Tieto \u00c4\u00e4nekosken Biotuotetehtaasta toi muutama vuosi sitten vipin\u00e4\u00e4 my\u00f6s mets\u00e4neuvojien ja muiden mets\u00e4ammattilaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Her\u00e4si valtavasti kysymyksi\u00e4: Miten saada puuta liikkeelle metsist\u00e4 ja tiet kuntoon? Miten huolehtia mets\u00e4luonnon monimuotoisuudesta? Miten saada mets\u00e4nomistajat hoitamaan metsi\u00e4\u00e4n aktiivisesti, jotta puuta riitt\u00e4\u00e4 tulevaisuudessakin?<\/p>\n
N\u00e4iss\u00e4 kysymyksiss\u00e4 auttamaan perustettiin Sykett\u00e4 Keski-Suomeen metsiin -hanke. Sen aikana on muun muassa j\u00e4rjestetty paljon koulutustilaisuuksia mets\u00e4nomistajille.<\/p>\n
Biotuotetehtaaseen ja muun teollisuuden puun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyy edelleen paljon pohdintaa. T\u00e4m\u00e4n jutun tarkoituksena on vastata ainakin osaan kysymyksist\u00e4. Vastaajina ovat tuotantop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Pasi Arkko<\/strong> Mets\u00e4 Groupista ja aluejohtaja Helena Reiman<\/strong> Suomen Mets\u00e4keskuksen It\u00e4iselt\u00e4 palvelualueelta.<\/p>\n Paljonko Biotuotetehdas k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puuta nyt?<\/strong><\/p>\n Pasi Arkko: 6,5 miljoonaa mottia eli noin 20\u00a0000 mottia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Valtaosa on py\u00f6re\u00e4\u00e4 puuta, mutta hakettakin on merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n Kuinka laajalta alueelta puu tulee?<\/strong><\/p>\n PA: Havukuitu tulee l\u00e4hemp\u00e4\u00e4: Keski-Suomesta, Pohjanmaalta, Pirkanmaalta sek\u00e4 Pohjois- ja Etel\u00e4-Savosta. Koivukuitua tulee jonkin verran junalla laajemmaltakin alueelta, Lounais-Suomesta saakka.<\/p>\n Kuinka suuri osa puusta on Keski-Suomesta?<\/strong><\/p>\n PA: En kommentoi sit\u00e4.<\/p>\n Onko tehtaan ymp\u00e4rill\u00e4 jo j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4inen aukko, jollaisesta etenkin ymp\u00e4rist\u00f6ihmiset puhuvat?<\/strong><\/p>\n PA: Ei ole, sen jokainen pystyy omin silmin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n!<\/p>\n Helena Reiman: Kun katsotaan mets\u00e4varatilastoja, niin aukean uudistusalaan osuus mets\u00e4maalla on reilu yksi prosentti. Suomessa eri hakkuutavoilla k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n noin 700\u00a0000 hehtaaria vuodessa. Siit\u00e4 uudistushakkuiden osuus on noin 20 prosenttia eli noin 140\u00a0000 ha.<\/p>\n Paljonko Biotuotetehtaan puunhankinta tuottaa kantorahatuloa Keski-Suomeen?<\/strong><\/p>\n PA: Mets\u00e4 Group maksoi koko Suomessa 640 miljoonaa euroa viime vuonna. Keski-Suomen osuutta kantorahatuloista en halua yksil\u00f6id\u00e4.<\/p>\n Paljonko Biotuotetehtaan puunhankinta on luonut lis\u00e4ty\u00f6paikkoja Keski-Suomeen?<\/strong><\/p>\n PA: Tehtaan ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4 vaikutus on 2 500 henkil\u00f6\u00e4 ja se toi 1 500 lis\u00e4ty\u00f6paikkaa. Vaikutus ulottuu koko Suomeen.<\/p>\n Nouseeko kuitupuun hinta tulevaisuudessa?<\/strong><\/p>\n PA: En kommentoi t\u00e4t\u00e4.