Luin osana biotalouden kehitt\u00e4misen opintojani maailman ymp\u00e4rist\u00f6historiaa k\u00e4sittelev\u00e4n teoksen, jonka kaiut kimpoilevat nyt mieless\u00e4ni, kun seuraan yh\u00e4 kiihtyv\u00e4\u00e4 keskustelua ymp\u00e4rist\u00f6ongelmista ja niiden hoidosta. Seuraavana on p\u00e4\u00e4osin referaattini teoksesta. Haluan jakaa sen Tarvaalan tarinoiden lukijoiden kanssa ev\u00e4iksi keskusteluun.<\/p>\n
Alkuper\u00e4isteos<\/strong><\/p>\n Kirjan alkuteos on amerikkalaisen J. Donald Hughes\u2019n kirjoittama An Environmental History of the World: Humankind\u2019s Changing Role in the Community of the Life. Kirja on kirjoitettu vuonna 2001 ja sen suomenkielinen laitos on vuodelta 2008. Kirjasta on tehty my\u00f6s toinen englanninkielinen laitos vuonna 2009 (DU Portfolio 2016), mutta sit\u00e4 ei ilmeisesti ole suomennettu.<\/p>\n Helsingin yliopiston dosentti Mikko Saikku kuvaa esipuheessa J. Donald Hughes\u2019ia (s. 1932) pitk\u00e4n linjan ymp\u00e4rist\u00f6historioitsijana, joka ty\u00f6skentelee Denverin yliopiston historian professorina. H\u00e4nell\u00e4 on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 rooli koko ymp\u00e4rist\u00f6historian tieteenalan luojana. H\u00e4n on ollut perustamassa alan tieteellisi\u00e4 seuroja Amerikkaan http:\/\/www.aseh.net\/ ja Eurooppaan http:\/\/www.eseh.org ja on toiminut ensimm\u00e4isen ymp\u00e4rist\u00f6historian tieteellisen aikakausikirjan p\u00e4\u00e4toimittajana. Internet \u2013l\u00e4hteet kertovat, ett\u00e4 h\u00e4n on tehnyt julkaisuja edelleen aivan viime vuosina. (DU Portfolio 2016)<\/p>\n Maailman ymp\u00e4rist\u00f6historia<\/strong><\/p>\n Kirjan l\u00e4ht\u00f6kohtaa kuvataan esipuheessa haasteelliseksi johtuen aiheen laajuudesta ja moniulotteisuudesta. Hughesia pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 varteenotettavimmista henkil\u00f6ist\u00e4 kirjoittamaan kyseinen teos. Teksti pohjautuu vahvasti h\u00e4nen henkil\u00f6kohtaisiin n\u00e4kemyksiins\u00e4 ja tutkimuskohteisiinsa. Toki viittausten m\u00e4\u00e4r\u00e4 muihin julkaisuihin on my\u00f6s varsin mittava.<\/p>\n Hughesin n\u00e4k\u00f6kulmat pohjautuvat amerikkalaiseen ymp\u00e4rist\u00f6historiaan ja maailmankatsomukseen. H\u00e4nen l\u00e4hestymistapansa perustuu h\u00e4nen kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kolmeen ymp\u00e4rist\u00f6historian tutkimuksen ulottuvuuteen: materialistiseen painotukseen, kulttuuri- ja aatehistorialliseen suuntaukseen ja poliittisiin prosesseihin ja yhteiskunnalliseen kontrolliin. Hughes on k\u00e4sitellyt n\u00e4it\u00e4 l\u00e4hestymistapoja uudemmassa julkaisussaan Three Dimensions of Environmental History (2008). (DU Portfolio 2016)<\/p>\n Kertomukset k\u00e4sittelev\u00e4t ihmisen vaikutusta luontoon ja vastaavasti luonnon vaikutusta ihmisyhteis\u00f6jen menestykselle. Luonnon oma dynamiikka ja erilaisten luonnonprosessien merkitys ymp\u00e4rist\u00f6n itsens\u00e4 muuttumiselle ei ole erityisemmin esill\u00e4. Vertailukohtana on luonnontilainen maapallo, joka tarkoittaa maapalloa ilman ihmisen ep\u00e4tasapainottavaa vaikutusta. T\u00e4m\u00e4 tulee esille jo teoksen englanninkielisest\u00e4 nimest\u00e4, Humankind\u2019s Changing Role\u2026 Toki ihminenkin tunnustetaan osaksi eli\u00f6keh\u00e4\u00e4, koostuvaksi samoista ainesosista kuin muutkin elolliset ja t\u00e4ysin riippuvaiseksi luonnon tuottamista hy\u00f6dykkeist\u00e4.