\n<\/em><\/p>\n
![](\"http:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/files\/2016\/05\/koko-h\u00f6sk\u00e4.jpg\" "\\"\u00a9")
<\/a>P\u00e4\u00e4kallopaikalla @ Panimo Hiisi<\/strong><\/p>\n P\u00e4\u00e4simme ensin tutustumaan tuotantotilaan. Toinen Hiisin vuonna 2013 perustaneista eli Mika, toimi oppaanamme oluen maailmaan. Hiisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suomalaista viljaa oluen tekoon ja se mallastetaan Lahdessa Viking Maltilla. Sielt\u00e4 maltaat saapuvat panimolle ja ne m\u00e4sk\u00e4t\u00e4\u00e4n eli keitell\u00e4\u00e4n kattilassa. Keitoksesta otetaan erilleen k\u00e4ytetty m\u00e4ski ja liemi, jota vierteeksi kutsutaan (siin\u00e4 on kaikki sokeri). M\u00e4ski l\u00e4htee Kalmarin tilalle biokaasutukseen, vaikka ennen vanhaan sit\u00e4 k\u00e4ytettiin my\u00f6s karjan rehuna. Vierteen valmistumiseen menee noin vuorokausi. Vierre taas juoksutetaan isoihin k\u00e4ymisp\u00f6ntt\u00f6ihin ja tyrk\u00e4t\u00e4\u00e4n hiiva per\u00e4\u00e4n, sokeria sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. Hiisill\u00e4 on 15 k\u00e4ymistankkia ja vierteen annetaan k\u00e4yd\u00e4 olueksi kahdesta viiteen viikkoon, hieman tapauksesta riippuen.\u00a0 Kun olut on valmista, se pullotetaan ja matka kauppojen hyllylle, Alkoon tai ravintoloihin voi alkaa.<\/p>\n Raaka-aineet Hiisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aina kotimaista vaihtoehtoa kaikkien raaka-aineiden suhteen, jos se vain on saatavissa. Tuotteiden kotimaisuusaste on siis eritt\u00e4in korkea. Suomessa ainoa mallastamo on Lahden Viking Malt, joka taas k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suomalaista ohraa ja vehn\u00e4\u00e4 maltaiden valmistukseen. Alle 5% maltaista tulee ulkomailta, sellaisia mit\u00e4 Suomesta ei saa. Vesi ja esim. kaikki marjat mit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljonkin, ovat suomalaisia. Hiivat, hedelm\u00e4t, ja humalat tulevat ulkomailta. Mausteet ostetaan sielt\u00e4 mist\u00e4 niit\u00e4 saadaan.<\/p>\n Hitunen humalasta <\/strong>(Humulus lupulus)<\/em> Humalalajikkeita on paljon erilaisia ja ne tilataan ulkomailta, koska kaupallista viljely\u00e4 ei Suomessa ole. Humalakasvista oluen valmistukseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vain sen kukinto eli k\u00e4py. Tatun ja Mikan mukaan kotimaiselle humalalle ei ole k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 isoilla panimoilla, koska he haluavat humalaa, jossa on kaikkein eniten katkeroa. Suomalaisessa humalassa katkeropitoisuus j\u00e4\u00e4 liian pieneksi. Humalan k\u00e4vyn suomuissa on lupuliinia, josta humalan katkero ja aromaattiset \u00f6ljyt ovat per\u00e4isin. Kaupallista humalan viljely\u00e4 on tutkittu, mutta asiakkaita ei oikein ole riitt\u00e4v\u00e4sti. On olemassa Suomessakin kasvavia lajikkeita, jotka lis\u00e4ksi sopisivat pienpanimoiden tarpeisiin, mutta t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 ei ole kukaan rohjennut ryhty\u00e4 viljelem\u00e4\u00e4n humalaa. Humala on helppo varastoida ja Hiisillekin se tulee suoraan k\u00e4ytett\u00e4vin\u00e4 pellettein\u00e4. Humalan kilohinta on kuitenkin naudansis\u00e4filepihvin luokkaa! Ennen vanhaan Suomessahan oli humalasalko jokaisen torpan pihassa.