{"id":421,"date":"2019-01-10T15:34:38","date_gmt":"2019-01-10T13:34:38","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/?p=421"},"modified":"2024-02-09T15:14:01","modified_gmt":"2024-02-09T13:14:01","slug":"matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/2019\/01\/10\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\/","title":{"rendered":"MATKA-ty\u00f6kalua rakentamassa osana nuorten ryhm\u00e4kuntoutuksen kehitt\u00e4mist\u00e4"},"content":{"rendered":"\n
Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun (JAMK) hallinnoimassa MATKA-hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n ja arvioidaan 18\u201329-vuotiaille ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille suunnattu matalan kynnyksen ryhm\u00e4muotoinen avokuntoutusmalli (MATKA). Kehitett\u00e4v\u00e4 kuntoutus perustuu tarvepohjaisuuteen ja on tarkoitettu vastaamaan nuoren arjessa eteen tuleviin haasteisiin ja kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomion sosiaalista osallistumista sek\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n p\u00e4\u00e4sy\u00e4 est\u00e4viin tekij\u00f6ihin. Osana hanketta on tavoitteena kehitt\u00e4\u00e4 ja pilotoida sosiaalista osallistumista mahdollistavia ja ammatillista toimintakyky\u00e4 kuvaavia indikaattoreita osaltaan arvioiva ty\u00f6kalu. Rakennettava ja tutkimuksen kohteena oleva ty\u00f6kalu on tarkoitettu k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi nuorten ryhm\u00e4muotoisen avokuntoutuksen ty\u00f6- ja arviointiv\u00e4lineen\u00e4. MATKA-ty\u00f6kalu on kohdennettu arvioimaan erityisesti henkil\u00f6n toimijuuteen ja osallisuuteen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Luotettavuutta arviointiin<\/h2>\n\n\n\n
Kuntoutuksessa arvioinnilla on useita tavoitteita ja teht\u00e4vi\u00e4; (1) asiakkaan pulmien, vahvuuksien ja toimintamahdollisuuksien n\u00e4kyv\u00e4ksi tekeminen, (2) saavutettavien tavoitteiden asettaminen, (3) kuntoutumisen interventioiden oikea kohdentaminen, ja (4) toiminnan vaikutusten osoittaminen. Itsearvioinnin avulla on yleisen\u00e4 tavoitteena lis\u00e4t\u00e4 henkil\u00f6n kyky\u00e4 reflektoida omaa tilannettaan ja sitoutua kuntoutumiseensa. <\/p>\n\n\n\n
Kuntoutumisvalmius rakentuu v\u00e4hitellen objektiivisesti havaitun ja subjektiivisesti koetun arviointitiedon pohjalle. Omien pulmien sek\u00e4 vahvuuksien parempi tiedostaminen auttaa asiakasta sitoutumaan kuntoutumiseensa ja tavoitteidensa mukaisen toimintaan. Oikein kohdennetuilla menetelmill\u00e4 tuotamme tietoa asiakkaan tilanteesta kuntoutumisen tavoitteiden nime\u00e4miseksi yhteisty\u00f6ss\u00e4 asiakkaan kanssa sek\u00e4 yhteiseen kuntoutumisen toteutuksen suunnitteluun. Kuntoutus on aina my\u00f6s resursseja vaativaa toimintaa ja toimijoiden tulee kyet\u00e4 osoittamaan toiminnan vaikutuksia. Hyvin toimiva ja oikeisiin asioihin kohdentuva menetelm\u00e4 tuottaa tietoa my\u00f6s muutoksista ja kuntoutuksen mahdollisista vaikutuksista asiakkaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuntoutuksen aikana ja sen j\u00e4lkeenkin. Kuntoutus on aina suunnitelmallista n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa toimintaa.<\/p>\n\n\n\n
Luotettavan arvioinnin edellytyksen\u00e4 on, ett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tutkittuja ja luotettavia menetelmi\u00e4, joiden on osoitettu arvioivan juuri niit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, mit\u00e4 on tavoitteenakin arvioida. Strukturoitujen ja validien menetelmien avulla voidaan dokumentoida tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti asiakkaan suoriutumisesta ja osallistumisesta (WHO, 2004) ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa.<\/p>\n\n\n\n
Toimijuutta ja osallisuutta arvioimassa<\/h2>\n\n\n\n
