Negatiivista ajattelua

Toksisella positiivisuudella tarkoitetaan sellaista vahingollista positiivista ajattelua, joka peittää alleen ongelmat ja epäkohdat.  Se on pinnallista ajattelua, joka kieltää kärsimyksen. Negatiivinen ajattelu taas pyrkii aktiiviseen ajattelutoimintaan, joka huomioi esteet ja vääryyden kokemukset. Se huomioi toisen hädän lievittämisen ja myötätunnon, siten että negatiiviset elementit ja tunteet tulee nähdä ja kuulla.

Filosofi Sami Pihlström sanoo, että elämässä tärkeintä on moraali, ja juuri siinä jokainen epäonnistuu jatkuvasti. Jotta moraalinen toiminta ylipäätään olisi mahdollista, tulee katse suunnata negatiiviseen, elämän synkkiin puoliin.

Negatiivinen ajattelu on kriittisen näkökulman tuomista positiivisen ajattelun oheen. Se hyväksyy negatiiviset asiat sellaisena kuin ne ovat. Negatiivinen ajattelu voi tuoda erityisopettajan työkalupakkiin tukea ja näkemystä oman osaamisen kehittämiseen sekä tukea minäpystyvyyttä, työssäjaksamista ja hyvinvointia.

Negaation kautta ajattelu voi vapauttaa luovuuden opetustyössä koska se on myönteisyyden ja leikkisyyden lähtökohta ja mahdollistaa uusien polkujen löytymisen omassa toiminnassa. Negatiivinen ajattelu tuo myös laveaa näkökulmaa ratkaisuille ja näkemyksille.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita paikalleen jäämistä tai jumittumista. Negatiivinen ajattelu on aktiivista ajattelutoimintaa, joka katsoo tulevaisuuteen ja huomioi, hyväksyy nykyiset negatiiviset asiat. Negatiivinen ajattelu ei ole kuitenkaan synkistelyä.

Negatiiviselle ajattelulle on olennaista myöntää, että monet asiat ovat nyt paremmin kuin ennen. On kuitenkin tärkeää huomioida, että esimerkiksi ilmastonmuutos ja koronapandemia ovat vakavasti otettavia ilmiöitä, joiden eteen tulee toimia. Vaikka toiset asiat menevät parempaan suuntaan, haasteita ja ongelmia tulee kuitenkin vastaan ennalta arvaamattomista suunnista. Näin on myös pienemmässä mittakaavassa, kuten omassa työympäristössä kohdatut haasteet.

Negatiivinen ajattelu suuntaa katseen tulevaisuuteen ja siihen mikä on mahdollista. Sen avulla voimme suunnata toimintamme sinne, missä sitä olennaisesti tarvitaan. Mikäli suuntaamme toimintamme vain positiiviseen ja mahdollistamme vain iloiset valoisat asiat, kaikesta tulee kivaa mutta ilon ja onnistumisen kirkkain hetki jää saavuttamatta. Kun tunnistaa melankolian ja negatiivisuuden, tunnistaa myös ilon.

Kun toteamme ikävät asiat, niiden taakka kevenee. Meillä ihmisillä on todella suuri tarve tehdä asioista äkkiä hyviä ja silottaa pinta. Voimme kuitenkin vahingossa vesittää ja mitätöidä toisen kokemuksen lähtemällä positiivisuuden heikoille jäille. Emme ymmärrä toisiamme ja siten murennamme toiseutta. Tässä on ihmistyön vaikeus. Kun annan itsestäni toisille murennan kuitenkin epähuomiossa maailmaa ja aikaansaan toiseuttavaa toimintaa vaikka pyrkimykseni on kasvattaa hyvää. Siksi meidän tulisi olla tietoisia asioiden vakavuudesta ja suhtautua mieluiten negatiivisesti kuin yltiöpositiivisesti.

Tiedostava ja voimauttava työote –koulutuksessa pohdimme negatiivisen ajattelun mahdollisuuksia ja jäsensimme sitä ilmiönä toimiessamme erityisen tuen tehtävissä toimiessamme. Koulutus on osa Tarmoa, työnäkyä ja tulevaisuusvisioita –hanketta, jonka koulutusten kohderyhmänä on erityisen tuen tehtävissä työskentelevä ammatillisen koulutuksen opetus- ja ohjaushenkilöstö.

Kirjoittajat

Anna-Liisa Parkkinen, Ammattiopisto Live

Jari Karttunen, JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Kirjoittajat toimivat kouluttajina Tiedostava ja voimauttava työote -koulutuksessa.

 

Luettavaa

Laaksonen Teemu 2018. Elämä on ongelma, joka ei ratkea – filosofi varoittaa positiivisen ajattelun riskeistä. Yle Kulttuuricoctail. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/29/elama-on-ongelma-joka-ei-ratkea-filosofi-varoittaa-positiivisen-ajattelun

Pihlström Sami 2018. Ota elämä vakavasti : negatiivisen ajattelijan opas. Ntamo Helsinki.

 

Photo by Nathan Dumlao on Unsplash.