Vastik\u00e4\u00e4n julkaistu Kansallinen ennakointi Suomessa 2020 (2019) -raportti antaa Suomen viranomaisille sapiskaa. Sen mukaan viranomaisilla on taipumus ennakoida enimm\u00e4kseen sellaista, mik\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti toteutuu. Eli ennakoidaan jo meneill\u00e4\u00e4n olevia kehityskulkuja, mutta yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 asioita ei juurikaan noteerata. Ja sellainen olikin jo iduillaan raportin julkaisuhetkell\u00e4 joulukuussa 2019, Kiinassa tunnistettu koronavirus.<\/p>\n
Hyvinvointiyhteiskuntamme on muuttumassa, ja ehk\u00e4 nopeammin kuin koskaan aiemmin. Poikkeuksellista on, ett\u00e4 muutoksen perussyy, prime mover ei palaudu perinteisiin megatrendeihin sen paremmin kuin politiikkaan, talouteen tai teknologiaan, vaan Covid-19 viruksen synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n pandemiaan. Pandemia vaikuttaa talouteen, muuttaa ty\u00f6nteon tapoja, teollisuuden ja palvelujen rakenteita sek\u00e4 uudistaa julkista hallintoa ja sen tuottamia hyvinvointipalveluja. Koronapandemian yksi seuraus saattaa olla se, ett\u00e4 kaikki sen vuoksi tehdyt toimet saavat ihmiset huomaamaan, miten moneen asiaan voikin itse asiassa vaikuttaa. (Futures Platform 2020)<\/p>\n
Pandemian alkushokkia seuraa toipuminen, mutta tuskin paluu edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n maailmaan. Toipumisen my\u00f6t\u00e4 uusi ajattelu ja disruptiiviset innovaatiot saavat tukevan jalansijan. Disruptiivinen innovaatio on innovointia, joka tuhoaa olemassa olevia rakenteita, markkinoita, palveluja – mutta samalla synnytt\u00e4\u00e4 aivan uudenlaisia rakenteita, toiminnan muotoja ja ratkaisuja. Ilmi\u00f6n\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei ole mitenk\u00e4\u00e4n uusi \u2013 innovaatioita ja talouden pitk\u00e4n aikav\u00e4lin muutoksia tutkinut Joseph Schumpeter muotoili luovan tuhon k\u00e4sitteen jo 1939 – mutta vuonna 1995 Clayton M. Christensen tarjosi ilmi\u00f6lle selityksen: kyse ei ole niink\u00e4\u00e4n teknologiasta vaan prosessista, joka sallii joidenkin tuotteiden ja tuotannontekij\u00f6iden nousta disruptiivisiksi, yhteiskuntaa, palveluja, teollisuutta uudistaviksi innovaatioiden klusteriksi.<\/p>\n
Digitalisaatio eli tieto- ja viestint\u00e4tekniikan uudet ratkaisut, robotit, automatisaatio sek\u00e4 teko\u00e4ly muuttavat julkisten palvelujen tuotantotapoja sek\u00e4 vaikuttavat itse palvelutapahtuman sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Kuluneen vuosikymmenen aikana Suomessa on k\u00e4ynnistetty lukuisia hankkeita maaseudun digitalisaation edist\u00e4miseksi, sill\u00e4 digitalisaatio tuo palvelut l\u00e4helle, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kustannuksia ja sujuvoittaa prosesseja maaseudulla, miss\u00e4 niin yksityiset kuin julkisetkin palvelut muuttuvat nopeasti ja et\u00e4isyydet fyysisiin palvelupisteisiin kasvavat.<\/p>\n
Palvelujen osalta digitalisoinnin keskeisen\u00e4 perusteena on ollut uudenlaisista tuotantotavoista syntyv\u00e4t taloudelliset s\u00e4\u00e4st\u00f6t. Lis\u00e4ksi katsotaan, ett\u00e4 digitalisaatio itsess\u00e4\u00e4n tukee hallinnon prosesseja ja parantaa pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 palvelujen laatua. Niiden uskotaan my\u00f6s edist\u00e4v\u00e4n aktiivisempaan dialogia palveluntarjoajan ja asiakkaan v\u00e4lill\u00e4. Toisaalta digitalisaatioprosessia on kritisoitu niin eriarvoistamisesta kuin perinteisten palvelumuotojen katoamisesta.<\/p>\n