Hyv\u00e4 ja validi arviointiv\u00e4line kykenee arvioimaan juuri sit\u00e4, mit\u00e4 on tarkoituskin arvioida (esim. Bond ja Fox, 2015). Kuntoutuksessa t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa kuntoutumisen kohteena ja tavoitteena olevaa ilmi\u00f6t\u00e4. Nykyiset l\u00e4hestymistavat nostavat erityiseksi kuntoutuksen yhteiseksi tavoitteeksi asiakkaan toiminnan mahdollistumisen ja toimijuuden sek\u00e4 osallisuuden lis\u00e4\u00e4ntymisen kuntoutujan arjessa. My\u00f6s MATKA-hankkeessa kehitett\u00e4v\u00e4n intervention p\u00e4\u00e4tavoitteena olevat sosiaalinen ja ammatillinen toimintakyky rakentuvat henkil\u00f6n toimijuuden ja osallisuuden kokemuksen ja mahdollistamisen kautta. <\/p>\n\n\n\n
Toimijuuden ja osallisuuden k\u00e4sitteet ovat kuitenkin monitahoisia ilmi\u00f6it\u00e4, joita on m\u00e4\u00e4ritelty monissa tutkimuksissa eri teorioiden kautta. Yleisin kuntoutuksessa nykyisin k\u00e4ytetty m\u00e4\u00e4rittely osallistumisesta pohjaa WHO:n ICF, Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainv\u00e4linen luokituksen (2004) suoritukset ja osallistuminen k\u00e4sitteiden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n<\/figure>\n\n\n\n
Olen p\u00e4\u00e4tynyt t\u00e4ss\u00e4 avaamaan osallisuuden ilmi\u00f6t\u00e4 Imms ym. (2015, 2016) ja Adair ym. (2018) tekemien systemaattisten katsausten ja k\u00e4siteanalyysiin pohjaten. He ovat rakentaneet viitekehyksen, jonka ne nime\u00e4v\u00e4t osallisuuden k\u00e4sitett\u00e4 ja siihen l\u00e4heisesti liittyvi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4ksi k\u00e4siteperheeksi (The Family of Participation-Related Constructs, fPRC). Viitekehyksess\u00e4 osallisuus (paticipation) m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n kahden k\u00e4sitteen kautta: osallistuminen (attendance) ja liittymisen kokemus (involvement).<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4\u00e4nn\u00e4n heid\u00e4n k\u00e4siteanalyysiss\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4k\u00e4sitteen siis osallisuudeksi (participation), joka ilmenee osallistumisena (attendance) ja liittymisen kokemuksena (involvement). Osallistuminen on konkreettista osallistumista toimintoihin\/tekemiseen. Osallistuminen on objektiivisesti havaittavaa ja m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n konkreettisena paikallaolona. Sit\u00e4 voidaan mitata osallistumisen m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4, useudella tai erilaisten toimintojen m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4, joihin henkil\u00f6 osallistuu. Osallistumisen m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen mittaaminen on ongelmallista, sill\u00e4 kuka voi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sen, mik\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti erilaisia toimintoja ja riitt\u00e4v\u00e4 aika aktiivista tekemist\u00e4. Osallisuutta ei voi ainoastaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4 tekemisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n kautta vaan lis\u00e4ksi on huomioitava, miten henkil\u00f6 kokee sitoutuvansa tai liittyv\u00e4ns\u00e4 toimintaan. Liittymisen kokemus rakentuu henkil\u00f6kohtaisesta subjektiivisesta ja hetkellisest\u00e4 kokemuksesta, joka syntyy tekemisen ja osallistumisen aikana. Pelkk\u00e4 toimintaan osallistuminen ei aina tuo kokemusta liittymisest\u00e4, vaan siihen vaaditaan henkil\u00f6kohtainen sitoutuminen tekemiseen. <\/p>\n\n\n\n
fPRC – viitekehyksess\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n my\u00f6s osallisuuden rakentumiseen vaikuttavat ja liittyv\u00e4t osatekij\u00e4t. N\u00e4m\u00e4 ovat henkil\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4: (1) Toimintataidot (activity competence), (2) k\u00e4sitys itsest\u00e4 toimijana ja ihmisen\u00e4 (sence of self) sek\u00e4 (3) mielenkiinnon kohteet (preferences). Lis\u00e4ksi tutkijat nostavat esiin my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6n ja kontekstuaaliset tekij\u00e4t muutoksen mahdollistajina esiin. Muutosta henkil\u00f6n osallisuudessa voidaan tarkastella prosessina tai lopputulemana tarkastelemalla osallisuuteen vaikuttavien osatekij\u00f6iden kautta (Imms. ym., 20015, 2016.) Matka-ty\u00f6kalua kehitett\u00e4ess\u00e4 on arvioitavana olevien muuttujat p\u00e4\u00e4asiassa kohdennettu n\u00e4ihin osallisuutta rakentaviin tekij\u00f6ihin. <\/p>\n\n\n\n
