<\/p>\n
Keski-Suomessa nelj\u00e4ll\u00e4 kohdealueella vuosina 2019-2020 toteutettavan Hyv\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4- hyvinvointiyrityksien valmiudet muuttuvassa sosiaali- ja terveysalan toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4<\/em> \u2013hankkeen yrityksille tehtiin hankkeen alussa osaamiskartoitus ja suunnitelma osaamisen kehitt\u00e4miseksi. Osaamiskartoituksessa selvitettiin yritysk\u00e4ynnein ja yritt\u00e4jien haastatteluin yritt\u00e4j\u00e4n ja yrityksen osaamisia yhdeks\u00e4\u00e4n eri osaamisalueeseen liittyen. Taulukkoon 1. on koottu 14 yritt\u00e4j\u00e4n arvioiden perusteella yhteenveto siit\u00e4, miten yritt\u00e4j\u00e4t arvioivat oman tai yrityksens\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4mistarvetta suhteessa eri osaamisalueisiin.<\/p>\n <\/p>\n Taulukko 1. Yritt\u00e4jien (n=14) oma arvio yrityksen osaamisalueiden kehitt\u00e4mistarpeista (Asteikko: 1 = ei kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4; 2 = jonkin verran kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4; 3 = paljon kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4; 4 = eritt\u00e4in paljon kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4)<\/em><\/p>\n <\/p>\n Arviot osaamisen kehitt\u00e4misen tarpeista keskittyiv\u00e4t vaihtoehdon 2 (jonkin verran kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4) molemmin puolin. P\u00e4\u00e4osa yritt\u00e4jist\u00e4 ei tunnistanut mit\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in suuria kehitt\u00e4misen tarpeita. Suurimat kehitt\u00e4misen tarpeet liittyiv\u00e4t talousosaamiseen. Eritt\u00e4in paljon kehitt\u00e4misen tarvetta (ve. 4) tunnisti vain muutama yritt\u00e4j\u00e4 ja muutamalla osaamisen alueella: vaihtoehto 4 esiintyi kaikissa vastauksissa vain nelj\u00e4 kertaa ja kaikilla kerroilla eri osaamisalueella. Vaihtoehto 2 (jonkin verran kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4) kattoi l\u00e4hes puolet kaikista annetuista arvioista. Yhdenk\u00e4\u00e4n yritt\u00e4j\u00e4n oma arvio kehitt\u00e4misen tarpeista ei ollut kauttaaltaan suurta kehitt\u00e4mist\u00e4 kaipaava, mutta useat tunnistivat selkeit\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 osaamisen puutteita toiminnassaan.<\/p>\n <\/p>\n Liiketoimintajohtamisen ja talousosaamisen<\/strong><\/p>\n Liiketoimintajohtamisen ja talousosaamisen<\/em> osalta hankkeen yritt\u00e4jien tilanteet ovat hyvin moninaiset. Useat yritt\u00e4j\u00e4t olivat tehneet liiketoimintasuunnitelman yritystoimintaa aloittaessaan, mutta sen j\u00e4lkeen suunnitelmaa ei ollut juurikaan p\u00e4ivitetty tai muutettu. Toisaalta mukana oli useita melko uusia yrityksi\u00e4, joiden liiketoimintasuunnitelmat olivat tuoreita ja ainakin periaatteessa ajan tasalla. Tosin monen yrityksen toiminta ei ollut k\u00e4ynnistynyt suunnitelman mukaan, vaan palvelujen kysynt\u00e4, kilpailutilanne ja eri palvelutuotteiden hinnat vaikuttivat ja muuttivat suunnitelmia. Monen yksinyritt\u00e4j\u00e4n korviin k\u00e4site liiketoimintajohtaminen tuntui ehk\u00e4 hiukan suureelliselta, ja toimintaa kuvaa paremmin ajatus oman itsens\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isjohtamisesta.