{"id":1306,"date":"2018-08-28T12:41:35","date_gmt":"2018-08-28T09:41:35","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/?p=1306"},"modified":"2024-02-09T15:09:13","modified_gmt":"2024-02-09T13:09:13","slug":"metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/2018\/08\/28\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4n jatkuva kasvatus ei sovi yleismenetelm\u00e4ksi"},"content":{"rendered":"

Luontoj\u00e4rjest\u00f6t ovat Vihreiden tukemana tehneet n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 kampanjointia ja aloitteen eduskunnalle avohakkuiden lopettamiseksi ja siirtymiseksi jatkuvaan kasvatukseen perustuvaan mets\u00e4nhoitoon valtion metsi\u00e4 hallinnoivan Mets\u00e4hallituksen mailla. Jatkuva kasvatus tapahtuu suurimpia puita mets\u00e4st\u00e4 valikoiden poistamalla ja j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 syntyneet mikroaukot taimettumaan luontaisesti. N\u00e4in mets\u00e4ss\u00e4 pysyy jatkuvasti puupeite, ja toisaalta mets\u00e4n hoitoon teht\u00e4vi\u00e4 panostuksia, kuten mets\u00e4n viljely\u00e4 ja taimikonhoitoa, ei tarvita. Aloitteen taakse on saatu tarvittavat 50\u00a0000 allekirjoittajaa. Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 on laajemminkin vaikuttaminen Suomen mets\u00e4talouteen kuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n valtion metsien osalta.<\/p>\n

Mets\u00e4t paloivat ja harsittiin<\/h3>\n

Suomessa ja muuallakin Pohjoisen havumets\u00e4vy\u00f6hykkeen alueella harjoitetaan p\u00e4\u00e4asiassa mets\u00e4nhoitoa, jonka juuret ovat 1800-luvulla. T\u00e4ll\u00f6in alkoi mets\u00e4nhoitomenetelmien kehitys ja evoluutio kohti nykyisi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6\u00e4. Suomessa havahduttiin tuolloin tilanteeseen, jossa erityisesti Etel\u00e4-Suomen mets\u00e4t olivat k\u00e4yneet hyvin v\u00e4hiin. Laajalti oli puutetta sahapuuksi soveltuvista suurista puista, mutta oli jopa alueita, joilla oli vaikeuksia saada polttopuutakaan.<\/p>\n

Tilanteeseen olivat johtaneet suunnittelemattomat hakkuut, harsintahakkuiksi kutsuttu puunkorjuu, laiduntaminen, kasken- ja tervanpoltto sek\u00e4 hallitsemattomat mets\u00e4palot. Tarvittiin aina 1980-luvulle saakka ylt\u00e4neet ponnistelut, ennen kuin voitiin todeta, ett\u00e4 tilanne on hallinnassa. Muistan, kuinka 80-luvun lopulla Karstulan vanhat miehet muistelivat aikaa nuoruudestaan, jolloin kylill\u00e4 puhuttiin, jos joku oli saanut hakkuussa sata mottia hehtaarilta. Nykyisin kolminkertainenkaan m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei her\u00e4t\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n huomiota. Olemme unohtaneet, kuinka toisenlainen on metsien yleisilme aikoinaan ollut.<\/p>\n

Sen aikaiset mets\u00e4ntutkijat loivat niin kutsutun paloekologian k\u00e4sitteen mets\u00e4talouden perustaksi. He olivat omin silmin n\u00e4hneet kuinka mets\u00e4palot vaikuttavat metsiin. Tuolloin Etel\u00e4-Suomen mets\u00e4t paloivat usein, paikoin jopa 20 \u2013 60 vuoden v\u00e4lein. Koko j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeisen ajan Suomen luonto on ollut ekologis \u2013 sosiaalinen kokonaisuus, jossa ihminen on ollut l\u00e4sn\u00e4 vaikutuksineen. Mets\u00e4palojen aiheuttaminen on ollut hyvin merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus. Salamat ovat my\u00f6s sytytt\u00e4neet mets\u00e4paloja.<\/p>\n

Rajoittamattomina mets\u00e4palot ovat voineet palaa kauan ja laajalla alueella. Usein palo on mennyt maapalona polttaen vain alikasvuston ja osan kunttaa, usein silti tappaen my\u00f6s isommat lehtipuut. Isot m\u00e4nnyt ovat voineet siit\u00e4 selvit\u00e4. Palamattomia alueita on j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4liin, kuten kosteita notkoja ja suosaarekkeita. Lahopuuta on syntynyt paljon.<\/p>\n

