Päihteiden vaikutus nuoren kasvuun ja kehitykseen

Olen joskus tehnyt kahden muun opiskelijan kanssa Jamk:n avoimiin opiskelumateriaaleihin tästä aiheesta tiiviin paketin. Ajattelin palautella sitä mieleen nyt kun työskentelen nuorten parissa ja siellä nuo päihteet näyttäytyvät suuressa roolissa arkea. Erityisesti tupakka ja alkoholi, mutta myös kannabis ja jossain määrin myös ns. kovat aineet kuten amfetamiini.

Käsittelimme aikaisemmassa työssämme päihteiden vaikutusta nuoren kasvuun ja kehitykseen, koska päihteiden käyttö aiheuttaa vakavia terveyshaittoja ja vaurioita etenkin nuorena. Päihteillä tarkoitimme aineita tai valmisteita, jotka aiheuttavat väliaikaisia muutoksia ihmisen mielialaan, havainnointiin, tietoisuuteen tai käytökseen. Päihteet aiheuttavat jo nuorillakin riippuvuutta, sairauksia ja sosiaalisia ongelmia. (A-klinikkasäätiö 2014). Nuorella tarkoitimme tässä yhteydessä 13 – 17 vuotiaita.

Käsittelimme päihteiden vaikutusta nuoren psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaalisen kasvuun ja kehitykseen, sillä ihminen on psyko-fyysis- sosiaalinen kokonaisuus. Ihmisen osa-alueita tarkastellessa onkin syytä muistaa tämä, sillä ihmisessä on lukuisia kytkentöjä osatoiminnasta toiseen ja heijastusvaikutusten ketjuja. (Pedanet 2013.) Tällä tarkoitimme sitä, että päihde ei vaikuta vain yhteen ihmisen osa-alueeseen vaan vaikutukset ovat kokonaisvaltaisia.

Jo aikaisemmin kirjoittamassani blogitekstissä pohdin motivoivaa keskustelua nuorten kanssa työskennellessä. Omasta kokemuksestani päihteiden osalta motivoiva keskustelu tuntuu todella haasteelliselta. Olen pohtinut monesti, että mikä saa nuoren kokeilemaan päihteitä aina kerrasta toisen jälkeen? Miksi esimerkiksi yhden tai kahdenkin huonon kokemuksen jälkeen nuoret aina palaa takaisin päihteisiin? Miksi esimerkiksi tupakanpolton vaaroista kertominen menee lähes aina ”kuuroille korville” ja miksi nuoret eivät ajattele omaa terveyttään? Voisiko kyseessä olla ryhmäilmiö? Vai onko tutkimustulokset nuorten tupakoinnin vähentämisestä oikeasti totta? Ehkä katukuvassa nuoret vähemmän polttavat tupakkaa tai käyttävät alkoholia, mutta kyllä sellaisiakin nuoria vielä näkyy.

Nuoruus on jo itsessään ryhmäilmiö, ja nuoret pyrkivät oma-aloitteisesti muodostamaan ryhmiä lähes kaikkialla. Suuri osa nuorten ajasta ja energiasta kuluu oman sosiaalisen paikan hakemiseen ja vahvistamiseen ryhmissä (Ryhmäilmiö-EHYT ry).
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä kehitetystä Ryhmäilmiö-menetelmästä on julkaistu v. 2015 uudistettu painos, joka soveltuu kaikkien nuorten ryhmiä ohjaavien työvälineeksi. Konkreettisen toimintamallin taustalla on ajatus siitä, että kun koululuokassa tai muussa ryhmässä on hyvä henki, vähenee tarve hakea yhteenkuuluvuuden tunnetta päihteiden avulla.
En tiedä miten tuota pystyisi hyödyntämään nuorisokodilla, koska siellä nuoret toki muodostavat yhden ryhmän, mutta mikään toiminta ei tue ryhmää eikä nuorisokodilla ole mitään yhteisöllistä toimintaa. Kuitenkin tuo opas on hyvä ja toimiva sellaisessa paikassa, jossa ehkäisevään päihdetyöhön käytetään enemmän aikaa ja resursseja.

Tupakan vaikutukset psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen

Nuorelle tupakointi on erittäin haitallista ja tupakointi moninkertaistaa nuorten todennäköisyyden sairastua mielenterveyshäiriöihin jo muutaman vuoden kuluessa tupakoinnin aloittamisesta. Tupakointi näyttäisi aiheuttavan depressiota ja erityisesti nuorten masennus ja tupakointi luultavasti kulkevat käsi kädessä. (Virkkunen 2007.)

