Tilastokeskuksen (2018) mukaan pitk\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen viikkoty\u00f6aika oli yritt\u00e4jill\u00e4 palkansaajia selv\u00e4sti yleisemp\u00e4\u00e4. Yritt\u00e4jist\u00e4 40 prosentilla s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ty\u00f6aika oli yli 40 tuntia viikossa. Yritt\u00e4j\u00e4n ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4 venyy helposti kymmeneen tuntiin ja ylikin ja ty\u00f6n ja henkil\u00f6kohtaisen el\u00e4m\u00e4n erottamisessa on monilla yritt\u00e4jill\u00e4 haasteita.<\/p>\n
Pidempi ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4 tai ilta-aikaan kotona ty\u00f6asioiden parissa puuhastelu, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita parempaa tulosta tai enemm\u00e4n aikaan saatuja asioita. \u00a0V\u00e4syneen\u00e4 ja ty\u00f6st\u00e4 kuormittuneena kognitiivinen suorituskyky laskee ja sama suoritus vie enemm\u00e4n energiaa ja aikaa. T\u00e4t\u00e4 asiaa ei vain usein itse tajua. Hyvinvoinnin kannalta rasituksen ja levon rytmi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska taukoamaton rasitus kuluttaa liikaa ihmisen biologista ja psykologista perusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 (TTL 2020).<\/p>\n
Moni ty\u00f6hyvinvoinnin valmentaja n\u00e4kee ideaalirytmin\u00e4 ns. 8\u20138\u20138-mallin, jossa vuorokausi jaetaan tasaisesti ty\u00f6n, vapaa-ajan ja levon v\u00e4lille. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 monenkaan yritt\u00e4j\u00e4n kohdalla ole realismia.<\/p>\n
<\/p>\n
\u201dUusi ty\u00f6aikalaki\u201d \u2013 optimaalinen ty\u00f6aikamalli<\/em><\/strong><\/p>\n Aivotutkijat Minna Huotilainen ja Mona Moisala esitteliv\u00e4t 2018 \u201duuden ty\u00f6aikalain\u201d – optimaalisen ty\u00f6aikamallin, jossa ty\u00f6aika jakautuu kahteen nelj\u00e4n tunnin jaksoon ja vuorokausi jaksottuu useampiin eri osiin. Tavoitteena on, ett\u00e4 ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4 alkaa nelj\u00e4n tunnin eritt\u00e4in intensiivisell\u00e4, keskeytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4, jolloin panostetaan p\u00e4iv\u00e4n t\u00e4rkeimpiin ty\u00f6teht\u00e4viin. Lounastauon j\u00e4lkeinen iltap\u00e4iv\u00e4aika on varattu erilaisille lyhytkestoisille silpputy\u00f6teht\u00e4ville, puheluille, yhteydenotoille ja juoksevien asioiden hoitamisille.\u00a0 Ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n \u201dflow\u201d ja \u201dsilppu\u201d osioiden paikan voi vaihtaa, omalle persoonalle parhaiten sopivaksi.<\/p>\n Ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen on empatiajakso, mik\u00e4 tarkoittaa ajan viett\u00e4mist\u00e4 t\u00e4rkeiden ihmisten kanssa, harrastamista ja ajan antamista muille. Pari tuntia ennen suunniteltua nukkumaan menoa, alkaa uneen laskeutumisen aika ts. rauhoittumisjakso, jolloin tehd\u00e4\u00e4n rauhallisia, hidastempoisia asioita; tavallisia kotihommia yms.<\/p>\n Nukkumaan k\u00e4ynnin j\u00e4lkeen alkaa esitietoisen prosessoinnin vaihe, jossa aivot aloittavat esitietoisen ty\u00f6skentelyn, p\u00e4iv\u00e4n aikana koetun ja opitun j\u00e4sentelyn, vertailun, asioiden suhteuttamisen toisiinsa, turhien asioiden unohtamisen ja t\u00e4rkeimpien asioiden tallentamisen pitk\u00e4kestoiseen muistiin. Aivot eiv\u00e4t siis lep\u00e4\u00e4 y\u00f6ll\u00e4k\u00e4\u00e4n vaan ty\u00f6skentelev\u00e4t tiedostamattamme my\u00f6s ty\u00f6asioiden parissa. Aamua kohti aivoissa alkaa synty\u00e4 uusia ideoita, suurin osa hy\u00f6dytt\u00f6mi\u00e4, mutta osa ihan k\u00e4ytt\u00f6kelpoisiakin ratkaisuja p\u00e4iv\u00e4n aikana pohdituttaneisiin asioihin.<\/p>\n Seuraavana mallissa on avautumisvaihe, uni kevenee aamua kohti ja jakson puoliv\u00e4lin paikkeilla tapahtuu her\u00e4\u00e4minen uuteen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Jakso sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 aamurutiineja ja valmistautumista tulevaan p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, omien tottumusten ja parhaaksi havaittujen keinojen avulla.<\/p>\n <\/p>\n Kuvio 1. Ty\u00f6aikamalli (Huotilainen & Moisala, 2018).