<\/p>\n Kirja etenee aikakausittain l\u00e4htien esihistoriallisen ajan ja sit\u00e4 muistuttavan my\u00f6hemm\u00e4n Australian aboriginaalien ja Arizonan hopien el\u00e4m\u00e4ntavan harmonisesta suhteesta luontoon. Sivilisaatioiden kehittyess\u00e4 alkavat ihmisten vaikutukset lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 ja paikallisia ymp\u00e4rist\u00f6ongelmia esiinty\u00e4. Ongelmilla on aina ollut viimek\u00e4dess\u00e4 tuhoisia vaikutuksia sivilisaatioiden menestykseen. Itseasiassa h\u00e4n kytkee ihmisten kyvytt\u00f6myyden huolehtia ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n ihmisyhteis\u00f6jen menestystekij\u00f6ihin.<\/p>\n Ymp\u00e4rist\u00f6ongelmien evoluutio<\/strong><\/p>\n Sumerilaisten Uruk, muinainen Egypti ja Mayojen Tikal ovat tunnettuja muinaisia korkeakulttuurin esimerkkej\u00e4. Ne ovat kaupungistumisen esiasteita ja kulttuurin ja luonnon erottajia. Niiss\u00e4 ihminen sijoitti itsens\u00e4 luonnon yl\u00e4puolelle ja alkoi hallita luontoa omien kasvavien tarpeidensa tyydytt\u00e4miseen. T\u00e4m\u00e4 edellytti laajempien maa-alueiden ja resurssien valloittamista itselle, metsien kaatamista, peltojen raivaamista, kasteluvesien johtamista viljelysten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, ja niin edelleen. Ihmisen ekologinen jalanj\u00e4lki alkoi kasvaa. Samalla tulivat luonnontuho-, j\u00e4te- ja saastumisilmi\u00f6t, jotka johtivat suuriin ongelmiin ja jopa romahduksen aiheuttajiksi mainituille sivistyksen kehdoille.\u00a0 Ekosysteemin rajat tulivat paikallisesti vastaan.<\/p>\n Muinaisissa kulttuureissa koetut ilmi\u00f6t ja katastrofit olivat er\u00e4\u00e4nlainen helposti hahmotettava \u201dpilot-vaihe\u201d ymp\u00e4rist\u00f6historian prosesseista, jotka tulivat toistumaan ja moninkertaistumaan niin antiikinajan, keskiajan kuin moderninkin aikakauden sivilisaatioissa. Mittasuhteet muuttuivat ja ihmisen vaikutus ulottui v\u00e4hitellen maapallon joka kolkkaan. Luonnon omien prosessien tasapainoa horjutetaan entist\u00e4 vakavammin, ja ihminen valjastaa maa-alueita, vesist\u00f6j\u00e4 ja mineraalivaroja kiihtyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla omiin tarpeisiinsa ekosysteemien kantokyvyst\u00e4 piittaamatta.<\/p>\n Hughes vy\u00f6rytt\u00e4\u00e4 nykyaikaa kohti tultaessa heng\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n ihmisen aiheuttamia ymp\u00e4rist\u00f6ongelmia ja -uhkia lukijan sulatettavaksi. Esimerkit l\u00e4htiv\u00e4t alueelliselta vaikutukseltaan suppeahkoista tapauksista ja laajenevat koskemaan koko maapalloa, sen eli\u00f6keh\u00e4\u00e4, vesivaroja ja jopa ilmastoa. Suomalainen lukija tunnistaa \u201dpenttilinkolamaisia\u201d tuhon ennusteita Hughesin n\u00e4k\u00f6kulmissa.