Syksyn aikana vieraili nelj\u00e4 Biotalousinstituutin mets\u00e4alan asiantuntijaa Sloveniassa yhdess\u00e4 virolaisten ja latvialaisten kollegojen kanssa tutustumassa maan mets\u00e4talouteen. Vierailu liittyi EU:n ERASMUS+ vaihto-ohjelman rahoittamaan projektiin NEEFO \u2013 Network for Educated European Forest Owners. Vastaavanlaiset noin viikon kest\u00e4v\u00e4t tutustumisk\u00e4ynnit tehd\u00e4\u00e4n kaikissa osallistuvissa maissa, Latviassa, Virossa, Sloveniassa, ja viimeisen\u00e4 kohteena ensi talvena Suomessa ja erityisesti Keski-Suomessa.<\/p>\n
Slovenia on reilun 2 miljoonan kansalaisen pienialainen valtion Italian, It\u00e4vallan, Unkarin ja Kroatian v\u00e4liss\u00e4. Maa ulottuu Adrianmeren rannalta Balkanin vuoristoalueille ja Alpeille. Maalla on 47 kilometri\u00e4 Adrianmeren rantaa. Huomattava osa maa-alasta kuuluu Juliaanisiin Alppeihin. Slovenia on ollut historiansa aikana niin roomalaisten kuin It\u00e4vallan Habsburgien vallassa. Slovenia kuului Jugoslaviaan vuosina 1918\u20131990 ja erosi siit\u00e4 lyhyen sodan j\u00e4lkeen. Nykyisin maa kuuluu Natoon ja EU:hun ja sill\u00e4 on euro valuuttana. P\u00e4\u00e4kaupunki on Ljubljana. Rion olympialaisissa maa sai yhden kullan, kaksi hopeaa ja yhden pronssin.<\/p>\n
Sloveniassa vierailun j\u00e4rjestelyist\u00e4 vastasivat Slovenian Forestry Institute ja Slovenian Forestry Service. Viiden p\u00e4iv\u00e4n ohjelmaan sis\u00e4ltyi varsin kattava katsaus liittyen mets\u00e4talouden eri ulottuvuuksiin: hallintoon, mets\u00e4nhoitoon, puun korjuuseen, puunjalostukseen, metsien virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, koulutukseen ja mets\u00e4talouden haasteisiin. Retkeilykohteet sijaitsivat maan l\u00e4nsi- ja pohjoisosissa, sis\u00e4lt\u00e4en p\u00e4\u00e4kaupungissa Ljubljanassa sijaitsevat organisaatioiden p\u00e4\u00e4majat. Juliaanisilla Alpeilla tutustuttiin turismin ulottuvuuksiin. Alempana karstimailla esiteltiin metsitysohjelmia, mets\u00e4n kasvatusta ja mets\u00e4palojen torjuntaa. Adrianmeren vaikutuspiiriss\u00e4 katseltiin parin vuoden takaisen j\u00e4\u00e4sateen aiheuttaman mets\u00e4tuhon j\u00e4lki\u00e4. Vierailukohteina olivat my\u00f6s mets\u00e4oppilaitos, kuitulevytehdas ja yliopiston biopolttoaineiden laboratorio. Vierailtiinpa jopa pien-CHP \u2013laitoksella, joka perustui termiseen kaasutukseen. Ohjelmaan suunnitellut puunkorjuun\u00e4yt\u00f6kset vuoristossa eiv\u00e4t toteutuneet sateisen s\u00e4\u00e4n vuoksi.<\/p>\n
Puuntuotannoltaan maa on hieman suurempi kuin Keski-Suomen maakunta, mutta puunjalostuksessa lilliputti verrattuna Keski-Suomen puunjalostuslaitoksiin. Mets\u00e4maata on noin 1,2 Mha (K-S 1,45 Mha), joka on l\u00e4hes 60 % maa-alasta. Mets\u00e4alan kasvu on ollut voimakasta viime vuosikymmenin\u00e4. Jo roomalaisten ajalta l\u00e4htien metsi\u00e4 on ylihakattu, joka on johtanut laajoihin puuttomiin alueisiin. 1900-luvulla k\u00e4ynnistyneet metsitysohjelmat ovat palauttaneet mets\u00e4t alueille, joilla ei ole maatalousk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Nykyisin py\u00f6kki on valtapuuna, mutta kuusta ja tammea esiintyy my\u00f6s runsaasti. Mustam\u00e4nty\u00e4 (Pinus Nigra) on istutettu erityisesti karstimaille luonnonsuojelullisista syist\u00e4. Kaikkiaan 71 eri puulajia l\u00f6ytyy luontaisena Slovenian alueelta.<\/p>\n