Tupakan nikotiini tavoittaa aivot sekunneissa imeytyessään verenkiertoon ja se nostaa verenpainetta ja kiihdyttää pulssia. Suurina annoksina ja tottumattomille tupakan polttaminen voi aiheuttaa pahoinvointia sekä muita oireita esimerkiksi terva ärsyttää keuhkoputkia aiheuttaen yskää ja limaneritystä. (Youth against drugs) Nuoren tupakoitsijan syke voi olla lepotilassa jopa kaksi kertaa nopeampi, kuin tupakoimattoman nuoren. Tupakan sisältämät myrkylliset aineet aiheuttavat muun muassa kuormitusta sydämelle. Arvion mukaan askillinen tupakkaa päivässä rasittaa sydäntä saman verran kuin 40 kilon ylipaino (Nykänen 2009.)

Tupakassa oleva hiilimonoksidi sitoutuu veren hemoglobiiniin 200 kertaa hanakammin kuin happi ja seurauksena tästä kudosten hapensaanti heikentyy. Aivojen ja sydämen kudokset reagoivat tähän muutokseen kaikista voimakkaimmin. Kudosten hapensaannin heikkeneminen alentaa nuoren fyysistä suorituskykyä ja sitä kautta kestävyyttä (Hänninen, Leppälä 2014).

Nuoren ihmisen aivojen plastisuus mahdollisesti vaikuttaa edistävästi riippuvuuden kehittymiseen ja nuorena nikotiinille altistuneille on todettu aiheutuvan pysyviä muutoksia aivojen etulohkojen aivokuoreen. Lisäksi nuorten aivojen ”mielihyväradoissa” on eroavaisuuksia verrattuna aikuisen aivoihin, jonka seurauksena nuorella riippuvuuden kehittymisen riski on suurempi. Nuori kokee nikotiinin lyhytkestoiset positiiviset vaikutukset voimakkaampina ja vastenmieliset vaikutukset sekä vieroitusoireet sitä vastoin heikompina kuin aikuinen. (Hänninen, Leppälä 2014.)

Varhainen tupakan polton aloittaminen voi estää keuhkojen kehittymisen täyteen mittaansa sekä heikentää keuhkojen toimintakykyä. Tupakka aiheuttaa myös uniongelmia ja hermostuneisuutta, jotka vaikuttavat helposti nuoren koulunkäyntiin ja arkielämään. Tupakan savu huonontaa suuhygieniaa, joka näkyy hampaiden kunnon heikkenemisenä ja sitä kautta infektioriskien kasvamisena. (Hänninen, Leppälä 2014.)

Tupakointi häiritsee myös ihmisen hormonaalisia toimintoja ja seksuaalisuutta. Tytöillä kuukautiset saattavat muuttua epäsäännöllisiksi ja hedelmällisyys heikentyä. Tupakoivilla pojilla taas erektiohäiriöt ovat kaksi kertaa yleisempiä kuin tupakoimattomilla (Päihdelinkki 2005.)

Pitkäaikaistenvaikutusten lisäksi tupakka aiheuttaa myös välittömiä vaikutuksia, jotka erityisesti nuoret kokevat usein merkittävimpinä. Tällaisia ovat muun muassa sormien verenkierron hidastuminen, yskä, päänsäryt, limanerityksen lisääntyminen, epämiellyttävä haju, suun limakalvojen ärtyneisyys, akne sekä ihon oheneminen ja vanheneminen (Hänninen, Leppälä 2014).

Sähkötupakassa on nykytiedon mukaan vähemmän haitallisia aineita, kuin savukkeissa, mutta sähkötupakan käyttöön liittyy osittain samankaltaisia haittoja ja riskejä, kuin savukkeiden käyttöön. Näitä ovat esimerkiksi riippuvuuden syntyminen, hengitysteiden infektiot sekä kasvanut riski sairastua sydän- ja verisuoni sairauksiin ja syöpiin. Käyttäjien ilmoittamia haittavaikutuksia ovat olleet muun muassa rintakipu, sydämen sykkeen nousu, huimaus ja päänsärky. Sähkötupakassa nikotiini on nestemäistä ja se voi aiheuttaa vakavia myrkytysoireita joutuessaan kosketuksiin silmien tai ihon kanssa. Sähkötupakasta ei kuitenkaan ole vielä olemassa luotettavaa tutkimustietoa (Hänninen, Leppälä 2014.)

 

 Alkoholin vaikutukset psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen

Päihdeongelmaisista nuorista suurin osa kärsii samanaikaisesti myös muista mielenterveyden häiriöistä. Runsas alkoholinkäyttö sekä aiheuttaa, että on seurausta näistä häiriöistä. (THL, 2011.)