Totta onkin, ett\u00e4 usein juuri ne erityisryhm\u00e4t, jotka julkisia palveluita aktiivisesti k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, eiv\u00e4t omaa taitoja tai mahdollisuutta hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 uusia kanavia. Ja sekin, ett\u00e4 digitalisaation taloudelliset kerrannaisvaikutukset eiv\u00e4t ole olleet \u2013 ainakaan viel\u00e4 \u2013 niin merkitt\u00e4vi\u00e4 kuin edelt\u00e4 k\u00e4sin arvioitiin. Mutta kun terveyspalvelut pelkistyv\u00e4t vain v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n, niin t\u00e4ll\u00e4 on pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 tuhoisia seurauksia niin kansalaisten el\u00e4m\u00e4nlaadun kuin palveluntarpeen kasvun n\u00e4k\u00f6kulmasta, ja siten v\u00e4liaikaisellakin palvelujen supistumisella voi olla pitk\u00e4llekin ulottuvia vaikutuksia muun muassa lis\u00e4\u00e4ntyneiden kustannusten muodossa. T\u00e4m\u00e4n pit\u00e4isi viimeist\u00e4\u00e4n motivoida niin palveluntarjoajia kuin asiakkaitakin digiloikkaamaan toden teolla.<\/p>\n
Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne tuo n\u00e4kyv\u00e4ksi palvelurakenteeseen luontevasti juurtuneiden ja sujuvien et\u00e4l\u00e4sn\u00e4olopalvelujen arvon, jos palveluja halutaan edelleen tuottaa mahdollisimman kattavasti. Kun hoidon tarpeen arviointi tai kroonisen sairauden seurantak\u00e4ynti voidaan hoitaa et\u00e4yhteyden v\u00e4lityksell\u00e4 ilman fyysist\u00e4 k\u00e4ynti\u00e4 terveyskeskuksessa, on sanomattakin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 siit\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t kaikki tahot. T\u00e4ll\u00e4 on kerrannaisvaikutuksia niin palvelujen laatuun kuin kustannuksiinkin. (Timonen 2004)<\/p>\n
On tietenkin selv\u00e4\u00e4, ettei et\u00e4\u00e4lt\u00e4 tuotettua palvelua voida soveltaa jokaiseen tilanteeseen. On kuitenkin monia tilanteita, mihin esimerkiksi vallitsevassa poikkeustilanteessa et\u00e4palvelut jo maalaisj\u00e4rkisestikin arvioiden soveltuvat erinomaisesti. Yksin\u00e4inen ik\u00e4ihminen saa kotiinsa audiovisuaalista teknologiaa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vapaaehtoisen seuraa, diakoniaty\u00f6ntekij\u00e4n k\u00e4ynnin tai hoitajan tarkastamaan vointiaan. L\u00e4\u00e4k\u00e4rin tai hoitajan vastaanotolla voidaan k\u00e4yd\u00e4 et\u00e4yhteydell\u00e4. Erilaiset terapia- ja mielenterveyspalvelut s\u00e4ilyv\u00e4t kansalaisten saatavilla. Tukity\u00f6t\u00e4 esimerkiksi p\u00e4ihdekuntoutujien kanssa voidaan jatkaa. Lista on pitk\u00e4.<\/p>\n
Niin julkiset kuin yksityisetkin sosiaali- ja terveysalan toimijat tarjoavat jo nyt monipuolisesti erilaisia et\u00e4l\u00e4sn\u00e4olon mahdollistavia palveluja ymp\u00e4ri Suomen, mutta n\u00e4iden palvelujen kehitt\u00e4minen on edelleen hyvin kirjavaa, ja riippuvaista muun muassa kuntien osaamisp\u00e4\u00e4omasta ja strategioiden tulkinnasta sek\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevista resursseista, mutta my\u00f6s palvelua kuluttavien ihmisten digitaidoista ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevista v\u00e4lineist\u00e4. \u00c4lypuhelin oli vuonna 2018 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 80% v\u00e4est\u00f6st\u00e4, mutta mit\u00e4 vanhempaa v\u00e4est\u00f6\u00e4 tarkastellaan, sen pienempi prosentuaalinen osuus on. 65-74-vuotiaista vain 59%:lla ja 75-89-vuotiaista vain 24 %:lla on matkapuhelin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Kun tarkastellaan sit\u00e4, miten suuri osa on Tilastokeskuksen (2018) mukaan k\u00e4ytt\u00e4nyt verkkoa puheluiden tai videopuheluiden soittamiseen, laski prosenttiosuuden 65-74-vuotiaiden ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4 21% ja 75-89-vuotiaiden ryhm\u00e4ss\u00e4 9%. (Tilastokeskus, 2018) Edell\u00e4 mainittujen lukujen valossa on siis t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 perinteiset palvelut ovat edelleen saavutettavuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta olemassa, mutta et\u00e4yhteytt\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4 palveluja tulisi kehitt\u00e4\u00e4 voimakkaasti niiden rinnalla. Tulee olemaan mielenkiintoista n\u00e4hd\u00e4, miten paljon polttoainetta koronakriisi heitt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 et\u00e4palvelujen kehitt\u00e4miseen ett\u00e4 vaikkapa ik\u00e4\u00e4ntyvien kansalaisten digitaitojen kehittymiseenkin.<\/p>\n
