Mentalisaatio. Niin mikä?

En valitettavasti päässyt sille kerralle mukaan, kun toiset oli käsitellyt aihetta mentalisaatio, mutta olen pohtinut tätä itsekseni jo useamman päivän ajan. En ollut koskaan kuullutkaan ko. termiä ja google on ollut kovassa käytössä viime päivinä. Olen lukenut aiheesta, pohtinut sitä, koittanut yhdistää sitä teoriasta käytäntöön ja tuntenut epäuskoisia hetkiä sisäistää tätä asiaa.

Loppujenlopuksihan tämä on juuri sitä, mitä käymme jokainen läpi päivittäin eri tilanteissa. Niin karkealta kuin se kuulostaakin (ja sovellan tätä nyt eläimeen, en ihmiseen), niin itse kävin mentalisaatiota läpi viimeksi tänä aamuna koiran kanssa. Koira tuli herättämään minut klo 7 sunnuntai-aamuna…voitte varmaan kuvitella sen tunteen!  Ei ihan ensimmäisenä ollut mielessä ilosta kiljuen hypähtää sängystä pois ja lähteä ulos. Kuitenkin nousin ja lähdin, kun tiesin koiralla olevan hädän. Siinä kenkiä pukiessa mietin mielessäni, että nyt ei sitten olla kauaa, se on pikapissa ja takas sisälle. Koira pomppi jaloissani innoissaan ”mennään jo, joko mennään, mennäänkö jo”-asenteella.

Ulko-ovesta astuttiin ulos ja koira lähti innoissaan juoksemaan uudessa, vasta sataneessa lumessa eteenpäin. Kauhea kiire oli pissalle, mutta myös kova kiire nauttimaan tuosta niin ihmeellisestä lumesta jota yön aikana oli satanut. Itseltäni katosi siinä vaiheessa kaikki maailman murheet mielestä, väsymys ja ärsytys aikaisesta heräämisestä ja nautin kauniista lumisesta maisemasta sekä koirani innostuneesta tavasta tutkia maailmaa. Enää minullakaan ei ollut kiire takaisin nukkumaan, vaan tehtiin siinä sitten pitkä aamulenkki. (Mentalisaatio koskee kuitenkin nimenomaisesti mielen tiloja ja kohdistuu sekä itseen että toisiin. Se edellyttää laajoja kognitiivisia kykyjä, kuten huomion keskittämistä, ja tunne-elämän kykyjä kuten kykyä empatiaan. Mentalisaation käsite on kuitenkin empatian käsitettä laajempi. Empatia sisältää kyvyn tunnistaa toisen ihmisen tunnetila, samaistua ja reagoida siihen. Mentalisaatio sisältää empatian toisia ja itseä kohtaan sekä kyvyn säädellä tunnetta. Mentalisaatio kohdistuu tunteiden lisäksi myös muihin mielen tiloihin kuten tarkoitusperään ja toiveisiin.)

Toisen esimerkin kautta kävin tätä mentalisaatiota läpi eräänä päivänä harjoittelussa. Olin hoitanut tätä potilasta muutamana päivänä ja eräänä aamuna kävin viemässä hänelle aamulääkkeitä ja siinä sitten ihan yht´äkkiä potilas kysyi, että olisiko minulla hetki aikaa, hän haluaisi kertoa yhden asian. Näin potilaan silmissä epäuskon ja pelon, joten totesin, että juuri nyt minulla ei ole kiire minnekkään ja ehdin hyvin kuuntelemaan. Potilas oli ollut isossa operaatiossa jossa oli leikattu pois syöpää. Hän alkoi kertomaan omaa tarinaansa siitä lähtien, kun hän istui ensimmäisen kerran lääkärin vastaanotolla ja sai kuulla ikävät uutiset. Hän kertoi koko sen matkan mitä oli käynyt läpi erilaisia toimenpiteitä ja tunteita.Hän kertoi siitä, miltä elämä tällä hetkellä tuntuu kun lääkäri oli kertonut leikkauksen menneen hyvin ja potilaalla alkaisi nyt uusi ja muuttunut elämä.