<\/p>\n Oluen kauppaaminen ja haasteet<\/strong><\/p>\n Mika kertoi, ett\u00e4 oluen teko on p\u00e4\u00e4asiassa suhteellisen edullista, alkoholivero tietysti tulee p\u00e4\u00e4lle. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi kolme isoa kaupan keskittym\u00e4\u00e4 ovat ajaneet oluen katteet niin alas, ett\u00e4 olutfirmoilla ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ei ole oikein hintoihin hirve\u00e4sti sanomista. Kauppahan p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mihin hintaan olutta hyllyll\u00e4 myyd\u00e4\u00e4n. Hiisill\u00e4 ollaan kokeilunhaluisia, ja tehd\u00e4\u00e4n paljon kertaer\u00e4kokeiluja uusien tai mielenkiintoisten reseptien kera. Voi siis olla, ett\u00e4 tulee jokin tosi hyv\u00e4 tuote, jota ei v\u00e4lt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sitten saakaan toista er\u00e4\u00e4 heti ta pitk\u00e4\u00e4n aikaan, vaikka ensimm\u00e4inen olikin menestys. Hiisi on kuitenkin pienpanimo, jossa olutta tehd\u00e4\u00e4n ehk\u00e4 satoja tuhansia litroja, verrattuna esim. KOFF:n satoihin miljooniin litroihin vuodessa. Kapasiteettiero on suuri, mutta Hiisill\u00e4 panostetaankin oluen makuun eik\u00e4 halpoihin isojen yritysten bulkkioluisiin (joista tulee vaan paha mieli, ainakin allekirjoittaneen mielest\u00e4).<\/p>\n Hiisill\u00e4 on nelj\u00e4 vakio kauppaolutta ja Alkossa my\u00f6s 4 vakiotuotetta, joita tehd\u00e4\u00e4n jatkuvaan. Haasteita kauppaoluen tekoon asettaa varmasti lain m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4 4,7%:n raja alkoholin suhteen. Oluthan ei luontaisesti k\u00e4y 4,7 prosenttiin, vaan se riippuu t\u00e4ysin oluen laadusta. Osa on miedompaa ja osa taas hieman vahvempaa. Usean oluttyypin luontainen alkoholim\u00e4\u00e4r\u00e4 on 5-6% luokkaa. Tatu (toinen perustajaj\u00e4sen) sanoikin, ett\u00e4 ”Mit\u00e4 enemm\u00e4n mallasta eli sokeria, sit\u00e4 enemm\u00e4n alkoholia”. Esimerkiksi Hiisin\u00a0 Ikiturso on 11%-nen, mutta siit\u00e4 huolimatta olutta tehd\u00e4\u00e4n Hiisill\u00e4 ehdottomasti ”maku edell\u00e4”.<\/p>\n Suomessa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n olutta voida myyd\u00e4 ihmisille suoraan panimosta. Yksi vaihtoehto on perustaa v\u00e4hitt\u00e4iskauppa panimon kylkeen, johon sitten haetaan alkoholin myyntilupaa. Euroopassa panimot saattavat viikonloppuisin avata ovensa ja kantaa p\u00f6yd\u00e4t ja tuolit ulos, jotta ihmiset voivat tulla sinne istumaan ja juomaan olutta. Suomessa pit\u00e4isi perustaa panimon kylkeen tilat, joihin sitten haettaisiin anniskelulupaa.. Jotain viilattavaa voisi alkoholilains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4kin siis l\u00f6yty\u00e4.