<\/p>\n Talousosaamiseen liittyv\u00e4t pulmat olivat moninaiset. Palvelujen hinnoittelu ei useinkaan perustu tarkkoihin laskelmiin toiminnan kannattavuudesta. Hinnoittelussa vahvana tekij\u00e4n\u00e4 on ns. mutu-tuntuma eli yritt\u00e4j\u00e4n ajatus siit\u00e4, mit\u00e4 asiakkaat h\u00e4nen palveluistaan alue ja kilpailutilanne huomioiden ovat valmiita maksamaan. My\u00f6s hintojen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen tarkistaminen toiminnan kustannusten nousun mukaisesti on monelle yritt\u00e4j\u00e4lle vaikea ajatus. Monet yritt\u00e4j\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ulkopuolista kirjanpit\u00e4j\u00e4\u00e4, mutta eiv\u00e4t hy\u00f6dynn\u00e4 kirjanpit\u00e4j\u00e4n palveluita kovinkaan laajasti.<\/p>\n \u00a0<\/em><\/p>\n Markkinointi, verkostot ja yhteisty\u00f6<\/strong><\/p>\n Markkinointi, verkostot ja yhteisty\u00f6 <\/em>on my\u00f6s hyvin vaihtelevasti hoidettu osa-alue hankkeen yritt\u00e4jien keskuudessa. Moni pidemp\u00e4\u00e4n yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toiminut ja alueen hyvin tunteva on monipuolisesti verkostoitunut ja tuntee sek\u00e4 asiakkaansa ett\u00e4 kilpailijansa tai yhteisty\u00f6kumppaninsa hyvin. Tuoreet yritt\u00e4j\u00e4t ovat alkutaipaleella usein my\u00f6s verkostoitumisen suhteen. Markkinoinnissa luotetaan paljon suusta-suuhun \u2013menetelm\u00e4\u00e4n, tyytyv\u00e4inen asiakas tuo pienell\u00e4 paikkakunnalla mukanaan uusia asiakkaita. Kaikilla yritt\u00e4jill\u00e4 ei ole kotisivuja tai toimintaa Facebookissa, tai niiden p\u00e4ivitys saattaa olla sattumanvaraista, hoidetaan jos j\u00e4\u00e4 aikaa ja on jaksamista. Toki mukana on my\u00f6s yrityksi\u00e4, joilla on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kotisivut ja sosiaalista mediaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muutenkin yrityksen eduksi. Nuoret yritt\u00e4j\u00e4t tuntuvat p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 osa-alueella i\u00e4kk\u00e4\u00e4mpi\u00e4 paremmin.<\/p>\n <\/p>\n Itsens\u00e4 kehitt\u00e4minen ja ty\u00f6hyvinvointi<\/strong><\/p>\n Osaamisen, itsens\u00e4 kehitt\u00e4misen ja ty\u00f6hyvinvoinnin <\/em>n\u00e4k\u00f6kulmasta monet hankkeen yritt\u00e4j\u00e4t ovat moniosaajia ja monialayritt\u00e4ji\u00e4. Valtaosalla yritt\u00e4jist\u00e4 on enemm\u00e4n kuin yksi ammatillinen peruskoulutus ja monenlaisia lyhyempi\u00e4 kursseja ja hankittuja erityisosaamisia. Monen yritt\u00e4j\u00e4n palveluvalikoimassa on useita erityyppisi\u00e4 palveluja laajasta hyvinvointipalvelujen kirjosta. Osa myy my\u00f6s muuta kuin palveluja eli erilaisia tuotteita ydinpalveluun ymp\u00e4rilt\u00e4 tai sitten kaukana yrityksen ydintoiminnasta. Monialayritt\u00e4jyys voi olla pakon eli kysynn\u00e4n sanelemaa tai tietoinen strategia vaikkapa yritystoiminnan riskien pienent\u00e4miseksi tai oman jaksamisen tukemiseksi. Jotkut tekev\u00e4t my\u00f6s palkkaty\u00f6t\u00e4 yrityksen ulkopuolella, usein pakon sanelemana.