<\/p>\n Tutkijan ote alkaa hieman kirvota ymp\u00e4rist\u00f6ongelmien laajentuessa k\u00e4sitysmatriisien ulkopuolelle hallitsemattomaksi kakofoniaksi ihmispopulaation kasvun malthusilaisen J-k\u00e4yr\u00e4n l\u00e4hestyess\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 kulmakerrointa. Ymm\u00e4rrett\u00e4vien mallien tuottaminen ymp\u00e4rist\u00f6n nykytilasta on jo mahdotonta. Ev\u00e4iden antamiseen ihmiskunnalle tulevaisuuteen ymp\u00e4rist\u00f6n suojelemiseksi Hughesilla ei en\u00e4\u00e4 juuri panoksia l\u00f6ydy. Ehk\u00e4 se ei ole tutkijan teht\u00e4v\u00e4k\u00e4\u00e4n, tai sitten h\u00e4n on menett\u00e4nyt uskonsa kest\u00e4v\u00e4\u00e4n ratkaisuun ihmisen ja luonnon suhteessa. Pohjoismaiden yhteiskunnat h\u00e4n silti n\u00e4kee jonkinlaisena valon pilkahduksena kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4nmuodosta.<\/p>\n Kaupungistuminen luonnon ja ihmisen suhteen muuttajana<\/strong><\/p>\n Hughes nostaa johdonmukaisesti l\u00e4pi hahmottamansa ymp\u00e4rist\u00f6historian yhdeksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4 kaupungistumisen. T\u00e4m\u00e4 on mielenkiintoinen n\u00e4k\u00f6kulma aikana, jolloin todistellaan innokkaasti kaupunkimaisen el\u00e4m\u00e4ntavan tehokkuutta ymp\u00e4rist\u00f6n kuormittumisen kannalta. Ihmisten palvelemiseksi toteutettavien prosessien tuotantopanokset suhteessa henkil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ovat alhaisemmat kaupungissa kuin haja-asutusalueella. N\u00e4in ollen ei tarvittaisi yht\u00e4 paljon luonnonvaroja ihmisten tarpeiden tyydytt\u00e4miseen kuin maaseudulla.<\/p>\n Ilmi\u00f6n juuret ovat perustavammanlaatuiset. Luonnon kanssa sopusoinnussa el\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ihmisell\u00e4 oli konkreettinen tuntuma ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n luontoon ja sen mahdollisuuksiin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kyseiset ihmiset olivat ker\u00e4ilij\u00f6it\u00e4 ja mets\u00e4st\u00e4ji\u00e4 \/ kalastajia, ja ehk\u00e4 pieness\u00e4 mitassa maanviljelij\u00f6it\u00e4. He kokivat kulutuksensa vaikutukset ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 ekosysteemiss\u00e4 l\u00e4hes v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n\u00e4 palautteena. Mik\u00e4li kulutus ylitti kyseisen eli\u00f6n tai muun luonnonvaran ekologisen kantokyvyn, seuraukset tulivat pienempin\u00e4 saalistusmahdollisuuksina tai muina ongelmina. N\u00e4in ollen ihmisill\u00e4 oli tarkka kokemukseen perustuva k\u00e4sitys, kuinka paljon luonnosta oli varaa ottaa. Vaihtoehtoisesti luonnonvoimat pitiv\u00e4t huolen, ett\u00e4 ihmispopulaation koko rajoittui saatavilla olevaan ruokaan ja muihin ekosysteemin palveluihin. Ihminen oli dynaamisessa vuorovaikutuksessa luonnon kanssa.