Maaseudun julkisten palvelujen kehitys kulkee kohti digiaikaa. Keskittyminen tietoliikeyhteyksien rakentamiseen on ainakin osin est\u00e4nyt n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 niit\u00e4 mahdollisuuksia, joita sis\u00e4ll\u00f6n tuotannon, robotisaation, teko\u00e4lyn ja \u00e4lykk\u00e4\u00e4n automaation hy\u00f6dynt\u00e4minen tarjoaa palvelujen kehitt\u00e4miselle. Robottien asteittainen kehittyminen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa huomioon valmistellessa suuntaviivoja ja strategioita tulevaisuuden palveluj\u00e4rjestelm\u00e4lle. On tietenkin vaikea tehd\u00e4 tarkkoja suunnitelmia, koska teknologia usein kehittyy hypp\u00e4yksitt\u00e4in ja joskus outoja sivupolkuja pitkin, sill\u00e4 et\u00e4- ja \u00e4lyteknologian disruptiivinen muutos luo uutta ja tuhoaa vanhaa. Mutta sill\u00e4 on merkityst\u00e4, mink\u00e4laisia asioita viemme eteenp\u00e4in ja mill\u00e4 tavalla kehityst\u00e4 johdetaan.<\/p>\n
Millaisia tulevaisuudenn\u00e4kymi\u00e4 robotiikka sitten tarjoaisi? Esimerkiksi ohjelmistorobotiikan kehityksen my\u00f6t\u00e4 asiakaspalvelu ja neuvonta ovat jo nyt yh\u00e4 selke\u00e4mmin muuttumassa botti -avusteiseksi. Puheentunnistuksen ja kognitiivisen ohjelmistorobotiikan kehittyess\u00e4 yh\u00e4 useampi asiakaspalveluteht\u00e4v\u00e4 siirtyy kokonaan bottien hoidettavaksi. Rutiininomaisista tieto- ja neuvontateht\u00e4vist\u00e4 ihmisen tulee siirty\u00e4 uustietoty\u00f6h\u00f6n eli uutta arvoa luovien konseptien muotoiluun. Jatkossa koneoppimisen ja syv\u00e4oppimisen ansiosta moni ty\u00f6 siirtyy kokonaan roboteille. Koneoppiva ohjelmistorobotti oppii teht\u00e4v\u00e4n ihmisen ty\u00f6t\u00e4 seuraamalla ja on tavoitettavissa jokaisen viikonp\u00e4iv\u00e4n jokaisena tuntina.<\/p>\n
Prosessin toteuttaminen vaatii maaseudun toimijoilta tahtotilaa ja yhteiskehitt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 voimavarojen koontia.\u00a0 Julkisen sektorin merkitys alustojen luojina ja data-aineistojen tarjoajana on keskeinen, yhdistykset ja j\u00e4rjest\u00f6t taas kanavoivat vapaaehtoisty\u00f6t\u00e4, naapuriapua ja neuvontaa. Palveluja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kansalaiset taas tarvitsevat laitteita, asiallista tietoa, tukea ja ohjausta sek\u00e4 luottamusta j\u00e4rjestelmiin ja teknologiaan. Esimerkiksi et\u00e4vastaanottoa potilaille tarjosi THL:n selvityksen mukaan vuonna 2014 alle 10 % ja vuonna 2017 hieman alle 30 % julkisen perusterveydenhuollon organisaatioista. Sosiaalihuollon palveluja tarjottiin useammin videoneuvottelutekniikkaa hy\u00f6dynt\u00e4en. Vuonna 2014 kunnista yli 10 % tarjosi sosiaalipalveluja et\u00e4palveluina, vuonna 2017 luku oli jo yli 40 %. (Hypp\u00f6nen ym. 2018).<\/p>\n
Pandemia tuo kiinnostavalla tavalla n\u00e4kyv\u00e4ksi digitaalisuutta hy\u00f6dynt\u00e4vien palvelujen kehitt\u00e4misen tarpeen. On mielenkiintoista seurata, miten poikkeustilanne vaikuttaa sen j\u00e4lkeiseen digi -palvelujen kehitt\u00e4misen tahtotilaan niin palvelun tarjoajien, ratkaisuja tarjoavien yritysten kuin palvelua kuluttavien asiakkaidenkin taholta. Viesti erilaisia s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 palveluja ja et\u00e4hoitoratkaisuja tarjoavilta yrityksilt\u00e4 on jokaiselta sama: Koronatilanne on r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4nyt et\u00e4yhteytt\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vien palvelujen kysynn\u00e4n ja her\u00e4tt\u00e4nyt palveluja tarjoavat tahot kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n et\u00e4l\u00e4sn\u00e4oloa mahdollistavia ratkaisuja pikavauhtia. Vallitseva poikkeustila on tuonut n\u00e4kyv\u00e4ksi my\u00f6s sen, miten toimivilla palveluilla voidaan parhaassa tapauksessa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti julkisten ja yritysten tarjoamien palvelujen haavoittuvaisuutta haastavissa toimintaolosuhteissa.<\/p>\n