<\/p>\n Suomen Yritt\u00e4jien valtakunnallisen Yksinyritt\u00e4j\u00e4kyselyn (2019) mukaan vain joka viides ilmoittaa viett\u00e4v\u00e4ns\u00e4 lomaa vuosittain nelj\u00e4 viikkoa tai enemm\u00e4n. Sairaana ty\u00f6skenteleminen on varsin yleist\u00e4, sill\u00e4 vain 26 prosenttia vastaajista ei ole harjoittanut yritystoimintaa sairaana viimeisen 12 kuukauden aikana. Jaksamisessa yksinyritt\u00e4j\u00e4t jakautuvat l\u00e4hes kahtia. 47 prosenttia vastasi, ett\u00e4 jaksamisen haasteita ei ole ollut miss\u00e4\u00e4n vaiheessa. Hieman yli puolet puolestaan vastasi kokeneensa jaksamisen haasteita ja 30 % kertoi kokeneensa haasteita jaksamisessa, mutta ei ole hakenut tilanteeseen apua. Yksinyritt\u00e4minen perustuu henkil\u00f6kohtaiseen ty\u00f6panokseen ja osaamiseen, jolloin teht\u00e4vi\u00e4 on vaikea siirt\u00e4\u00e4 jonkun muun hoidettaviksi.<\/p>\n Kokonaisuutena Keski-Suomen laitamilla toimivan hyvinvointialan pien- tai yksinyritt\u00e4j\u00e4n toimintaa kuvaa enemm\u00e4n ajatus el\u00e4m\u00e4ntavasta kuin businessin tekemisest\u00e4 ja varallisuuden tavoittelusta. Oma vapaus ja mahdollisuus valita asiakkaitaan ja ty\u00f6kohteitaan sek\u00e4 vaikuttaa oman ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n pituuteen tai muodostumiseen koetaan t\u00e4rke\u00e4ksi asiaksi. Yritt\u00e4jyys on selke\u00e4 valinta siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 useimmille yritt\u00e4j\u00e4lle olisi tarjolla my\u00f6s palkkat\u00f6it\u00e4. Yksinyritt\u00e4j\u00e4n riskit tiedostetaan, mutta realistisia keinoja riskien minimoimiseksi ei juurikaan n\u00e4hd\u00e4 olevan. Yksinyritt\u00e4j\u00e4n pakko hallita kaikki ja tehd\u00e4 kaikkea kyll\u00e4 stressaa, mutta toisaalta asiat ja kokonaisuus ovat n\u00e4in itsens\u00e4 hallittavissa, mik\u00e4 tuo vapautta.<\/p>\n <\/p>\n Laatu, kasvu ja kilpailukyky<\/strong><\/p>\n Toimintansa laatuun<\/em> yritt\u00e4j\u00e4t ovat melko tyytyv\u00e4isi\u00e4. Laatu tai kokemus laadukkaasta palvelutuotannosta ei pienyritt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 perustu yleens\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n laatuj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, vaan ammattiylpeyteen ja tietoisuuteen omasta ammattitaidosta, huolellisesta ty\u00f6st\u00e4 ja asiakkaan toiveiden ja tarpeiden huomioimisesta yritt\u00e4j\u00e4n toiminnan ja ajank\u00e4yt\u00f6n suunnittelussa. Yritt\u00e4jyyden koetaan antavan t\u00e4h\u00e4n mahdollisuuksia toisella tapaa kuin palkkaty\u00f6 julkisella sektorilla.<\/p>\n Kehittymiseen liittyy my\u00f6s mahdollisuus kasvuun ja suurimpina kasvua rajoittavina tekij\u00f6in\u00e4 valtakunnallisesti nousevat esille oman ty\u00f6ajan riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, ulkopuolisen ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6llist\u00e4misen kalleus ja riskialttius sek\u00e4 se perusl\u00e4ht\u00f6kohta, ett\u00e4 yrityksen toiminta on voimakkaasti henkil\u00f6itynyt yritt\u00e4j\u00e4\u00e4n itseens\u00e4. (Yksinyritt\u00e4j\u00e4kysely 2019.) Hyv\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 \u2013hankkeen yritt\u00e4jien kokemukset ovat saman suuntaisia kuin valtakunnallisissa kyselyiss\u00e4 esille tulleet.