Maailman luonnonvarojen kulutusp\u00e4iv\u00e4 tuli t\u00e4yteen 29.7.2019.\u00a0 Suomessa samainen p\u00e4iv\u00e4 t\u00e4yttyi 5.4.2019. Koko maapallon nykyiseen kulutukseen kattamiseen tarvittaisiin 1,75 maapalloa ja suomalaisten kulutuksella 3,8 maapalloa.<\/p>\n
Yksi syy, miksi luonnonvarojen kulutusp\u00e4iv\u00e4 tulee aina vain aiemmin t\u00e4yteen, liittyy v\u00e4est\u00f6n kasvuun ja ruuan tuottamiseen. Mit\u00e4 enemm\u00e4n v\u00e4est\u00f6\u00e4, sit\u00e4 enemm\u00e4n tarvitaan peltopinta-alaa viljelykasvien ja tuotantoel\u00e4inten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Lis\u00e4\u00e4 pinta-alaa saadaan helpoiten hakkaamalla tai polttamalla metsi\u00e4. Samalla kun metsi\u00e4 hakataan, v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n my\u00f6s hiilinielujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. T\u00e4st\u00e4 aiheutuu haittaa mm. ymp\u00e4rist\u00f6lle ja ilmastolle.<\/p>\n
Maailmanlaajuisesti ruokaa heitet\u00e4\u00e4n vuodessa pois noin 1,3 miljardia tonnia. T\u00e4ll\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 voitaisiin ruokkia l\u00e4hes kaksi miljardia ihmist\u00e4. \u00a0Suomessa jokainen suomalainen saa aikaan ruokah\u00e4vikki\u00e4 20-25 kiloa vuodessa. T\u00e4m\u00e4n arvo on suunnilleen 100 euroa. Melko paljon, eik\u00f6?<\/p>\n
Suomalaiselle kuluttajalle yksinkertaisinta on mietti\u00e4 omia kulutustottumuksiaan. Sama koskee my\u00f6s muitakin ihmisi\u00e4 asuinpaikasta riippumatta. Ruokah\u00e4vikki\u00e4 pienent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voimme s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 rahaa ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Valitsemalla tai lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ilmasto- ja\/ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisten ruuan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voidaan ehk\u00e4ist\u00e4 mm. ruokah\u00e4vikin syntymist\u00e4. Ilmastoyst\u00e4v\u00e4llisell\u00e4 ruualla tarkoitetaan ruokaa, joka tuottaa v\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja on materiaali- ja energiatehokasta. Ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llinen ruoka liittyy l\u00e4heisesti ilmastoyst\u00e4v\u00e4lliseen ruokaan. Ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisess\u00e4 ruuassa kuluttaja tekee ostoksensa mm. eettisest\u00e4 ja ekologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n
WWF:n julkaisemat ruokintasuositukset antavat neuvoja siit\u00e4, kuinka pit\u00e4isi sy\u00f6d\u00e4 ilmastoyst\u00e4v\u00e4llisesti. Ruokavalioon suositellaan lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kasvisten ja kest\u00e4v\u00e4sti kasvatetun kalan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Lihaa tulisi sy\u00f6d\u00e4 maksimissaan kerran viikossa. Maitoa suositellaan juotavaksi lasillisen kerran p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Broileria voisi sy\u00f6d\u00e4 muutaman kerran viikossa.<\/p>\n
Eri l\u00e4hteist\u00e4 l\u00f6ytyy erilaisia neuvoja ja ohjeita, kuinka sy\u00f6d\u00e4 ilmasto -ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisesti. Elokuun aikana uutisoitiin Amazonin sademetsien mets\u00e4palojen yhteydess\u00e4, ett\u00e4 Euroopan puheenjohtajamaa Suomi ehdotti brasilialaisten tuotteiden boikotointia palojen sammuttamistoimien aloittamiseksi. Brasiliasta Suomeen tuodaan mm. soijaa, kahvia ja lihaa.<\/p>\n
Onko n\u00e4ill\u00e4 vaikutusta suomalaisiin kuluttajiin? Jokainen ihminen on oma yksil\u00f6ns\u00e4, joka saa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse omista sy\u00f6misist\u00e4\u00e4n. T\u00e4rkeint\u00e4 olisi se, ettei kotitalouksissa syntyisi kovin paljon ruokah\u00e4vikki\u00e4. Ruokah\u00e4vikki\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 monilla eri keinolla. Yksi keino on mietti\u00e4 ennen kauppaan menoa esim. muutaman p\u00e4iv\u00e4n ruokalistan etuk\u00e4teen. Ruokalistan teko v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kaupassa mahdollisesti syntyvi\u00e4 mielihaluja ja her\u00e4teostoksia.<\/p>\n
Suosi kotimaista ja ymp\u00e4rist\u00f6merkeill\u00e4 varustettuja tuotteita. Kotimainen ruoka on terveellist\u00e4, tarkasti valvottua ja helpohkosti j\u00e4ljitett\u00e4v\u00e4\u00e4. Kotimainen lihantuotanto on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 omasta mielest\u00e4ni aliarvostettua. Suomessa pidet\u00e4\u00e4n todella hyv\u00e4\u00e4 huolta tuotantoel\u00e4imist\u00e4. Voimme sy\u00f6d\u00e4 mm. kakkutaikinaa ilman vaaraa, ett\u00e4 siit\u00e4 saisi salmonellan. Vaikka suosituksissa kirjoitetaankin lihan sy\u00f6nnin v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4, tulisi ihmisen mietti\u00e4 asiaa oman maansa n\u00e4k\u00f6kulmasta. Siell\u00e4 asiat voivat olla toisinkin.<\/p>\n
Ymp\u00e4rist\u00f6merkill\u00e4 merkityt tuotteet kertovat tuotteen ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyydest\u00e4. Lis\u00e4ksi jokaiselle merkille on asetettu tavoitteita, jotka tuote tulee t\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Kriteerit liittyv\u00e4t yleens\u00e4 tuotteen laatuun ja ymp\u00e4rist\u00f6my\u00f6nteisyyteen. Ymp\u00e4rist\u00f6merkkej\u00e4 on olemassa useita, t\u00e4ss\u00e4 niist\u00e4 muutama: pohjoismainen ymp\u00e4rist\u00f6merkki, reilu kauppa, aurinkomerkki, EU:n luomu, MSC, avainlippu ja hyv\u00e4\u00e4 Suomestamerkki.<\/p>\n
Ruokah\u00e4vikin, sek\u00e4 ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisest\u00e4 ruuasta ei tule asettaa itselleen turhaa painetta tai ahdistusta. Suomi on loppupeleiss\u00e4 pieni maa isojen maiden joukossa. Voimme vain toivoa, ett\u00e4 isommat ottaisivat pienemmist\u00e4 mallia. Jokaisen pienenkin maan teko on arvokas ja helppo toteuttaa.<\/p>\n