Suomessa syntyy vuosittain arviolta puoli miljoonaa tonnia tuhkaa, joka on per\u00e4isin puun tai turpeen poltosta. Suurin osa t\u00e4st\u00e4 tuhkasta on puutuhkaa, joka on mets\u00e4nlannoitusmieless\u00e4 ravinnepitoisuuksiltaan turvetuhkaa parempaa. Erityisesti kaliumin m\u00e4\u00e4r\u00e4 puutuhkassa voi turvetuhkaan verrattuna olla jopa yli kymmenkertainen. Paljonko tuota tuhkaa sitten Suomessa vuositasolla palautetaan takaisin puiden ravinteeksi? M\u00e4\u00e4r\u00e4ala on vain noin 10\u00a0000 hehtaaria. Jos hehtaarille levitet\u00e4\u00e4n keskim\u00e4\u00e4rin 3000 kg tuhkaa, voisi vuotuista levitysm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 nostaa jopa kymmenkertaiseksi ilman, ett\u00e4 levitett\u00e4v\u00e4st\u00e4 tuhkasta olisi puutetta. Suomen mets\u00e4keskuksen mets\u00e4nhoidon johtava asiantuntija Markku Remes on arvioinut lannoituspotentiaalin olevan noin 60\u00a0000 hehtaaria vuosittain. Ongelma ei suinkaan ole kovin yksioikoinen. Yhten\u00e4 tuhkan lannoitusk\u00e4yt\u00f6n haasteena on logistiikka, koska tuhkaa joudutaan m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti levitt\u00e4m\u00e4\u00e4n hehtaarille melko suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Tuhkaa tuottavat voima- ja l\u00e4mp\u00f6laitokset ovat sijoittuneet luonnollisesti hyvin laajalle, eik\u00e4 varsinkaan pienempien laitosten ole ollut mielek\u00e4st\u00e4 investoida tuhkan k\u00e4sittelylaitteistoon. Puutuhka k\u00e4y kyll\u00e4 lannoitteeksi sellaisenaan, mutta logistiikan ja levityksen kannalta kaupallinen tuhkalannoite on tavallisesti k\u00e4sitelty\u00e4. Logistiikkaa hankaloittaa toisaalta my\u00f6s se, ett\u00e4 tuhkaa syntyy eniten Etel\u00e4-Suomessa, mutta suurin osa lannoituskohteista sijaitsee muualla p\u00e4in Suomea. Tuhkan lannoitek\u00e4yt\u00f6n tehostaminen vaatisi kiertotalouden liiketoimintaverkostoa eli uusia paikallisia toimijoita tuhkan jatkojalostamiseen, kuljetukseen ja aina levitykseen asti. Mets\u00e4toimihenkil\u00f6ille suunnatuissa kyselyiss\u00e4 on yhdeksi ongelmakohdaksi havaittu my\u00f6s tiedonpuute, joka on osaltaan voinut johtaa tuhkalannoituksen heikkoon markkinointiin.<\/p>\n
Miksi tuhkalannoitusta sitten pit\u00e4isi lis\u00e4t\u00e4? Ensinn\u00e4kin puutuhkaa syntyy jatkuvasti ja tulevaisuudessa m\u00e4\u00e4r\u00e4 tulee viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n kasvavan energiapuun polton my\u00f6t\u00e4 eli lannoiteraaka-ainetta syntyy joka tapauksessa. On h\u00f6lm\u00f6l\u00e4isen hommaa, jos pahimmassa tapauksessa k\u00e4ytt\u00f6kelpoista tuhkaa k\u00e4rr\u00e4t\u00e4\u00e4n kaatopaikoille paremman sijoituspaikan puutteessa ja tuhkaa tuottavat laitokset joutuvat viel\u00e4p\u00e4 maksamaan siit\u00e4. Toisekseen tuhka on oivallinen lannoite erityisesti runsastyppisille turvemaille, sill\u00e4 puutuhka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaikkia puuston kasvuun tarvittavia ravinteita pois lukien typpi. Tuhkalannoituksella saadaan siis palautettua mets\u00e4st\u00e4 hakkuun yhteydess\u00e4 poistuneita ravinteita takaisin puiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tuhkalannoitus onkin yksi hyv\u00e4 tapa toteuttaa kiertotaloutta. My\u00f6s kotitalouksien tulisijojen tuhkat kannattaisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4, vaikka omassa puutarhassa. Tuhkan sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n fosforin globaali riitt\u00e4vyys tulevaisuudessa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys, fosfori on uusiutumaton luonnonvara ja siksi sen mahdollisimman tehokas kierr\u00e4tt\u00e4minen