<\/p>\n Ihmisten ker\u00e4\u00e4ntyminen ja organisoituminen kaupunkeihin muutti t\u00e4m\u00e4n suhteen. Kaupunki ei en\u00e4\u00e4 ollut omavarainen luonnonantimien suhteen kasvavalle v\u00e4kim\u00e4\u00e4r\u00e4lle, joten luontoa piti alkaa valjastaa ihmisjoukon ruokkimiseen ja vaatettamiseen ym. entist\u00e4 tehokkaammilla menetelmill\u00e4. Samalla elintaso nousi, jolloin kulutus henke\u00e4 kohti kasvoi my\u00f6s. J\u00e4rjestyneeseen yhteiskuntaan tuli ty\u00f6njaon my\u00f6t\u00e4 sellaisia ihmisryhmi\u00e4, jotka eiv\u00e4t osallistuneet ruuan ja muiden hy\u00f6dykkeiden tuotantoon, joten muiden piti tuottaa heid\u00e4n tarvitsemansa ruoka ja tarvikkeet. T\u00e4llaisia olivat esim. sotilaat ja papit.<\/p>\n Ihmisill\u00e4 ei ollut tietoa tai malttia hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kaupunkien ymp\u00e4rill\u00e4 olevia luonnonvaroja kest\u00e4v\u00e4sti, joten se johti metsien ylihakkuisiin ja peltojen suolaantumisiin virheellisen kastelun seurauksena. Sotiminen ja kehittyv\u00e4 teollinen tuotanto vaativat osaltaan lis\u00e4\u00e4 luonnonvaroja. Kaupunkien ymp\u00e4rill\u00e4 koettiin ekokatastrofeja metsien h\u00e4vitess\u00e4, puun loppuessa, tulvien ja maanvy\u00f6ryjen ilmaantuessa, peltojen k\u00f6yhtyess\u00e4 ja suolaantuessa ja eli\u00f6iden h\u00e4vitess\u00e4. Lis\u00e4ksi ihmiskeskittym\u00e4n synnytt\u00e4mien j\u00e4tteiden k\u00e4sittelyyn ei ollut kunnollisia menetelmi\u00e4, joten ne toivat oman ymp\u00e4rist\u00f6ongelmansa kaupungille. Mielenkiintoinen on havainto, ett\u00e4 luonnonvarojen liikak\u00e4ytt\u00f6 ja j\u00e4te- ym. ongelmat olivat useassa tapauksessa syyn\u00e4 kaupunkiyhdyskuntien ratkaisevaan heikentymiseen ja tuhoutumiseen.<\/p>\n Hughes l\u00e4htee liikkeelle sumerilaisten Urukista ja Mesopotamian varhaisista kulttuureista, joiden tuhoksi koitui viljelysmaan pilaantuminen suolaantumisen seurauksena. Mayojen Tikalissa v\u00e4est\u00f6n kasvu ja metsien h\u00e4vi\u00e4minen johtivat kuivuuteen ja yhteiskunnalliseen katastrofiin. Kaupungissa luonnon ja ihmisen v\u00e4liin oli syntynyt kuilu, joka esti ihmisi\u00e4 n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 heid\u00e4n vaikutustaan luontoon, joka tuottaa heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4lle elint\u00e4rke\u00e4t hy\u00f6dykkeet. Kuluttamisen tarve johti ekologisen kantokyvyn r\u00e4ike\u00e4\u00e4n ylittymiseen ja elinolosuhteiden romahdukseen.<\/p>\n Antiikin aikana filosofit ja jotkut uskonharjoittajat alkoivat pohtia ihmisen suhdetta luontoon. Ihmisille pyrittiin opettamaan sopusointua luonnon kanssa, mutta teoria ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 eiv\u00e4t kuitenkaan kohdanneet, ainakaan sivilisaation ytimiss\u00e4, kaupungeissa. Niin Ateenan kuin Roomankin keskeiseksi tuhon aiheuttajaksi Hughes n\u00e4kee luonnonvarojen liikak\u00e4yt\u00f6n ja siit\u00e4 aiheutuneet ymp\u00e4rist\u00f6ongelmat. Ihmisyhteis\u00f6jen muut arvot ja tarpeet ylittiv\u00e4t luonnonmukaisen el\u00e4m\u00e4ntavan reunaehdot mennen tullen.