{"id":1129,"date":"2022-06-22T14:07:28","date_gmt":"2022-06-22T11:07:28","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/?p=1129"},"modified":"2024-06-17T12:12:21","modified_gmt":"2024-06-17T09:12:21","slug":"saroista-uudenlainen-ammatti-identiteetti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/2022\/06\/22\/saroista-uudenlainen-ammatti-identiteetti\/","title":{"rendered":"S\u00e4r\u00f6ist\u00e4 uudenlainen ammatti-identiteetti\u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Kuka min\u00e4 olen muusikkona, opettajana tai artistina? Mik\u00e4 on minun \u00e4\u00e4neni musiikissa, tyylini ja mitk\u00e4 ovat minun vahvuuteni? Jos t\u00e4m\u00e4 kuulostaa tutulle, et ole ainut, jonka mieli py\u00f6rii samanlaisten kysymyksien parissa.\u00a0\u00a0<\/strong><\/p>\n\n\n\n

On yleist\u00e4, ett\u00e4 opintojen aikana kokee esimerkiksi huonommuuden ja riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunnetta. Ammattiin opiskelussa oma ammatti-identiteetti alkaa muodostumaan ja sit\u00e4 rakennetaan jatkuvasti. Sen rakentamiseen saattaa liitty\u00e4 paljonkin ep\u00e4varmuuden tunnetta, varsinkin aikuisi\u00e4ll\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa perehdymme tarkemmin identiteettiin, ammatti-identiteetin muodostumiseen, muusikon min\u00e4kuvaan, s\u00e4r\u00f6pedagogiikan k\u00e4sitteeseen ja miettimme apukeinoja identiteetin j\u00e4lleenmuodostusprosessissa syntyvien tunteiden k\u00e4sittelyyn. <\/p>\n\n\n\n

Identiteetin eri ulottuvuudet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ensiksi l\u00e4hdimme selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mit\u00e4 tarkoittaa identiteetti. Se ei ole yksi ja kiinte\u00e4 k\u00e4site, vaan jatkuvasti muuttuva asia. Identiteetti koostuu niist\u00e4 rooleista, joita otamme vastaan ja jotka omaksumme tai torjumme kasvaessamme. N\u00e4in meill\u00e4 on muotoutunut esimerkiksi sosiaalinen identiteetti, kulttuuri-identiteetti, sukupuoli-identiteetti, ammatti-identiteetti jne. T\u00e4m\u00e4 johtuu ihmisen luonnollisesta tarpeesta kuulua johonkin yhteis\u00f6\u00f6n, sek\u00e4 tarpeesta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 omaa minuuttaan muiden perspektiivist\u00e4. (Blom 2015, 8\u201311.) <\/p>\n\n\n\n

Min\u00e4identiteetti erottuu sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 se osoittaa miten yksil\u00f6 tunnistaa ominaisuuksiaan, m\u00e4\u00e4rittelee itse\u00e4\u00e4n ja vaikuttaa sosiaaliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 (Blom 2015, 8\u201311). Siihen liittyv\u00e4t esimerkiksi henkil\u00f6n arvot, itsetunto ja tavoitteet, joita h\u00e4n asettaa itselleen (Kukkanen 2017, 10\u201312).  <\/p>\n\n\n\n

Ammatti-identiteetti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 henkil\u00f6n omat arvot ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t, ett\u00e4 k\u00e4sityksen, mihin ryhm\u00e4\u00e4n h\u00e4n haluaa kuulua, miten h\u00e4n haluaa vaikuttaa ja toimia ryhm\u00e4ss\u00e4. (Pitk\u00e4nen 2020, 15\u201316.) Toisaalta yhteiskunnalliset ja sosiaaliset normit, arvot ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t vaikuttavat my\u00f6s ammatti-identiteetin muodostumiseen. Ammatti-identiteetti ei keskity pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ty\u00f6suoritukseen ja ty\u00f6h\u00f6n liittyviin tavoitteisiin, vaan henkil\u00f6 etsii sit\u00e4 kautta my\u00f6s samaistumisen kohdetta ja merkityst\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. (Blom 2015, 11\u201315; Kukkanen 2017, 12\u201314.) Kuten muut identiteetit, ammatti-identiteetti muuttuu ja kehittyy jatkuvasti ja sen kehitys alkaa jo ammatillisen opiskelun aikana. Opiskeluaika vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti siihen, kuinka positiivisen ammatti-identiteetin opiskelija rakentaa itselleen, kuinka paljon h\u00e4n uskoo osaamiseensa ja ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4. (Pitk\u00e4nen 2020, 15\u201316.)  <\/p>\n\n\n\n

