Hyvinvointimme kannalta ei ole yhdentekev\u00e4\u00e4 mit\u00e4 sy\u00f6mme. Suomalainen elintarvikelains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ja yhteiskuntaj\u00e4rjestys mahdollistavat ruokap\u00f6ytiimme turvallista, hygieenisesti korkeatasoista, ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4, eettisten ja moraalisten arvojen mukaan tuotettua ruokaa. Ylily\u00f6ntej\u00e4 suuntaan ja toiseenkin toki tapahtuu \u2013 tiukat s\u00e4\u00e4d\u00f6kset ja valvonta koetaan paikoin hyvinkin haasteelliseksi. Toisaalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi el\u00e4inten hyvinvoinnista huolehditaan ja toiminta on l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4. Voimme olla varmoja, ett\u00e4 paikallisten tuotteiden osalta lapsity\u00f6voimaa ei ole k\u00e4ytetty ja ty\u00f6st\u00e4 maksetaan asiallinen korvaus \u2013 vierailta tuntuvia asioita, mutta todellisuutta jo monissa Euroopankin maissa, joissa siirtolaiset ty\u00f6skentelev\u00e4t esimerkiksi kasvinviljelytiloilla alle minimipalkan, ty\u00f6aikalakien ulkopuolella ja jopa vailla asiallisia suojavarusteita.<\/p>\n
L\u00e4hi- ja luomuruoasta puhuttaessa korostuvat erityisesti tuotteiden alkuper\u00e4 ja tuotantotapa. Loppuk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n kannalta, on se sitten kuluttaja tai ammattikeitti\u00f6, ovat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 tuotteiden laatuominaisuudet \u2013 ennen kaikkea maku. Lis\u00e4ksi hyv\u00e4laatuisten, k\u00e4ytt\u00e4jien tarpeisiin vastaavien tuotteiden saatavuuden tulee olla kunnossa. Erottuminen kaupan hyllyilt\u00e4 niin pakkausten, esille panon kuin hyllypuhujienkin osalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ammattikeitti\u00f6ihin ja marketteihin p\u00e4\u00e4semiseksi on paikallisilla tuottajilla ja jalostajilla lis\u00e4ksi ratkaistavana monta haastetta logistiikan ja tuotantom\u00e4\u00e4rien osalta. Toivottavaa olisi, ett\u00e4 muun Euroopan tapaan my\u00f6s meill\u00e4 huomioitaisiin ruokalistasuunnittelussa ja esillepanoissa kausituotteet ja pienetkin erikoiser\u00e4t. N\u00e4in tarjonta olisi kuluttajillekin monipuolisempaa ja kiinnostavampaa. Samalla tuetaan pienimuotoista yritt\u00e4jyytt\u00e4 ja parannetaan vuorovaikutusta – sopimusviljely ja private label- tuotteet voivat hyvinkin olla ratkaisuja vakaampaa yritystoimintaan.<\/p>\n
L\u00e4hiruoka termin\u00e4 hakee viel\u00e4 muotoaan ja v\u00e4rittynee jatkossakin sit\u00e4 tarkastelevan tahon n\u00e4k\u00f6kulmasta. L\u00e4hialueen, on se sitten kunta tai maakunta, talouden kannalta paikallisen alkutuotannon ja jalostustoiminnan ty\u00f6llist\u00e4vyys ja muut my\u00f6nteiset vaikutukset ovat kuitenkin t\u00e4rkeit\u00e4. Isojen yritysten rinnalla mikro- ja pk-yritykset ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t useissa kunnissa merkitt\u00e4v\u00e4n osan ty\u00f6voimasta. Kouvola 2020 -aluekehitysprojektin yhteydess\u00e4 Helsingin yliopiston Ruralia instituutti selvitti, ett\u00e4 yksi elintarvikealan ty\u00f6paikka ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 v\u00e4lillisesti yhteens\u00e4 2,4 henke\u00e4. My\u00f6s Keski-Suomessa ollaan l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ruokaketjun vaikuttavuutta aluetalouteen Pro Ruokakulttuurin toimeksiannosta.<\/p>\n
Maakuntamme yritt\u00e4j\u00e4t tekev\u00e4t t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 aitoa yhteisty\u00f6t\u00e4 muun muassa kuljetusten ja tuotekehitysty\u00f6n osalta. Pienen yrityksen resurssit ovat useinkin hyvin tarkkaan kiinni perustuotannossa ja aika markkinointity\u00f6h\u00f6n on rajallista. Pro Ruokakulttuurin Pikatreffit on yksi vastaus t\u00e4h\u00e4n haasteeseen. Viime vuoden tapaan koolle kutsutaan ruokaketjun toimijat tapamaan toisiaan, tutustumaan tarjontaan ja luomaan asiakas- ja yhteisty\u00f6suhteita. Kuluttajille t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy parantuneena l\u00e4hiruoan tarjontana niin ammattikeitti\u00f6iss\u00e4 kuin kaupoissakin. Ammattikeitti\u00f6ille, tuottajille, jalostajille ja logistiikan ja kaupan toimijoille tarkoitettu tilaisuus j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n 21.3. Lis\u00e4tietoja www.ruokacentria.com<\/a>\u00a0-sivustolta, ilmoittautumiset: minna.valipirtti@jamk.fi<\/a>.