{"id":405,"date":"2018-12-21T12:54:19","date_gmt":"2018-12-21T10:54:19","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/?p=405"},"modified":"2024-02-09T15:13:59","modified_gmt":"2024-02-09T13:13:59","slug":"tyohyvinvointia-digitaalisuuden-ja-kokeilukulttuurin-keinoin-diko-hanke-1-3-2016-28-2-2019","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/2018\/12\/21\/tyohyvinvointia-digitaalisuuden-ja-kokeilukulttuurin-keinoin-diko-hanke-1-3-2016-28-2-2019\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6hyvinvointia digitaalisuuden ja kokeilukulttuurin keinoin: DIKO-hanke 1.3.2016 \u2013 28.2.2019"},"content":{"rendered":"\r\n\r\n\r\n

Kirjoitus aloittaa blogisarjan, joka kertoo kolmevuotisen DIKO-hankkeen toimista ty\u00f6hyvinvoinnin kohentamiseksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n myllerrysten sek\u00e4 sote-uudistuksen taitekohdissa. Tuomme esille DIKO-hankkeen tavoitteita, toteutusta ja saavutettuja tuloksia.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

DIKO-hanketta k\u00e4ynnistelless\u00e4 \u2013 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutos ja sote-palveluiden tilanne 2010-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4<\/h2>\r\n\r\n\r\n\r\n

DIKO-hanketta valmisteltaessa vuosien 2015\u20132016 vaihteessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4mist\u00e4 haastoivat tutut megatrendit: v\u00e4est\u00f6rakenteen muutos ja ik\u00e4\u00e4ntyminen, globalisaatio, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n monikulttuuristuminen ja moninaistuminen, teknologian kehitys sek\u00e4 ty\u00f6n murros esimerkiksi robotisaation ja digitaalistumisen muodossa. Haasteisiin pyrittiin vastaamaan niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 2020 -hankkeessa ja vuonna 2012 valmistuneessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4strategiassa tavoiteltiin ty\u00f6llisyysasteen, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n laadun, ty\u00f6hyvinvoinnin ja ty\u00f6n tuottavuuden parantamista. Suomalaisesta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 haluttiin tehd\u00e4 Euroopan paras vuoteen 2020 menness\u00e4. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4misen sek\u00e4 tuottavuuden ja laadun parantamisen n\u00e4htiin tapahtuvan ty\u00f6paikoilla. Menestyv\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6paikalla huolehditaan terveydest\u00e4 ja ty\u00f6hyvinvoinnista, osaamisesta ja innovatiivisuudesta sek\u00e4 luottamuksesta ja yhteisty\u00f6st\u00e4. (Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 2020; Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4misstrategia vuoteen 2020.)<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Sipil\u00e4n hallitusohjelma (2015) tunnisti sosiaali- ja terveyspalveluissa kotihoidon ja palveluasumisen henkil\u00f6st\u00f6n olevan ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n suurten muutosten keskell\u00e4. Erilaiset ty\u00f6- ja toimintatavat, sekalaiset s\u00e4hk\u00f6iset asiakastietoj\u00e4rjestelm\u00e4t ja moninainen johtaminen aiheuttivat h\u00e4mmennyst\u00e4 niin asiakkaissa kuin ty\u00f6ntekij\u00f6iss\u00e4kin. Palvelurakennetta oli uudistettu pitk\u00e4\u00e4n ja muutos jatkui. Hallitusohjelman tavoitteena olikin mm. hyvinvoinnin ja terveyden kannalta t\u00e4rkeiden palveluketjujen saumaton kokonaisuus ja nykyist\u00e4 toimivammat peruspalvelut.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 (raportti 3\/2015) t\u00e4hdensi, ett\u00e4 palveluketjujen saumattomuudella tarkoitettiin my\u00f6s yksityisi\u00e4 sosiaali- ja terveyspalveluja. Yksityisen ja julkisen sektorin tulisi toimia rinta rinnan niin, ett\u00e4 niiden tehokkuutta ja toimintaa on mahdollista mitata ja seurata l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4sti. Tavoitteeksi asetettiin mm. et\u00e4teknologian hy\u00f6dynt\u00e4minen, itsepalvelut ja asiakkaan osallistuminen sek\u00e4 palveluverkon kehitt\u00e4minen. Digitalouden mahdollisuuksien hy\u00f6dynt\u00e4minen edellytt\u00e4isi kuitenkin uudelleenajattelua ja yhteisty\u00f6t\u00e4 eri toimialoilla ja organisaatioissa. Yksityisen sektorin roolia olisi kasvatettava, mutta hallitusti.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