<\/p>\n <\/p>\n Sote uudistuu \u2013 uudistuuko osaaminen<\/strong><\/p>\n Sote-uudistuksen tueksi alan osaamistarvetta arvioinut OKM totesi, ett\u00e4 substanssiosaamisen lis\u00e4ksi sote-alalla tarvitaan monenlaista erityisosaamista ja joustavia koulutusmahdollisuuksia osaamisen hankkimiseksi. Tarvitaan my\u00f6s geneerist\u00e4 osaamista mm. asiakasty\u00f6h\u00f6n liittyen ja yritt\u00e4jyydenkin kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 johtamisosaamista. My\u00f6s digitaitojen hankkiminen on keskeinen osaamishaaste. (Osaamisrakenne 2035.) Sote-alan osaamistarpeet tulevat muuttumaan toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutoksen my\u00f6t\u00e4, joten laaja-alainen osaamisen kehitt\u00e4minen on alan toimijoille ja yritt\u00e4jille t\u00e4rke\u00e4 menestystekij\u00e4. (Miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n sote-toimiala.)<\/p>\n Osaamisvaatimusten muutoksen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tarkoittavan my\u00f6s yksil\u00f6llisen ammatti-identiteetin laajentamista ja siirtymist\u00e4 kohti osaamisidentiteetti -ajattelua, miss\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4minen, urapolut ja yritt\u00e4jyys n\u00e4hd\u00e4\u00e4n viimeisimm\u00e4n ammatin lis\u00e4ksi laajempana, eri ammattialoja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n\u00e4 osaamisklusterina. (Osaamisrakenne 2035.) Sote-pienyritt\u00e4j\u00e4n perusosaamisvaatimus voidaan ja on syyt\u00e4 ajatella viel\u00e4 t\u00e4t\u00e4kin laajempana kokonaisuutena liittyen mm. yritt\u00e4jyyteen, paikallistuntemukseen ja verkostoitumiseen.<\/p>\n <\/p>\n Kirjoittaja:<\/p>\n Kari Jaatinen<\/em><\/p>\n lehtori, JAMK Hyvinvointiyksikk\u00f6<\/em><\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet<\/p>\n Miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n sote-toimiala? Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialaraportti. TEM julkaisuja 2020:1. https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/handle\/10024\/161994<\/a><\/p>\n Osaamisrakenne 2035. Alakohtaiset tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulutuksen kehitt\u00e4mishaasteet \u2013 Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia. Leve\u00e4lahti, S., Nieminen, J., Nyyss\u00f6l\u00e4, K., Suominen, V., Kotipelto, S. (toim.) OPH. Raportit ja selvitykset 2019:14. Viitattu 5.6.2020. https:\/\/www.oph.fi\/fi\/tilastot-ja-julkaisut\/julkaisut\/osaamisrakenne-2035<\/a><\/p>\n\n\n
\n Osaamisalue<\/strong><\/td>\n vastauksia kpl<\/strong><\/td>\n keskiarvo (1-4)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n \n Liiketoimintajohtaminen<\/td>\n 11<\/td>\n 1.8<\/td>\n<\/tr>\n \n Talousosaaminen<\/td>\n 11<\/td>\n 2.5<\/td>\n<\/tr>\n \n Markkinointi<\/td>\n 11<\/td>\n 2.0<\/td>\n<\/tr>\n \n Yhteisty\u00f6, verkostot, kumppanit<\/td>\n 11<\/td>\n 2.2<\/td>\n<\/tr>\n \n Ty\u00f6hyvinvointi<\/td>\n 10<\/td>\n 1.8<\/td>\n<\/tr>\n \n Itsens\u00e4 kehitt\u00e4minen<\/td>\n 10<\/td>\n 1.8<\/td>\n<\/tr>\n \n Laatu ja kilpailukyky<\/td>\n 8<\/td>\n 1.8<\/td>\n<\/tr>\n \n Asiakkuusosaaminen<\/td>\n 8<\/td>\n 2.0<\/td>\n<\/tr>\n \n Ty\u00f6yhteis\u00f6osaaminen<\/td>\n 8<\/td>\n 1.8<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n