Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 menness\u00e4. Ilmastolaki tuli voimaan vuonna 2015 ja se uudistettiin viime kes\u00e4n\u00e4. My\u00f6s monet yritykset ovat ilmoittaneet omia hiilineutraaliustavoitteitaan. Hiilineutraalius tarkoittaa, ett\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niit\u00e4 voidaan sitoa ilmakeh\u00e4st\u00e4 hiilinieluihin. Globaalisti ihmiskunta tuottaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin kolme kertaa enemm\u00e4n hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kuin luonnon hiilinielut eli maaper\u00e4, mets\u00e4t ja valtameret pystyv\u00e4t niit\u00e4 sitomaan. Ylenm\u00e4\u00e4r\u00e4inen hiilidioksidi ilmakeh\u00e4ss\u00e4 on per\u00e4isin fossiilisten polttoaineiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n hiilen vapautumisesta ilmakeh\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Hiilijalanj\u00e4ljell\u00e4 tarkoitetaan jonkin kokonaisuuden, esim. tuotteen, palvelun tai yrityksen aiheuttamaa ilmastovaikutusta, jota mitataan kasvihuonekaasujen m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4. Kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t huomioidaan koko elinkaaren ajalta. Yksikk\u00f6n\u00e4 on CO2e, joka tarkoittaa kaikkien kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastovaikutusta.<\/p>\n\n\n\n
Hiilijalanj\u00e4lkilaskennassa yrityksen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4t\u00f6t jaetaan GHG-protokollan mukaisesti kolmeen ryhm\u00e4\u00e4n. Scope 1 tarkoittaa yrityksen suoria kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 (oma energiantuotanto ja ajoneuvot). Scope 2 kuvaa yrityksen ep\u00e4suoria kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 (ostoenergia) ja scope 3 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 muut kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t, jotka jaetaan edelleen 15 eri kategoriaan, joita ovat esim. hankinnat ja j\u00e4tteet.<\/p>\n\n\n\n
Hiilijalanj\u00e4ljen laskentaa ohjaavat GHG-protokollan periaatteet, joita ovat mm. tarkoituksenmukaisuus, johdonmukaisuus ja l\u00e4pin\u00e4kyvyys. Teknisesti hiilijalanj\u00e4ljen laskenta on yksinkertaista kertolaskua, jossa p\u00e4\u00e4st\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kerrotaan p\u00e4\u00e4st\u00f6kertoimella. P\u00e4\u00e4st\u00f6kertoimet perustuvat tutkimustietoon ja niit\u00e4 on usein jo valmiina esimerkiksi hiilijalanj\u00e4lkilaskureissa. Luotettavan p\u00e4\u00e4st\u00f6kertoimen tunnistaa siit\u00e4, ett\u00e4 sen l\u00e4hde on avoimesti saatavilla. Hiilijalanj\u00e4ljen laskentaan on kehitetty lukuisia erilaisia laskureita, my\u00f6s laskentapalvelua tarjoavia yrityksi\u00e4 on useita. Meill\u00e4 JAMKissa hiilijalanj\u00e4ljen laskentaa on toteutettu opinn\u00e4ytety\u00f6n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Laskennan vaiheita ovat tavoitteiden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen ja rajaus, aineiston keruu, laskennan toteutus sek\u00e4 tulosten tulkinta ja raportointi. Aineiston keruu on yleens\u00e4 laskennan ty\u00f6l\u00e4in vaihe varsinkin ensimm\u00e4isen\u00e4 laskentavuonna. Laskenta tehd\u00e4\u00e4n kalenterivuosittain ja se tulee toistaa vuosittain samalla tavalla, jotta vuosien v\u00e4lisi\u00e4 tuloksia voidaan verrata kesken\u00e4\u00e4n. Eri laskureilla tehtyj\u00e4 tuloksia ei voida suoraan verrata kesken\u00e4\u00e4n. My\u00f6s laskennan rajaus ja k\u00e4ytetyt p\u00e4\u00e4st\u00f6kertoimet vaikuttavat siihen, ett\u00e4 eri laskentoja ei voida verrata kesken\u00e4\u00e4n. On my\u00f6s huomattava, ett\u00e4 laskureiden antamat tulokset ovat aina arvioita eiv\u00e4t absoluuttisia totuuksia.<\/p>\n\n\n\n
Hiilijalanj\u00e4ljen laskennan avulla yritys saa selville mitk\u00e4 sen toiminnat aiheuttavat eniten kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja yritys voi keskitty\u00e4 merkitt\u00e4vimpien p\u00e4\u00e4st\u00f6jens\u00e4 v\u00e4hent\u00e4miseen. Vuosittain toistuvan laskennan avulla yritys voi seurata omien p\u00e4\u00e4st\u00f6jens\u00e4 suuruutta. Suurimmat kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t muodostuvat fossiilisia polttoaineita k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 energiantuotannossa eli pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n jo uusiutuvaan energiaan vaihtaminen on ilmastoteko eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes sen kummempia laskelmia tarvita. My\u00f6s esimerkiksi lentomatkustamisen v\u00e4ltt\u00e4minen sek\u00e4 et\u00e4kokousten suosiminen pienent\u00e4v\u00e4t yrityksen hiilijalanj\u00e4lke\u00e4. Ilmastotoimia voi siis tehd\u00e4 my\u00f6s ilman hiilijalanj\u00e4ljen laskentaakin ja viesti\u00e4 tehdyist\u00e4 toimista sidosryhmille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 menness\u00e4. Ilmastolaki tuli voimaan vuonna 2015 ja se uudistettiin viime kes\u00e4n\u00e4. My\u00f6s monet yritykset ovat ilmoittaneet omia hiilineutraaliustavoitteitaan. Hiilineutraalius tarkoittaa, ett\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niit\u00e4 voidaan sitoa ilmakeh\u00e4st\u00e4 hiilinieluihin. Globaalisti ihmiskunta tuottaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin kolme kertaa enemm\u00e4n hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kuin luonnon hiilinielut eli maaper\u00e4, mets\u00e4t […]<\/p>\n","protected":false},"author":643,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[932],"tags":[],"class_list":["post-2201","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":false,"yoast_head":"\n