My\u00f6s Keski-Suomen maakuntastrategia vuoteen 2040 (2014) korosti yksityisten yritysten merkityst\u00e4 hyvinvointipalveluiden tuottajina. Strategiassa ennakoitiin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta ja nostettiin esille asiakkaiden valinnanvapauden merkitys palveluiden uudistumiselle. Erityisesti painotettiin palveluiden vaikuttavuuden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4. Tavoitteeksi asetettiin eri-ik\u00e4isten keskisuomalaisten digiosaamisen nostaminen maailman huipulle. Digitalouden mahdollisuuden hy\u00f6dynt\u00e4misen katsottiin edellytt\u00e4v\u00e4n uudelleen ajattelua kaikilla toimialoilla.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Sote-uudistuksen valmistelu Keski-Suomessa liikkui samoilla laduilla. Keskeisi\u00e4 teemoja olivat mm. liikkuvien ja s\u00e4hk\u00f6isten palveluiden kehitt\u00e4minen ja sosiaali- ja terveysalan henkil\u00f6st\u00f6n osaamisen kehitt\u00e4minen. Samanaikaisesti painotettiin l\u00e4hiyhteis\u00f6st\u00e4 l\u00e4htev\u00e4\u00e4 asukkaiden monipuolista toimintaa ja keskin\u00e4ist\u00e4 tukea sek\u00e4 sosiaali- ja terveyspalveluj\u00e4rjestelm\u00e4n perusteht\u00e4v\u00e4n turvaamista. Asukkaita on tuettava arjessa p\u00e4rj\u00e4\u00e4misess\u00e4 ja mielekk\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n rakentamisessa. (Keski-Suomen SOTE 2020 \u2013hankkeen loppuraportti.)<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

L\u00e4hes koko 2010-luvun ajan valmistellun kansallisen sote-uudistuksen tavoitteena on ollut hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, yhdenvertaisten ja asiakasl\u00e4ht\u00f6isten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kustannustehokkuuden parantaminen. Keinoiksi on n\u00e4hty sote-palveluiden t\u00e4ydellinen horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio, j\u00e4rjest\u00e4jien kantokyvyn vahvistaminen, asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys ja valinnanvapauden toteuttaminen, palveluohjauksen kehitt\u00e4minen ja l\u00e4hipalveluiden turvaaminen. Pitk\u00e4n ja monivaiheisen valmisteluprosessin tavoitteet ja keinot ovat s\u00e4ilyneet samoina ja ohjanneet alueellista sote-uudistuksen valmistelua. (Keski-Suomen SOTE 2020 \u2013hankkeen loppuraportti.)<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