Alkoholilla on vaikutus mielen ja ihmissuhdetaitojen kehittymiseen. Säännöllinen alkoholinkäyttö aiheuttaa aivoissa toimintahäiriöitä, jotka ilmenevät esimerkiksi muistihäiriöinä, ärtyneisyytenä ja keskittymiskyvyttömyytenä. Näillä on puolestaan vaikutusta mm. nuoren oppimistuloksiin. (Nuortennetti, MLL.)

Alkoholi imeytyy ruuansulatuskanavasta verenkiertoon ja sitä kautta kaikkiin kudoksiin. Alkoholi vaikuttaa pääasiassa keskushermostoon eli aivoihin ja selkäytimeen, ja jo pienet annokset vaikuttavat keskushermostoa lamaavasti. Hermosto taas pyrkii säilyttämään toimintakykynsä ja ryhtyy automaattisesti vastustamaan alkoholin vaikutusta lisäämällä omaa ärtyvyyttään (Youth against drugs.)

Nuorten elimistössä alkoholi saattaa helposti alentaa verensokeria, kun taas aikuisilla aineenvaihdunta on kehittyneempi. Koska aivojen energiansaanti ja toimintakyky riippuvat verensokerin pitoisuudesta, alkoholin aiheuttamasta verensokerin vähentymisestä voi seurata tajuttomuus, aivovaurio tai jopa kuolema. Tällöin veren alkoholipitoisuuden ei edes tarvitse olla kovin korkea. Matala verensokeri on tavallisin lasten/nuorten alkoholimyrkytysoire ja alkoholin aiheuttaman tajuttomuuden tai kuoleman syy. Nuoren maksa hajottaa alkoholia samalla tavalla kuin aikuisen, joten alkoholin palaminen elimistössä ei ole vaaratekijä (THL 2011.)

Alkoholimyrkytys on tila, joka syntyy runsaasta alkoholin nauttimisesta liian nopeassa tahdissa. Veren alkoholipitoisuuden noustessa yli kolmeen promilleen, voidaan puhua jo suuresta myrkytyskuoleman riskistä. Alkoholin humalluttavassa vaikutuksessa on huomattavia yksilöllisiä eroja jonka nuori kokemattomuuttaan harvemmin tiedostaa ja siksi runsaan alkoholimäärän nopea nauttiminen voi aiheuttaa alkoholimyrkytyksen. Varsinaisina alkoholimyrkytyksinä pidetään tapauksia, joissa alkoholi on aiheuttanut hengityksen lamautumisen, sydämen pysähtymisen tai sammumisen seurauksena oksennukseen tukehtumisen. (Aalto-Setälä 2003). Humalan jälkeen tuleva krapula on vieroitusoire, joka merkitsee sitä, että elimistö yrittää toipua alkoholin aiheuttamasta myrkytystilasta (Youth against drugs).

Alkoholin runsas, pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa fyysisen ja psyykkisen riippuvuuden lisäksi monenlaisia ongelmia ja sairauksia (Youth against drugs). Esimerkiksi kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemisen. Aluksi kognitiiviset muutokset saattavat näkyä vain alkoholin vaikutuksen alaisuudessa, mutta myöhemmin ne voivat jäädä pysyviksi. Muutoksia tapahtuu muun muassa motoriikassa, muistissa, aloitteellisuudessa ja päättelykyvyssä. Runsas ja säännöllinen alkoholin käyttö vaikuttaa jo melko nopeasti nuoren psyykkeeseen. Ahdistus, paniikkihäiriö, pelkotilat ja masennus ovat yleisimpiä. Tälloin nuoren ajatusmaailma muuttuu epätodelliseksi ja todellisuudentau hämärtyy. Nuori ei siis halua ymmärtää täysin realistisia näkemyksiä asioista ja todellisuudesta. Myös nuoren minäkuva voi hämärtyä. (THL, 2013.) Alkoholi vaikuttaa suurelta osin myös pikkuaivojen toimintaan jotka säätelevät tasapainoa ja liikkeiden koordinaatiota. Runsaan alkoholinkäytön seurauksena pikkuaivot voivat vaurioitua pysyvästi, eikä vaurioiden korjaamiseen ole olemassa hoitokeinoa (Päihdelinkki 2005.)

