Toteutusvaiheessa

Projektityön hyvät käytännöt

Sosiaalinen media avaa viestintää ulos

”Meillä on talon sisällä blogi, johon me kaikki kirjoitamme aktiivisesti. Mutta emme saa sinne kävijöitä ulkopuolelta – mikä avuksi?”

Aluksi on syytä pohtia tuottamaanne sisältöä, esimerkiksi näiden kysymysten kautta:

Ovatko viestinne

  • liian sisäpiirissä, tai liian ”me-henkisiä”?
  • aina vain tietylle kohderyhmälle vai vailla minkäänlaista kohderyhmää?
  • vanhoille urille jämähtäneitä, aina samoja sisältöjä toistavia?
  • vaikeasti saavutettavia ja harvinaisia?

Kun tavoitellaan laajempaa yleisöä kuin vaikkapa oman talon väki, täytyy sisältö laatia sen mukaisesti. Vie asiaa yleiselle tasolle, laajenna näkökulmaa ainakin introtekstissä ja puhuttele ulkopuolista – voit vaikkapa suositella, mihin hyvää juttuasi voi hyödyntää! Blogikirjoitukset voivat pursuilla hienoja hyviä käytäntöjä ja malleja, jotka odottavat siirtymistä muihin organisaatioihin ja muiden tietoon, mutta tekstin leimautuminen liiaksi oman organisaation asiaksi tai tietyn projektin sisäiseksi kertomukseksi voi turhauttaa lukijaa. Laajalle kohderyhmälle kirjoittaminen ei kuitenkaan tarkoita taustatietojen ”sensurointia” kokonaan, yritys ja projekti saavat näkyä, mutta ilmaisuun on löydettävä sopiva tyyli. Olethan miettinyt kohderyhmäänne? Poikkihallinnollisessa viestinnässä tämä on tärkeää: mieti, onko tekstisi ymmärrettävää niillekin, jotka eivät toimi oppilaitosmaailmassa.

Sisältöä tulee tuottaa säännöllisesti ja eri kanaville. Hartaasti laadittu sähköpostitiedote tai intra-uutinen kerran vuodessa häipyy massaan. Hyvästä jutusta kannattaa pitää ääntä useammin. Sosiaalinen media elää tässä hetkessä ja uutisvirtaan voi syöttää sisältöä jopa useita kertoja päivässä.

Blogi on viestintävälineenä kätevä. Sen päivittämisen voi jakaa useiden toimijoiden kesken, jopa yli organisaatiorajojen. Blogi yksinään ei kuitenkaan aina riitä, vaan rinnalle kannattaa ehdottomasti tuoda nopeatahtisempia, suosittuja sosiaalisen median palveluita, kuten Twitter ja Facebook – yleensä nämä molemmat. Ammatillisessa viestinnässä myös LinkedIn on toimiva. Kaikki sosiaalisen median palvelut vaativat tietysti verkoston, joka välineen kautta ryhtyy seuraamaan viestintääsi. Tähän vaaditaan jonkin verran työtä ja aktiivisuutta, jotta seuraajia saadaan kokoon, mutta palvelujen käyttöönotto ei ole loppujen lopuksi raskasta, jos sitä vaan malttaa ryhtyä tekemään ja säästää itsensä liian ankarilta laatuvaatimuksilta.

Sosiaalinen media on yksi mahdollinen ovi, jonka kautta projektiviestintä virtaa ulospäin helposti.

Tulokset eivät ole heti aluksi kovin mittavia, mutta ajan myötä voit huomata purojen kasvavan. Ja ehkä on kuitenkin vaikuttavampaa tavoittaa kymmenen aiheesta kiinnostunutta kuin sata sellaista, jotka eivät kuitenkaan lue uutistasi? Mediatiedotus on nykyään vaikeaa, suorastaan mahdotonta, jos on kyse projektitoiminnasta tiedottamisesta. Sosiaalinen media on tuonut projekteille uuden kanavan, jonka kautta tavoitetaan monipuolista kohdejoukkoa. Vaikka levikki ei olekaan suurten sanomalehtien tasoa, leviäähän viesti edes johonkin.

Sosiaalinen media tuo viestintään myös kaksisuuntaisuuden. Parhaimmillaan Facebook tai Twitter toimivat keskustelukanavana. Kanava on auki aiheesta kiinnostuneille matalan kynnyksen periaatteella – niin hyvässä kuin huonossa. Siihen kuinka keskustelua hallitaan ja esimerkiksi negatiiviseen palautteeseen reagoidaan verkossa, on löydettävissä verkosta jo hyviä ohjeita, ja asia vaatinee vielä ihan oman kirjoituksensa.

JAMK on antanut ohjeita sosiaaliseen mediaan mm. tässä oppaassa.

Opin ovi -projektien sosiaalisen median kanavia ovat www.facebook.com/opinovet ja www.twitter.com/opinovi . Sosiaalinen media on mukana isoissa tapahtumissamme esim. ”viestiseinänä”.