<\/p>\n Kaupungistumisen aiheuttama ongelma nousee esiin my\u00f6s keskiaikaista Firenze\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 kertomuksessa. Kaupungit kehittyiv\u00e4t muun muassa laajenevan kaupank\u00e4ynnin my\u00f6t\u00e4 ja luonnonvarojen hy\u00f6dynt\u00e4minen ulottui entist\u00e4 laajemmille alueille. L\u00f6yt\u00f6- ja ry\u00f6st\u00f6retket sek\u00e4 kaupank\u00e4ynti ulottuivat jo l\u00e4hes kaikkialle l\u00f6ydetyill\u00e4 mantereilla. Kehittyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapa vaati yht\u00e4 uusia hy\u00f6dykkeit\u00e4 ja elintasotuotteita, joiden valmistamiseen tarvittiin entist\u00e4 enemm\u00e4n luonnonvaroja, kuten puuta. Keskiaikaiset taloudet olivat riippuvaisia puusta ja kuluttivat sit\u00e4 kasvavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4. \u201dKeskiaikainen teollistuminen tuhosi l\u00e4ntisen Euroopan luonnon\u201d, todetaan kirjassa.<\/p>\n Joissakin kaupungeissa pyrittiin kest\u00e4v\u00e4\u00e4n tuotantotapaan, josta esimerkkin\u00e4 kuvataan inkojen p\u00e4\u00e4kaupunki Cusco. El\u00e4m\u00e4ntapa ei kuitenkaan ollut kest\u00e4v\u00e4 johtuen toisesta ihmisyhteis\u00f6st\u00e4. Espanjalaiset valloittajat ry\u00f6stiv\u00e4t ja tuhosivat Inka-kulttuurin.<\/p>\n Uudelle ajalle tultaessa talousopit loivat jatkuvalle kasvulle pohjautuvat mallinsa, kuten Adam Smith. Niiss\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana oli talouskasvu biosf\u00e4\u00e4rin kustannuksella, ja t\u00e4m\u00e4 omaksuttiin erityisesti kaupunkimaisen el\u00e4m\u00e4ntavan menestyksen synnytt\u00e4j\u00e4ksi. Varallisuus kasaantui kaupunkeihin ja varallisuuden haltijoiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli kasvattaa sit\u00e4 parhaan kykyns\u00e4 mukaan. Ekologinen kest\u00e4vyys oli liian kaukainen n\u00e4k\u00f6kulma, jotta sit\u00e4 olisi vaivauduttu pohtimaan taloudellisessa kilpajuoksussa.<\/p>\n Luonnon hy\u00f6dynt\u00e4misen painopiste siirtyi siirtomaihin ja muille kaukaisille alueille Euroopan ja Yhdysvaltojen omien raaka-ainevarojen k\u00e4ydess\u00e4 riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi nopeasti kasvavan v\u00e4est\u00f6n ja sen viel\u00e4 nopeammin kasvavan kulutuksen tyydytt\u00e4miseen. Silloin sivilisaation huippua edustavien l\u00e4nsimaisten yhteiskuntien kerskakulutusta mahdollistettiin siirtomaiden luontoa ja ihmisten resursseja ry\u00f6st\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Ihmisen mielett\u00f6myys, piittaamattomuus ja ahneus kulminoituvat Lontooseen. Voimakkaana siirtomaavaltana Englanti pystyi tuottamaan kansalaistensa, erityisesti suurkaupungeissa el\u00e4vien, kulutukseen ja kansallisvarallisuuteen sellaisia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 luonnon hy\u00f6dykkeit\u00e4, ett\u00e4 ne ylitt\u00e4v\u00e4t moninkertaisesti maan oman tuottokyvyn. Nopea teollistuminen ja taloudellinen kilpajuoksu loivat j\u00e4rjestelm\u00e4n monikansallisine yhti\u00f6ineen, joka edelleen riist\u00e4\u00e4 valtavia maa-alueita, merten luonnonvaroja ja paikallisten ihmisten mahdollisuuksia elinalueidensa hy\u00f6dykkeisiin. Tavallinen lontoolainen kaduntallaaja ei ole tietoinen el\u00e4m\u00e4ntapansa hinnasta, ei tunnusta sit\u00e4 tai ei ole valmis ainakaan muuttamaan sit\u00e4. H\u00e4n ei voisi olla kauempana ker\u00e4ilij\u00e4\u2013mets\u00e4st\u00e4j\u00e4n suhteesta luontoon ja k\u00e4sitykseen luonnon kantokyvyst\u00e4 suhteessa omaan kulutukseen.