<\/p>\n HR: T\u00e4ss\u00e4 p\u00e4tee kysynn\u00e4n ja tarjonnan laki. Toivoisin, ett\u00e4 hinta on sellainen, ett\u00e4 se tuo jalostajia ja puun kasvattajia. Jos puu on liian kallista, meill\u00e4 ei ole teollisuutta ja jos se on liian halpaa, puun myyj\u00e4t eiv\u00e4t myy.<\/p>\n Mink\u00e4laisia hankintav\u00e4yli\u00e4 Mets\u00e4 Group k\u00e4ytt\u00e4\u00e4?<\/strong><\/p>\n PA: Pysty- ja hankintakauppaa, toimituskauppaa ja vaihtopuuta, mik\u00e4 on logistisesti eritt\u00e4in j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi ostetaan sahahakkeita.<\/p>\n Kuinka mets\u00e4varat ja niiden kehitys vastaavat muuttuvaan puun kysynt\u00e4\u00e4n?<\/strong><\/p>\n HR: Ei ole sattumaa, ett\u00e4 Suomeen on tullut n\u00e4in paljon investointeja. Jo 60-luvulla luotiin pohja, ett\u00e4 maa nousee mets\u00e4teollisuuden varaan: aloitettiin intensiivinen mets\u00e4nhoito. Nyt kannetaan sit\u00e4 hedelm\u00e4\u00e4.\u00a0Meill\u00e4 on hyv\u00e4t mets\u00e4varat. Mets\u00e4t ovat terveet, hyv\u00e4ss\u00e4 kasvukunnossa ja metsien ik\u00e4luokkarakenne on tasainen. T\u00e4m\u00e4 on hieno tilanne.<\/p>\n Ent\u00e4 monimuotoisuus:<\/strong><\/p>\n HR: Suomen hakkuut ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet 2010-luvun alun 60 miljoonasta kuutiosta noin 72 miljoonaan kuutioon. Toki viimeiset vuodet ovat olleet mets\u00e4teollisuuden huippuvuosia. Luontoasiat vaativat samanlaista tasoloikkaa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kokonaiskest\u00e4vyyteen kiinnitet\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n huomiota: mets\u00e4t uudistetaan nopeasti ja hyvin sek\u00e4 varhaishoidot tehd\u00e4\u00e4n ajallaan. Mets\u00e4nluonnonhoidon t\u00e4ytyy olla hyv\u00e4ll\u00e4 tasolla ja luonnon monimuotoisuudesta pit\u00e4\u00e4 huolehtia; mm. arvokkaita luontokohteita pit\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ja lahopuuta, palanutta puuta ja vanhojen metsien suojelualueita pit\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4.<\/p>\n Mets\u00e4toimijat lanseerasivat joku aika sitten s\u00e4\u00e4st\u00f6puu-lahopuu \u2013kampanjan. Kaikkien mets\u00e4ammattilaisten peruskoulutuksessa ovat luontoarvot mukana, samoin t\u00e4ydennyskoulutuksessa.<\/p>\n PA: Tekop\u00f6kkel\u00f6t ovat konkreettinen esimerkki siit\u00e4, mit\u00e4 Mets\u00e4 Group on tehnyt. Syksyll\u00e4 tulee t\u00e4yteen puoli miljoonaa tekop\u00f6kkel\u00f6\u00e4. Niit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n pari kappaletta per hehtaari ja ne n\u00e4kyv\u00e4t metsiss\u00e4 kymmeni\u00e4 vuosia. N\u00e4in saadaan lahopuuta ja linnuille pes\u00e4paikkoja.\u00a0Mets\u00e4koneenkuljettajia koulutetaan koko ajan: viime vuonna koulutimme sis\u00e4isesti 1 400 hakkuukoneen kuljettajaa ja yritt\u00e4j\u00e4\u00e4.\u00a0Uusia kuljettajia tarvitaan. Meill\u00e4 on Pokessa yksi kummiluokka, samoin Etel\u00e4-Savossa ja Kurussa. Toijalaan tulee oma. Mets\u00e4koneenkuljettaja on nyt ollut kaksi vuotta suosituin ala Etel\u00e4-Savossa!<\/p>\n Kuinka mets\u00e4talouden toimenpiteiden ja puun korjuun laadun taso turvataan, kun puun k\u00e4ytt\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyy?<\/strong><\/p>\n HR: Kun tulin alalle, metsill\u00e4 oli uudistuskypsyysik\u00e4. Uudistuskypsyysi\u00e4n tilalle tuli uudistusj\u00e4reys. Nyt mets\u00e4lain muutoksen j\u00e4lkeen mets\u00e4nomistaja hakkaa silloin, kun haluaa.\u00a0Alussa oli pelko, hakataanko nyt liian aikaisin, mutta suuressa mitassa n\u00e4in ei ole k\u00e4ynyt. Mets\u00e4nomistaja tekee j\u00e4rkevi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 omalta kannaltaan. Kun puulla on menossa arvokasvu, se siirtyy kuidusta tukkiin. Jos kuidun hinta on vaikka 17 euroa kuutiolta ja tukin 57 euroa kuutiolta, ero on niin merkitt\u00e4v\u00e4, ettei kukaan huvikseen hakkaa kuituna. Ja jos mets\u00e4nomistaja joutuu hakkaamaan liian aikaisin, niin silloin h\u00e4nell\u00e4 on omat perusteensa siihen.\u00a0Mets\u00e4laissa on s\u00e4\u00e4d\u00f6s uudistamisvelvoitteesta ja my\u00f6s erityisen t\u00e4rkeiden elinymp\u00e4rist\u00f6jen turvaamisesta.\u00a0Mets\u00e4nomistajat myyv\u00e4t puuta monta kertaa omistusaikanaan. Jos puunkorjuussa tulee korjuuvaurioita liikaa, et ehk\u00e4 tee toista kauppaa. T\u00e4m\u00e4 on ihan sama kuin jos k\u00e4yt ostamassa maitoa ja se on hapanta, niin silloin sinua ei huvita. Omavalvonta on t\u00e4rke\u00e4 asia.<\/p>\n Onko tulevaisuuden puuntuotto uhattuna, kun taimikonhoitoty\u00f6t ja ensiharvennukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t reilusti j\u00e4lkeen tavoitteista?<\/strong><\/p>\n HR: Iso kuva Suomessa on tosi hyv\u00e4. Euroopasta on mets\u00e4t h\u00e4vitetty, mutta meill\u00e4 mets\u00e4varat kasvavat kokoa ajan. Meill\u00e4 on perhemets\u00e4talous, ammattilaisia, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, investointitukea, mets\u00e4nhoitosuositukset, vapaaehtoisuuteen pohjautuvat sertifiointij\u00e4rjestelm\u00e4t ja niin edelleen. Kokonaisuutta hoidetaan valtavan hyvin.\u00a0Jos katsotaan l\u00e4hemmin, on totta, ett\u00e4 esimerkiksi taimikonhoitoja pit\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4: Ne pit\u00e4\u00e4 tuplata! T\u00e4m\u00e4 liittyy hakkuutason nousuun. Melkein jokaisella uudistuskohteella pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 varhaishoito, koska niill\u00e4 on rehev\u00e4t pohjat. Ensiharvennuksia pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4, mutta ei en\u00e4\u00e4 niin paljon kuin aiemmin. Laki velvoittaa huolehtimaan uudistamisesta eik\u00e4 lainrikkomuksia juurikaan ole.\u00a0T\u00e4h\u00e4n asti mets\u00e4nhoito ei ole ollut niin hyv\u00e4 bisnes, koska kuitupuulle ei ole ollut kysynt\u00e4\u00e4. Nyt kun kysynt\u00e4\u00e4 on ja rahaa liikkuu enemm\u00e4n, toivon, ett\u00e4 tilanne innostaa mets\u00e4nomistajia my\u00f6s hoitotoimiin, koska on n\u00e4kyviss\u00e4, ett\u00e4 kuitupuu menee kaupaksi.<\/p>\n PA: Teimme viime vuonna 800 kasvatushakkuiden korjuuj\u00e4ljen tarkastusta omille ty\u00f6maillemme. Niiden mukaan viime vuoden korjuulaatu oli hyv\u00e4. Kelit olivat todella hyv\u00e4t: oli kuivaa, kantavuus oli hyv\u00e4, eik\u00e4 tullut painumia. Toissa vuoden syksyll\u00e4 korjuuolosuhteet olivat ihan toisenlaiset. En allekirjoita sit\u00e4, ett\u00e4 t\u00f6iden laatu olisi heikentynyt.