Karitsanlihan tuotannon n\u00e4k\u00f6kulmastakin kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan teurastettujen karitsojen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen ruhopaino on pienentynyt. Syit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on monia, mutta kallistuneet tuotantopanokset etenkin rehujen tuotannossa ovat yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4. Haasteita asettavat my\u00f6s vaihtelevat olosuhteet, tukikauden muutoksen aiheuttama ep\u00e4varmuus, sek\u00e4 heikko tuotannon kannattavuus. Tukikauden muutokset vaikuttavat lammastilojen arkeen paljon, sill\u00e4 tukien osuus lammas- ja vuohitilojen kokonaistuotoista on Luonnonvarakeskuksen mukaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jopa 58 %. Lammastilojen kannattavuuskerroin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 surullista lukemaa -0,2.<\/p>\n\n\n\n
Lampureiden lis\u00e4ksi my\u00f6s kuluttajat k\u00e4rsiv\u00e4t inflaation vaikutuksista. Kulutustottumuksia on ollut pakko sopeuttaa. Nyt kuluttajat esimerkiksi ostavat tarjoustuotteita enemm\u00e4n pakkaseen ja vaihtavat totutuista tuotteista halvempiin vastaaviin. My\u00f6s ravintoloissa k\u00e4ynti\u00e4 on selke\u00e4sti v\u00e4hennetty ja uusia investointeja kotiin mietit\u00e4\u00e4n yh\u00e4 tarkemmin. Kulutustottumukset ovat samalla hieman huolestuttavalla tavalla muuttuneet terveellisemmist\u00e4 ep\u00e4terveellisemp\u00e4\u00e4n suuntaan, sill\u00e4 esimerkiksi makeiden herkkujen kulutus on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja kasvisten v\u00e4hentynyt.<\/p>\n\n\n\n
Miksi kotimaista tuotantoa tulisi suosia?<\/strong><\/p>\n\n\n\n Onko kotimaisessa lammastuotannossa nyky\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4? Miksi kotimaista lammastuotantoa tulisi jatkaa, jos se ei ole tuottajalle kannattavaa eik\u00e4 kuluttajalla ole varaa lampaanlihaa ostaa? N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 on moni suomalainen lampuri joutunut viime aikoina pohtimaan. Talouden haastavuuden lis\u00e4ksi painetta luodaan vihre\u00e4n siirtym\u00e4n, el\u00e4inten hyvinvoinnin, sek\u00e4 jopa ravitsemussuositusten kautta, luetaanhan lampaanliha punaiseksi lihaksi, jonka k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 uusissa ravitsemussuosituksissa suositellaan v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n. Uuden tukikauden tuomat muutoksetkaan eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kannusta jatkamaan ainakaan luomutuotantoa tai perinnebiotooppien hoitamista.<\/p>\n\n\n Haasteista huolimatta suomalaisella lammastaloudella on paljon potentiaalia. Yleisesti ottaen suomalainen lihantuotanto on tarkkaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 valvottua ja n\u00e4in ollen tuotteet laadukkaita ja turvallisia. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa lammastilan arjessa sit\u00e4, ett\u00e4 kasvuhormonien k\u00e4ytt\u00e4minen lampaanlihantuotannossa, h\u00e4ntien typist\u00e4minen sek\u00e4 mulesing (k\u00e4rp\u00e4sten pesiytymisen lampaan per\u00e4aukon seudulle est\u00e4v\u00e4 kirurginen toimenpide) on lailla kielletty\u00e4, eik\u00e4 p\u00e4ssikaritsoja saa kastroida kuin el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rin toimesta ja kivunlievityst\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en. Lampaat tulee lain mukaan keri\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, eik\u00e4 ulkoloisten h\u00e4\u00e4t\u00f6\u00f6n saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kemikaaliyhdisteit\u00e4 niin sanotusti lampaita dippaamalla. Edell\u00e4 mainitut asiat kuulostavat itsest\u00e4\u00e4n selvilt\u00e4 asioilta, mutta ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei ole sama kaikissa lampaanlihaa tuottavissa maissa.