Mit\u00e4 jos Suomen vesist\u00f6ihin ilmestyisi iljett\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen kala, joka m\u00e4d\u00e4ntyy makeassa vedess\u00e4? Mit\u00e4 jos sellainen kala nappaisi juuri sinun onkeesi? Suomen J\u00e4\u00e4mereen laskevat lohijoet t\u00e4yttyiv\u00e4t vieraslajiksi luokitellusta kyttyr\u00e4lohesta. Miten Atlantin lohien k\u00e4y? Pilaavatko kyttyr\u00e4lohet Suomen lohijoet kokonaan? Ent\u00e4 onko mahdollista saada kyttyr\u00e4lohet pois Suomen lohijoista? Mit\u00e4 jos kyttyr\u00e4lohia ryhdyt\u00e4\u00e4n kalastamaan ja pyydyst\u00e4m\u00e4\u00e4n, voiko niit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 jotenkin?<\/p>\n\n\n\n
Kyttyr\u00e4lohi (Oncorhynchus gorbuscha), on ollut Tyynenmeren lukuisimpia lohia ja sit\u00e4 on pyydetty ja s\u00e4il\u00f6tty kaupallisesti jo 1800-luvulta l\u00e4htien. Se on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 toimeentulon l\u00e4hde my\u00f6s monille alkuper\u00e4iskansoille. Etenkin Alaskan rannikoilla kyttyr\u00e4lohi on merkitt\u00e4v\u00e4 saalis kalastajille edelleen ja naapurimailla Kanadalla ja Yhdysvalloilla onkin yhteinen komissio seuraamassa m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja s\u00e4\u00e4ntelem\u00e4ss\u00e4 kalastusm\u00e4\u00e4ri\u00e4 kannan pit\u00e4miseksi elinvoimaisena. Ven\u00e4j\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n jatkuneet istutukset, sopivan kannan l\u00f6ytyminen ja ilmaston l\u00e4mpeneminen ovat tuoneet kyttyr\u00e4lohen my\u00f6s suomalaisten arkeen ja t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Kyttyr\u00e4lohi on kaksivuotinen, tyypillisimmill\u00e4\u00e4n n. 50 cm pitk\u00e4 ja 1\u20132 kg painava. Se on lyhytik\u00e4isin Tyynenmeren lohista. T\u00e4m\u00e4 elinkaari on luonut kaksi erillist\u00e4 populaatiota, parilliset ja parittomat, joiden poikasm\u00e4\u00e4r\u00e4t ja selviytyminen vaihtelevat suuresti monin paikoin. Kantojen vaihtelua selitt\u00e4\u00e4 mm. l\u00e4mp\u00f6tilaerot, joiden perusteella my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4lle saatiin lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 kanta. Alun perin sinne istutettiin parillisten vuosien poikasia, josta ei saatu elinvoimaista ja lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 kantaa. Poikasten vaihtaminen parittomaan vuoteen auttoi saamaan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n kannan.<\/p>\n\n\n\n
Viime vuosina kyttyr\u00e4lohen m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat kuitenkin kasvaneet merkitt\u00e4v\u00e4sti ja se on l\u00e4htenyt levi\u00e4m\u00e4\u00e4n Norjan rannikkoa pitkin alasp\u00e4in (ja Suomeen), johon yhten\u00e4 syyp\u00e4\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n ilmastonmuutosta. Kyttyr\u00e4lohen katsotaan hy\u00f6tyv\u00e4n ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4 arktisilla alueilla. Kyttyr\u00e4lohen nimi tulee sen rajusti muuttuvasta ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4 kudulle noustessa. Uroslohien hampaat kasvavat voimakkaasti, yl\u00e4leuasta tulee koukkuleukainen ja niskaan kasvaa suuri rasvapatti naaraiden houkuttelemiseksi.<\/p>\n\n\n\n
