Maaseudun yritykset ja toimijat ovat usein tekemisiss\u00e4 kaikkien kest\u00e4vyyden eri osa-alueiden kanssa. Omalla toiminnallaan he voivat tukea ymp\u00e4rist\u00f6n ekologista kest\u00e4vyytt\u00e4, muun muassa hiiliviljelyn k\u00e4yt\u00e4ntein. Taloudellinen kest\u00e4vyys on kaiken yritystoiminnan kulmakivi ja erityisesti maatalousyritt\u00e4jien yritystoiminta on viime aikoina ollut erityisen ahtaalla nousevien tuotantokustannusten ja hintapaineen v\u00e4liss\u00e4. Usein tuottajalla ei edes ole sananvaltaa tuotteensa myyntihinnan m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymiseen, jolloin tasavertaiset ty\u00f6nteon ja ansainnan mahdollisuudet itseasiassa eiv\u00e4t tunnu kattavan heit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4ill\u00e4 tekij\u00f6ill\u00e4 on vahva yhtym\u00e4kohta sosiaaliseen kest\u00e4vyyteen: yritt\u00e4jien hyvinvointiin ja ty\u00f6ss\u00e4jaksamiseen. Kyl\u00e4p\u00e4iv\u00e4n puheenvuorossaan Aapeli Piesala (Jamk) muistutti pk-yritt\u00e4jien edelleen turhankin usein pyrkiv\u00e4n p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n itsekseen. Sosiaalinen kest\u00e4vyys korostuu ekologisen kest\u00e4vyyden ohella my\u00f6s esimerkiksi energiahankkeissa, joissa uuden, usein laajan liiketoiminnan aloittaminen alueella vaatii my\u00f6s niin kutsutun sosiaalisen toimiluvan. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu vahvana osana maaseutumaisema, jonka s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4 meid\u00e4n kannattaisi olla ylpeit\u00e4 ja huolehtia maaseudun elinvoimaisuudesta. Se on aiempinakin haasteellisina aikoina toiminut kaupungistuneen Suomen turvana ja hyvinvoinnin takaajana.<\/p>\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/files\/2022\/12\/Kestavyyden-osa-alueet.png\")
<\/a>Ent\u00e4 mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 kest\u00e4vyydest\u00e4 on varautumisen kannalta? Kest\u00e4v\u00e4t toimintatavat auttavat muun muassa luonnon monimuotoisuuden ja elinvoiman yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4, ja vakauttavat siten esimerkiksi ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Taloudellista kest\u00e4vyytt\u00e4 voidaan tukea niin omilla, kuin eri palveluntarjoajien toimilla: toimivat s\u00e4hk\u00f6- ja tietoliikenneverkot sek\u00e4 h\u00e4iri\u00f6tilanteisiin varautuminen turvaavat oman yrityksen ydintoimintoja tuoden varmuutta ja resilienssi\u00e4. Resilienssill\u00e4 tarkoitetaan kyky\u00e4 mukauttaa toimintaa ja selviyty\u00e4 haasteista toimintakykyisen\u00e4. Mahdollisessa kriisitilanteessa on ennakoinnin seurauksena aikaa mietti\u00e4 j\u00e4rkevi\u00e4 ratkaisuja paniikinomaisen toiminnan sijaan.<\/p>\n\n\n\n
Yritt\u00e4jien hyvinvointi kietoutuu kaikkiin kest\u00e4vyyden n\u00e4k\u00f6kulmiin, hyvinvoiva yritt\u00e4j\u00e4 jaksaa kantaa huolta toimintansa kest\u00e4vyydest\u00e4, mutta \u00e4\u00e4rirajoilleen ajetulta yksil\u00f6lt\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ei voida vaatia. Suomen elinvoima ja resilienssi nousee yksil\u00f6ist\u00e4 osana yhteiskuntaa. Sen vuoksi maaseudun toimijoiden n\u00e4k\u00f6kulmasta sosiaalinen ja taloudellinen kest\u00e4vyys usein nousevat p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isiksi huolenaiheiksi.<\/p>\n\n\n\n