Toimintataidoilla tarkoitetaan niit\u00e4 opittuja taitoja joita henkil\u00f6 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toimiessaan ja osallistuessaan erilaisiin arjen tekemisiin. Henkil\u00f6n aiemmat kokemukset, henkil\u00f6kohtainen toiminnallinen historia, vaikuttavat siihen, miten h\u00e4n kykenee ottamaan taitonsa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n erilaisissa toiminnallisissa tilanteissa ja miten h\u00e4n reagoi suhteessa ymp\u00e4rist\u00f6n tapahtumiin. K\u00e4sitys itsest\u00e4 toimijana ja ihmisen\u00e4 rakentuu paitsi arvojen ja mielenkiintojen kautta my\u00f6s toiminnallisesta p\u00e4tevyyden tunteesta ja tyytyv\u00e4isyydest\u00e4 omaan toimintaansa. Mielenkiinnon kohteet rakentuvat mahdollisuudesta valita ja osallistua itselle t\u00e4rkeisiin ja merkityksellisiin sek\u00e4 arvotettuihin toimintoihin (vrt. Kielhofner, 2008). Kuntoutuksessa, sosiaality\u00f6ss\u00e4 ja kasvatuksessa eri teoreetikot ovat nostaneet yhdeksi t\u00e4rke\u00e4ksi muutoksen mahdollistajaksi sitoutumisen (engagement) toimintaan. Sitoutumisen voidaan ajatella rakentuvan omien mielenkiintojen kautta, mahdollisuudesta valita ja intensiteetist\u00e4, jonka ihminen suuntaa omaan tekemiseens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Omat valinnat sen hetkisess\u00e4 tilanteessa m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4t aiempien toiminnallisten kokemusten kautta. Tavat tehd\u00e4 ja rutiinit n\u00e4kyv\u00e4t erilaisista arjen teht\u00e4v\u00e4kokonaisuuksista, joihin henkil\u00f6 osallistuu, esimerkiksi kodinhoitoon liittyvist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4, vapaa-ajan harrastuksista tai opiskelussa. Toiminnan teorioissa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n hyvinvoinnin syntyv\u00e4n toiminnallisen tasapainon l\u00f6ytymisen kautta (esim. H\u00e5kansson, ym., 2006). Kokemus tasapainosta ja tekemisen mielekkyydest\u00e4 on aina henkil\u00f6kohtainen kokemus. Joudumme yleisesti tasapainoilemaan arjen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien teht\u00e4vien ja omien mielenkiintojen t\u00e4ytt\u00e4misen v\u00e4limaastossa. Arjen teht\u00e4vi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n itsen vuoksi tai toisten vuoksi, tai vain siksi ett\u00e4 on aina ollut tapana tehd\u00e4. Arvot m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t mitk\u00e4 asiat koemme itselle tai sosiaalisesti t\u00e4rkeiksi. Arvot ja mielenkiinnot ohjaavat henkil\u00f6kohtaisia valintoja ja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t omaa toiminnallista identiteetti\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n
Osallisuuteen k\u00e4sitteen\u00e4 liitet\u00e4\u00e4n aina my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6dimensio (konteksti ja ymp\u00e4rist\u00f6), jota voidaan tarkastella erilaisten toimintaa mahdollistavien tai est\u00e4vien tekij\u00f6iden kautta. Ymp\u00e4rist\u00f6kokemukset rakentuvat niin fyysisen, sosiaalisen, kulttuurisen kuin institutionaalisten tekij\u00f6iden kautta. Ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6it\u00e4 voidaan tarkastella my\u00f6s koettuna subjektiivisena ja havaittavana olevana objektiivisena todellisuutena. fPRC-viitekehys (Adair ym., 2018) m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kontekstik\u00e4sitteen toimintaymp\u00e4rist\u00f6ksi, joka k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 toimintaan osallistuvat ihmiset, tekemisen, teht\u00e4v\u00e4esineet ja ajallisen funktion. Ymp\u00e4rist\u00f6 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n objektiivisena sosiaalisena ja fyysisin\u00e4 rakenteina, jossa el\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n