<\/em><\/p>\n <\/p>\n Jaksota & suunnittele ty\u00f6aikasi etuk\u00e4teen<\/em><\/strong><\/p>\n Huotilaisen & Moisalan mallin tarkoitus on jaksottaa tekemisemme siten, ett\u00e4 olisimme oikeaan aikaan optimaalisessa moodissa teht\u00e4vien taso huomioiden. \u201dTy\u00f6aikalakia\u201d noudattamalla ihminen jaksaa tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4 ja palautuu hyvin. \u00a0Tarkoitus on my\u00f6s, ettei eri elementit – erityisesti \u201dsilppu\u201d sekoittuisi kesken\u00e4\u00e4n pitkin p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Multitaskaus ei itsess\u00e4\u00e4n ole arvo. Vaikka yritt\u00e4j\u00e4n on pystytt\u00e4v\u00e4 py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n monia projekteja samanaikaisesti, hetkess\u00e4 olisi hyv\u00e4 pysty\u00e4 keskittym\u00e4\u00e4n yhteen kerrallaan \u2013 jo aivojenkin kannalta.<\/p>\n Huotilaisen & Moisalan malli kannustaa ty\u00f6n etuk\u00e4teissuunnitteluun. \u00a0Ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6n suunnitteluun ja asioiden priorisointiin voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esim. Eisenhowerin matriisia<\/a>. Sek\u00e4 Huotilaisen ett\u00e4 8-8-8 mallit antavat ajattelunaihetta, millaisista osista p\u00e4iv\u00e4mme muodostuu. Sis\u00e4ltyyk\u00f6 niihin palauttavia hetki\u00e4, lepoa, rentoutumista tai aikaa l\u00e4heisille? Mallia ei ole helppo noudattaa ja joillain ty\u00f6paikoilla ty\u00f6n luonteen vuoksi jopa mahdotonta. Unil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Tuomilehto kannustaa jokaista l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n itselle parhaan tasapainon ty\u00f6h\u00f6n, vapaa-aikaan ja nukkumiseen. Yht\u00e4 oikeaa tai v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ratkaisua ei ole.<\/p>\n <\/p>\n Unen t\u00e4rkeytt\u00e4 ei voi liikaa korostaa<\/em><\/strong><\/p>\n Palautumisesta on kuitenkin syyt\u00e4 huolehtia p\u00e4ivitt\u00e4in. Tuomilehdon mukaan 95 prosenttia ihmisen palautumisesta tapahtuu unessa. Uni on aivojen ja jaksamisen kannalta oleellisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. \u00a0Suositus y\u00f6unen m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi on keskim\u00e4\u00e4rin 7\u20138 tuntia, mutta m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4ksi unen laadulla on suuri merkitys. Huonosti, liian v\u00e4h\u00e4n nukkuneena, teemme helposti huonoja valintoja my\u00f6s sy\u00f6misen suhteen emmek\u00e4 jaksa liikkua. Liikunnan taas on tutkittu edist\u00e4v\u00e4n palautumista ja unenlaatua. Hyv\u00e4 kest\u00e4vyyskunto on yhteydess\u00e4 parempaan terveyteen sek\u00e4 kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. \u00a0Ravinto, uni ja liikunta ovatkin hyvinvointimme peruspilarit, jotka vaikuttavat vahvasti toisiinsa.<\/p>\n Yritt\u00e4jien ty\u00f6kyky on koko yrityksen kivijalka. Uupumisen oireiden tunnistaminen ja ajoissa reagointi on oleellisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Tee oman jaksamisen testi:<\/p>\n https:\/\/y-studio.fi\/testi\/oma-jaksaminen\/<\/a><\/p>\n <\/p>\n ——————————————————————————————————————————-<\/p>\n <\/p>\n Vinkkej\u00e4 parempaan uneen – Ty\u00f6terveyslaitos: https:\/\/www.ttl.fi\/tyopiste\/tee-illalla-kivoja-asioita-ja-12-muuta-vinkkia-hyvaan-uneen\/<\/a><\/p>\n <\/p>\n Harjoitteita parempaan uneen – VTT & JYU: https:\/\/oivamieli.fi\/<\/a><\/p>\n <\/p>\n Huolihetkiharjoitus, Mielenterveystalo: https:\/\/www.mielenterveystalo.fi\/aikuiset\/itsehoito-ja-oppaat\/itsehoito\/ahdistuksen_omahoito\/Documents\/Huolihetki.pdf<\/a><\/p>\n <\/p>\n Kirjoittaja:<\/strong><\/p>\n Essi Heimovaara-Kotonen<\/p>\n projektiasiantuntija<\/p>\n Pysyt\u00e4\u00e4n Pinnalla \u2013hanke<\/p>\n Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Huotilainen. M. & Moisala, M. 2018. Voiko ty\u00f6aikaa edes mitata vai tarvitaanko uusi ty\u00f6aikalaki? Keskittymiskyvyn elvytysopas. \u00a0Otavan kirjapaino. Keuruu.<\/p>\n <\/p>\n Tilastokeskus. 2018. Ty\u00f6ajat vuonna 2018. https:\/\/www.stat.fi\/til\/tyti\/2018\/13\/tyti_2018_13_2019-04-11_kat_003_fi.html<\/a><\/p>\n TTL. 2020. Uni ja palautuminen. https:\/\/www.ttl.fi\/tyontekija\/uni-ja-palautuminen\/<\/a><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.jamk.fi\/tikitalk\/wp-content\/uploads\/sites\/334\/2020\/02\/ty\u00f6aikamalli_HuotilainenMoisala2018.png\")
<\/a><\/p>\n