Siinä sitten kokemattomana, tulevana sairaanhoitajana kuuntelin tarinaa, kävin kaikki mahdolliset tunteet sisälläni läpi, peilasin niitä potilaan tunteisiin, mietin mitä sanoisin, sanoisinko mitään? Osaisinko tässä tilanteessa valita oikeat sanat ja miten osaisin rohkaista ja kannustaa potilasta uuden ja pelottavan edessä? Jostain kuitenkin löysin oikeat sanat ja siinä sitten potilaan kanssa yhdessä käytiin läpi tätä tilannetta, yhdessä pohdittiin kaikkia niitä tunteita mitä koko tämä tilanne oli potilaassa ja hänen lähipiirissä aiheuttanut. Tilanne päättyi siihen, että potilas kiitti hymyssä suin minua kuuntelemisesta ja kannustamisesta. Hän koki tämän keskustelumme pohjalta olevansa rohkeampi kohdata elämä ja sen tuomat haasteet. (Vaikeissa ja ristiriitaisissa ihmisten välisissä tilanteissa mentalisaatio auttaa pysähtymään ja miettimään toisen ihmisen perspektiiviä samaan tilanteeseen. Sellaiseen kykeneminen vähentää tilanteesta aiheutuvaa stressiä ja sen traumatisoivaa vaikutusta. Hyvä mentalisaatiokyky parantaa todennäköisyyttä tulla ymmärretyksi ja ymmärtää toista ihmistä. Se parantaa kykyä säädellä omia tunnetiloja ja rauhoittaa itseään ja luo sitä kautta joustavuutta ja vakautta ihmissuhteisiin. Pitkälle kehittynyt mentalisaatiokyky liittyy keskeisesti turvalliseen kiintymykseen, jollaiseen myös hyvä hoitosuhde pyrkii. Turvallisen kiintymyksen pohjalta yksilö rohkenee tutkia myös onnettomia ja vaikeita asioita elämässään ja uskaltautuu pohtimaan toisen ihmisen mieltä.)

 

Löysin hyvän artikkelin aiheesta ja kursivoidut tekstit tässä omassa kirjoituksessani olen kopioinut suoraan tuolta

http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2015/11/duo12278

 

3 kommenttia

  1. Kerroit hyviä esimerkkejä aiheesta. Vaikka et kyseiselle kontaktitunnille päässyt mukaan niin kirjoituksesi perusteella olet ymmärtänyt mitä mentalisaatio tarkoittaa. Hyvä!

  2. Oli mukava lukea pohdintojasi mentalisaatiosta. Tuot kiinnostavien esimerkkien valossa esiin sen näkymistä arjessa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa -oli sitten kyseessä ihminen tai vaikka eläin. Lyhyesti sen voisi kiteyttää sanoihin ”kyky pitää toisen mieli mielessä”. On valitettavaa ettei sitä kaikilla ole, eikä ainakaan samassa määrin. Se on kuitenkin taito/ominaisuus, jota voi kehittää. Alkujaan sillä on tarkoitettu lapsen ja vanhemman välistä mentalisaatiota tai ihmisiä, joilla on kiintymyssuhde toisiinsa. Mitä paremmin vanhempi tavoittaa lapsen mielen, sitä paremmin hänen mentalisoi. Jos mietit kaltoinkohtelevaa vanhempaa, miten hän tavoittaa lapsen mielen? Miltä lapsesta mahtaa tuntua, miten tällaiset kokemukset häneen vaikuttavat jne.. Kognitiivisen psykoterapian puolella käytetään enemmän käsitettä metakognitiviiset taidot, joka on ammattilaisen ja potilaan/asiakkaan välillä sama asia. Näitä taitoja on luokiteltu neljään luokkaan, johon meidät ammattilaisetkin voi luokitella. Tätä kannattaa tarkastella siten, että kyky ei aina ole samanlainen, vaan jo väsymysken vuoksi saatamme tipahtaa tässä tasossa huimasti. Tulisiko sinulle jotakin esimerkkiä, jossa olet tipahtanut tästä pois omassa elmässä tai työelämässä, etkä ole kyennyt mentalisoimaan? Tätä kannattaa tarkastella oman elämän /skeemojen aktivoitumisen tai asiakkaan/potilaan skeemojen tai vuorovaiktuksen valosta? Onko jokin tunne sellainen esimerkiksi minulle, että minun on vaikea silloin pitää toisen mieli mielessä? Esimerkiksi pelon viriäminen voisi olla sellainen.

    • Kiitos kommentistasi, sait ajatuksia sillä heräämään. Aloin miettimään noita esimerkkejä ja tuntui, että niitä alkoi putkahdella mieleen sieltä täältä. Työssäni olen varmasti törmännyt tuohon, että juuri esim. väsymyksen vuoksi en ole pystynyt mentalisoimaan sillä hetkellä. Samoin kuin tänään oli kanssasi puhetta epävakaasta persoonallisuushäiriöstä, niin nyt kun tutkin tuota mentalisaatiota lisää, löysin artikkelin jossa hyvin tuodaankin tuota epävakaiden ihmisten mentalisaatiokyvyn puutetta. Siinä yksi solmu joka taas aukesi mielessäni ja antoi uudenlaisen näkökulman ymmärtää heitä. Näin ne ahaa-elämykset syntyy! 😀 Tässä vielä linkki artikkeliin: http://www.dila.fi/files/1116/Mentalisaatio_-_kyky_pitaa_mieli_mielessa.pdf