Alkoholin käyttö kriittisessä kehitysvaiheessa häiritsee hormonaalista tasapainoa vaikuttaen esimerkiksi luuston, lihasten ja elinten kehittymiseen. Runsas alkoholin käyttö varhaisessa iässä voi myös hidastaa nuoren puberteetin käynnistymistä ja sukupuolielinten kehitystä. Hormonitoimintojen häiriöt voivat aiheuttaa lisäksi myös impotenssia ja hedelmättömyyttä (Samposalo 2013.) Pitkäaikainen alkoholin käyttö lisää merkittävästi haima-ja maksasairauksien riskiä. Akuutti haimatulehdus on yleinen akuutin vatsakivun aiheuttaja ja sitä voi ilmetä kaikilla, myös nuorilla. Alkoholi on usein syyllinen, sillä raju juominen lisää merkittävästi akuutin haimatulehduksen riskiä. Näiden lisäksi sydän-ja verisuonisairaudet, syöpätaudit ja sisäelinvauriot kuuluvat runsaan alkoholin käytön riskeihin (Youth against drugs). Nuoren alkoholin käyttöön liittyy myös paljon erilaisia vaaratilanteita, joita ovat muun muassa tajunnan tason lasku, muistinmenetykset sekä riskikäyttäytyminen. Riskikäyttäytymisellä tarkoitetaan esimerkiksi rattijuopumuksia, vandalismia, tappeluita ja suojaamattomia sukupuoliyhdyntöjä (Samposalo 2013.)

 

Kannabiksen vaikutukset psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen

Kannabistuotteiden (marihuona, hasis ja kannabisöljy) käyttö lisää mielenterveyshäiriöiden riskejä. Näyttäisi siltä, että kannabiksen käyttö lisää skitsofrenian ja masennuksen sairastumisen riskiä sekä lisää psykoottisia oireita. Kannabiksen pääasiallinen vaikutus on keskushermostolama, johon liittyy useimmiten mielihyvän tunne. Joillekin kannabis saattaa aiheuttaa ahdistuneisuutta ja kokevat kannabiksen käytön epämiellyttävänä. Päihtynyt on alkuun puhelias, nauravainen, ulospäinsuuntautunut ja erilaiset aistikokemukset vahvistuvat. Kannabiksen pitkäaikainen käyttö heikentää nuorilla oppimis- ja keskittymiskykyä sekä aiheuttaa muutoksia ajattelukyvyssä. Kannabis aiheuttaa lähinnä psyykkistä riippuvuutta, joka tarkoittaa mm. kokemusta siitä, että elämä ilman päihteitä tuntuu mahdottomalta. (Vantaan nuorisoasema 2008.)

Kannabis vaikuttaa ihmisen keskushermostoon rauhoittavasti, kiihottavasti sekä harha-aistimuksia aiheuttaen. Yleisimmät ei-toivotut vaikutukset ovat muun muassa pahoinvointi, paniikki-ja ahdistustilat sekä tokkuraisuus. Kannabiksen fyysisiin vaikutuksiin lukeutuvat sydämen sykkeen nousu, silmien punoitus, pupillien suurentuminen, suun kuivuminen, yskä sekä lisääntynyt nälän, erityisesti makeannälän tunne (Youth against drugs.)

THC (tetrahydrokannabinoli, joka on psykoaktiivisin huumaavista ainesosista) vaikuttaa aivoissa häiriten muistia, tunteita, liikkeiden koordinointia sekä älyllisiä toimintoja. Lisäksi se aiheuttaa huomattavaa ajan, nopeuksien, paikan ja etäisyyksien arvioinnin heikkenemistä. Säännöllinen ja pitkäaikainen kannabiksen käyttö johtaa sietokyvyn kehittymiseen ja päivittäin suuria annoksia käyttävälle voi kehittyä kannabikseen myös fyysinen riippuvuus. Jos kannabista poltetaan tupakkaan sekoitettuna, syntyy riippuvuus myös nikotiiniin nopeasti. Kannabiksen vieroitusoireita ovat unihäiriöt, hermostuneisuus, hikoilu ja ruokahaluttomuus. Fyysiset oireet kestävät yleensä vajaan viikon. Kannabiksen yliannostuksen oireita ovat huimaus, huonovointisuus, rintakivut ja rytmihäiriötuntemukset, ilman loppumisen tunne sekä niin sanottu ”halvaantumisen kokemus” (Päihdelinkki 2005.)

Kannabiksen yliannostuksen oireita ovat huimaus, huonovointisuus, rintakivut ja rytmihäiriötuntemukset, ilman loppumisen tunne sekä niin sanottu ”halvaantumisen kokemus” (Hänninen, Leppälä 2014.)

 

Lääkkeiden ja sekakäytön vaikutukset

 Tiettyjä lääkkeitä voidaan käyttää niiden nopean vaikutuksen vuoksi myös päihtymystarkoituksena. Lääkkeitä, joita käytetään päihteinä ovat useimmiten nopeasti vaikuttavia nukahtamis- ja ahdistuslääkkeitä. Nuoret saattavat kokeilla lääkkeiden vaikutuksia juuri päihtymistarkoitukseen (Huttunen 2008.)