<\/p>\n Hiisi ei n\u00e4e muita pienpanimoita kilpailijana, vaan useimmiten kaikki tekev\u00e4t sit\u00e4 omaa juttuaan ja jokaiselle on jotakin. Isoja panimoita ja bulkkiolutta vastaan on vaikea kilpailla, mutta nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4 ett\u00e4 pienpanimobuumi on havahduttanut tavan lagerporukkaakin kokeilemaan erikoisempia oluita. Jopa isot panimot ovat lanseeranneet viimeaikoina IPA ja APA ym aromikkaampia tuotteita, ja Hiisill\u00e4 ollaan sit\u00e4 mielt\u00e4 ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ainakin vaiheessa he hy\u00f6tyv\u00e4t siit\u00e4. Isot markkinoivat isolla volyymill\u00e4 ja ihmiset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 kysele, ett\u00e4 mik\u00e4 ihmeen IPA? Ulkomaiset huipputuontioluet ovat sellainen ryhm\u00e4, joka kilpailee kovastikin pienpanimoiden tuotteiden kanssa, sill\u00e4 ne ovat usein halvempia. Moni asiakas tekee lopullisen valinnan hinnan perusteella.<\/p>\n Pullo vai t\u00f6lkki?<\/strong><\/p>\n Suomalaiset ovat jostain kumman syyst\u00e4 keksineet, ett\u00e4 olutta t\u00e4ytyy myyd\u00e4 pullossa. Mikan mukaan pullossa on paljon ongelmapuolia. Vaikka lasi olisi kuinka ruskeaa, altistuu olut silti aina valolle ja se heikent\u00e4\u00e4 makua huomattavasti. Kaupassa olut altistuu keinovalolle, mutta sen maku heikkenee silti jo 1-2 kuukaudessa. Suomessa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole lasitehtaita, joten kaikki Hiisin pullotkin tulevat Puolasta asti rekoilla. Lasipullo painaa l\u00e4hes samanverran kuin olut sen sis\u00e4ll\u00e4, eli kuormat ovat raskaita. Kun olut on pullotettu, se l\u00e4htee esim. KESKO:n keskusvarastolle Helsinkiin, ja vasta sielt\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n K-kauppoihin keskitetysti.<\/p>\n Kun pullon sis\u00e4lt\u00f6 on nautittu ja tyhj\u00e4 pullo palautettu kauppaan, l\u00e4htee se murskattavaksi. Lasimurske pakataan konttiin ja kuljetetaan laivalla Englantiin, jossa sit\u00e4 jatkojalostetaan. Sielt\u00e4 se voi tulla takaisin Suomeen esim. lasivillan raaka-aineeksi. Kierr\u00e4tett\u00e4vyys on siis aika huono. T\u00e4m\u00e4nkin takia t\u00f6lkki olisi paras tarjolla oleva kertapakkaus, koska niit\u00e4 kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n ja jalostetaan Suomessa, jolloin hiilijalanj\u00e4lkikin j\u00e4\u00e4 pienem\u00e4ksi. T\u00f6lkkiin ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n valoa p\u00e4\u00e4se. Valitettavasti monen meid\u00e4n suomalaisten kuluttajien mielikuvissa pullosta se laadukkaampi olut l\u00f6ytyy. Tatu kehotti kokeilemaan my\u00f6s, kuinka oluen maulle k\u00e4y kun se on 15 minuuttia terassin p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 suorassa auringonpaisteessa. Ei hyvin.