<\/p>\n Mik\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on metsien tilanne nyt?<\/strong><\/p>\n HR: Suomen metsi\u00e4 on inventoitu sata vuotta. 1917 oli ensimm\u00e4inen metsien inventointi ja nyt on 13. inventointi menossa. Luke laskee 50 vuodelle eteenp\u00e4in, miten mets\u00e4varat kehittyv\u00e4t, jos hoitoty\u00f6t tehd\u00e4\u00e4n ajallaan.\u00a0Metsien keskikuutiom\u00e4\u00e4r\u00e4 on noussut. Nyt meni rikki 140 kuutiota hehtaarilla, mutta kun aloitin koulun 1967, se oli 80 kuutiota hehtaarilta.\u00a0Loputtomastihan metsien kasvu ei voi lis\u00e4\u00e4nty\u00e4, vaikka lannoitettaisiin tai ryhdytt\u00e4isiin tasaisemmin kasvattamaan.\u00a0Meill\u00e4 on tasainen kehitysluokkarakenne: taimikoita, nuoria ja varttuneita kasvatusmetsi\u00e4 sek\u00e4 varttuneita metsi\u00e4 on hyvin. Kun uudistuskyps\u00e4t mets\u00e4t siirtyv\u00e4t aukoiksi, niin varttuneet mets\u00e4t siirtyv\u00e4t uudistuskypsiksi. Me emme ole niin kuin Japani, jossa on vain vanhoja ihmisi\u00e4, vaan meill\u00e4 on kaikenik\u00e4isi\u00e4.\u00a0Suurimman kest\u00e4v\u00e4n hakkuutason k\u00e4site perustuu siihen, ett\u00e4 tulevillekin sukupolville s\u00e4\u00e4styy samat mahdollisuudet. On paljon parempi maailman kannalta, ett\u00e4 teollisuus on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 eik\u00e4 jossakin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, jossa piut paut v\u00e4litet\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4.<\/p>\n Mit\u00e4 turvemaille pit\u00e4isi tehd\u00e4?<\/strong><\/p>\n HR: L\u00e4pi Suomen noin kolmasosa mets\u00e4talousmaasta on suometsi\u00e4. Siell\u00e4 puuvarat ovat kasvaneet koko ajan. Tarve niidenkin k\u00e4yt\u00f6lle on t\u00e4ll\u00e4 hakkuuintensiivisyydell\u00e4 kova.\u00a0Mutta: Suomets\u00e4t lilluvat hiilipatjan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Vedess\u00e4 oleva rahkasammal on hiilt\u00e4, eloper\u00e4ist\u00e4 ainetta. M\u00e4rist\u00e4 suometsist\u00e4 voi vapautua my\u00f6s metaania ja niihin liittyy my\u00f6s haastava vesiensuojelukysymys.\u00a0Suometsiin olisi j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 hallitusti kokeilla ja ajaa eri-ik\u00e4iskasvatusta, jotta ne olisivat edelleen talousk\u00e4yt\u00f6n piiriss\u00e4 ja jotta maapohjaa ei tarvitsisi niin paljon myll\u00e4t\u00e4. Turvemaille sopii my\u00f6s pidennetty kiertoaika. Jos turvemaat ovat sopivan kosteita, ne ovat hyvin uudistuvia.\u00a0Meill\u00e4 alkaa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 koulutuskierros turvemaiden k\u00e4sittelyst\u00e4.<\/p>\n PA: Mets\u00e4 Groupissakin koko kentt\u00e4 koulutetaan t\u00e4m\u00e4n tiimoilta t\u00e4n\u00e4 vuonna.<\/p>\n Tarvitaanko Etel\u00e4-Suomessa laaja-alaisempaa luonnonsuojelualuetta?<\/strong><\/p>\n HR: T\u00e4ll\u00e4 hakkuuvauhdilla vanhojen metsien tilanne on hankala. Olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ratkaistaan suojelualueilla. Suojelualueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on meill\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4 tolalla, niit\u00e4 on eniten Euroopassa, mutta ne ovat painottuneet Pohjois-Suomeen. Etel\u00e4-Suomessa niit\u00e4 on v\u00e4h\u00e4nlaisesti ja siell\u00e4 niit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 hallitusti lis\u00e4t\u00e4 niin, ett\u00e4 niiden kytkeytyneisyys toisiinsa paranee. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s ekologitutkijoiden esitt\u00e4m\u00e4 tavoite.<\/p>\n Mit\u00e4 ajattelette eri-ik\u00e4iskasvatuksesta?<\/strong><\/p>\n PA: Se on ollut yksi vaihtoehto jo muutaman vuoden ja eri-ik\u00e4isleimikoita on tehty, tosin niiden osuus on aika pieni. Monesti n\u00e4m\u00e4 saattavat olla mets\u00e4nomistajalle joitakin erikoiskohteita, esimerkiksi kes\u00e4m\u00f6kin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n HR: On todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on monipuolista mets\u00e4n k\u00e4sittely\u00e4 ja ett\u00e4 eri-ik\u00e4iskasvatus hallitusti ajetaan sis\u00e4\u00e4n. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ala osaa sen ja pystyy esittelem\u00e4\u00e4n sit\u00e4.\u00a0Eri-ik\u00e4iskasvatus sopii esimerkiksi suoalueille, kaupunkien l\u00e4himetsiin, luonnonsuojelualueiden l\u00e4himetsiin ja metsiin, joihin esimerkiksi maiseman takia halutaan peitteisyytt\u00e4. Silloin kun mets\u00e4 on herk\u00e4sti uudistuvaa ja siell\u00e4 on useampia latvuskerroksia, eri-ik\u00e4isikasvatus voi olla my\u00f6s mets\u00e4nomistajalle taloudellisesti kannattavaa.\u00a0Minun on kuitenkin vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 painetta siihen, ett\u00e4 tasa-ik\u00e4israkenteisesta kokonaan luovuttaisiin. Silloin metsist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4isiin 15 vuoden v\u00e4lein hakemassa pikkuk\u00f6kk\u00f6si\u00e4. Usein toistuvat hakkuut eiv\u00e4t ole j\u00e4rkevi\u00e4 luonnon eiv\u00e4tk\u00e4 toiminnan tehokkuuden kannalta.\u00a0Eri-ik\u00e4iskasvatuksesta on koulutuskierros k\u00e4yty Mets\u00e4keskuksen omalle henkil\u00f6st\u00f6lle ja se uusitaan t\u00e4n\u00e4 vuonna. T\u00e4t\u00e4 kautta saadaan tietoa mahdollisuudesta viety\u00e4 mets\u00e4nomistajalle.<\/p>\n PA: Kuskit ovat ottaneet eri-ik\u00e4iskasvatuksen hyvin vastaan. Ty\u00f6skentely on vastaavaa kuin harvennushakkuilla eli j\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 puustoa varotaan. Se ei ratkaisevasti poikkea harvennuksista.<\/p>\n Mit\u00e4 ajattelette avohakkuista?<\/strong><\/p>\n PA: Vanhoja metsi\u00e4 pit\u00e4\u00e4 uudistaa, jotta meill\u00e4 on tulevaisuudessakin kasvavia metsi\u00e4. Yhden kaadetun puun tilalle istutetaan keskim\u00e4\u00e4rin nelj\u00e4 uutta tainta eli nelj\u00e4 terhakkaa nuorta hiilensitojaa. N\u00e4in varmistetaan, ett\u00e4 mets\u00e4t pysyv\u00e4t tervein\u00e4 ja elinvoimaisina ja sitovat hiilt\u00e4 my\u00f6s tulevaisuudessa.\u00a0N\u00e4kisin, ett\u00e4 mets\u00e4t ovat v\u00e4h\u00e4n kuin teini-ik\u00e4isi\u00e4: Teinein\u00e4 ne kasvavat koko ajan. Satavuotiaina ne eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 kasva.