Tämän blogin edellisessä kirjoituksessa pohdin lomaltapaluun ahdistusta ja negatiivista ajattelua. Koska moninäkökulmaisuus on yksi tärkeä arvoni työssäni, vaihdan nyt näkökulmaa kohti työn imua ja sen ankkureita. Tarmoa, työnäkyä ja tulevaisuusvisioita –täydennyskoulutushankkeen koulutuksissa on usein pohdittu työn merkitystä sekä työn tekemisen ankkureita. Mutta mitä työn imu oikein on ja liittyykö se edellä mainittuihin? Koronakevään jälkeinen kesä on ollut hyvää aikaa pysähtyä pohtimaan myös tällaista asiaa.
Jari Hakanen ja Janne Kaltiainen kirjoittavat, että työn imulla tarkoitetaan työssä koettua, suhteellisen pysyvää aktiivista tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tilaa, jota luonnehtivat tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen kokemukset. Edelleen työn imua on, kun töihin mennessään yleensä kokee hyvää mieltä ja olonsa tarmokkaaksi ja tuleva työpäivä herättää myönteisiä odotuksia. Työn imua kokeva pitää työtään enimmäkseen merkityksellisenä, inspiroivana ja innostavana ja on siitä ylpeä. Työn imua kokiessa työ parhaimmillaan tarjoaa myös mahdollisuuden uppoutua johonkin tehtävään niin, että ajan kuluminen unohtuu, kertovat Hakanen ja Kaltiainen.
Työn imuun liittyy myös tunne siitä, että oma työ on tärkeää ja merkityksellistä – ja silloin voi kokea, että aika tuntuu kuluvan kuin siivillä. Itselleni työn imu liittyy flow-tilaan. Flow on kokemus siitä, että koet työn ja työtehtäväsi hallintaa ja sen eri osaset loksahtavat paikalleen – ja käytät luovuuttasi. Tällöin saat tyydytystä työstä ja koet onnistumisen kokemuksia. Nämä kokemukset auttavat myös työn vaikeiden ja stressaavien jaksojen kohtaamisessa. Ja luovat ennen kaikkea uskoa siihen, että flow-tila ja työn imu on mahdollista saavuttaa, ennemmin tai myöhemmin.
Pohdin pitkään edellä käyttämääni uskoa-verbiä. Koska uskosta puhuessani ei tarkoitukseni ole kuulostaa uskonnolliselta. Charles Chaplin kirjoittaa muistelmissaan, että vanhetessaan hän on alkanut pohtimaan yhä enemmän uskoa, koska usko on kaikkien saavutusten alku. Siten voin selventää hieman: työn imun ja flow-tilan saavuttamisen edellytys on vahva usko siihen, että työn imuun ja flow´hun on mahdollista päästä. Flow voi olla sekä yksilöllinen että yhteisöllinen kokemus.
Yksi työn tekemisen merkityksen mittari on se, että annamme sille aikaamme ja energiaamme. Tätä vastaan saamme palkkaa tai palkkioita. Joillekin meistä on tärkeää pohtia työn tekemisen merkityksen ankkureita. Tarmoa, työnäkyä ja tulevaisuusvisioita –täydennyskoulutushankkeen koulutuksissa näinä ankkureina ovat näyttäytyneet muun muassa auttamisen halu ja mahdollisuuksien luominen erilaisille oppijoille.
Työterveyslaitos on julkaissut Työn imu –testin. Sen avulla on mahdollista arvioida omaa tämänhetkistä hyvinvointia työssä. Kun olet vastannut testin väittämiin saat palautteen tuloksestasi ja voit tarkastella millaista työn imua koet työssäsi.
Elokuisin terveisin,
Jari Karttunen
Lehtori
JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Luettavaa
Chaplin Charles 1964. My Autobiography. Penguin Modern Classics 2003.
Hakanen Jari ja Kaltiainen Janne 2020. Työn imu – parasta hyvinvointia työssä? Työpoliittinen aikakauskirja 2/2020, sivut 41–56, työ- ja elinkeinoministeriö.
Työn imu –testi. Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/tyon-imu-testi/
Photo by Adrien Converse on Unsplash