Kehollista kommunikaatiota etäyhteyksin

Kasvot, keho, sisäelimet, maksa ja kaikki

Keho, kroppa vai ruumis? Tanssija-koreografi, professori Jorma Uotinen on usein kertonut, että kokee kehon enemmän ulkoisena kuorena ja puhuukin siksi ruumista. ”Minulla on ruumis, jossa on sisäelimet, maksa ja munuaiset ja kaikki”, Uotinen on sanonut. Jokainen meistä voi yksilöllisesti määritellä elääkö ruumiissa, kehossa, kropassa ja miten sen kokee.

Fenomenologiassa ruumiillisuus on kiinnostuksen kohteena. Maurice Merleau-Ponty painotti ruumiillisuuden roolia kokemuksessa ja katsoi, että maailma ei ole läsnä pääosin tietoisuuden kautta, vaan se avautuu meille ruumiin kautta. Ruumillisuus on tietoisuuden perusta. Itse puhun kehosta ja kehollisuudesta, joka on tietoisuuteni ydin. Seuraavassa kerron kehotietietoisuudesta ja kehollisesta oppimisesta. Edellä kerrotusta on tärkeää olla tietoinen kun opiskelemme etäyhteyksin ja olemme etätöissä.

Tanssipedagogiikan professori Eeva Anttila määrittelee kehontietoisuuden erityisesti keholliseen läsnäoloon, joka tuntuu ”kehon kuunteluna”, jossa keskeisiä ovat asentoaistin välittämät keholliset aistimukset ja tuntemukset. ”Kehon kuuntelu tarkoittaa huomion suuntaamista omaan kehoon, kehollisiin tuntemuksiin, niissä tapahtuviin muutoksiin ja kehollisista kokemuksista nouseviin merkityksiin. Nämä merkitykset voivat olla arkipäiväisiä huomioita, kuten kivun tai jäykkyyden aistimuksia, tai syvällisempiä ja tulkinnallisempia reflektioita, kuten tunteisiin ja mielikuviin liittyviä pohdintoja”.  Anttilan mukaan filosofi Timo Klemola tähdentää, että kehontietoisuuteen liittyy myös kehon kuva, kehon kaava, kehon muistot, keholliset tottumukset, taidot ja kehollinen kommunikaatio. (Anttila 2007)

Kun opiskelemme verkossa ja etäyhteyksin jäämme usein puhuvaksi pääksi tietokoneen ruudulla. Kun etätyöskentelyä on jatkunut varsin pitkään, voi ihminen huomata lisääntyneen tarpeen käyttää kehoa kokonaisvaltaisemmin tai kommunikoida muutenkin kuin puhuvana päänä. Eeva Anttila tähdentää, että kehollisessa oppimisessa on kyse siitä, että mahdollisimman suuri osa kehollisuuden potentiaalista otetaan käyttöön oppimisen voimavaroiksi, sekä siitä, että sitä kehitetään edelleen.

Etäopetuksessa toimiessamme kannattaa muistaa, että kehollisuus tietoisuuden perustana ei rajoitu pelkästään kasvokkain kohtaamisiin. Etäyhteyksin toteutettavaa opetusta ja ohjausta valmistellessa on hyvä pohtia, kuinka huomioida kehotietoisuus ja kehollinen kommunikaatio myös etäyhteyksin toimittaessa. Tämä edistää omaa ja muiden virittäytymistä sekä kurottautumista kohti toisia ja tukee jokaisen tietoisuuden perustaa. Tällöin voimme toteutua kokonaisvaltaisemmin yksilöinä, ryhmänä ja kehollisesti läsnäolevina olentoina. Kehotietoisuus ja toisten havainnointi vahvistaa sosiaalista tietoisuutta ja yksilöiden välistä empatiaa. Yhdessä jaetut merkitysten antamiset ja kokemusten kuunteleminen ovat tärkeitä osia empaattista ja kehotietoista suhdetta toisiin, myös verkko- ja etäyhteyksin toimittaessa.

Tarmoa, työnäkyä ja tulevaisuusvisioita –täydennyskoulutushankkeen osiossa Erityisopettajan voinnin etäolohuone tutustuttiin keholliseen oppimiseen sekä kuinka ottaa käyttöön aktivoivia menetelmiä verkossa. Kun kevään 2020 etätyöskentelyä on jatkunut pitkälti yli toista kuukautta, on jopa puhuttu väsähtämisestä ja etätyöapatiasta. Kehotietoisuutta lisäävät menetelmät aktivoivat aivojen peilisoluja. Sosiaalinen neurotiede on todentanut, että aivojen peilisolut aktivoituvat silloin kun ihminen liikkuu, katsoo toisten liikkumista tai kuvittelee liikkuvansa. Kehollisen oppimisen menetelmät tukevat myös oppimiseen liittyvien tunteiden tunnistamista ja ilmaisemista. Eräät täydennyskoulutukseemme osallistuneet erityisopettajat ovat havainneet, että tällaiset menetelmät ovat edesauttaneet verkkotyöskentelyn keskittynyttä ja kiireetöntä ilmapiiriä. Ne ovat tuoneet myös iloa ja huumoria oppimistilanteisiin. Tunteiden tunnistaminen ja ilmaisemisen, vuorovaikutustaitojen opettelun ja opiskelumenestyksen välisistä yhteyksistä on tutkittua tietoa. Tulokset ovat rohkaisevia: harjoittelu kannattaa. Harjoitteluun rohkaisee myös se, että kehotietoisuutta, kehollista läsnäoloa ja kehon kuuntelua voi vaalia myös etäyhteyksin.

Jari Karttunen
Lehtori
JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lähde

Anttila Eeva 2007. Kehontietoisuus ja sosiaalinen tietoisuus. Julkaisussa Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Teatterikorkeakoulun julkaisusarja 58.  https://disco.teak.fi/anttila/6-2-kehontietoisuus-ja-sosiaalinen-tietoisuus/

Luettavaa

Barshay Jill 2020. Study: Boosting soft skills is better than raising test scores. Chicago analysis finds schools that foster social-emotional development get better results for students. https://hechingerreport.org/early-research-focuses-on-schools-that-develop-students-social-emotional-qualities/?fbclid=IwAR0TF0UJIb5CbzKoSQCpYzegrPR6-2kJMdoqupEFDWI7Fj1zpETV0XsIy94

Klemola Timo 2005. Taidon filosofia – Filosofin taito. Tampere: Tampere University Press.

Kinnarinen Tuula 2005. Peilisolut auttavat ymmärtämään muita. https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/peilisolut_auttavat_ymmartamaan_muita

Rajatalo Joonas & Varpanen Maija 2017. Oman kehon opissa. Kehotietoisuusharjoittelun työkaluja. https://emy.fi/emy.fi/wp-content/uploads/oman-kehon-opissaopetusmateriaali.pdf

 

Photo by Sanket Kumar on Unsplash.