Kuluneen kes\u00e4n kaltaisia l\u00e4mpimi\u00e4 ja kuivia kesi\u00e4 on luonnollisesti esiintynyt silloinkin, varmasti useampia mets\u00e4n biologisen kiertoajan kuluessa, jolloin palot ovat kiihtyneet latvapaloiksi tuhoten kaiken, mik\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 kasvaa. Erityisesti vanhat r\u00e4nsistyneet kuusikot ovat tulenarkoja. Satametriset lieskat ovat polttaneet puuston perusteellisesti, mutta my\u00f6s suuren osan kunttaa. Runsas alikasvos ja kuollut puuaines ovat edist\u00e4neet palon voimaa. Vuonna 1960 koettiin viimeinen salaman sytytt\u00e4m\u00e4 suurpalo Lapissa Tuntsassa. Yhteens\u00e4 Suomen ja Neuvostoliiton puolelta paloi 120\u00a0000 hehtaaria, vaikka tulta oli sammuttamassa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Suomen puolella 500 miest\u00e4. Varsinkin kuusikot tuhoutuivat. Paikoin maa paloi niin \u201dnilelle\u201d, ettei siell\u00e4 viel\u00e4 30 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4k\u00e4\u00e4n kasvanut mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Mets\u00e4palo uudistaa mets\u00e4n<\/h3>\n

Yleens\u00e4 palon j\u00e4lkeen ovat avoimet alueet l\u00e4hteneet metsittym\u00e4\u00e4n voimakkaasti. Pohjoisen havumets\u00e4vy\u00f6hykkeen luonto on sopeutunut valloittamaan paljaan maan. On helposti todettavissa, ett\u00e4 avoin alue metsittyy monin verroin tehokkaammin kuin puiden varjostama alue. Puita voi kuolla my\u00f6s myrskyn ja tauti- tai tuholaisepidemian seurauksena. Alkaa mets\u00e4sukkessio, jossa pioneerilajit valloittavat alueen. Ne ovat lehtipuita, horsmia, heini\u00e4 jne. Karuille alueille syntyy m\u00e4nnyntaimikko. V\u00e4hitellen puut syrj\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kentt\u00e4kasvuston. Lopulta kuusi valloittaa rehev\u00e4t maapohjat. Koska lehtipuut ja m\u00e4nty eiv\u00e4t sied\u00e4 varjostusta, niiden taimikot syntyv\u00e4t valoisille paikoille ja varsin tasaik\u00e4isin\u00e4. Puuston kasvaessa perim\u00e4lt\u00e4\u00e4n vahvimmat yksil\u00f6t valloittavat latvustilan ja heikommat j\u00e4\u00e4v\u00e4t kitumaan alle tai kuolevat.<\/p>\n

Palon tai avohakkuun j\u00e4ljilt\u00e4 maapohja l\u00e4mpi\u00e4\u00e4, ja l\u00e4mm\u00f6n ja valon vaikutuksesta karike ja kuntta alkavat lahota sek\u00e4 maaper\u00e4n kemiassa tapahtuu muutoksia. T\u00e4m\u00e4 vapauttaa ravinteita, toisin sanoen resursseja, eli\u00f6iden ja kasvien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Muutama vuosi avohakkuun tai palon j\u00e4lkeen biologinen monimuotoisuus on suurimmillaan. Puuston kasvaessa resurssit alkavat sitoutua puihin ja kunttaan, jolloin niiden kierto ja hy\u00f6dynnett\u00e4vyys v\u00e4hitellen supistuvat. Puuston alkaessa kuolla, siihen sitoutuneita resursseita alkaa taas vapautua, jolloin siihen erikoistuneet lajit saavat mahdollisuuden. Kuntassa oleva resurssivaranto on kuitenkin moninkertainen puustoon verrattuna, joten tarvitaan l\u00e4mmin ja valoisa vaihe, jossa kuntta p\u00e4\u00e4see hajoamaan.<\/p>\n