<\/p>\n HR: Kun tasaik\u00e4israkenteiseen mentiin 1950-luvulla, mets\u00e4t olivat huonossa kunnossa. Metsien hoidon k\u00e4site on syntynyt tasa-ik\u00e4israkenteisen mets\u00e4nk\u00e4sittelyn mukana. Mets\u00e4nomistajat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nyt 15 prosenttia puukauppatuloistaan metsien hoitoon.\u00a0Nykyinen mets\u00e4nk\u00e4sittely on tutkittu ja koeteltu. Kun mets\u00e4t uudistetaan ja hoidetaan, niin ne l\u00e4htev\u00e4t tosi hyvin kasvuun. Eri-ik\u00e4iskasvatus perustuu vasta pienemp\u00e4\u00e4n tutkimukseen ja kokemukseen. On hyv\u00e4, ett\u00e4 eri-ik\u00e4israkennetta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, mutta se ei ole kaiken ratkaisija.\u00a0Tasaik\u00e4iskasvatuksella on ollut haasteensa. Menetelm\u00e4\u00e4 on kuitenkin kehitetty koko ajan: muun muassa maanmuokkaukseen, taimiin, luonnonhoitot\u00f6ihin ja vesiensuojeluun liittyv\u00e4 osaaminen on kehittynyt todella paljon. N\u00e4in tulee k\u00e4ym\u00e4\u00e4n jatkossakin ilmastoviisaan mets\u00e4nhoidon osalta.<\/p>\n Viel\u00e4 sananen sellusta:<\/strong><\/p>\n HR: Minua kyll\u00e4 \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4t hirve\u00e4sti jutut, joissa sellua halveerataan. Siit\u00e4 nyt vain maksetaan ja hyvinvointivaltiolle tarvitaan rahoittajaa. Uudet monituotetehtaat ovat kuin pyramidin huippu: Onnistuessaan ne ovat Suomelle valtava mahdollisuus korvata hiili-intensiiviset tuotteet uusiutuvalla puuraaka-aineella.\u00a0Kaikki on meist\u00e4 itsest\u00e4mme kiinni: meid\u00e4n osaamisestamme, tahdostamme ja yhteisest\u00e4 n\u00e4kemyksest\u00e4mme. Toki mets\u00e4nomistajilla ja mets\u00e4toimijoilla on avainrooli! Mets\u00e4 on valtava mahdollisuus suomalaisille.<\/p>\n MUUTAMA FAKTA PUUNOMISTUKSESTA:<\/strong><\/p>\n Suomessa on puuta arviolta 2 437 miljoonaa kuutiometri\u00e4.<\/p>\n Suomessa on 632\u00a0000 mets\u00e4nomistajaa.<\/p>\n Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen mets\u00e4nomistus on noin 30 hehtaaria.<\/p>\n Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen aukon koko on luokkaa 1,7 hehtaaria\/k\u00e4sittelykuvio.<\/p>\n Hilkka Rantala, projektitiedottaja, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tieto \u00c4\u00e4nekosken Biotuotetehtaasta toi muutama vuosi sitten vipin\u00e4\u00e4 my\u00f6s mets\u00e4neuvojien ja muiden mets\u00e4ammattilaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Her\u00e4si valtavasti kysymyksi\u00e4: Miten saada puuta liikkeelle metsist\u00e4 ja tiet kuntoon? Miten huolehtia mets\u00e4luonnon monimuotoisuudesta? Miten saada mets\u00e4nomistajat hoitamaan metsi\u00e4\u00e4n aktiivisesti, jotta puuta riitt\u00e4\u00e4 tulevaisuudessakin? N\u00e4iss\u00e4 kysymyksiss\u00e4 auttamaan perustettiin Sykett\u00e4 Keski-Suomeen metsiin -hanke. Sen aikana on muun muassa j\u00e4rjestetty paljon koulutustilaisuuksia […]<\/p>\n","protected":false},"author":1290,"featured_media":1494,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[932],"tags":[94274,14507,45928,94303,14501],"class_list":["post-1491","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-avohakkuu","tag-biotalous","tag-biotuotetehdas","tag-kuitupuu","tag-metsa"],"acf":false,"yoast_head":"\n