Lääkkeiden väärinkäyttöön liittyy nuorilla useasti sekakäyttö alkoholin kanssa. Sekakäyttö tarkoittaa useiden päihteiden käyttöä yhdessä. Nuorten keskuudessa sekä sekakäyttö että lääkkeiden väärinkäyttö ovat viime aikoina yleistyneet. Suomalaisen väestön kattavan huumekyselyn mukaan vajaa kymmenesosa 15–24-vuotiaista on raportoinut käyttäneensä päihteitä sekaisin. Tässä ikäryhmässä sekakäyttö on hieman yleisempää pojilla kuin tytöillä. (Kataja & Karjalainen 2012.) Lääkkeiden pidempiaikainen väärinkäyttö voi aiheuttaa nuorella mm. ahdistuneisuutta, paniikkiherkkyyttä, masennusta ja keskittymisvaikeuksia. (Lääkkeiden väärinkäyttö n.d.)

Sekakäytön tarkoituksena on usein tehostaa haluttua olotilaa, esimerkiksi mielihyvän tunnetta, euforiaa tai päihtymystä ja sekakäytön vaikutukset riippuvat käytetyistä aineista ja niiden eri yhdistelmistä sekä siitä, kuinka kauan käyttö on jatkunut. Sekakäytöllä pyritään myös säätelemään olotiloja käyttämällä vuorotellen keskushermostoa lamaavia ja kiihdyttäviä aineita. Usein sekakäytöllä hoidetaan myös päihteistä aiheutuneita vieroitusoireita (Youth against drugs). Sekakäyttöön liittyy aina suuri riski, koska eri päihteiden yhteisvaikutukset voivat olla erittäin arvaamattomia. Päihteidenvaikutukset saattavat heikentyä, tehostua tai muuttua päinvastaisiksi kuin toivotaan. Alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden sekakäytössä myrkytystapaukset ovat hyvin yleisiä ja tämän vuoksi sekakäyttö on hengenvaarallista. Alkoholin käytönyhteydessä lääkkeiden kanssa voi saada aikaan muun muassa pahoinvointia, aggressiivista käyttäytymistä, sekavuutta, hengityslamaa, rytmihäiriöitä sekä kouristus-kohtauksia (Hänninen, Leppälä 2014.)

Usean päihteen yhtäaikainen käyttö rasittaa voimakkaasti sisäelimiä ja voi aiheuttaa niissä jopa pysyviä vaurioita. Erityisesti maksaja sydän ovat alttiita näille vaurioille. Suonensisäisesti päihteitä käyttävällä on vakava riski altistua myös erilaisille tulehduksille, tartuntataudeille (HIV ja hepatiitit), verenmyrkytykselle ja veritulpalle (Youth against drugs). Bentsodiatsepiinit eli rauhoittavat ja ahdistusta poistavat lääkkeet aiheuttavat käyttäjälleen voimakasta sietokyvyn kasvua ja riippuvuuden syntyä, niiden säännöllinen käyttö voi johtaa riippuvuuteen jo muutamassa viikossa. Fyysinen riippuvuus näkyy erilaisina fyysisinä oireina, esimerkiksi ahdistuneisuutena ja keskittymiskyvyn häiriöinä. Pitkäaikainen sekakäyttö ja lääkkeiden väärinkäyttö aiheuttaa riippuvuuden lisäksi muun muassa ahdistuneisuutta, masennusta, paniikkiherkkyyttä, tasapainohäiriöitä, lihasjännityksiä, vatsavaivoja, keskittymiskyvynhäiriöitä ja impotenssia (Hänninen, Leppälä 2014.)

 

Päihteiden vaikutus sosiaalisiin suhteisiin ja niiden luomiseen

On selvää, että päihteillä on vaikutus on nuoren kasvuun ja kehitykseen, mutta päihteet vaikuttavat myös sosiaalisiin suhteisiin ja niiden luomiseen. Päihteet voivat joko yhdistää kaveriporukkaa tai hajottaa sen ja ajaa hyvät ystävät eri suuntiin, koska toinen ei haluakaan kokeilla tai ei ole kiinnostunut päihteistä ja niiden käyttö ei houkuttele.

Pohdimme, että kaverinporukan luoma paine ja se, että ei halua olla erilainen ajaa monen kokeilemaan päihteitä. Ajattelemme, että tietynlainen kapinointi esimerkiksi koulun järjestyssääntöjä vastaan ylä-asteella, omien rajojen hakeminen, yhteenkuuluvuuden tunne ja näyttämisen halua ovat suuria tekijöitä esimerkiksi tupakointiin välitunnilla.