Mets\u00e4t kasvavat 8,4 Mm3 (7,1 m3 \/ ha) vuodessa ja keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen puum\u00e4\u00e4r\u00e4 on varsin korkea, 285 m3 \/ ha. 75 % metsist\u00e4 on jo yksityisess\u00e4 omistuksessa. Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 omistajataho on valtio. Yksityist\u00e4misprosessi jatkuu edelleen ja v\u00e4hent\u00e4nee valtion omistusta noin 20 prosenttiin. Yksityisten mets\u00e4omistukset ovat varsin pieni\u00e4, keskim\u00e4\u00e4rin 2,7 ha. Alle 30 % tiloista on yli 5 hehtaaria. Suunnitteen mukainen hakkuupotentiaali on 5,7 Mm3 vuodessa, mutta toteutus on j\u00e4\u00e4nyt 4 Mm3 tai alle. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on kielt\u00e4nyt avohakkuut, jollaisiksi tulkitaan yli 0,5 ha hakkuualat, jo vuodesta 1947 l\u00e4htien. Puuta korjataan poimintahakkuina, pienaukkohakkuina ja kaistalehakkuina.<\/p>\n
Yleissilm\u00e4ys metsiin antoi vaikutelman, ett\u00e4 jatkuvan kasvatuksen tasapainoa ei oltu saavutettu, vaan puusto oli p\u00e4\u00e4osin eritt\u00e4in j\u00e4re\u00e4\u00e4 ja vanhenevaa vallitsevaa latvuskerrosta. Alla saattoi esiinty\u00e4 pient\u00e4 tammen taimikkoa, mutta muut latvuskerrokset puuttuivat tai olivat edustettuina harvoilla pienaukoilla. Sen sijaan maassa yleisesti esiintyvill\u00e4 mets\u00e4paloalueilla oli normaali mets\u00e4suggessio k\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n
Puuston korjuu on aika tehotonta ja ty\u00f6valtaista. P\u00e4\u00e4menetelm\u00e4n\u00e4 on moottorisahalla teht\u00e4v\u00e4 kaato, karsinta ja katkonta, ja maataloustraktorilla teht\u00e4v\u00e4 vinssijuonto. T\u00e4t\u00e4 ennen mets\u00e4ammattilainen on k\u00e4ynyt merkitsem\u00e4ss\u00e4 poistettavat puut. Vain 10 % hakkuista tehd\u00e4\u00e4n motolla. Mets\u00e4kuljetusta helpottamaan rinteisill\u00e4 maastoilla tasataan er\u00e4\u00e4nlaisia juontouria tai \u2013pengerryksi\u00e4. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4 on, ett\u00e4 traktori ei saa poistua uralta. Jyrkill\u00e4 vuorten rinteill\u00e4 puut kuljetetaan tien varteen kaapelihisseill\u00e4. Uudistaminen pyrit\u00e4\u00e4n etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n luontaisesti alikasvoksena. Mets\u00e4paloalueilla joudutaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s kylv\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Parina viime vuonna puun korjuu on ylt\u00e4nyt enn\u00e4tykseen, noin 5 miljoonaan kuutioon vuodessa, johtuen erityisesti j\u00e4\u00e4sateen aiheuttamasta tuhosta ja sit\u00e4 seuranneesta hy\u00f6nteistuhosta. 2,7 miljoonaa kuutiota menee vientiin, l\u00e4hinn\u00e4 It\u00e4valtaan ja Italiaan. Maassa on joukko pieni\u00e4 sahoja ja hakekattiloita sek\u00e4 yksi MDF \u2013tehdas, Lesonit, jonka tuotanto perustuu m\u00e4rk\u00e4prosessiin.<\/p>\n