<\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4ksi elintarvikelaki tuo omat vaatimuksensa tuotantoon. Lakipyk\u00e4lien asettamat raamit ja elintarvikeketjun toimijoiden tunnollisuus takaavat sen, ett\u00e4 meid\u00e4n ei tarvitse olla Suomessa huolissamme elintarvikkeisiin j\u00e4\u00e4neist\u00e4 torjunta-ainej\u00e4\u00e4mist\u00e4, salmonellalle altistumisesta, elintarvikkeiden kylm\u00e4ketjun katkeamisesta tai siit\u00e4, voidaanko tuote vahingon sattuessa j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 tuotantotilalle. Suomalainen ruoka on nimitt\u00e4in Euroopan elintarviketurvallisuusviraston selvityksen mukaan ylivoimaisesti maailman puhtainta.<\/p>\n\n\n\n Kest\u00e4v\u00e4sti tuotettu kotimainen ruoka kiinnostaa kuluttajia<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kest\u00e4v\u00e4 ruoantuotanto miellet\u00e4\u00e4n usein vain ekologiseksi kest\u00e4vyydeksi. Kest\u00e4vyyteen kuuluu kuitenkin muitakin tekij\u00f6it\u00e4 ja n\u00e4m\u00e4 onneksi my\u00f6s kiinnostavat kuluttajia. Kest\u00e4v\u00e4 ruoantuotanto on kokonaisuus, joka pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n ekologisen puolen eli ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n koituvien vaikutusten minimoimisen, mutta my\u00f6s ruoantuotantoketjuun kuuluvien tahojen sosiaaliskulttuuriset tekij\u00e4t sek\u00e4 talouden. Kest\u00e4vyys ei ole sama asia kuin hiilineutraalisuus, joka l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti keskittyy ekologisten vaikutusten mittaamiseen.<\/p>\n\n\n\n Kotimaisessa lampaanlihan tuotannossa kest\u00e4vyys n\u00e4kyy monin eri tavoin. Ekologiselta n\u00e4k\u00f6kannalta lammas m\u00e4rehtij\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ravinnokseen nurmea, jonka tuottaminen on Suomen olosuhteissa j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Maa pysyy kasvipeitteisen\u00e4 ymp\u00e4ri vuoden ja m\u00e4rehtij\u00e4t lis\u00e4\u00e4v\u00e4t luonnon monimuotoisuutta laiduntamalla. Lampaiden avulla hoidetaan usein harvinaisia ja t\u00e4rkeit\u00e4 perinnebiotooppialueita, joita on Suomessa j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 hyvin v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Sosiaaliskulttuurillisesti lammastalous on merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa suomalaisia perinteit\u00e4 niin ruoantuotannossa kuin k\u00e4sit\u00f6iss\u00e4. Kotiel\u00e4imi\u00e4 on alun perin otettu, jotta ruoantuotantoon on saatu ravinnekierto hyv\u00e4n sadon varmistamiseksi, eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sontaa pelloille. Lammas tarjoaa lannan ja virtsan lis\u00e4ksi my\u00f6s villaa, mist\u00e4 valmistaa l\u00e4mpimi\u00e4 vaatteita sek\u00e4 proteiini- ja rautapitoista lihaa ravinnoksi ihmisille. Lammastalouden avulla moni pystyy edelleen saamaan elinkeinonsa pienemmill\u00e4kin peltoaloilla, kuin esimerkiksi nautakarjataloudessa ja n\u00e4in ollen el\u00e4v\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n maaseutua. Lampailla on nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 rooli Green Care -toiminnassa, joka antaa aivan uuden ulottuvuuden sosiaaliseen kest\u00e4vyyteen.