Tutkimusten mukaan tupakan, alkoholin, lääkkeiden (opioidit), kannabiksen ja erilaisten impattavien aineiden käyttöön liittyy monenlaisia riskejä, jotka vaikuttavat sosiaalisiin suhteisiin. Väkivalta, tapaturmat, rikokset ja koulumenestyksen heikkeneminen. Vaikutusta on myös siihen, että nuori saattaa syrjäytyä, elämänhallinta ja mielekkyys voi kadota, voi sairastua ja ongelmien kasaantuessa jopa huostaanotto voi olla pohdinnan alla (Ehkäisevän päihdetyön yksikkö, 2013). On monen tekijän summa, että nuoret kokeilevat päihteitä. Nuori ei yleensä itse tiedosta riskejä vaan kokeilee päihteitä ryhmä paineen alla ja näyttämisen halusta, jotta ei jää ryhmän ulkopuolella. Pohdimme, että ryhmässä päihteiden vaikutuksen alaisena jonkun heittämä idea saakin kannatusta, vaikka se selvin päin kuulostaa typerältä. Näin ollen riski joutua ongelmiin kasvaa.

Päihteet vaikuttavat myös nuoren käytökseen, jolloin sosiaalisten suhteiden luominen ja ylläpitäminen hankaloituu. Päihteet vaikuttavat monella tapaa nuoren ajattelumalliin ja riskinottoon. Nuoret hakeutuvat yleensä seuraan missä kokevat olevansa hyväksyttyjä sellaisenaan, kun ovat ja saattavat hakea hyväksyntää kyseenalaisin keinoin kuten erilaisilla tempauksilla, jolloin tapaturmien vaara kasvaa, varastamisella ja väkivallalla, jotta ryhmä hyväksyy hänet ja nuori saa näin ollen haluamaansa arvostusta ja hyväksyntää (Fröjd, Kaltiala-Heino, Ranta, Pahlen ja Marttunen, 2009, 19.)

Päihteiden vuoksi usein sosiaaliset suhteet kärsivät ja niiden luominen voi hankaloitua. Päihteiden käytön tullessa kuvioon nuoren kaveripiiri saattaa muuttua ja hän hakeutuu porukkaan, jossa ei tarvitse selitellä tekojaan ja saa ”kannatusta” kokeiluilleen. Yleensä nuoret aloittavat tupakan poltosta, siirtyvät nuuskan kokeiluun, lopulta mukaan tulee alkoholi ja sen kautta huumeet. On tutkittua, että huumeet etenkin kannabis liittyy läheisesti alkoholin käyttöön ja vapaa-aikaan, jolloin esimerkiksi vähennetään koulun/työelämän tuomaa stressiä tai paetaan ongelmia. Vuonna 2011 tehdyn kyselyn mukaan 15-16- vuotiaista koululaisista kannabista oli pojista kokeillut 12% ja tytöistä 10%, mikä on lisääntynyt vuosituhannen alun tutkimukseen verrattuna (Heino, Häkkinen, Knape, Puhakka, Räikkönen, Säkkinen, Tanhua, Vainikka, Vuori ja Yrttiaho, 2012). On myös tyypillistä, että nuoret kokeilevat päihteitä sen vuoksi, että ovat hukassa oman minäkuvansa kanssa ja ajattelevat sen löytyvän päihteiden avulla. Myös vanhempien tuomalla esimerkillä ja kasvatuksella on merkitystä mihin porukkaan nuoria hakeutuu ja luo suhteet (Hakala ja Kemppainen 2009.)

Työtä tehdessä pohdimme, onko yhteiskunnan ja esimerkiksi koulumaailman tasolla tarpeeksi tietoa päihteistä ja niiden vaikutuksesta, jotta nuoret eivät kokeilisi niin paljon päihteitä ja ajautuisi sitä kautta ongelmiin. Tutkimuksen mukaan, huumeiden käyttö oli esimerkiksi lisääntynyt kymmenen vuoden aikana. Mietimme, mitä se kertoo yhteiskunnasta tällä hetkellä ja toisaalta myös siitä kuinka valveutuneita nuoret ovat ja kuinka saavat käsiinsä päihteitä ja sitä kautta ajautuvat kokeilemaan. Ajattelemme, että sosiaalisilla suhteilla ja päihteillä on vaikutus toisiinsa ja usein ne kulkevatkin käsi kädessä. Viikonloppu alkaa kavereiden kanssa, istutaan iltaa yhdessä, joku saa hyvän idean kokeilla esimerkiksi kannabista ja näin ollen on muiden vaikea kieltäytyä sillä äkkiä joutuu ryhmän ulkopuolelle jos erottuu joukosta ja kieltäytyy kokeilemasta. Näin ollen esimerkiksi kiusaamisen kohteeksi joutuminen kasvaa ja sosiaaliset suhteet ”kärsivät” ja syrjäytymisen vaara on suuri.