Matka-ty\u00f6kalua rakentamassa<\/h2>\n\n\n\n
Matka-hankkeessa uutta ty\u00f6- ja arviointiv\u00e4linett\u00e4 kehitett\u00e4ess\u00e4 tarkasteltiin toimijuuden ja osallisuuden ilmi\u00f6t\u00e4 teoreettisesti k\u00e4ytt\u00e4en sek\u00e4 fPRC-viitekehyst\u00e4 sek\u00e4 edell\u00e4 kuvattuja toiminnan teorian k\u00e4sitteit\u00e4 (mm. Kielhofner 2008). On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n valittavat ty\u00f6menetelm\u00e4t ja vaikutusten arviointi kohdistuvat samoihin tekij\u00f6ihin, joihin ryhm\u00e4kuntoutuksella pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan. Ei ole tarkoituksenmukaista ker\u00e4t\u00e4 arviointitietoa vain tiedonkeruun vuoksi, vaan pyrki\u00e4 sen avulla nostamaan nuoren tietoisuuteen omassa toiminnassaan n\u00e4kyvi\u00e4 pulmia, jotka rajoittavat h\u00e4nen toimijuuttaan ja osallisuuttaan, sek\u00e4 sitouttamaan nuorta kohti positiivista muutosta. <\/p>\n\n\n\n
Kun halutaan arvioida osallisuutta ja toimijuutta t\u00e4ytyy tunnustaa, ett\u00e4 kysymyksess\u00e4 on yksil\u00f6llinen ja monitahoinen ilmi\u00f6. Ilmi\u00f6n yksiselitteinen arviointi asettaa haasteita meille ja muille menetelmien kehitt\u00e4jille. Monitahoisuudestaan huolimatta nuorelle suunnattujen kysymysten tulisi olla selkeit\u00e4 ja sidottavissa omaan arjen toimintaan. <\/p>\n\n\n\n
MATKA-hankkeessa teimme teoreettista k\u00e4siteanalyysi\u00e4 ja muodostimme v\u00e4itt\u00e4m\u00e4t mittaamaan nuorten toimijuutta nelj\u00e4n eri dimension kautta: (1) tahtodimensio, (2) tapojen dimensio ja (3) suoriutumisen dimensio liitt\u00e4en v\u00e4itt\u00e4miin sosiaaliseen, kulttuuriseen ja fyysiseen toimintakontekstiin liittyvi\u00e4 elementtej\u00e4. Tahtodimensio kuvaa omien arvojen mukaista toimintaa ja pyrkimyst\u00e4 saavuttaa arvovalintojen mukaisia tavoitteitaan. Valintoja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitys hyv\u00e4st\u00e4, itselle t\u00e4rkeist\u00e4 asioista. Arvopohjaiset valinnat suuntaavat usein tulevaan. Tapojen dimensio kuvaa omien odotusten ja velvollisuuksien t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4. Opitut tavat ja rutiinit m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t arkea ja voivat olla tiedostamattomia opittuja valintoja. Tekeminen ilment\u00e4\u00e4 sit\u00e4, kuka olen tai mit\u00e4 minulta odotetaan. Suoriutumisen dimensio kuvaa toimintaa ja teht\u00e4vi\u00e4, jotka tuovat tunteen osaamisesta, kontrollista ja tyytyv\u00e4isyydest\u00e4 omaan tekemiseens\u00e4. Tietoisuus omista kyvyist\u00e4 ja mahdollisuuksista rakentaa k\u00e4sityst\u00e4 itsest\u00e4 toimijana ja rohkaisee toimintaan uusissa tilanteissa. (vrt. Kielhofner, 2008.)<\/p>\n\n\n\n
Varmistaaksemme, ett\u00e4 teoreettisesti muodostetut v\u00e4itt\u00e4m\u00e4t toimivat yhtenev\u00e4isesti mitaten nuorten toimijuuteen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 yksiulotteisena ilmi\u00f6n\u00e4, teimme pilottitutkimuksen selvitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ammattikorkeakoulussa opiskelevien nuorten itse arvioitua toimijuutta k\u00e4ytt\u00e4en kehitetyn Matka-ty\u00f6kalun pilottiversioita. Opiskelijoiden kysely toteutettiin kaksivaiheisesti. Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa kyselyyn vastasi 50 toimintaterapian opiskelijaa ja toisessa vaiheessa 74 hyvinvointialan opiskelijaa. Heilt\u00e4 kysyttiin lis\u00e4ksi kysymyksi\u00e4 liittyen v\u00e4itt\u00e4mien ymm\u00e4rrett\u00e4vyyteen. Aineistosta karsittiin muutamia ilmi\u00f6t\u00e4 kuvaavaan malliin sopimattomia muuttujia Rasch- analyysin avulla (Bond ja Fox, 2015). Lis\u00e4ksi joidenkin muuttujien kieliasua mukautettiin ker\u00e4tyn palautteen perusteella. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 nuorten kuntoutujien koek\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitetussa versiossa on j\u00e4ljell\u00e4 25 toimivaksi todettua ja samaa teoreettista ilmi\u00f6t\u00e4 arvioivaa v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4. N\u00e4m\u00e4 v\u00e4itt\u00e4m\u00e4t ovat operationalistettu kuvaamaan edell\u00e4 kuvattuja dimensioita toimintakontekstissaan. Lis\u00e4ksi ty\u00f6kalu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 avoimia kysymyksi\u00e4, joissa nuoret kuvaavat vapaamuotoisesti itselleen t\u00e4rkeit\u00e4 energiaa tuovia toimintoja sek\u00e4 arvioivat energiaa vievi\u00e4 toimintoja arjessaan. Seuraava vaihe on tutkia arviointity\u00f6kalun toimivuutta varsinaisen kohderyhm\u00e4n itsearvioinnissa. Ty\u00f6kalu tullaan julkaisemaan hankkeen loppuvaiheessa syksyll\u00e4 2019.<\/p>\n\n\n\n
Matka-ty\u00f6kalun k\u00e4ytt\u00f6 kuntoutusvalmiutta rakentamassa ja muutosta mahdollistamassa <\/h2>\n\n\n\n
Matka-ty\u00f6kalua voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kuntoutusvalmiutta rakennettaessa. Ty\u00f6kalua voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 haastattelun tukena tai itsearviointina kartoitettaessa nuoren kokemana omaan toimijuutta. Kuntoutusvalmiuden l\u00f6ytyminen on prosessi, jossa kuntoutujan on tultava tietoisemmaksi omasta osallisuudestaan (osallistumisesta sek\u00e4 liittymisen tunteestaan) ja siihen vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4 (taidoistaan, k\u00e4sityksest\u00e4\u00e4n itsest\u00e4 toimijana sek\u00e4 mielenkiinnon kohteistaan) sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6suhteitaan (reagointitavoistaan ja valintoistaan). Matka-ty\u00f6kalun avulla on tavoitteena tarkastella n\u00e4it\u00e4 jo edell\u00e4 tarkemmin kuvattuja osallisuuden ja toimijuuden rakentumiseen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. Ilmi\u00f6n k\u00e4sitteellist\u00e4misen ja ymm\u00e4rt\u00e4misen lis\u00e4ksi on my\u00f6s pohdittava keinoja, miten toimijuutta ja osallisuuden kokemusta voidaan kuntoutuksen keinoin edist\u00e4\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in huomio suuntautuu laajemmin muutosprosessia mahdollistaviin tekij\u00f6ihin. T\u00e4st\u00e4 kerromme hankkeen edetess\u00e4 lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja on Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun yliopettaja Tiina Lautamo.<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n
Adair, B. , Ullenhag, A. , Rosenbaum, P. , Granlund, M. , Keen, D. and Imms, C. (2018), Measures used to quantify participation in childhood disability and their alignment with the family of participation\u2010related constructs: a systematic review. Dev Med Child Neurol, 60: 1101-1116. doi:10.1111\/dmcn.13959 Bond, T.G. & Fox, C.M. (2015). Applying the Rasch Model: Fundamental measurement in human sciences (third ed.) New Jersey: Rouledge. H\u00e5kansson, C., Dahlin-Ivanoff, S., Sonn, U. (2006), Achieving balance in everyday life. J Occup Sci. 13:74\u201382. [Taylor & Francis Online]. ICF, toimintakyvyn ja toimintarajoittaeiden luokitus (2004), Stakes Ohjeita ja luokituksia 4. Imms, C. , Granlund, M. , Wilson, P. H., Steenbergen, B. , Rosenbaum, P. L. and Gordon, A. M. (2017), Participation, both a means and an end: a conceptual analysis of processes and outcomes in childhood disability. Dev Med Child Neurol, 59: 16-25. doi:10.1111\/dmcn.13237 Imms, C. , Adair, B. , Keen, D. , Ullenhag, A. , Rosenbaum, P. and Granlund, M. (2016), \u2018Participation\u2019: a systematic review of language, definitions, and constructs used in intervention research with children with disabilities. Dev Med Child Neurol, 58: 29-38. doi:10.1111\/dmcn.12932 Kielhofner, G. (2008), Model of Human Occupation. Lippincott, Williams & Wilkins.