Hiljainen pohdiskelu ja itsen kuuntelu harjoittavat itsetutkiskelua. Tällaisena voivat toimia tietoisuustaidot, joita opetetaan jo monessa oppilaitoksessa. Tietoisuustaitojen on todettu parantavan keskittymistä ja rauhallista oppimisilmapiiriä. Tietoisuustaidot ovat niin kutsuttuja pehmeitä taitoja, joita ovat empatiataidot, vahvuusperustaisuus ja vuorovaikutustaidot.
Tietoisuustaitojen harjoittaminen vahvistaa oma sisäisen tekijyyden havainnointia. Se on kehon ja mielen, koettujen tunteiden ja aistimusten kanssa olemista sellaisena kuin ne ovat, tässä ja nyt. Itsehavainnoinnin matkan aloittamiseen riittää aluksi pari minuuttia – opetellen hyväksyvää ja myötätuntoista olemista itseä kohtaan.
Sosiaalinen neurotiede on tutkinut aivojen peilineuronien toimintaa ja merkitystä sosiaalisen kognition kehityksessä. Peilisolut ovat hermosoluja, jotka aktivoituvat, kun ihminen liikkuu, katsoo toisten liikkumista tai kuvittelee liikkuvansa. Tutkimus peilineuroneista on tuottanut uutta tietoa siitä, kuinka sosiaalinen tietoisuus kehittyy, kun huomio kiinnittyy toisten ihmisten eleisiin ja liikkeisiin.
Oppiminen rakentuu usein kohtaamiselle ja havainnoille toisista. Kohtaaminen kasvotusten on tarpeellista sosiaalisen tietoisuuden kehittymiselle, johon vaikuttavat keskeisesti ihmisen ilmeiden, liikkeiden, sosiaalisten eleiden ja liikkeiden havainnoiminen ja tulkitseminen.
Peilisolut kannattelevat sosiaalisuuden perustaa. Neurotieteen professori Christian Keysers on tutkinut aivojen peilisoluja ja empatiaa. Hänen mukaan valmius empatiaan on syvällä aivojen arkkitehtuurissa. Mielemme on rakentunut virittäytymään toisiin. Tässä peilisolut toimivat edistämässä ymmärrystä, oppimista ja kommunikaatiota.
Keholliset menetelmät vahvistavat peilisolujen käyttöä ja rikastavat opetusta. Ne myös tarjoavat opettajan työhön uusia näköaloja koska keholliset menetelmät ovat usein dialogisia. Nyt syyslukukauden alettua voit ottaa käyttöösi kehon peilausharjoituksen, jonka voit lukea Elinikäisen oppimisen verkkolehti Elosta.
Luettavaa
Karttunen Jari 2020. Kurottautumista verkon välityksellä. Elinikäisen oppimisen verkkolehti Elo. https://verkkolehdet.jamk.fi/elo/2020/06/15/kurottautumista-verkon-valityksella/
Karttunen Jari 2020. Kehollista kommunikaatiota etäyhteyksin. Tarmoa-blogi. https://blogit.jamk.fi/tarmoa/2020/05/31/kehollista-kommunikaatiota-etayhteyksin/
Karttunen Jari ja Romppanen Helena 2020. Etäisyydestä itseläheisyyteen. Tarmoa-blogi. https://blogit.jamk.fi/tarmoa/2020/05/17/etaisyydesta-itselaheisyyteen/
Keysers Christian. 2011. The Empathic Brain. Social Brain Press.
Photo by Wayan Aditya on Unsplash