Mets\u00e4talouden harjoittamista rajoitetaan eritt\u00e4in paljon erilaisilla suojeluohjelmilla. L\u00e4ht\u00f6kohtana on biologisen monimuotoisuuden maksimoiminen ja turvaaminen sallimalla ainoastaan jatkuva kasvatus mets\u00e4nhoitomenetelm\u00e4n\u00e4. Huomattava osa metsist\u00e4 kuuluu my\u00f6s Natura 2000 \u2013ohjelmaan. Maassa on yksi kansallispuisto, Triglav, joka on saanut nimens\u00e4 vuoriston korkeimman huipun (2864 m) mukaan. Puiston koko on 880 neli\u00f6kilometri\u00e4 ja sen on p\u00e4\u00e4asiassa vuoristoa. Slovenian metsiss\u00e4 vallitsee varsin suuri biologinen monimuotoisuus erilaisten kasvuolosuhteiden johdosta. Jopa karhuja ja susia esiintyy varsin yleisesti. Turismi on yksi maan keskeisist\u00e4 tulonl\u00e4hteist\u00e4.<\/p>\n
Karstialue muodostaa merkitt\u00e4v\u00e4n kokonaisuuden Slovenian maa-alasta (429 km2). Kyseess\u00e4 on kalkkikivilaakio, joka nousee ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maastoa ylemm\u00e4ksi. Kalkkikiven reagointi veden kanssa aiheuttaa ajoittain maan sortumia, mik\u00e4 tekee alueella asumisen jossain m\u00e4\u00e4rin vaaralliseksi. Alueella esiintyy my\u00f6s ns. bora \u2013tuuli, jonka nopeus voi nousta 240 km tunnissa. Yksi kolmannes Karstialueesta on metsitetty. Erityisen kuuluisaksi alueen tekev\u00e4t sen kalkkikiviluolat. Mets\u00e4palot vaivaavat Karstialuetta. Yli 90 % Slovenian mets\u00e4paloista tapahtuu siell\u00e4 ja rannikkoalueella. Kaikkiaan maassa palaa vuosittain keskim\u00e4\u00e4rin 700 ha mets\u00e4\u00e4, p\u00e4\u00e4osin ihmisen aiheuttamissa paloissa.<\/p>\n
Slovenian mets\u00e4talous kohtasi nykyajan suurimman katastrofinsa vuonna 2014, kun tammi \u2013 helmikuun vaihteessa satoi useana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 alij\u00e4\u00e4htynytt\u00e4 vett\u00e4. Se kuorrutti kaiken jopa yli 10 cm paksulla j\u00e4\u00e4kerroksella. S\u00e4hk\u00f6linjat katkesivat, tiet muuttuivat liikenn\u00f6intikelvottomiksi, ja 9,3 miljoonaa kuutiometri\u00e4 puustoa tuhoutui metsiss\u00e4. Pahin tuho kohdistui maan lounaisosaan ja Postojnan alueelle. Muuallakin tuhoja syntyi, sill\u00e4 ilmi\u00f6 kohdistui yli 600\u00a0000 hehtaarin mets\u00e4alueelle. V\u00e4litt\u00f6m\u00e4n tuhon suuruus oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 214 miljoonaa euroa. T\u00e4t\u00e4 on seurannut laajeneva hy\u00f6nteistuho. Kaarnakuoriaistuhot viisinkertaistuivat yli 2 miljoonaan kuutioon vuodessa. Tuhojen korjaamiseksi on laadittu restaurointiohjelma, joka muun muassa velvoittaa mets\u00e4nomistajat korjaamaan hy\u00f6nteisten vaurioittamat puut pois mets\u00e4st\u00e4, mutta ilmi\u00f6 etenee vauhdilla ja kaikkialle ei ole mahdollista menn\u00e4 puuta korjaamaan, esim. jyrkille rinteille.<\/p>\n
Ekskursiolle osallistuivat Laura Vertainen, Jaakko Tukia, Tero Vesisenaho ja Markku Paananen Biotalousinstituutista 4. \u2013 9.9.2016.<\/p>\n
Kirjoittaja ja kuvat: Markku Paananen<\/em><\/strong><\/p>\n Soca \u2013joki on suosittu retkeilykohde ja kuuluisan marmoritaimenen kotipaikka.<\/p>\n Vuoriston retkeilymahdollisuuksia selostetaan retkikunnan osallistujille Vrsic\u2019n solassa.<\/p>\n J\u00e4\u00e4sade tuhosi laajoja mets\u00e4alueita talvella 2014. Kuva Markku Paananen<\/p>\n Gaj Les \u2013yhti\u00f6n puukaasuvoimala Kranj\u2019n kaupungissa.<\/p>\nTunnelmapaloja ekskursiolta<\/h3>\n
![\"soca-joki\"](\"http:\/\/blogit.jamk.fi\/tarvaalantarinoita\/files\/2016\/11\/Soca-joki.jpg\")
<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n