Pohtiessamme musiikillista identiteetti\u00e4mme ja milloin se meiss\u00e4 kehittyy, mieleemme tulivat muskarilaulut, leikkilaulut ja kehtolaulut. Musiikillinen identiteetti siis alkaa muodostua jo lapsuudessa, jolloin vanhemmat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t musiikkia muun muassa rauhoittumisen tai leikin v\u00e4lineen\u00e4. Musiikki auttaa lapsen kehityksess\u00e4, kuten motoriikan ja kielen kehittymisess\u00e4 sek\u00e4 tunteiden tunnistamisessa ja k\u00e4sittelyss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Musiikkiin liittyv\u00e4t yleens\u00e4 my\u00f6s suuret tunnekokemukset (Pitk\u00e4nen 2020, 16), vaikka puhutaan sen kuuntelusta tai harrastesoitosta. Suhde musiikkiin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 mink\u00e4laista roolia ihminen omaksuu musiikkiin liittyen, eli h\u00e4n voi olla musiikin kuuntelija, esiintyj\u00e4, muusikko, harrastaja, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4… (Kukkanen 2017, 23\u201328). Aiemmat kokemukset musiikista ovat t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa musiikki-identiteetin muodostumiseen. N\u00e4iden kokemuksien tulkinta ja perspektiivi muuttuu jatkuvasti. (Pitk\u00e4nen 2020, 16\u201317.)  <\/p>\n\n\n\n

Muusikon identiteetti voidaan tutkia sek\u00e4 sosiaalisesta ett\u00e4 personaalisesta ulottuvuudesta. Sosiaalisella ulottuvuudella tarkoitetaan esimerkiksi musiikin oppimisymp\u00e4rist\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, arvoja, kriteereit\u00e4, mutta my\u00f6s henkil\u00f6n elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, kulttuuria ja aikaa.  Personaalisella ulottuvuudella taas tarkoitetaan sit\u00e4, miten henkil\u00f6 ilmaisee itse\u00e4\u00e4n musiikin kautta ja miten erottuu muista. Oppimisprosessin aikana opiskelija saa uusia vaikutteita, etsii itselleen sopivaa musiikin ja soiton tyyli\u00e4 ja pohtii omaa muusikkouttaan. (Kukkanen 2017, 23\u201328). <\/p>\n\n\n\n

Yksi erityispiirre musiikkia opiskelevilla on, ett\u00e4 opiskeltava ala alkaa sekoittumaan voimakkaasti vapaa-aikaan. T\u00e4st\u00e4 syntyi kysymys, ett\u00e4 onko muusikon mahdollista eriytt\u00e4\u00e4 ammatti-identiteetti omasta min\u00e4kuvastaan? Kun musiikki valtaa suurimman osan ajank\u00e4yt\u00f6st\u00e4, on helppoa samaistua muusikkoidentiteettiin niin voimakkaasti, ett\u00e4 siit\u00e4 tulee henkil\u00f6n min\u00e4kuvan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. Musiikkialan ammattilaisten keskuudessa on hyvin tavallista, ett\u00e4 min\u00e4kuva ja muusikkoidentiteetin raja on alkanut h\u00e4m\u00e4rty\u00e4, koska niiden yhteen kasvaminen on voinut alkaa jo nuorena. On my\u00f6s yleist\u00e4, ett\u00e4 muusikoiden sosiaalinen l\u00e4hipiiri muodostuu p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti henkil\u00f6ist\u00e4, jotka asettavat musiikin arvomaailmassaan hyvin korkealle. T\u00e4ll\u00f6in on helppo ajautua arvottamaan omaa ja muiden sosiaalista asemaa soittotaidon ja musiikillisten mieltymysten pohjalta. (Patama 2017, 1-4.) <\/p>\n\n\n\n

S\u00e4r\u00f6st\u00e4 tietotaiden kehittyminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Instumenttitunnilla t\u00f6rm\u00e4sin k\u00e4sitteeseen s\u00e4r\u00f6pedagogiikka, jossa tehd\u00e4\u00e4n ns. s\u00e4r\u00f6 ammatti-identiteetin kuplaan, jonka p\u00e4\u00e4lle rakennetaan uutta ja laajennetaan olemassa olevaa tietotaitoa. Opetusymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 t\u00e4t\u00e4 opettajan tietoistesti tekem\u00e4\u00e4 s\u00e4r\u00f6\u00e4 oppijan identiteettiin kutsutaan s\u00e4r\u00f6pedagogiikaksi. Kokemuksellisen oppimisen teoriasta v\u00e4it\u00f6skirjan kirjoittanut Anita Malinen taustoittaa s\u00e4r\u00f6n k\u00e4sitett\u00e4 jopa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi vaiheeksi aikuisen oppijan kannalta (Malinen 2000). Aikuinen ihminen rakastaa rutiineja, eik\u00e4 helposti muuta tapojaan. T\u00e4m\u00e4 est\u00e4\u00e4 uuden oppimista. Jotta kehittymist\u00e4 voi tapahtua, aikuisen oppijan ajattelutapaan ja el\u00e4m\u00e4n kokemukseen t\u00e4ytyy saada s\u00e4r\u00f6. (Aitoaho 2016.)  <\/p>\n\n\n\n

