Mets\u00e4t ovat merkitt\u00e4v\u00e4 osa suomalaista yhteiskuntaa. Kansallisvarallisuutena niiden arvo on noin 80 miljardia euroa, joka on rakennuskannan j\u00e4lkeen suurin varallisuuser\u00e4. Mets\u00e4t ovat l\u00e4hell\u00e4 kaikkia, ja niiden merkitys on meille niin Suomen historiallisen kehityksen kuin nykyisen hyvinvoinninkin kannalta keskeinen. Mets\u00e4t ovat my\u00f6s elinymp\u00e4rist\u00f6 ihmisille ja eli\u00f6lajeille. Metsilt\u00e4 odotetaan lis\u00e4ksi roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa.<\/p>\n\n\n\n
Erilaisten, osin ristiriitaisten, tavoitteiden yhteensovittaminen on suuri yhteiskunnallinen haaste. Sit\u00e4 on toki yritetty jo pitk\u00e4\u00e4n. Puun riitt\u00e4vyydest\u00e4 oltiin huolestuneita ja metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 alettiin rajoittaa viimeist\u00e4\u00e4n my\u00f6h\u00e4iskeskiajalla. 1700-luvun puolessa v\u00e4liss\u00e4 esiintyi jo vakavaa puutetta puutavarasta suurimpien asutuskeskittymien ymp\u00e4rill\u00e4. 1800-luvulla huoli metsien tilasta kasvoi niin suureksi, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin tehd\u00e4 t\u00e4ysk\u00e4\u00e4nn\u00f6s metsien k\u00e4sittelyss\u00e4. Runsaiden mets\u00e4palojen ja kaskeamisen, kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n puuk\u00e4yt\u00f6n, kuten harsintahakkuiden ja tervanpolton, sek\u00e4 olemattoman mets\u00e4nhoidon johdosta Suomen etel\u00e4puoliskon mets\u00e4t olivat p\u00e4\u00e4tyneet surkeaan kuntoon.<\/p>\n\n\n\n
Aluksi oppia haettiin Saksasta. Mets\u00e4ammattikuntaa ja virkamiehi\u00e4 alettiin kouluttaa. Perustettiin organisaatioita ja kehitettiin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. Uuden mets\u00e4talouden perustaksi luotiin kompromissi, joka simuloi mets\u00e4palojen yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4 paloekologiaa. Puita korjattiin hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n palamisen sijasta, samalla uudistaen metsi\u00e4 kasvukuntoisiksi. Alaharvennukset mukailivat puuyksil\u00f6iden v\u00e4lisess\u00e4 kilpailussa h\u00e4vi\u00f6lle j\u00e4\u00e4neiden puiden poistumista. Mets\u00e4n uudistamiseen kehitettiin jalostettua viljelyainesta, koska alkuper\u00e4inen mets\u00e4puiden perim\u00e4 oli heikentynyt harsintahakkuiden johdosta.<\/p>\n\n\n\n
Seuraava vuosisata oli kovaa ponnistelua \u201dpuu- ja metallijaloilla\u201d kansantalouden nostamiseksi k\u00f6yh\u00e4st\u00e4 agraariyhteiskunnasta j\u00e4lkiteolliseksi hyvinvointivaltioksi. Talous ja tehokkuus olivat t\u00e4rkeimm\u00e4t arvot muiden, usein luonnonsuojelun kustannuksella. Tuloksena talous nousi, yht\u00e4 matkaa mets\u00e4varojen kasvun kanssa. Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa maan johto arvioi, ett\u00e4 tiukkaa mets\u00e4talouden ohjausta ei en\u00e4\u00e4 tarvita. Merkantilismin perinteist\u00e4 luovuttiin, ja mets\u00e4nomistajat vapautettiin harjoittamaan omien tavoitteidensa mukaista mets\u00e4taloutta. Samalla ekologinen kest\u00e4vyys nostettiin taloudellisen ja puuntuotannollisen kest\u00e4vyyden rinnalle tasavertaiseksi arvoksi.<\/p>\n\n\n\n
Nuorisomme on seuraava askel aikakausien jatkumossa. Heid\u00e4n kykyns\u00e4 ja osaamisensa vaikuttavat paljon metsien tulevaisuuteen. Osaamishaaste on ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n. Kuinka metsien tuotolla vastataan liki mahdottomaan ihmiskunnan materiaalitarpeeseen? Millainen on pohjoisen havumets\u00e4n ekologia? Nykyiset elinymp\u00e4rist\u00f6t ja eli\u00f6populaatiothan ovat parin edell\u00e4 kuvatun aikakauden tuotosta. Osataanko uusia digitaalisia tekniikoita hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tehokkaasti? Miten puuntuotannon tulee vastata uusien tuotteiden raaka-ainevaatimuksiin? Kuinka ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja metsien hiilitasetta hallitaan?<\/p>\n\n\n\n
Keski-Suomessa mets\u00e4alan tutkintokoulutusta annetaan Gradian ja POKE:n yksik\u00f6iss\u00e4 mets\u00e4koneen kuljettajille ja mets\u00e4talousyritt\u00e4jille. Heid\u00e4n osaamisensa onkin keski\u00f6ss\u00e4 laadukkaan mets\u00e4talouden toteutuksessa. Korkeakoulutasoisia mets\u00e4alan tutkintoja ei mets\u00e4maakunnassamme voi opiskella. JAMK:n Biotalousinstituutti tosin tarjoaa agrologikoulutuksen osana poikkeuksellisen vahvan mets\u00e4llisen osuuden, erityisesti mets\u00e4nomistamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Monipuoliseen t\u00e4ydennyskoulutukseen sen sijaan on erinomaiset mahdollisuudet kaikilla koulutustasoilla. Poikkitieteellisen osaamisen lis\u00e4\u00e4minen onkin avain erilaisten tavoitteiden yhteensovittamiseksi. Mets\u00e4t ovat ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 keski\u00f6ss\u00e4 tulevaisuudessakin, ja tarjoavat siten eritt\u00e4in mielenkiintoisia ty\u00f6n\u00e4kymi\u00e4 alaansa harkitseville nuorille.<\/p>\n\n\n\n
Teksti on julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 5.11.2021<\/p>\n\n\n\n
Asiantuntija Markku Paananen, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Mets\u00e4t ovat merkitt\u00e4v\u00e4 osa suomalaista yhteiskuntaa. Kansallisvarallisuutena niiden arvo on noin 80 miljardia euroa, joka on rakennuskannan j\u00e4lkeen suurin varallisuuser\u00e4. Mets\u00e4t ovat l\u00e4hell\u00e4 kaikkia, ja niiden merkitys on meille niin Suomen historiallisen kehityksen kuin nykyisen hyvinvoinninkin kannalta keskeinen. Mets\u00e4t ovat my\u00f6s elinymp\u00e4rist\u00f6 ihmisille ja eli\u00f6lajeille. Metsilt\u00e4 odotetaan lis\u00e4ksi roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Erilaisten, osin ristiriitaisten, tavoitteiden […]<\/p>\n","protected":false},"author":1290,"featured_media":2030,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[932],"tags":[],"class_list":["post-2027","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"acf":false,"yoast_head":"\n