uudelleen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Mitk\u00e4 ovat sitten tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun? Parhailla turvemaakohteilla, joissa typpe\u00e4 on runsaasti ja vesitalous puiden kasvun kannalta kunnossa, voi tuhkan tuoma kasvun lis\u00e4ys olla jopa 2 \u2013 6 kuutiometri\u00e4 hehtaarilla vuotta kohti. Tyypillisesti t\u00e4llaiset parhaat lannoituskohteet ovat ll-tyypin mustikka- ja puolukkaturvekankaita. Tuhkalannoituksen vaikutusaika voi olla jopa 30 vuotta, kun se tavallisessa typpilannoituksessa on usein noin 5 \u2013 10 vuotta. \u00a0Tuhkalannoituksen hehtaarikohtainen kustannus muodostuu useista eri tekij\u00f6ist\u00e4, samoin kuin tuhkalla saavutettu puustonkasvun lis\u00e4ys. Lannoitusinvestoinnin tuotto voi nousta kuitenkin jopa 10 % tienoille. Kivenn\u00e4ismailla tai niukkatyppisill\u00e4 turvemailla pelk\u00e4ll\u00e4 tuhkalla ei saada puuston kasvua kiihtym\u00e4\u00e4n, kun kasvua rajoittaa typen puute. On kuitenkin havaittu, ett\u00e4 kangasmailla tuhkalannoituksella on maata parantava vaikutus, jolloin maaper\u00e4ss\u00e4 olevat ravinteet ovat paremmin puiden hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4. Tuhkalannoitetta voidaan my\u00f6s rikastaa typell\u00e4, jolloin se onkin varsin hyv\u00e4 lannoite my\u00f6s kivenn\u00e4ismaille ja vaikutusaika on tavanomaista typpilannoitetta pidempi.<\/p>\n
Kulunut talvi, vai pit\u00e4isik\u00f6 sanoa ennemminkin nelj\u00e4 kuukautta kest\u00e4nyt marraskuu, ei ole todellakaan ollut suotuisa turvemaiden puunkorjuulle eik\u00e4 sen takia my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tuhkalannoitteiden maalevitykselle. Tuhkalannoitus kannattaa ajoittaa harvennushakkuun yhteyteen, jolloin voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hakkuussa valmiiksi tehtyj\u00e4 ja j\u00e4\u00e4tyneit\u00e4 ajouria. Helikopterilla teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 levityksess\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tietenk\u00e4\u00e4n ei ole v\u00e4li\u00e4, mutta t\u00e4ll\u00f6in hanke tulee olla riitt\u00e4v\u00e4n iso, sill\u00e4 muutoin kustannukset kohoavat turhan korkeiksi. Turvemaiden harvennuksia suunnitellessa kannattaa vakavasti harkita samassa yhteydess\u00e4 tuhkalannoitusta ja ottaa asia esille hyviss\u00e4 ajoin asiaa hoitavan mets\u00e4ammattilaisen kanssa.<\/p>\n
Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n rahoittamassa Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin \u2013hankkeessa on tehty lukuisia eri kiertotalousaiheisia opintopaketteja, yhten\u00e4 niist\u00e4 mm. puutuhkan k\u00e4ytt\u00f6 mets\u00e4nlannoitteena.<\/em><\/p>\n Projektiasiantuntija Pekka Riipinen, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomessa syntyy vuosittain arviolta puoli miljoonaa tonnia tuhkaa, joka on per\u00e4isin puun tai turpeen poltosta. Suurin osa t\u00e4st\u00e4 tuhkasta on puutuhkaa, joka on mets\u00e4nlannoitusmieless\u00e4 ravinnepitoisuuksiltaan turvetuhkaa parempaa. Erityisesti kaliumin m\u00e4\u00e4r\u00e4 puutuhkassa voi turvetuhkaan verrattuna olla jopa yli kymmenkertainen. Paljonko tuota tuhkaa sitten Suomessa vuositasolla palautetaan takaisin puiden ravinteeksi? M\u00e4\u00e4r\u00e4ala on vain noin 10\u00a0000 hehtaaria. Jos […]<\/p>\n","protected":false},"author":1125,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[932],"tags":[63323,94318,34038,94346,434,94345,94344],"class_list":["post-1678","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-kiertotalous","tag-kiertotalousamk","tag-metsanhoito","tag-metsanlannoitus","tag-metsatalous","tag-puutuhka","tag-tuhkalannoitus"],"acf":false,"yoast_head":"\n