<\/p>\n Ruoan hinta on tekij\u00e4, johon suhtautuminen vaihtelee paljonkin. On kuluttajia, joille halvin hinta on ruoan t\u00e4rkein valintakriteeri. Toista \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t\u00e4 edustavat tahot, joille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ruoan tuottaja saa tuotteistaan reilun hinnan. Tutkimusten mukaan kaupan osuus ruoan hinnanmuodostuksesta on edelleen kasvanut. Osa kuluttajista haluaakin hankkia ruokansa mahdollisimman suoraan tuottajilta ja jalostajilta tai heit\u00e4 edustavista suoramyyntipisteist\u00e4. Kuluttajien kiinnostuksesta ja aktivoitumisesta kertovat osaltaan lukuisat l\u00e4hiruokapiirit, joita maakunnassamme on jo useita. Uusimmat ovat syntym\u00e4ss\u00e4 \u00c4\u00e4nekoskelle ja Palokkaan. N\u00e4m\u00e4 vapaaehtoistoimintaan perustuvat piirit paitsi tukevat osaltaan l\u00e4hiruoan saatavuutta, vahvistavat my\u00f6s sit\u00e4 olettamusta, ett\u00e4 paikallinen ruokatuote koetaan kiinnostavaksi ja sit\u00e4 halutaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Leena P\u00f6lkki, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6,\u00a0 (Artikkeli on jukaistu Pikkukaupunkilainen-lehdess\u00e4 15.2.2012)<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" L\u00e4hiruoka on trendik\u00e4st\u00e4, Keski-Suomessa se on monille kuluttajille normaalia arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Marjat ja sienet poimitaan itse metsist\u00e4, kalat pyydet\u00e4\u00e4n l\u00e4hivesist\u00e4. Erityisesti varttuneempi v\u00e4ki leipoo usein leip\u00e4ns\u00e4 ja pullansa. Keskisuomalaisten tuotteiden tarjonta on jo suhteellisen runsasta, mutta lis\u00e4\u00e4 kaivataan. Suurimpienkin kaupparyhmien hyllyilt\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t jo monet paikalliset hunajat, marja-, leipomo- ja viljatuotteet. Kasviksien, kalan ja lihatuotteiden saatavuus vaihtelee […]<\/p>\n","protected":false},"author":319,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[288,6393],"tags":[15415,15412,15414,15413],"class_list":["post-535","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-maaseutu","category-ruoka","tag-aitoja-makuja","tag-lahiruoka","tag-luomu","tag-ruokakulttuuri"],"acf":false,"yoast_head":"\n![\"\"](\"http:\/\/blogit.jamk.fi\/turbinaattori\/wp-content\/uploads\/sites\/111\/2012\/02\/Puolukka-talkkuna_DSC14921-199x300.jpg\")
<\/a>Ammattikeitti\u00f6iss\u00e4 hinta on hankintalakienkin mukaan merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4, mutta my\u00f6s niiss\u00e4 on mahdollista huomioida laadullisia ja tuotantotavasta nousevia valintakriteereit\u00e4. Tiukan taloustilanteen takia kunnissa s\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n my\u00f6s ruoassa. On kuitenkin syyt\u00e4 pohtia vakavasti ovatko s\u00e4\u00e4st\u00f6t todellisia pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Paikallisesti tuotetun ruoan vaikuttavuus alueen talouteen, kuntalaisten hyvinvointiin ja maaseudun s\u00e4ilymiseen elinvoimaisena tulisi huomioida p\u00e4\u00e4t\u00f6sten teossa. Panostaminen ruokaan ja ruokakulttuuriin my\u00f6s julkisella sektorilla on osa tasa-arvoa. On tosiasia, ett\u00e4 kunnallisen puolen toimijat kohtaavat ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n lapsia, jotka eiv\u00e4t viel\u00e4 koului\u00e4n kynnyksell\u00e4 ole el\u00e4ess\u00e4\u00e4n maistaneet esimerkiksi tuoreita marjoja.Hyvien makumuistojen ja yhteisten ruokahetkien tulisi olla kaikkien lasten perusoikeuksia. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Sapere-hanke tekee lasten ruokakasvatusty\u00f6ss\u00e4 kansainv\u00e4lisestikin uraauurtavaa ty\u00f6t\u00e4, jossa lapsille tulevat tutuiksi aidot perusraaka-aineet ja niiden alkuper\u00e4. Toisaalta my\u00f6s vanhusten hyvinvointiin liittyv\u00e4t oleellisesti tutut maut, ruoat, jotka maistuvat ja tulevat sy\u00f6dyiksi. Ruoka on arvottamisen v\u00e4line. Paikallisesti tuotettu ruoka ja siihen liittyv\u00e4t paikalliset tuotantopanokset ovat kuntalaisilta ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jilt\u00e4 viisaita valintoja.<\/p>\n
\nPro Ruokakulttuuri -kehitt\u00e4mishanke
\nleena.polkki@jamk.fi<\/a>, 050 4011 894
\nwww.ruokacentria.com<\/a><\/p>\n