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun (JAMK) hallinnoimassa MATKA-hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n ja arvioidaan 18\u201329-vuotiaille ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille suunnattu matalan kynnyksen ryhm\u00e4muotoinen avokuntoutusmalli (MATKA). Kehitett\u00e4v\u00e4 kuntoutus perustuu tarvepohjaisuuteen ja on tarkoitettu vastaamaan nuoren arjessa eteen tuleviin haasteisiin ja kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomion sosiaalista osallistumista sek\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n p\u00e4\u00e4sy\u00e4 est\u00e4viin tekij\u00f6ihin. Osana hanketta on tavoitteena kehitt\u00e4\u00e4 ja pilotoida sosiaalista osallistumista mahdollistavia ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1245,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[932],"tags":[51465,54594,51466,92946,51468],"class_list":["post-421","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-avokuntoutus","tag-osallisuus","tag-ryhmakuntoutus","tag-toimijuus","tag-toimintakyky"],"acf":false,"yoast_head":"\n
MATKA-ty\u00f6kalua rakentamassa osana nuorten ryhm\u00e4kuntoutuksen kehitt\u00e4mist\u00e4 - TiKI-talk<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/2019\/01\/10\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"MATKA-ty\u00f6kalua rakentamassa osana nuorten ryhm\u00e4kuntoutuksen kehitt\u00e4mist\u00e4 - TiKI-talk\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun (JAMK) hallinnoimassa MATKA-hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n ja arvioidaan 18\u201329-vuotiaille ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille suunnattu matalan kynnyksen ryhm\u00e4muotoinen avokuntoutusmalli (MATKA). Kehitett\u00e4v\u00e4 kuntoutus perustuu tarvepohjaisuuteen ja on tarkoitettu vastaamaan nuoren arjessa eteen tuleviin haasteisiin ja kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomion sosiaalista osallistumista sek\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n p\u00e4\u00e4sy\u00e4 est\u00e4viin tekij\u00f6ihin. Osana hanketta on tavoitteena kehitt\u00e4\u00e4 ja pilotoida sosiaalista osallistumista mahdollistavia ja […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/2019\/01\/10\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"TiKI-talk\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2019-01-10T13:34:38+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-02-09T13:14:01+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/wp-content\/uploads\/sites\/334\/2019\/01\/TiKI-TALK_Lautamo-Tiina_Kuvakehys-1.png\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Pia Pihlainen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Pia Pihlainen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"9 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/2019\\\/01\\\/10\\\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/2019\\\/01\\\/10\\\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Pia Pihlainen\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/4b1da059531715899d50b30caf88ecdc\"},\"headline\":\"MATKA-ty\u00f6kalua rakentamassa osana nuorten ryhm\u00e4kuntoutuksen kehitt\u00e4mist\u00e4\",\"datePublished\":\"2019-01-10T13:34:38+00:00\",\"dateModified\":\"2024-02-09T13:14:01+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/2019\\\/01\\\/10\\\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\\\/\"},\"wordCount\":1825,\"commentCount\":0,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/2019\\\/01\\\/10\\\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/334\\\/2019\\\/01\\\/TiKI-TALK_Lautamo-Tiina_Kuvakehys-1.png\",\"keywords\":[\"Avokuntoutus\",\"osallisuus\",\"ryhm\u00e4kuntoutus\",\"toimijuus\",\"toimintakyky\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/2019\\\/01\\\/10\\\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\\\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/2019\\\/01\\\/10\\\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/2019\\\/01\\\/10\\\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\\\/\",\"name\":\"MATKA-ty\u00f6kalua rakentamassa osana nuorten ryhm\u00e4kuntoutuksen kehitt\u00e4mist\u00e4 - TiKI-talk\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/2019\\\/01\\\/10\\\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/2019\\\/01\\\/10\\\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/334\\\/2019\\\/01\\\/TiKI-TALK_Lautamo-Tiina_Kuvakehys-1.png\",\"datePublished\":\"2019-01-10T13:34:38+00:00\",\"dateModified\":\"2024-02-09T13:14:01+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/4b1da059531715899d50b30caf88ecdc\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/2019\\\/01\\\/10\\\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/2019\\\/01\\\/10\\\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/2019\\\/01\\\/10\\\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/334\\\/2019\\\/01\\\/TiKI-TALK_Lautamo-Tiina_Kuvakehys-1.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/334\\\/2019\\\/01\\\/TiKI-TALK_Lautamo-Tiina_Kuvakehys-1.png\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/2019\\\/01\\\/10\\\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"MATKA-ty\u00f6kalua rakentamassa osana nuorten ryhm\u00e4kuntoutuksen kehitt\u00e4mist\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/\",\"name\":\"TiKI-talk\",\"description\":\"Jamkin hyvinvointiyksik\u00f6n hanke- ja palvelutoiminnan blogi - Blogin toiminta p\u00e4\u00e4ttynyt\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/4b1da059531715899d50b30caf88ecdc\",\"name\":\"Pia Pihlainen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/682b7d2a3219962079be0c427b2f411f68a7712f773fbde5a4f095a522258d32?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/682b7d2a3219962079be0c427b2f411f68a7712f773fbde5a4f095a522258d32?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/682b7d2a3219962079be0c427b2f411f68a7712f773fbde5a4f095a522258d32?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Pia Pihlainen\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/blogit.jamk.fi\\\/tikitalk\\\/author\\\/pihlpi\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"MATKA-ty\u00f6kalua rakentamassa osana nuorten ryhm\u00e4kuntoutuksen kehitt\u00e4mist\u00e4 - TiKI-talk","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/2019\/01\/10\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"MATKA-ty\u00f6kalua rakentamassa osana nuorten ryhm\u00e4kuntoutuksen kehitt\u00e4mist\u00e4 - TiKI-talk","og_description":"Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun (JAMK) hallinnoimassa MATKA-hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n ja arvioidaan 18\u201329-vuotiaille ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille suunnattu matalan kynnyksen ryhm\u00e4muotoinen avokuntoutusmalli (MATKA). Kehitett\u00e4v\u00e4 kuntoutus perustuu tarvepohjaisuuteen ja on tarkoitettu vastaamaan nuoren arjessa eteen tuleviin haasteisiin ja kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomion sosiaalista osallistumista sek\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n p\u00e4\u00e4sy\u00e4 est\u00e4viin tekij\u00f6ihin. Osana hanketta on tavoitteena kehitt\u00e4\u00e4 ja pilotoida sosiaalista osallistumista mahdollistavia ja […]","og_url":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/2019\/01\/10\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\/","og_site_name":"TiKI-talk","article_published_time":"2019-01-10T13:34:38+00:00","article_modified_time":"2024-02-09T13:14:01+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/wp-content\/uploads\/sites\/334\/2019\/01\/TiKI-TALK_Lautamo-Tiina_Kuvakehys-1.png","type":"","width":"","height":""}],"author":"Pia Pihlainen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Pia Pihlainen","Est. reading time":"9 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/2019\/01\/10\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/2019\/01\/10\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\/"},"author":{"name":"Pia