Avohakkuu on luonnon prosessia j\u00e4ljittelev\u00e4 kompromissi<\/h3>\n

Nyt luontoj\u00e4rjest\u00f6t vaativat toimintamallia, jossa t\u00e4m\u00e4 luonnon kiertokululle tarpeellinen vaihe estett\u00e4isiin. Sit\u00e4 perustellaan luonnon monimuotoisuuden edist\u00e4misell\u00e4, hiilensidonnalla, taloudellisilla argumenteilla jne. On virhe v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 mets\u00e4palojen ja sit\u00e4 j\u00e4ljittelevien avohakkuiden merkityst\u00e4 mets\u00e4luonnon kierrossa. Toki city-vihre\u00e4n romanttiseen mets\u00e4kuvaan raju mets\u00e4palo istuu huonosti, kuten avohakkuukin. Vallitseva mets\u00e4nk\u00e4sittely perustuu kompromissiin, jossa kilpailussa kuoleva puusto otetaan harvennushakkuin hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, ja avohakkuu j\u00e4ljittelee mets\u00e4palon tai ison myrskytuhon aikaansaamaa uudistumista mets\u00e4n kiertokulussa mahdollistaen samalla puuraaka-aineen hy\u00f6dynt\u00e4misen. Puuryhmi\u00e4, j\u00e4tt\u00f6puita ja lahopuuta pyrit\u00e4\u00e4n j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin hakkuualoille.<\/p>\n

Suomessa harjoitettiin laajasti aina sota-aikoihin saakka harsintahakkuuksi kutsuttua hakkuutapaa. Suurimmat puut poistettiin ja uskottiin j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neen pienemm\u00e4n puuston kasvavan sitten tilaa saatuaan suureksi. Sen sijaan syntyi ajan my\u00f6t\u00e4 paksukunttaisia kitukasvuisia kuusikoita. Puustojen perim\u00e4 rapistui nopeasti, koska huonompilaatuiset puuyksil\u00f6t j\u00e4tettiin siement\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4lkipolvia. Paksu kuntta my\u00f6s esti metsittymist\u00e4. Tarvittiin laajat Mera \u2013ohjelmat vajaatuottoisten metsien uudistamiseksi j\u00e4lleen kasvukuntoon. Lis\u00e4ksi perustettiin Mets\u00e4njalostuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 pelastamaan mets\u00e4puiden perim\u00e4\u00e4. Jatkuva kasvatus on huolestuttavan l\u00e4hell\u00e4 harsintahakkuuta, joka v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johtaa vastaavanlaiseen kehitykseen.<\/p>\n

Kaikki mets\u00e4t eiv\u00e4t ole palaneet, vaan niiden uudistuminen on tapahtunut jatkuvan kasvatuksen omaisesti. N\u00e4in ollen sellaisilla kohteilla jatkuvan kasvatuksen harjoittamista tulisi lis\u00e4t\u00e4. Tulisi kehitt\u00e4\u00e4 kohdevalintaa n\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohdat huomioiden. Ruotsissa kehitetty h\u00e4iri\u00f6dynamiikkaan perustuva kohdeluokittelu voisi olla hyv\u00e4 \u201drautalankamalli\u201d pohjaksi. Alla oleva piirros kuvaa sen periaatetta.<\/p>\n

Avohakkuiden kielt\u00e4misen ja pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n jatkuvaan kasvatukseen perustuvan mets\u00e4hoidon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottamisen seuraukset olisivat katastrofaaliset Suomen mets\u00e4taloudelle ja mets\u00e4luonnolle. Ei pid\u00e4 unohtaa, ett\u00e4 paloekologian k\u00e4site perustuu empiiriseen aineistoon, ei nykytutkijoiden juupas \u2013 eip\u00e4s -arvailuun. On aiheellista my\u00f6s huomata, ett\u00e4 hiilensidonnan ja luonnon monimuotoisuuden v\u00e4lill\u00e4 ei ole yht\u00e4l\u00e4isyysmerkkej\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