<\/p>\n Onko siis kaupunkimainen vai maaseutumainen el\u00e4m\u00e4ntapa t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mpi ja luontoa v\u00e4hemm\u00e4n rasittava? Hughesin kirja ei anna suoraa vastausta, mutta todistaa v\u00e4kev\u00e4sti, ett\u00e4 kaupungistuminen on peri syy siihen, ett\u00e4 ihmisen k\u00e4sitys luonnosta ja ekologisesta kantokyvyst\u00e4 on h\u00e4m\u00e4rtynyt tai suorastaan loppunut kokonaan. Voiko ihmisten palauttaminen takaisin luonnon \u00e4\u00e4reen palauttaa ymm\u00e4rryksen luonnon prosessien suojelemiseen ja siten tuoda vastauksen tulevaisuuden ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun haasteeseen? Voiko nykyist\u00e4 tai tulevaa ihmism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 en\u00e4\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4sti edes hajauttaa maaseudulle?<\/p>\n Maailman ymp\u00e4rist\u00f6historia -kirjaa lukiessa lensin lentokoneessa Siperian yli Japaniin ja perill\u00e4 n\u00e4in maailman suurimman kaupungin ja k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ihmispaljouden. Siperia on valtava tyhj\u00e4 maa Suomen ja Japanin v\u00e4liss\u00e4. Kuinka paljon sinne mahtuisikaan ihmisi\u00e4, mik\u00e4li olosuhteet muuten mahdollistaisivat el\u00e4misen siell\u00e4. Suurkaupungin j\u00e4rjett\u00f6myys n\u00e4ytt\u00e4ytyi perill\u00e4. Ihmisi\u00e4 on pakkautuneena valtavaksi muurahaiskeoksi. Kaikki se energian ja materiaalien kulutus. Ihmispopulaatio m\u00e4tt\u00e4\u00e4 suuhunsa kaiken mit\u00e4 maa ja meri tuottavat suunnattomilla alueilla. Luonto on ty\u00f6nnetty kauas pois ihmisten tielt\u00e4. Me kutsumme sit\u00e4 kulttuuriksi. Hughesin kyynisyys ja oma haluni n\u00e4hd\u00e4 uusia mahdollisuuksia vuorottelivat mielenmaisemassa.<\/p>\n L\u00e4hteet: <\/em>J. Donald Hughes: Maailman ymp\u00e4rist\u00f6historia. Suom. Jyrki Vainonen. Vastapaino 2008, <\/em>University of Denver. J. Donald Hughes\u2019n DU Portfolio. https:\/\/portfolio.du.edu\/dhughes (siteerattu 3.4.2016)<\/em><\/p>\n – Markku Paananen, Asiantuntija, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Luin osana biotalouden kehitt\u00e4misen opintojani maailman ymp\u00e4rist\u00f6historiaa k\u00e4sittelev\u00e4n teoksen, jonka kaiut kimpoilevat nyt mieless\u00e4ni, kun seuraan yh\u00e4 kiihtyv\u00e4\u00e4 keskustelua ymp\u00e4rist\u00f6ongelmista ja niiden hoidosta. Seuraavana on p\u00e4\u00e4osin referaattini teoksesta. Haluan jakaa sen Tarvaalan tarinoiden lukijoiden kanssa ev\u00e4iksi keskusteluun. Alkuper\u00e4isteos Kirjan alkuteos on amerikkalaisen J. Donald Hughes\u2019n kirjoittama An Environmental History of the World: Humankind\u2019s Changing Role […]<\/p>\n","protected":false},"author":450,"featured_media":1384,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[932],"tags":[214,94285,94284],"class_list":["post-1381","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-luonto","tag-ymparistohistoria","tag-ymparistoohgelmat"],"acf":false,"yoast_head":"\n