Maatiloilla kannattaa panostaa kyberturvallisuuteen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Osaava Farmari -hankkeen koulutussarjassa on syksyn aikana k\u00e4yty l\u00e4pi useita erilaisia maatilan riskienhallinnan teemoja, viimeisimm\u00e4ksi 21.11.2022 k\u00e4siteltiin kyberturvallisuutta ja kriisinhallintaa mm. kriisiviestinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n Maatiloilla toimitaan nykyisin pitk\u00e4lti erilaisten verkkopalveluiden varassa ja kyberturvallisuusriskien tunnistaminen ja hallinta on tilojen toimintakyvyn kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Osaava Farmari -hankkeen koulutusp\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 Jyrki Kataja ja Annemari Sinikorpi Jamkin Biotalousinstituutista kertoivat tilojen kyberturvallisuudesta ja kriisiviestinn\u00e4st\u00e4. <\/p>\n\n\n Maatilan varautumisen tulee l\u00e4hte\u00e4 jokap\u00e4iv\u00e4isist\u00e4 toimista, alkaen esimerkiksi salasanojen hallinnasta sek\u00e4 t\u00e4rkeiden tietojen varastoinnin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. \u201dTunnistautumisissa t\u00e4ytyy k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eri salasanoja ja niit\u00e4 tulee vaihtaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin. Yritt\u00e4j\u00e4n omia salasanoja ei saa antaa ty\u00f6ntekij\u00f6ille tai harjoittelijoille, vaan heille tulee ehdottomasti tehd\u00e4 omat tunnukset esim. peltokartta- tai el\u00e4inohjelmistoihin ja ne on poistettava heti, kun ty\u00f6suhde p\u00e4\u00e4ttyy. Varmuuskopiointi on my\u00f6s todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Yritt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on mm. kirjanpidon varmuuskopiot omalla koneella, pilvess\u00e4, kovalevyll\u00e4 ja kirjanpit\u00e4j\u00e4n tiedostoissa. My\u00f6s lypsykoneesta otetaan muistitikulle s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kopioita\u201d, sanoi Toni Haapakoski.<\/p>\n\n\n\n Maatilan laadukas s\u00e4hk\u00f6suunnittelu kannattaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Maatilojen sijainti sanelee usein erilaisten palveluiden saatavuutta, maaseutualueilla s\u00e4hk\u00f6linjat voivat olla i\u00e4kk\u00e4it\u00e4 ja s\u00e4hk\u00f6katkot koettelevat usein juuri haja-asutusalueita. Samoin langattomien internet-verkkojen toiminta on usein kaupunkialueita heikompaa ja valokuituyhteyksien saaminen saattaa olla mahdotonta tai \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kallista. N\u00e4m\u00e4 muodostavat yritt\u00e4j\u00e4n mielest\u00e4 suurimman riskin tilojen toimintakyvylle. Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 toimintakyvyn yll\u00e4pitoon vaikuttava seikka ovat omassa varastossa olevat komponentit.<\/p>\n\n\n\n \u201dRakennusvaiheessa kannattaa teet\u00e4tt\u00e4\u00e4 laadukas s\u00e4hk\u00f6suunnittelu, vaikka sen kustannus saattaa tuntua kovalta”, Toni Haapakoski vinkkasi. ”Kun teet\u00e4tt\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6suunnitelmat tulevaisuutta ajatellen, sen j\u00e4lkeen tuotannon laajentaminen, kehitt\u00e4minen tai tilojen korjaaminen on huomattavasti helpompaa. N\u00e4in syntyy osoitekartta, josta l\u00f6ytyv\u00e4t kaikki s\u00e4hk\u00f6pisteet. Investoitaessa kannattaa laittaa riitt\u00e4v\u00e4n paksuja kaapeleita eri kohteisiin ja lis\u00e4ksi kannattaa varata muutama vapaa piuha tai putki, josta saa sy\u00f6tetty\u00e4 tarvittaessa uuden kaapelin. Samoin keskeisi\u00e4 antureita kannattaa pit\u00e4\u00e4 varastossa, olipa se mets\u00e4kone, py\u00f6r\u00f6paalain tai lypsyrobotti. Halvemmaksi ja tehokkaammaksi tulee, kun niit\u00e4 l\u00f6ytyy omasta takaa eik\u00e4 