Päihteet siis liittyvät nuorten sosiaaliseen kanssakäymiseen, mutta voivat vaikuttaa myös siihen, että nuori syrjäytyy ja eristäytyy. Kannabiksen käyttöön ja aineiden imppaamiseen liittyy erilaisia oireita ja yksi niistä on sosiaalinen eristäytyminen. Kannabiksen suurin ja ongelmallisin haittavaikutus on mielialaongelmat ja psykoottisuus. Tämä liittyy suuriin annoksiin ja pidempi aikaiseen käyttöön. On otettava huomioon, että kannabikseen voi jäädä koukkuun jo ensimmäisen kokeilukerran jälkeen, jolloin myös nuoren riski sairastua kasvaa moninkertaiseksi. Kun mielialaongelmat tulevat kuvaan, ihmissuhteet väistämättä kärsivät ja nuori jää kaveriporukan ulkopuolelle ja syrjäytyy (Suomalainen lääkäriseura Duodecim, 2015).

Päihteillä on monenlaisia haittavaikutuksia ja ne vaikuttavat monella tapaa nuoren sosiaalisiin suhteisiin ja niiden luomiseen. Pohdimme, että esimerkiksi tupakan polttaminen on tapa joka toistuu joka koulupäivä välitunneilla ja siitä on hankala päästä irti. Tapa joka on opittu ja tapahtuu tietyn porukan kesken lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hyväksyntää. Nuoren saattaa olla vaikea sen vuoksi lopettaa tupakointi, vaikka se kävisinkin mielessä. Alkoholi liittyy usein kokeilemisen haluun ja nuoruuteen. Yhteiset illanvietot ovat sosiaalista kanssakäymistä, mutta usein siihen liittyy jollain tavalla päihteet. Työtä tehdessä ja aiheeseen paneutuessa meille tuli vielä selkeämmin esille, että päihteiden vaikutukset ovat moninaisia. Esimerkiksi toleranssi kasvaa ja sen vuoksi huumeiden käyttäminen ja niissä vahvempiin aineisiin siirtyminen kasvaa, kun alkoholista ja kannabiksesta ei saada haluamaa olotilaa ja rentoa fiilistä. Sen vuoksi riski kokeilla muita aineita kasvaa ja ryhmänpaine tuo siihen vielä oman sysäyksen.

Nuoruudessa ryhmään kuuluminen ja suhteiden luominen on todella merkityksellisessä ja tärkeässä roolissa. Kotoa saatu esimerkki, rajat ja opit usein unohtuvat, kun nuori viettää kaveriporukalla aikaa. Pohdimme, että nuoren luonteellakin on paljon merkitystä siihen kuinka herkästi ajautuu kokeilemaan päihteitä ja kuinka altis ryhmänpaineelle on. Uskaltaako olla erilainen ja sanoa ei vai kokeileeko sen vuoksi, että ei jää porukan ulkopuolella ja tule kiusatuksi. Usein murrosiän kynnyksellä nuori on hukassa omien ajatusten, kasvun ja kehityksen kanssa ja vaikka olisikin sitä mieltä ollut aikaisemmin, että päihteet eivät ole minun juttu tai en niitä vielä kokeile/käytä voivat kaverit saada ajattelemaan toisin. Ryhmänpaineella ja toisten kokeilukokemuksilla on tässäkin asiassa merkitystä.

 

 

Lähteet

Aalto-Setälä, T. & Marttunen, M. 2007. Nuoren psyykkinen oireilu – häiriö vai normaalia kehitystä. Helsinki: Duodecim. Viitattu 22.3.2015. Http://www.terveyskirjasto.fi.

A-klinikkasäätiö, 2014. Päihteet. Viitattu 23.03.2015. http://toimipaikka.a-klinikka.fi/vinkki/materiaalipankki/paihteet

Ehkäisevän päihdetyön yksikkö, 2013. Päihteiden vaikutus ihmiseen. Helsingin ja Vantaan kaupunki. http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/f9722c004a15774a8c9eecb546fc4d01/miten-p%C3%A4ihteet-vaikuttavat-ihmiseen.pdf?MOD=AJPERES HYPERLINK ”http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/f9722c004a15774a8c9eecb546fc4d01/miten-p%C3%A4ihteet-vaikuttavat-ihmiseen.pdf?MOD=AJPERES&CACHEID=f9722c004a15774a8c9eecb546fc4d01″& HYPERLINK ”http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/f9722c004a15774a8c9eecb546fc4d01/miten-p%C3%A4ihteet-vaikuttavat-ihmiseen.pdf?MOD=AJPERES&CACHEID=f9722c004a15774a8c9eecb546fc4d01″CACHEID=f9722c004a15774a8c9eecb546fc4d01