Suomeen tulleet kyttyr\u00e4lohet ovat per\u00e4isin Ven\u00e4j\u00e4n Kuolan alueelle istutetuista kannoista. Suomessa kyttyr\u00e4lohta on havaittu Teno-, N\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00f6- ja Inarijoessa sek\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 kappaleita my\u00f6s It\u00e4meress\u00e4. Toistaiseksi tuntemattomista syist\u00e4 kyttyr\u00e4lohen m\u00e4\u00e4r\u00e4 Tenojoessa nousi voimakkaasti vuonna 2017, jonka j\u00e4lkeen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut tasaisesti parin vuoden v\u00e4lein. Vuonna 2019 lohta oli noin 5000 kappaletta, kun taas t\u00e4m\u00e4n kes\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n uskotaan nousevan jopa 35 000\u201340 000:een. Luonnonvarakeskuksen tutkija Panu Orell arvioi hein\u00e4kuussa 2021, ett\u00e4 80 prosenttia Tenojoessa tavatuista, pituudeltaan 45\u201365 senttimetrisist\u00e4 kaloista oli kyttyr\u00e4lohia.<\/p>\n\n\n\n
Kyttyr\u00e4lohen kanta on niin enn\u00e4tyksellinen, ett\u00e4 esimerkiksi Norjan toimenpiteet sen poistamiseksi eiv\u00e4t siihen suurta lovea tee. Se on jo levinnyt niin suurelle alueelle ja jatkaa edelleen tehokkaasti levi\u00e4mist\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 poiston vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 hetkellisin\u00e4 ja paikallisina. Poistaminen vaatisikin kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 naapurimaiden, l\u00e4hinn\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ja Norjan kanssa.<\/p>\n\n\n\n
Kyttyr\u00e4lohi on Atlantin lohta eli Tenon lohta paljon ruotoisempi, joten se on hankalampaa valmistaa ruoaksi. Sen punainen liha on kuitenkin maultaan l\u00e4hes samanlainen ja yht\u00e4 hyv\u00e4 kuin Atlantin lohessa.<\/p>\n\n\n\n
Kyttyr\u00e4lohi tarjoaa sek\u00e4 haasteita ett\u00e4 mahdollisuuksia ymp\u00e4rist\u00f6llemme. Kuolleet kyttyr\u00e4lohet ovat Atlantin lohien ravintoa. Kalanpoikaset saavat kyttyr\u00e4lohien ansiosta paremmat kasvuolosuhteet. T\u00e4ll\u00e4 voi olla vaikutuksia jopa Atlantin lohien kokonaistuotannon kasvulle.<\/p>\n\n\n\n
Kyttyr\u00e4lohen aikaisempi kuteminen on hyv\u00e4 asia Atlantin lohien kannalta. Kyttyr\u00e4lohi kutee jo elokuussa eli kyttyr\u00e4lohet ovat jo kuteneet silloin, kun Atlantin lohet ryhtyv\u00e4t kutemaan. Kyttyr\u00e4lohen poikaset l\u00e4htev\u00e4t jo heti kuoriutumisen j\u00e4lkeen vaeltamaan mereen. T\u00e4m\u00e4 on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mahdollisuus Atlantin lohille, koska kyttyr\u00e4lohen poikaset eiv\u00e4t ole kilpailemassa ravinnosta, jolloin Atlantin lohen poikasille j\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti ravintoa.<\/p>\n\n\n\n
Kyttyr\u00e4lohet osaavat puolustaa omaa kutupaikkaansa aggressiivisesti. Kutuaikanaan ne saattavat h\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 Atlantin lohia pois kutupaikoilta. T\u00e4m\u00e4 voi olla uhka siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 Atlantin lohet l\u00e4htev\u00e4t vaeltamaan jonnekin muualle, eiv\u00e4tk\u00e4 palaa en\u00e4\u00e4 takaisin.<\/p>\n\n\n\n