Pihlainen","@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/#\/schema\/person\/4b1da059531715899d50b30caf88ecdc"},"headline":"MATKA-ty\u00f6kalua rakentamassa osana nuorten ryhm\u00e4kuntoutuksen kehitt\u00e4mist\u00e4","datePublished":"2019-01-10T13:34:38+00:00","dateModified":"2024-02-09T13:14:01+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/2019\/01\/10\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\/"},"wordCount":1825,"commentCount":0,"image":{"@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/2019\/01\/10\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/wp-content\/uploads\/sites\/334\/2019\/01\/TiKI-TALK_Lautamo-Tiina_Kuvakehys-1.png","keywords":["Avokuntoutus","osallisuus","ryhm\u00e4kuntoutus","toimijuus","toimintakyky"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/2019\/01\/10\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/2019\/01\/10\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\/","url":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/2019\/01\/10\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\/","name":"MATKA-ty\u00f6kalua rakentamassa osana nuorten ryhm\u00e4kuntoutuksen kehitt\u00e4mist\u00e4 - TiKI-talk","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/2019\/01\/10\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/2019\/01\/10\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/wp-content\/uploads\/sites\/334\/2019\/01\/TiKI-TALK_Lautamo-Tiina_Kuvakehys-1.png","datePublished":"2019-01-10T13:34:38+00:00","dateModified":"2024-02-09T13:14:01+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/#\/schema\/person\/4b1da059531715899d50b30caf88ecdc"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/2019\/01\/10\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/2019\/01\/10\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/2019\/01\/10\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/wp-content\/uploads\/sites\/334\/2019\/01\/TiKI-TALK_Lautamo-Tiina_Kuvakehys-1.png","contentUrl":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/wp-content\/uploads\/sites\/334\/2019\/01\/TiKI-TALK_Lautamo-Tiina_Kuvakehys-1.png"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/2019\/01\/10\/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"MATKA-ty\u00f6kalua rakentamassa osana nuorten ryhm\u00e4kuntoutuksen kehitt\u00e4mist\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/#website","url":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/","name":"TiKI-talk","description":"Jamkin hyvinvointiyksik\u00f6n hanke- ja palvelutoiminnan blogi - Blogin toiminta p\u00e4\u00e4ttynyt","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/#\/schema\/person\/4b1da059531715899d50b30caf88ecdc","name":"Pia Pihlainen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/682b7d2a3219962079be0c427b2f411f68a7712f773fbde5a4f095a522258d32?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/682b7d2a3219962079be0c427b2f411f68a7712f773fbde5a4f095a522258d32?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/682b7d2a3219962079be0c427b2f411f68a7712f773fbde5a4f095a522258d32?s=96&d=mm&r=g","caption":"Pia Pihlainen"},"url":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/author\/pihlpi\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/421","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1245"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=421"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/421\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1450,"href":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/421\/revisions\/1450"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=421"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=421"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=421"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![\"\"](\"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/wp-content\/uploads\/sites\/334\/2019\/01\/TiKI-TALK_Lautamo-Tiina_Kuvakehys-1.png\")
<\/figure>\n\n\n\n