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. 2015. Ryhmäilmiö – Ryhmänohjaajan käsikirja. Pori: Brand ID. http://www.ehyt.fi/sites/default/files/Ryhmailmio_verkko.pdf

Fröjd, S., Kaltiala-Heino, R., Ranta, K., Pahlen, von der B., Marttunen, M. 2009,19. Nuorten ahdistuneisuus ja päihteiden käyttö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Gummerus kirjapaino Oy. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80114/4f346481-ad88-43d7-8320-c5ddbfc057c1.pdf?sequence=1

Hakala, H-M., Kemppainen, T. 2009. Vanhempien vaikutus nuoren elämässä. Opinnäyte. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. http://www.theseus.fi/handle/10024/7737

Heino, A.,Häkkinen, P., Knape, N., Puhakka, T., Räikkönen, O., Säkkinen, S., Tanhua, H., Vainikka, S., Vuori, A., Yrttiaho, A. 2012. Päihdetilastollinen vuosikirja 2012, alkoholi ja huumeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomen yliopistopaino Oy. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/103099/URN_ISBN_978-952-245-805-6.pdf?sequence=1

Huttunen, O. 2008. Lääkkeiden väärinkäyttö. Terveyskirjasto. Viitattu 22.03.2015. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00017

Hänninen, M. & Leppälä, S. 2014. Tietoa päihteistä – opas yläkouluikäisille. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Viitattu 22.3.2015. Https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/83466/Hanninen_Maria_Leppala_Susanna.pdf?sequence=2

Päihdepalvelut. Vantaan nuorisoasema. Kannabis ”ei mieto eikä vaaraton huume”. 2008. Tietoa nuorten vanhemmille ja nuorten parissa työskenteleville. Viitattu 22.03.2015. http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/86777_kannabis_esite_net.pdf

Kataja, K. & Karjala, K. 2012. Sekakäyttö ja lääkkeiden väärinkäyttö. Nuortenlinkki. Viitattu 22.03.2015. http://www.nuortenlinkki.fi/tietopiste/tietoartikkelit/huumeet-ja-laakkeet/sekakaytto-ja-laakkeiden-vaarinkaytto

Lääkkeiden väärinkäyttö. N.d. Tukiverkko. Viitattu 22.03.2015. http://www.tukiverkko.fi/hyvinvointi/paihteet/laakkeiden-vaarinkaytto/

Nuortennetti, MLL http://www.mll.fi/nuortennetti/paihteet/alkoholi/terveysvaikutukset/

Nykänen, M. 2009. Tupakointi: Tapa vai sairaus -hoitaako vai ei? Suomen työterveys-lääkäriyhdistys RY. Viitattu 22.3.2015. Http://www.duodecim.fi.

Pajanen, H. 2006. Psyykkinen kehitys. Nettineuvo. Viitattu 13.03.2015. http://www.nettineuvo.fi/index.asp.

Pedanet, 2013. Psykologia. Viitattu 23.03.2015. http://peda.net/veraja/kotka/aikuislukio/opo/kurssit/psy

Päihdelinkki. 2015. Tietopankki – tietoiskut. Viitattu 22.3.2015. Http://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut.

Samposalo, H. 2013. Juomatapojen yhteys alkoholihaittoihin ja riskikäyttäytymisen 14–16-vuotiailla nuorilla. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden laitos. Väitöskirja. Viitattu 22.3.2015. Http://tampub.uta.fi/handle/10024/68106.

Tarnaala, E. 2006. Nuorten varhaisen alkoholin käytön riskit. THL. Viitattu 22.3.2015. Https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/tietoa-alkoholista/nuorten-varhaisen-alkoholin-kayton-riskit.

THL. 2011. Alkoholin käytön yhteydet muihin terveysriskeihin. Viitattu 23.03.2015. https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/alkoholi/tietoa-alkoholista/nuorten-varhaisen-alkoholin-kayton-riskit/alkoholinkayton-yhteydet-muihin-terveysriskeihin

Virkkunen, P. 2007. Tupakka ja psyykkiset ongelmat. Tupakkaklinikka. Viitattu 13.03.2015. http://www.tohtori.fi/?page=0421481 HYPERLINK ”http://www.tohtori.fi/?page=0421481&id=7191246″& HYPERLINK ”http://www.tohtori.fi/?page=0421481&id=7191246″id=7191246

Youth against drugs. Aineinfot – tietoa eri päihteistä. Viitattu 22.3.20015. Http://www.yad.fi/huumetietoa/tietoa-ja-tukea/aineinfot/.

 

 

Jätä kommentti


Why ask?