tarvitse odottaa huoltomiest\u00e4, joka saattaa olla eri puolella Suomea. Aina kun lypsyrobotissa on h\u00e4iri\u00f6, yritt\u00e4j\u00e4 tekee muistiinpanot kirjanpitoon vikakoodista ja mik\u00e4 vika robotissa oli sek\u00e4 millainen ratkaisu vikaan l\u00f6ytyi. Jatkossa robotin esitt\u00e4ess\u00e4 vikakoodia, yritt\u00e4j\u00e4 tai ty\u00f6ntekij\u00e4 voi katsoa muistivihkosta, l\u00f6ytyyk\u00f6 samaa vikakoodia ja mahdollisesti l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ohjeet, miten asia on aiemmalla kerralla saatu korjattua. T\u00e4ll\u00e4 tavoin on vuosien saatossa v\u00e4hennetty monia huoltomiehen k\u00e4yntej\u00e4 tilalla ja s\u00e4\u00e4stetty paljon rahaa.\u201d<\/p>\n\n\n\n Maatilan viestinn\u00e4ss\u00e4 tarvitaan lehm\u00e4n hermoja<\/strong><\/p>\n\n\n\n Maatilan viestinn\u00e4ss\u00e4 tuottajilta vaaditaan lehm\u00e4n hermoja, koska asenneilmapiiri ja yhteiskunnalliset toimintamallit voivat olla haasteellisia. On halpuuttamista, syyllist\u00e4mist\u00e4 ja ilmastoahdistusta. Ennen viestint\u00e4\u00e4 kannattaa harkita, mit\u00e4 asioita haluaa kertoa tilasta ulosp\u00e4in. Tuottajan n\u00e4k\u00f6kulmasta positiivinen asia voi median myllytyksess\u00e4 keikahtaa aivan p\u00e4\u00e4laelleen. Yrityskuvan muodostamiseen kannattaa panostaa ja kertoa varsinkin omille sidosryhmille s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti niin haasteista kuin positiivisista asioista maatalouden saralla. Sidosryhm\u00e4tapaamiset tarjoavat hyv\u00e4n foorumin realistisen kuvan v\u00e4litt\u00e4miseen, samoin omaa tuottajakuvaa voi rakentaa muun muassa sosiaalisessa mediassa jaettujen ty\u00f6videoiden muodossa. Ne tarjoavat hyv\u00e4n keinon kertoa tilan arjesta, mutta varovaisuutta kannattaa noudattaa.<\/p>\n\n\n\n \u201dMy\u00f6s sosiaalisen median kanssa kannattaa olla tarkkana. Mit\u00e4\u00e4n tunnistetietoja, kuten koneiden rekisterinumeroita, el\u00e4inten korvamerkkej\u00e4 eik\u00e4 paikkatietoja kannata laittaa someen”, Toni Haapakoski muistutti.<\/p>\n\n\n\n Kriisiviestint\u00e4 on laji, johon kannattaa varautua, vaikka erityisi\u00e4 haasteita ei n\u00e4kyvill\u00e4 olisikaan. Suuri osa tiloista on yhden tai kahden henkil\u00f6n vastuulla ja esimerkiksi \u00e4killinen sairastuminen voi aiheuttaa kriisitilanteen. Osan kriisiviestint\u00e4\u00e4n varautumisesta muodostavatkin esimerkiksi tukiverkoston ja vastuullisten sijaisten nime\u00e4minen. Heid\u00e4n kauttaan ensisijaisia tukitoimia p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n kartoittamaan ja viestim\u00e4\u00e4n sidosryhmille tarpeellisista asioista. Mahdollisista onnettomuuksista tai muuten yleis\u00f6\u00e4 h\u00e4mment\u00e4vist\u00e4 tilanteista saattaa olla tarpeellista viesti\u00e4 mahdollisimman pian, jotta v\u00e4\u00e4r\u00e4 tieto ei l\u00e4hde levi\u00e4m\u00e4\u00e4n. \u201dKriisiviestinn\u00e4n alkeet kannattaa opetella! Jos mikrofoni tulee nen\u00e4n eteen, pystyy vastaamaan j\u00e4rkev\u00e4sti eik\u00e4 asia mene ihan p\u00e4\u00e4laelleen.\u201d<\/p>\n\n\n\n Hankekoulutukset jatkuvat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023, tutustu hankkeiden sivuilta koulutusten teemoihin ja ilmoittaudu mukaan!<\/p>\n\n\n\n Projektiasiantuntija Anna-Stina Kuula, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti<\/em><\/p>\n\n\n\n Projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Hanna Kaihlaj\u00e4rvi, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti<\/em><\/p>\n\n\n\n<\/a>