 <\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

\"\"<\/figure>\r\n\r\n\r\n\r\n

Sote-palveluiden ja johtamisen kehitt\u00e4minen<\/h2>\r\n\r\n\r\n\r\n

Sote-palveluiden ja erityisesti kotihoidon sek\u00e4 palveluasumisen toimintamallin uudistamisen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 vallitsi siis DIKO-hankkeen k\u00e4ynnistyess\u00e4 laaja yksimielisyys. Panostusta ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4n toimintaan ja arkikuntoutukseen eri organisaatioiden yhteistoimintana tulisi lis\u00e4t\u00e4. Vain n\u00e4in voitaisiin asteittain hillit\u00e4 ymp\u00e4rivuorokautisen asumisen kasvua ja uusia investointeja. My\u00f6s ymp\u00e4rivuorokautisen hoivan sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 tulisi edelleen kehitt\u00e4\u00e4 asukasl\u00e4ht\u00f6iseen ja toimintakyky\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4\u00e4n ja edist\u00e4v\u00e4\u00e4n suuntaan. Vanhuspalveluissa tulisi vahvistaa asukkaan luottamusta arjessa p\u00e4rj\u00e4\u00e4miseen, mik\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 monialaista osaamista ja kyky\u00e4 verkostomaiseen ty\u00f6skentelyyn. (Keski-Suomen SOTE 2020 \u2013hankkeen loppuraportti.)<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Laki ik\u00e4\u00e4ntyneen v\u00e4est\u00f6n toimintakyvyn tukemisesta sek\u00e4 i\u00e4kk\u00e4iden sosiaali- ja terveyspalveluista (980\/2012) eli ns. vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013. Laki velvoitti ik\u00e4\u00e4ntyneen pitk\u00e4aikaishoidon j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ksi ensisijaisesti kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa. Kotiin annettavien palveluiden ensisijaisuutta painotettiin edelleen 1.1.2015 voimaan tulleessa lain muutoksessa. Samalla t\u00e4smennettiin laitoshoidon kriteereit\u00e4, korostettiin palveluiden asiakasl\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 ja palveluntarpeiden selvitt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 edellytettiin hoidosta ja huolenpidosta vastaavan ty\u00f6ntekij\u00e4n nime\u00e4mist\u00e4.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Muutokset tarkoittivat sit\u00e4, ett\u00e4 tulevaisuudessa kotona ja palveluasumisessa hoidetaan entist\u00e4 i\u00e4kk\u00e4\u00e4mpi\u00e4 ja sairaampia henkil\u00f6it\u00e4. Kotihoidon ja palveluasumisen henkil\u00f6st\u00f6lt\u00e4 vaaditaan aikaisempaa laaja-alaisempaa ja syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 osaamista. Asiakkuuden taustalla on ik\u00e4\u00e4ntymiseen liittyvien tekij\u00f6iden lis\u00e4ksi my\u00f6s muita syit\u00e4, kuten vammaisuuteen, mielenterveyteen ja p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 syit\u00e4. Vaarana on ty\u00f6n fyysisen ja kognitiivisen kuormituksen kasvaminen liian suureksi. Ty\u00f6n pit\u00e4isi olla perushoidon ja huolenpidon lis\u00e4ksi entist\u00e4 enemm\u00e4n asiakkaan aktivointia, toimintakyvyn tukemista ja teknologian sek\u00e4 apuv\u00e4lineiden hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4, jotta ty\u00f6n kuormitus v\u00e4henisi. (Rytk\u00f6nen 2018).<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Hoitoty\u00f6ss\u00e4 meneill\u00e4\u00e4n oleva voimakas ty\u00f6- ja toimintakulttuurin muutos ei ole haaste pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6ille vaan my\u00f6s johtamiselle. Moninaisen toimintakent\u00e4n johtaminen asettaa entist\u00e4 suurempia vaatimuksia esimiesty\u00f6lle. Ty\u00f6n tekeminen asiakkaan kotona lis\u00e4\u00e4 vaatimuksia avoimuudelle, tiedottamiselle ja tiedon kululle sek\u00e4 hajautetun toimintaj\u00e4rjestelm\u00e4n johtamiselle ja kehitt\u00e4miselle. SOTE 2020 \u2013hankkeen loppuraportti.) Haasteena on my\u00f6s ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6, jota ei ole suunniteltu niin, ett\u00e4 tilaa on asukasta avustavalle hoitajalle. (Rytk\u00f6nen 2018).<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Moninaisten organisaatioiden ja kompleksisten tilanteiden johtaminen haastaa esimiesten johtamistaitoja ja ty\u00f6n hallinnan tunnetta ja siten my\u00f6s heid\u00e4n hyvinvointiaan. Hoitoty\u00f6n johtaminen muuttuu tietointensiivisemm\u00e4ksi ja osaamisvaatimukset kasvavat. Innovaatioiden ja uudistusten tarve lis\u00e4\u00e4ntyy ja uudistuva teknologia ja digitalisoituminen muuttaa johtamisty\u00f6n sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ja tekemisen tapoja sek\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 uudenlaista osaamista. Johtajuuden n\u00e4htiinkin olevan t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa uudenlaisten palveluprosessien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otossa. Tulevaisuuden johtamisella edistet\u00e4\u00e4n asiakasl\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 toimintatapoja sek\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6hyvinvointia, osallisuutta, resurssien riitt\u00e4vyytt\u00e4 ja osaamista. (Keski-Suomen SOTE 2020 \u2013hankkeen loppuraportti.)<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

DIKO-hankkeen tavoitteet ja sis\u00e4lt\u00f6<\/h2>\r\n\r\n\r\n\r\n

Hankkeen tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 Keski-Suomen alueella toimivien sosiaali- ja terveysalan mikro- ja pk-yritysten henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6hyvinvointia sek\u00e4 ty\u00f6n tuottavuutta digitaalisuutta ja kokeilukulttuuria hy\u00f6dynt\u00e4en. Hankkeen avulla tuetaan yrityksi\u00e4 johtamisen, ty\u00f6hyvinvoinnin ja ty\u00f6n muutostarpeiden konkretisoinnissa ja kehitt\u00e4misess\u00e4. Henkil\u00f6st\u00f6l\u00e4ht\u00f6inen kehitt\u00e4minen, osaamisen vahvistuminen ja muutosten ennakointi tukevat yritysten ty\u00f6hyvinvointia ja tuottavuutta. Nopeiden kokeilujen avulla henkil\u00f6st\u00f6 innostuu kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n arkea helpottavia ty\u00f6- ja toimintatapoja. Hankkeessa on mukana kotihoitoa, palveluasumista sek\u00e4 hyvinvointi- ja kuntoutuspalveluita tuottavia yrityksi\u00e4.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

DIKO-hankkeessa tapahtuva kehitt\u00e4mistoiminta pohjautuu osallistavaan kehitt\u00e4miseen. Hankkeen sis\u00e4lt\u00f6 on jaettu nelj\u00e4\u00e4n teemaan: 1) johtaminen, 2) k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4llinen digi-teknologia, 3) yhteis\u00f6llinen viestint\u00e4 ja markkinointi sek\u00e4 4) ty\u00f6n, ty\u00f6tapojen ja ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6jen kehitt\u00e4minen.<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

Tammi-helmikuussa 2019 julkaistaan blogikirjoituksia mm. seuraavista teemoista:\u00a0\u00a0<\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n