Aikuisen opiskelijan oman uskomusj\u00e4rjestelm\u00e4n rikkoutuminen saattaa olla kivulias prosessi, johon voi liitty\u00e4 ep\u00e4varmuutta, h\u00e4mmennyst\u00e4, ahdistusta ja \u00e4rtymyst\u00e4 (Malinen 2004, 69-71). Opettajan ja oppijan v\u00e4linen suhde on eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 oppilaan musiikki-identiteetin kehittymiseen. Jos opettajan mielipiteet ja mieltymykset ovat hyvin erilaisia ja opettamisesta puuttuu joustavuus sek\u00e4 toisen perspektiivin n\u00e4keminen ja hyv\u00e4ksyminen, voi t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa negatiivisesti oppilaan musiikki-identiteettiin. (Kukkanen 2017, 23\u201328.) <\/p>\n\n\n\n

Opettajan on osattava tunnistaa tilanteeseen liittyv\u00e4t tunteet, sek\u00e4 autettava opiskelijaa siet\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 tunteita. Kun s\u00e4r\u00f6 syntyy, kuuluu opettajan eettiseen vastuuseen pit\u00e4\u00e4 huolta dialogisuuden avulla, ett\u00e4 s\u00e4r\u00f6 ratkeaa opiskelijalle my\u00f6nteisell\u00e4 tavalla. (Malinen 2004, 69-71.) Opettajan dialoginen ohjaus tapahtuu esimerkiksi perusteltujen kysymyksien ja vastauksien esitt\u00e4misell\u00e4, joiden tarkoitus on her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 oppijan kriittist\u00e4 ajattelua (Malinen 2004, 71\u201373). Yhteisty\u00f6n kautta ohjaus ja dialogi muuttuu siis reflektiiviseksi monologiseksi, jonka kautta oppilas havainnoi omia aiempia kokemuksiaan ja oppii n\u00e4ist\u00e4 (Sarja 2003). <\/p>\n\n\n\n

Pohdinta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tutkiessamme n\u00e4it\u00e4 aiheita k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 muusikkouden ja musiikki-identiteetin hahmottaminen ja kasvaminen on elinik\u00e4inen prosessi. Ammatillisen opiskelun aikana tulee paljon uutta tietotaitoa suhteellisen lyhyess\u00e4 ajassa, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 runsaasti kysymyksi\u00e4 ja itsereflektion tarvetta. Omaa n\u00e4kemyst\u00e4 t\u00e4ytyy monesti haastaa, jotta oma ammattitaito alkaa kehittym\u00e4\u00e4n.  <\/p>\n\n\n\n

Koulun ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ammattiopiskelija saa mahdollisuuden kokeilla erilaisia projekteja ja tutustua uusiin musiikkityyleihin. T\u00e4m\u00e4 auttaa opiskelijaa hahmottamaan paremmin omaa asemaansa  ammattilaisena ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4n selke\u00e4mmin, mit\u00e4 tulevaisuudessa haluaisi tehd\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4. Opiskeluaika on siis murrosaika opiskelijalle. Vasta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6nteon yhteydess\u00e4 t\u00e4m\u00e4 uuden tiedon omaksuminen tasoittuu, itsetunto kehittyy ja luotetaan omaan ilmaisuun ja \u00e4\u00e4neen.  <\/p>\n\n\n\n

Mietimme ratkaisua opiskeluaikana syntyv\u00e4\u00e4n ep\u00e4varmuuteen ja ahdistukseen. Nopeaa ja helppoa ratkaisua ei ole, vaan uuden ammatti-identiteetin omaksuminen vie aikaa. Opiskeluaikana, kun omaa ammattitaitoa kehitet\u00e4\u00e4n, syvennyt\u00e4\u00e4n asioihin todella tarkasti ja tutkitaan asioita ns. suurennuslasin avulla.  Jotta oman identiteetin kokonaiskuva ei sumentuisi ja pystyisimme uudelleen muodostamaan yhteyden minuuteen, kehitimme itsereflektio kysymykset. <\/p>\n\n\n\n

Kokonaiskuvan hahmottamisen auttamiseksi kysymykset k\u00e4sittelev\u00e4t kolmea eri aikakautta: menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus. Kysymykset jaettiin siis omiin vaiheisiin, joissa syvennyt\u00e4\u00e4n aiempiin kokemuksiin, t\u00e4m\u00e4nhetkiseen tilaan ja tulevaisuuden tavoitteisiin ja haaveisiin. <\/p>\n\n\n\n

Vaihe 1: <\/p>\n\n\n\n