Makean veden simpukka raakku eli jokihelmisimpukka on t\u00e4rke\u00e4 elementti veden ekosysteemiss\u00e4. Raakut toimivat veden puhdistajina. Yksi raakku pystyy suodattamaan kymmeni\u00e4 litroja vett\u00e4 yhdess\u00e4 vuorokaudessa. Raakuilla on t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 ruokkia vesien hy\u00f6nteisi\u00e4. Hy\u00f6nteiset taas toimivat kalojen ravintona. Raakut ovat siis todella t\u00e4rke\u00e4 osa vesist\u00f6j\u00e4. Raakut k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t v\u00e4li-is\u00e4nn\u00e4kseen lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4\u00e4n Atlantin lohta. Kyttyr\u00e4lohen vallattua joet my\u00f6s raakkujen tulevaisuus on vaakalaudalla. Raakut saattavat kuolla sukupuuttoon, jos vesist\u00f6iss\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti Atlantin lohia ja ne korvaantuvat kyttyr\u00e4lohilla. Kyttyr\u00e4lohi ei oikein sovi v\u00e4li-is\u00e4nn\u00e4ksi raakuille sen lyhyen poikasvaiheen vuoksi, se on liian lyhyt raakun toukalle.<\/p>\n\n\n\n
Kyttyr\u00e4lohi istutettiin alun perin taloudellisista syist\u00e4, koska haluttiin lis\u00e4t\u00e4 kalan, erityisesti lohen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 It\u00e4meress\u00e4 ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tiedot siit\u00e4 miten kyttyr\u00e4lohi vaikuttaa alkuper\u00e4isen Atlantin lohen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ovat rajalliset. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kyttyr\u00e4lohta on haluttu torjua ja poistaa vieraslajina. Kyttyr\u00e4lohi voidaan n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s mahdollisuutena sek\u00e4 taloudellisesti kannattavana. Esimerkiksi Tenojoen kalastusopas Atte Ikkalan mielest\u00e4 kyttyr\u00e4lohi sopii urheilukalastukseen. H\u00e4nen asiakkaansa haluavat saaliikseen kyttyr\u00e4lohta, koska se on eksoottinen hurjan ulkomuotonsa takia, kalaa on paljon saatavilla joten, sit\u00e4 on helppo my\u00f6s ensikertalaisen kalastaa. Lohensoutaja Tero Ronkainen puolestaan pit\u00e4\u00e4 kyttyr\u00e4lohta hyv\u00e4n\u00e4 ruokakalana.<\/p>\n\n\n\n
Agrologiopiskelijat Heini Tiihonen, Joona Laitinen, Sirpa Jud\u00e9n, Elina Orjala ja Ira Tarvainen, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti<\/em><\/p>\n\n\n\n Teksti on tiivistelm\u00e4 Havaintoja biotaloudesta -kurssin teht\u00e4v\u00e4st\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mit\u00e4 jos Suomen vesist\u00f6ihin ilmestyisi iljett\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen kala, joka m\u00e4d\u00e4ntyy makeassa vedess\u00e4? Mit\u00e4 jos sellainen kala nappaisi juuri sinun onkeesi? Suomen J\u00e4\u00e4mereen laskevat lohijoet t\u00e4yttyiv\u00e4t vieraslajiksi luokitellusta kyttyr\u00e4lohesta. Miten Atlantin lohien k\u00e4y? Pilaavatko kyttyr\u00e4lohet Suomen lohijoet kokonaan? Ent\u00e4 onko mahdollista saada kyttyr\u00e4lohet pois Suomen lohijoista? Mit\u00e4 jos kyttyr\u00e4lohia ryhdyt\u00e4\u00e4n kalastamaan ja pyydyst\u00e4m\u00e4\u00e4n, voiko niit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1290,"featured_media":2021,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[932],"tags":[],"class_list":["post-2019","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"acf":false,"yoast_head":"\n