Koronakevät kääntyy kesään

Photo by Filip Kominik on UnsplashKevät 2020 muistetaan pitkään koronakeväänä. Onpa jo uumoiltu, että kyseessä on sukupolvikokemus samaan tapaan kuin 1990-luvun lama. Koronakriisi ja etäopetukseen siirtyminen loi hetkessä uudenlaisia toteutustapoja ja koetteli muun muassa työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja näyttöjen järjestämistä. Opetushallitus on kertonut, että ammatillista oppilaitoksista valmistuu tänä vuonna noin 5–8 prosenttia vähemmän opiskelijoita kuin edellisvuonna. Lyhyessä ajassa on tehty paljon, jotta opiskelijoiden valmistuminen ei vaarantuisi.

Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö muuttui vuoden 2018 alusta. Koulutuksen lainsäädännöllä pyritään varmistamaan, että opiskelijan opinnot ovat yksilölliset, ja oppiminen tapahtuu tarkoituksenmukaisissa oppimisympäristöissä. Lainsäädännön muutos on episodinen muutos, joka on suunniteltua, mutta toimintaa merkittävästi haastava muutos ja se on koko organisaation kokoinen. Uuden lainsäädännön myötä ammatillisen koulutuksen järjestäjien autonomia on lisääntynyt. Tämä on voinut näkyä opettajien työn muutoksina ja uudelleen järjestelyinä.

Oppilaitoksissa tehdään jatkuvaa toiminnan parastamista eli muutosta. Tämä on episodisen muutoksen vastakohta. Muutos ei ala eikä pääty tiettyyn kohtaan, vaan se nähdään koko ajan käynnissä olevana, uutta toimintakulttuuria ja toimintatapoja luovana toimintana. Tätä jatkuvaa muutosta on oppilaitoksissa tehty jo pitkään. Kuinka monta kertaa olen kuullut erityisopettajan huokaisevan: ”Nyt saisi riittää tämä jatkuva muutos”. Jatkuvaan muutokseen liitetään niin komleksisuusteoria kuin kaaosteoriakin. Ja sellaisena se monen mielessä näyttäytyy. On vaikeaa hyväksyä, että muutos on jatkuvaa eikä se pääty.

Koronakevät sysäsi meidät liminaalitilaan, joka tarkoittaa siirtymätilaa. Se on välitilassa olemista. Sana limen tulee latinan kielestä ja tarkoittaa kynnystä. Liminaalitilaa voi kuvata tuulikaapissa olemisena: ei sisällä mutta ei vielä ulkonakaan. Sitä voidaan tarkastella tilana, jossa rajoja on hankala määritellä tai tunnistaa. Liminaalitila-termin on luonut antropologi Victor Turner, joka on käyttänyt termiä erityisesti rituaaleihin liittyen. Se on eräänlainen rajassa oleminen, jossa yleiset toimintatavat ja säännöt eivät päde. Välitilassa vallitsee myös tarve tasapainottaa toiminta uudelleen.

Tunnistatko ammatillisen koulutuksen lainsäädännön muutoksen, jatkuvan muutoksen oppilaitoksessa ja koronakevään liminaalitilan? Kevään kääntyessä kesään tarjoutuu mahdollisuus katsoa hieman taaksepäin ja pohti mitkä toimintatavat ja säännöt toimivat oppimisessa ja mitkä vaativat vielä kehittämistä? Vai muuttuiko mikään? Mikä ehkä vahvistui? Kesään siirtyminen voi toimia liminaalitilan tasapainottavana elementtinä samalla kun yhteiskunta ja sen toiminnot avautuvat. Ehkä löydät jotain hyvää liminaalitilassa toimimisessa. Tuulikaapista voi kurkistaa eteenpäin ja tulevaisuuteen. Se on toiminnan tasapainottamisen alku.

Aurnkoisin terveisin,
Jari Karttunen
Lehtori
JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Photo by Filip Kominik on Unsplash

Luettavaa

Kuudes aisti 2019. Oletko liminaalitilassa? https://www.kuudesaisti.net/henkisyys/oletko-liminaalitilassa

Lehto Linda 2019. Jatkuva muutos, liminaalisuus ja esimiestyö – Quo vadis? https://blogit.utu.fi/johtaminenjaorganisointi/tag/liminaalisuus/

Opetushallitus 2020. Kouluvuosi päättyy poikkeuksellisissa olosuhteissa – valmistuvien määrässä ei suuria muutoksia. Tiedote 20.5.2020. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2020/kouluvuosi-paattyy-poikkeuksellisissa-olosuhteissa-valmistuvien-maarassa-ei-suuria

Puutio Risto 2013. Liminaalitila – konsultaatiotyön alkupiste ja tarkoitus. https://www.metanoiainstituutti.fi/liminaalitila-konsultaatiotyon-alkupiste-ja-tarkoitus

Raylon Silberman 2020. Pine Ridge: The Three Stages of Liminality. https://sites.coloradocollege.edu/indigenoustraditions/%E2%80%A2-ceremonial-reflections/pine-ridge-the-three-stages-of-liminality/