<\/p>\n Oluen laatu ja naattiminen<\/strong><\/p>\n Tatun ja Mikan (savolaisia molemmat muuten!) mielest\u00e4 olut kaupan hyllyll\u00e4 on yleens\u00e4 v\u00e4h\u00e4n vanhaa. Olut on parhaimmillaan tuoreena, ja kaupan hyllylle matkaa pullotuksesta on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kuukausi, joskus jopa puolitoista, logistiikasta johtuen. Ravintoloihin olut p\u00e4\u00e4see tuoreempana ja Alkoonkin melko nopeasti kauppaan verrattuna. Hiisin oluissa p\u00e4iv\u00e4ys on 6kk valmistuksesta, mutta parhaimmillaan olut on 2-3 kuukautta valmistumisestaan. Bulkkioluissa p\u00e4iv\u00e4yst\u00e4 voi olla vuodenkin verran, mutta ne ovat sen verran mietoja, ettei maun huonontumista v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niin selv\u00e4sti huomaa (mik\u00e4li se nyt en\u00e4\u00e4 siit\u00e4 voi huonontua).<\/p>\n Kuluttajan kannattaakin ostaa olut kotiin vain nautittavaksi, ei varastoitavaksi. Olutta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pit\u00e4isi juoda suoraan pullosta tai t\u00f6lkist\u00e4. Mikan mukaan pullossa on hiilidioksidia, joka salpaa ihmisen makuaistia ja siten muuttaa oleellisesti oluen makua. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6sk\u00e4\u00e4n nen\u00e4 ei ole mukana maistamisessa, aromeja ja vivahteita havainnoimassa.<\/p>\n Eli nauttikaamme olut aina tuopposesta \ud83d\ude09<\/p>\n Hiisin ideologia ja Inki-v\u00e4\u00e4ri<\/strong><\/p>\n Hiisin kilpailuvaltti on omaper\u00e4isyys ja kokeilunhaluisuus. Ollaan intohimoisia ja halutaan kokeilla kaikkea ja varsinkin erilaista. Hiisil\u00e4iset ovat kaikki oluen harrastajia, osa ihan ammattilaisia tai muuten oluesta kiinnostuneista ja sit\u00e4 kautta p\u00e4\u00e4tyneet ty\u00f6skentelm\u00e4\u00e4n oluen parissa. Oluen halutaan olevan laadukasta ja maun juuri sellainen, mist\u00e4 itse tyk\u00e4t\u00e4\u00e4n. Laatuun panostetaan ja yrityksen toiminta halutaan nyt vakiinnuttaa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Hiisill\u00e4 on jopa enemm\u00e4n kysynt\u00e4\u00e4, kuin tarjontaa. Kuulemma seuraava askel on panostaa hieman lis\u00e4\u00e4 markkinointiin. N\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 laajentumismahdollisuus voisi olla olemassa, luulisin ett\u00e4 panimolla ainakin mietit\u00e4\u00e4n asiaa.<\/p>\n Hiisil\u00e4isten taannoisista kokeiluista j\u00e4i mieleen Pecko-olut, jossa olueen oli saatu oikeanlaista hapokuutta eli sitruksisuutta tietyn bakteerikannan lis\u00e4\u00e4misen avulla. Vierailulla saimme maistaa erikoista Inki-olutta, joka oli kyll\u00e4 miellytt\u00e4v\u00e4 makuel\u00e4mys, vaikka en ole suuri inkiv\u00e4\u00e4rin yst\u00e4v\u00e4. Kyseinen olut oli 5,7%, muttei mitenk\u00e4\u00e4n liian vahvan makuinen, sopivasti happoja ja inkiv\u00e4\u00e4rin yty\u00e4! Oluessa ei ole k\u00e4ytetty aromia, vaan ihan tuoretta, k\u00e4sin kuorittua ja murskattua inkiv\u00e4\u00e4ri\u00e4. Hiisill\u00e4 ei k\u00e4ytet\u00e4 ollenkaan aromipulloja, vaan aitoa tavaraa. Inki on my\u00f6s gluteeniton tuote, sill\u00e4 sen valmistuksessa on k\u00e4ytetty apuna proteiininpilkkojaentsyymi\u00e4, joka on sy\u00f6nyt gluteenin pois.<\/p>\n <\/p>\n Jos luit t\u00e4nne asti, viel\u00e4k\u00f6 olut kiinnostaa?<\/strong><\/p>\n Tatun kirjallisuust\u00e4rpit:<\/p>\n
\n<\/strong><\/p>\n<\/a>
\n<\/strong><\/p>\n<\/a>
<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/a>