-Markku Paananen, asiantuntija, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luontoj\u00e4rjest\u00f6t ovat Vihreiden tukemana tehneet n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 kampanjointia ja aloitteen eduskunnalle avohakkuiden lopettamiseksi ja siirtymiseksi jatkuvaan kasvatukseen perustuvaan mets\u00e4nhoitoon valtion metsi\u00e4 hallinnoivan Mets\u00e4hallituksen mailla. Jatkuva kasvatus tapahtuu suurimpia puita mets\u00e4st\u00e4 valikoiden poistamalla ja j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 syntyneet mikroaukot taimettumaan luontaisesti. N\u00e4in mets\u00e4ss\u00e4 pysyy jatkuvasti puupeite, ja toisaalta mets\u00e4n hoitoon teht\u00e4vi\u00e4 panostuksia, kuten mets\u00e4n viljely\u00e4 ja taimikonhoitoa, ei tarvita. […]<\/p>\n","protected":false},"author":450,"featured_media":1307,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[32148,932],"tags":[94274,94275,94276,32148,63397,63343,94277],"class_list":["post-1306","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-hanketyo","category-yleinen","tag-avohakkuu","tag-avohakkuukielto","tag-hairiodynamiikka","tag-hanketyo","tag-jatkuva-kasvatus","tag-metsapalo","tag-paloekologia"],"acf":false,"yoast_head":"\nMets\u00e4n jatkuva kasvatus ei sovi yleismenetelm\u00e4ksi - Tarvaalan tarinoita<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/2018\/08\/28\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Mets\u00e4n jatkuva kasvatus ei sovi yleismenetelm\u00e4ksi - Tarvaalan tarinoita\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Luontoj\u00e4rjest\u00f6t ovat Vihreiden tukemana tehneet n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 kampanjointia ja aloitteen eduskunnalle avohakkuiden lopettamiseksi ja siirtymiseksi jatkuvaan kasvatukseen perustuvaan mets\u00e4nhoitoon valtion metsi\u00e4 hallinnoivan Mets\u00e4hallituksen mailla. Jatkuva kasvatus tapahtuu suurimpia puita mets\u00e4st\u00e4 valikoiden poistamalla ja j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 syntyneet mikroaukot taimettumaan luontaisesti. N\u00e4in mets\u00e4ss\u00e4 pysyy jatkuvasti puupeite, ja toisaalta mets\u00e4n hoitoon teht\u00e4vi\u00e4 panostuksia, kuten mets\u00e4n viljely\u00e4 ja taimikonhoitoa, ei tarvita. […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/2018\/08\/28\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Tarvaalan tarinoita\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2018-08-28T09:41:35+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-02-09T13:09:13+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/wp-content\/uploads\/sites\/331\/2018\/08\/mets\u00e4nkasvatus.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"640\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"360\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Toimittaja\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Toimittaja\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/2018\\\/08\\\/28\\\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/2018\\\/08\\\/28\\\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Toimittaja\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/b478af14b390b3e603675f21efaab6e0\"},\"headline\":\"Mets\u00e4n jatkuva kasvatus ei sovi yleismenetelm\u00e4ksi\",\"datePublished\":\"2018-08-28T09:41:35+00:00\",\"dateModified\":\"2024-02-09T13:09:13+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/2018\\\/08\\\/28\\\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\\\/\"},\"wordCount\":1024,\"commentCount\":0,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/2018\\\/08\\\/28\\\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/331\\\/2018\\\/08\\\/mets\u00e4nkasvatus.png\",\"keywords\":[\"avohakkuu\",\"avohakkuukielto\",\"h\u00e4iri\u00f6dynamiikka\",\"Hankety\u00f6\",\"jatkuva kasvatus\",\"mets\u00e4palo\",\"paloekologia\"],\"articleSection\":[\"Hankety\u00f6\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/2018\\\/08\\\/28\\\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\\\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/2018\\\/08\\\/28\\\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/2018\\\/08\\\/28\\\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\\\/\",\"name\":\"Mets\u00e4n jatkuva kasvatus ei sovi yleismenetelm\u00e4ksi - Tarvaalan tarinoita\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/2018\\\/08\\\/28\\\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/2018\\\/08\\\/28\\\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/331\\\/2018\\\/08\\\/mets\u00e4nkasvatus.png\",\"datePublished\":\"2018-08-28T09:41:35+00:00\",\"dateModified\":\"2024-02-09T13:09:13+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/b478af14b390b3e603675f21efaab6e0\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/2018\\\/08\\\/28\\\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/2018\\\/08\\\/28\\\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/2018\\\/08\\\/28\\\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/331\\\/2018\\\/08\\\/mets\u00e4nkasvatus.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/331\\\/2018\\\/08\\\/mets\u00e4nkasvatus.png\",\"width\":640,\"height\":360},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/2018\\\/08\\\/28\\\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Mets\u00e4n jatkuva kasvatus ei sovi yleismenetelm\u00e4ksi\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/\",\"name\":\"Tarvaalan tarinoita\",\"description\":\"Blogissa p\u00e4\u00e4set tutustumaan Tarvaalan kampuksen arkeen niin henkil\u00f6kunnan kuin opiskelijoidenkin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tervetuloa Tarvaalaan!\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/b478af14b390b3e603675f21efaab6e0\",\"name\":\"Toimittaja\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/5c0a572ac9ecdf261f6135a43bebe8a7d43a443dc4dc12ee466cd93c1355fa4e?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/5c0a572ac9ecdf261f6135a43bebe8a7d43a443dc4dc12ee466cd93c1355fa4e?