<\/p>\n\n\n\n Talouden n\u00e4k\u00f6kulma on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 varmasti lammastalouden haastavin puoli. Jokaisella kuluttajalla on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa siihen, onko suomalainen lammastuotanto my\u00f6s taloudellisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4. Ravitsemussuosituksia mukaillen voisimme ehk\u00e4 panostaa laatuun m\u00e4\u00e4r\u00e4n sijaan ja suosia sit\u00e4 kotimaista, puhdasta lampaanlihaa, kun etsimme proteiinipitoista ruokaa. Kaupparyhmien galluppien mukaan hinta kiinnostaa kuluttajia, mutta uutuus- ja premium-tuotteille on edelleen kysynt\u00e4\u00e4. Ilahduttavaa on my\u00f6s se, ett\u00e4 kotimaisuus kiinnostaa kuluttajia yh\u00e4 enemm\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna kotimaisella lammastuotannolla on hyv\u00e4t mahdollisuudet tulevaisuudessa, sill\u00e4 kotimainen karitsan- ja lampaanliha jos mik\u00e4, voidaan lukea premium-tuotteeksi.<\/p>\n\n\n\n Kest\u00e4v\u00e4\u00e4n lammastalouteen voit vaikuttaa kuluttajan roolissa sin\u00e4kin ostamalla kotimaisia lammastuotteita ja jalosteita. Toivo siis kotimaista lammasta paikallisen kaupan valikoimiin ja valitse lammastuote grilliin tai helpoksi pataruoaksi. Reseptej\u00e4 on moneen l\u00e4ht\u00f6\u00f6n tarjolla esimerkiksi Suomen lammasyhdistyksen verkkosivuilla<\/a> ja videoiden muodossa my\u00f6s YouTube-kanavalla<\/a>. Toiveita erilaisista lammastuotteista voit esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Lammasketju-hankkeen tiimil\u00e4isille, jotka v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t viesti\u00e4 eteenp\u00e4in ketjun eri toimijoille. Yhteystiedot sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4 tietoa hankkeesta saat verkkosivuilta: www.aitomaaseutu.fi\/lammasketju<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Panosta sin\u00e4kin kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kotimaiseen, laadukkaaseen ja turvalliseen, osta Suomi-lammasta lautaselle! Lampaanlihan tuotantoketjun kehitt\u00e4minen -hanke kehitt\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, tehokkuutta, imagoa ja vastuullisuutta kotimaisessa lampaanlihan tuotantoketjussa. Hanke saa rahoituksensa Manner-Suomen maaseudun kehitt\u00e4misrahastosta ja toimii Varsinais-Suomen, Pohjanmaan, Etel\u00e4-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan sek\u00e4 Keski-Suomen alueella 1.1.2022-31.12.2023. Toteutus tehd\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6ss\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun, ProAgria Etel\u00e4-Pohjanmaan sek\u00e4 Suomen Lammasyhdistys ry:n kanssa.<\/p>\n\n\n\n Projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Aija Hyt\u00f6nen, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Lampaanlihan tuotantoketjun kehitt\u00e4minen (Lammasketju) -hankkeen kev\u00e4t on ollut kiireinen. On tuotettu videoita, rotutauluja, tietokortteja, pidetty koulutuksia, osallistuttu BioPaavon DataSpaceHackathoniin ja toteutettu Lammastilatutkimus 2023. Hankkeen t\u00e4h\u00e4nastisia tuloksia esiteltiin toukokuun puolessa v\u00e4liss\u00e4 Sein\u00e4joella j\u00e4rjestetyss\u00e4 lammasalan sidosryhm\u00e4tapaamisessa, jossa saman p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen kokoontui edustajia koko lampaanlihan tuotantoketjusta joko liven\u00e4 tai et\u00e4yhteyksien v\u00e4lityksell\u00e4. Hanketulosten lis\u00e4ksi tapaamisessa kuultiin katsaus lampaanlihan tuotannon […]<\/p>\n","protected":false},"author":1290,"featured_media":2281,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[932],"tags":[],"class_list":["post-2280","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"acf":false,"yoast_head":"\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/files\/2023\/05\/Lammasta-lautaselle-2.jpg\")
<\/a><\/figure>\n<\/div>\n\n\n