Oppiminen ja pohdiskelu edistävät palautumista

Koronakevään poikkeukselliset olosuhteet sekä huolet terveydestä ja toimeentulosta ovat voineet synkentää ajattelua ja mielialaa. Epävarmuus on voinut tuntua levottomuutena ja turvattomuuden tunteena. Kesään siirryttäessä on alettu puhumaan myös palautumisesta poikkeuksellisen ajan ja kokemuksen jälkeen. Sille tulee nyt enemmän tilaa mielissämme, kun koronarajoituksia purettu ja ihmisten liikkuminen on vähemmän säädeltyä.

Kuluneen kevään etätöiden tekeminen on voinut olla jopa stressaavampaa kuin normaalioloissa, vaikka työmatkat olisivatkin vähentyneet ja vapaa-aika on mahdollisesti lisääntynyt. Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta kertoo, että on hyvä tiedostaa, että rutiinien muuttuminen on stressaavaa ja kuormittavaa. Tästä on ollut kyse koronakevään nopeassa siirtymässä etätöihin ja eristyneisyyteen.

Yle uutisoi Eezy Oyj:n teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaista työkulttuuria. Tutkimuksen mukaan suomalaisten töissä kokema kiire ja stressi ovat lisääntyneet. Vastauksien perusteella parhaiten suomalaista työilmapiiriä kuvaa kiire. Syitä edellä kerrottuun on monia, mutta digitalisaatio ja työn dokumentointi nousevat usein esiin. Monen suomalaisen kokemus on, että perustyötä ei ehdi tekemään kunnolla.

Moni työntekijä kertoo kaipaavansa kannustusta ja myönteistä työilmapiiriä. On tärkeää kysyä voisiko positiivinen psykologia tuoda tähän jotain muutosta. Ja pohtia myös negatiivisen ajattelun mahdollisuuksia. Jos aikaa ja energiaa riittää, kannattaa myös miettiä, mitä koronakeväästä on opittu ja mitä hyvää ja kehitettävää siinä on työn tekemisen näkökulmasta. Tällainen ajattelu voi edesauttaa palautumista.

Loma on monelle palautumisen aikaa. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että palautumista on monenlaista. Työpäivän aikana tapahtuvaa palautumista, kuten kahvitauot ja lounas. Työpäivän jälkeen palaudutaan vapaa-ajalla. Lomalla palautuminen voi tapahtua jopa yhdessä-kahdessa päivässä. Tällöin uuden ympäristön ja toisenlaisten virikkeiden hakeminen edesauttaa palautumista. Tällainen rutiinien rikkominen voi olla esimerkiksi se, että käy toisessa ruokakaupassa kuin normaalisti tai tekee vapaapäivän retken kirjastoon.

Minna Huotilainen korostaa, että palautumisesta huolehtiminen on työelämätaito, johon liittyy muun muassa lepo, uni ja taukojen pitäminen. Palautumista edistää oppiminen, koska silloin saa uutta ajateltavaa ja uusia haasteita. Avoimia oppimateriaaleja ja –ympäristöjä on nyt runsaasti tarjolla. Jos keväällä on viettänyt paljon aikaa tietokoneen äärellä, kannattaa nyt aktivoida muita aisteja ja vapautua tietokoneen ruudun tuijottamisesta. Podcast-tallenteiden kuuntelu ovat oiva tapa oppia uutta. Esimerkiksi Oppijan oikeus – opettajan taito –hankkeessa on kuunneltavia tallenteita ja materiaalia erityisen tuen teemoista ammatillisessa koulutuksessa. Kannattaa katsoa ja kuunnella.

 

Jari Karttunen

Lehtori

JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

 

Luettavaa

Materiaalia erityiseen tukeen. Oppijan oikeus – opettajan taito –hanke. https://www.hamk.fi/projektit/oppijanoikeus/#julkaisut-ja-materiaalit

Miten nopeasti aivot elpyvät koronakevään stressistä? 8 minuuttia. Yle Areena. https://areena.yle.fi/1-50464171

Myönteistä ajattelua harjoittelemaan! Tarmoa-blogi. https://blogit.jamk.fi/tarmoa/2019/08/13/myonteista-ajattelua-harjoittelemaan/#comment-4

Negatiivista ajattelua. Tarmoa-blogi. https://blogit.jamk.fi/tarmoa/2020/06/14/negatiivista-ajattelua/

Uutta tietoa suomalaisesta työelämästä: Miehet stressaavat selvästi naisia vähemmän ja nuoret ovat kaikkein eniten stressaantuneita. Yle uutiset 22.6.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11402476

 

Photo by Clay Banks on Unsplash

 

 

Jätä kommentti