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/5c0a572ac9ecdf261f6135a43bebe8a7d43a443dc4dc12ee466cd93c1355fa4e?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Toimittaja\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tarvaalantarinoita\\\/author\\\/mintan\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Mets\u00e4n jatkuva kasvatus ei sovi yleismenetelm\u00e4ksi - Tarvaalan tarinoita","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/2018\/08\/28\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Mets\u00e4n jatkuva kasvatus ei sovi yleismenetelm\u00e4ksi - Tarvaalan tarinoita","og_description":"Luontoj\u00e4rjest\u00f6t ovat Vihreiden tukemana tehneet n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 kampanjointia ja aloitteen eduskunnalle avohakkuiden lopettamiseksi ja siirtymiseksi jatkuvaan kasvatukseen perustuvaan mets\u00e4nhoitoon valtion metsi\u00e4 hallinnoivan Mets\u00e4hallituksen mailla. Jatkuva kasvatus tapahtuu suurimpia puita mets\u00e4st\u00e4 valikoiden poistamalla ja j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 syntyneet mikroaukot taimettumaan luontaisesti. N\u00e4in mets\u00e4ss\u00e4 pysyy jatkuvasti puupeite, ja toisaalta mets\u00e4n hoitoon teht\u00e4vi\u00e4 panostuksia, kuten mets\u00e4n viljely\u00e4 ja taimikonhoitoa, ei tarvita. […]","og_url":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/2018\/08\/28\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\/","og_site_name":"Tarvaalan tarinoita","article_published_time":"2018-08-28T09:41:35+00:00","article_modified_time":"2024-02-09T13:09:13+00:00","og_image":[{"width":640,"height":360,"url":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/wp-content\/uploads\/sites\/331\/2018\/08\/mets\u00e4nkasvatus.png","type":"image\/png"}],"author":"Toimittaja","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Toimittaja","Est. reading time":"5 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/2018\/08\/28\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/2018\/08\/28\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\/"},"author":{"name":"Toimittaja","@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/#\/schema\/person\/b478af14b390b3e603675f21efaab6e0"},"headline":"Mets\u00e4n jatkuva kasvatus ei sovi yleismenetelm\u00e4ksi","datePublished":"2018-08-28T09:41:35+00:00","dateModified":"2024-02-09T13:09:13+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/2018\/08\/28\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\/"},"wordCount":1024,"commentCount":0,"image":{"@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/2018\/08\/28\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/wp-content\/uploads\/sites\/331\/2018\/08\/mets\u00e4nkasvatus.png","keywords":["avohakkuu","avohakkuukielto","h\u00e4iri\u00f6dynamiikka","Hankety\u00f6","jatkuva kasvatus","mets\u00e4palo","paloekologia"],"articleSection":["Hankety\u00f6"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/2018\/08\/28\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/2018\/08\/28\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\/","url":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/2018\/08\/28\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\/","name":"Mets\u00e4n jatkuva kasvatus ei sovi yleismenetelm\u00e4ksi - Tarvaalan tarinoita","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/2018\/08\/28\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/2018\/08\/28\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/wp-content\/uploads\/sites\/331\/2018\/08\/mets\u00e4nkasvatus.png","datePublished":"2018-08-28T09:41:35+00:00","dateModified":"2024-02-09T13:09:13+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/#\/schema\/person\/b478af14b390b3e603675f21efaab6e0"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/2018\/08\/28\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/2018\/08\/28\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/2018\/08\/28\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/wp-content\/uploads\/sites\/331\/2018\/08\/mets\u00e4nkasvatus.png","contentUrl":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/wp-content\/uploads\/sites\/331\/2018\/08\/mets\u00e4nkasvatus.png","width":640,"height":360},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/2018\/08\/28\/metsan-jatkuva-kasvatus-ei-sovi-yleismenetelmaksi\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Mets\u00e4n jatkuva kasvatus ei sovi yleismenetelm\u00e4ksi"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/#website","url":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/","name":"Tarvaalan tarinoita","description":"Blogissa p\u00e4\u00e4set tutustumaan Tarvaalan kampuksen arkeen niin henkil\u00f6kunnan kuin opiskelijoidenkin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tervetuloa Tarvaalaan!","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/#\/schema\/person\/b478af14b390b3e603675f21efaab6e0","name":"Toimittaja","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/5c0a572ac9ecdf261f6135a43bebe8a7d43a443dc4dc12ee466cd93c1355fa4e?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/5c0a572ac9ecdf261f6135a43bebe8a7d43a443dc4dc12ee466cd93c1355fa4e?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/5c0a572ac9ecdf261f6135a43bebe8a7d43a443dc4dc12ee466cd93c1355fa4e?s=96&d=mm&r=g","caption":"Toimittaja"},"url":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/author\/mintan\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1306","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/wp-json\/wp\/v2\/users\/450"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1306"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1306\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2612,"href":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1306\/revisions\/2612"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1307"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1306"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1306"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1306"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}