Turvallisempi tila verkossa

Photo by Stefan Steinbauer on Unsplash

Osallistuin kevään 2020 aikana Tampereen yliopiston järjestämään Ylätaso –keskustelusarjaan verkossa. Sen tarkoituksena on etsiä erilaisia näkökulmia kasvatustieteiden perustaviin kysymyksiin. Itseäni on kiinnostanut erityisesti empatiaan, tietoisuustaitoihin ja ekososiaalisen sivistyskasvatukseen liittyvät alustukset, kysymykset ja keskustelut.

Ylätason verkossa järjestettävät tapahtumat ovat olleet kaikille avoimia ja tarkoitettu yhteiseksi keskusteluareenaksi, jossa voi osallistua keskusteluun tai kuunnella, mitä muilla on sanottavanaan. Keskustelu sai polveilla ja moninäkökulmaisuus korostui. Kuhunkin teemaan johdatti lyhyt alustus.

Olen monessa eri yhteydessä törmännyt sosiaaliseen neurotieteeseen, jonka kiinnostuksen kohteena ovat aivojen peilineuronit. Sosiaalinen neurotiede tutkii esimerkiksi peilineuronien toimintaa ja merkitystä sosiaalisen kognition kehityksessä. Peilineuronit ovat hermosoluja, jotka aktivoituvat, kun ihminen liikkuu, katsoo toisten liikkumista tai kuvittelee liikkuvansa. Tutkimus peilineuroneista on tuottanut uutta tietoa siitä, kuinka sosiaalinen tietoisuus kehittyy kun huomiomme kiinnittyy toisten ihmisten eleisiin ja liikkeisiin, ja kuinka toisia kohtaan koettu empatia pohjautuu ruumiillisille tuntemuksille.

Ylätason tapaamiset ovat olleet turvallisemman tilan periaatteiden mukaisia. Turvallisemman tilan periaate tarkoittaa yhteisöllistä yritystä luoda käytäntöjä, jotka saavat kaikki tapahtumaan osallistuvat ihmiset kokemaan olonsa turvalliseksi. Tämä tarkoittaa yritystä ottaa vastuuta hankalista tilanteista ja reflektoida ristiriitoja sen sijaan että niitä vain siedettäisiin tai niistä vaiettaisiin. Turvallisempi tila myös hyväksyy sen, että täysin turvallista tilaa ei pystytä luomaan takuuvarmasti, mutta halu ja pyrkimys tähän on tapaamisten keskiössä.

Ylätason kevään 2020 viimeisessä tapaamisen lopussa aivojen peilineuronien käyttö ja turvallisempi tila toteutuivat hienolla ja merkittävällä tavalla. Tapaamisen lopuksi järjestäjät kertoivat, että mikäli haluaa, voi laittaa tietokoneen kameran päälle ja hyvästellä muut verkkotapaamisessa olijat vilkuttamalla. Mikä hieno tapa sanoa hei-hei, kokea yhteenkuuluvuutta ja samalla päättää kevään keskustelusarja! Kokemuksena tämä oli erittäin syvä ja koskettava. Pohdin syytä tähän pitkään. Päädyin siihen, että kun teimme näin, oli kyse juuri aivojen pelineuroneiden käytöstä ja turvallisemman tilan periaatteiden toteutumisesta siten, että kameran päälle laittaminen oli vapaaehtoista. Tämä kunnioitti turvallisemman tilan ainakin kahta perusperiaatetta:

Kunnioita toisen henkilökohtaista fyysistä ja psyykkistä tilaa.

Kunnioita myös toisten yksityisyyttä ja käsittele arkoja aiheita kunnioittavasti.

Turvallisempi tila edistää hyvinvointia koska jokainen voi olla paikalla omana itsenään. Turvallisempi tila tulee toteutua sekä verkossa että kasvokkain tapaamisissa. Hyviä materiaaleja tukemaan tätä työtä löytyy verkosta. Suosittelen tutustumaan niihin. Odotan jo Ylätason syksyn tapaamisia. Alla olen jakanut linkkejä edellä kerrottuun:

Aivojen peilisoluja treenamaan. Tarmoa-blogi 19.8.2020. https://blogit.jamk.fi/tarmoa/2020/08/19/aivojen-peilisoluja-treenaamaan/

Turvallinen tila. Helsingin YK-nuoret. https://helsinginyknuoret.fi/turvallinen-tila/

Turvallisempien tilojen periaatteet. Ruskeat tytöt. https://www.ruskeattytot.fi/turvallisempien-tilojen-periaatteet-/-rt-live

Ylätaso Facebookissa. https://www.facebook.com/ylataso/?eid=ARAKwUOGulxBefPg3wQXPG7VAsvoHYLfTIfXZzQSGcZcAJjOJxS5xKQNc88-c9PRXwQYPa1isPEtFfqn

 

Elokuun terveisin,

Jari Karttunen

Lehtori

JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

 

Photo by Stefan Steinbauer on Unsplash

 

2 kommenttia

  1. Ajankohtainen aihe, monessakin mielessä! Juuri viime viikolla osallistuin kasvotusten (turvallisuus ja etäisyydet huomioiden) palvelumuotoilun koulutukseen, jonka jälkeen jäin pohtimaan niitä tekijöitä, joiden pohjalta meidän toisilleen tuntemattomien ihmisten yhteinen kohtaaminen muodostui niin turvalliseksi ja voimauttavaksi. Veikkasin intentiota, asennetta ja oppimiselle avointa sisäistä tilaa sekä tavoitetta, jonka kaikki jakoivat. Nyt onkin hyvä perehtyä näiden aineistojen avulla aiheeseen lisää, kiitos Jari!

    • Kiitos palautteestasi ja huomioistasi Ulla! Tärkeä aihe ja kommenttisi tuo tähän lisää kokemusperäistä tietoa. Haasteena tänä syksynä voi olla myös hybriopetus eli yhtäaikainen lähi- ja etäopiskelun yhdistelmä ja kuinka ylläpitää sekä intentio, turvallinen tila että läsnäolo. Tästä toivottavasti kuulemme ja luemme kokemuksia ja ratkaisuja. Tervetuloa Tarmoa -hankkeen koulutuksiin, joissa mahdollista pohtia myös tätä aiheitta.