, JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Tarmoa, työnäkyä ja tulevaisuusvisioita -täydennyskoulutus ammatillisen koulutuksen erityisen tuen opetus- ja ohjaustehtävissä toimiville.

 

Lisää luettavaa havainnoista ja aistitiedosta:

Vilkka 2006. Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

Polanyi 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge.