Category Archives: Maistellut viinit illoittain

Löytyikö viinien ja jouluruokien väliltä liittoa?

Kokoonnuimme maistelemaan kolmea valkoista ja kolmea punaista joululautasen kanssa. Lautasella oli kinkkua, rosollia ilman kermavaahtoa sekä graavia lohta.

Jouluruokien ja viinin liitto haussa

Italiasta Pinot Grigio St. Magdalena (13,37 e) oli aika kevyt, mutta sopi muutamien suuhun lohen kanssa. Rasvaisuutta se ei Mikan mukaan taittanut kuitenkaan riittävästi. Aimon sanoin: ”Kevytmielinen hentorakenteinen kaunotar”. Alko luonnehtii viinistä: Kuiva, hapokas, sitruksinen, kypsän omenainen, hennon keltaluumuinen, yrttinen.

Saksalainen Heitlinger Pinot Blanc (13,74 e) sopi  lohen kanssa kuulemma paremmin kuin ensimmäinen, vaikkei kaikki samaa mieltä olletkaan. Alkon luonnehdinta oli totta: Kuiva, hapokas, viheromenainen, sitruunainen, kevyen aprikoosinen, yrttinen. Tiesittekö muuten, että Pino blanc on Chardonnayn ujo pikkuserkku?

Italiasta tuli myös toinen valkoinen eli Planeta Chardonnay (19,90 e), joka oli kyllä persoonallinen viini, mutta aika ylihintainen. Alkon kuvaelman mukaan: Kuiva, hapokas, runsaan hedelmäinen, kypsän sitruksinen, aprikoosinen, mausteisen tamminen, runsas, pitkä.

Niskanen luennoi

Italiasta tuli myös ensimmäinen punainen Terre Augustee (8,85 e). Possu selätti alleen Augusteen. Alkon sanoin: Keskitäyteläinen, keskitanniininen, hapankirsikkainen, kypsän karpaloinen, yrttinen, mausteinen. Kyllä ehkäpä. Rypäleet: Sangiovese (75 %), Ciliegiolo (10 %), Syrah (10 %), Merlot (5 %). Muutamien sanoin rosollin kanssa sopi, mutta oikea ruoka löytyisi jostain vahvasta tomaattikastiketta sisältävästä pastasta….Yllättävän hyvin kävi kuitenkin kalan kanssa, joskin suosittelisin kuitenkin oikeasti jotain ihan muuta.

Don Camillo Sangiovese (10,89 e) oli edellistä pehmeämpi ja tanniinisempi eikä pahentanut possua ja rosollia, kalaa ehkä kyllä vähän.

Tapansa mukaan Mika oli valinnut lopuksi arvoa ja toi pöytään Ranskalaisen Marsannay La Morisotten (24,90 e). Viininä se oli taattua laatua, eikä sitä kannata tuhlata jouluruokiin :). Mielipiteitä oli kyllä muitakin.

Maistelun tulos: No liitto löytyi, vaikkakin hieman eripurainen se taitaa olla. Mielenkiintoinen kokeilu kuitenkin avasi esimerkiksi silmät punaviinin ja graavikalan mahdollisuuksista, joita kannattaisi kokeilla enemmänkin. Illan paras anti oli kuitenkin Mikan joululahja kerholle:

Bonuksena

Portviini
Quinta de la Rosa
Tonel 12 degrees– 10 old tawny
Ruokasuositus; makeat jälkiruoat, sinihomejuusto esim. piparkakun kanssa, tumma suklaa

Loistava, rusinainen ja täyteläinen, oikein pitkä jälkimaku. Muistutti Madeiraa, mutta ilman minkäänlaista äklömakeutta! Kerrassaan jumalten nektari, jota haluaisimme tilata. Tuottaja voisi ilmoittautua kerhoon!

Riojan viini marraskuuta valoistuttamassa!

Hienoa, saimme taas uusia jäseniä viinikerhoon. Tervetuloa Rika!

Uusi jäsen

Rika kokeneiden maistajien Marjukan ja Tiinan seurassa.

Mika oli järjestänyt Riojan alueen viinejä maistiaisiksi. Pari valkkaria herätti lähinnä hämmennystä… mutta punaisissa päästiin jo viinin makuun. Samaa mieltä ryhmä oli siitä, että Riojan viinien tanniinit tasaantuvat pikkuhiljaa vuosien kuluessa pyöristäen hedelmäisyyden täyteläiseen lopputulokseen.

Mikan tarjoama Riojasta

Oikealta vasemmalle:

Castroviejo 100 % Tempranillo (= rypäle), mehumainen viini, mutta tanniinit kuivattivat kielen ja kitalaen!!!

Faustino V Reserva 2006 oli karpaloinen, viikunamainen, tallinen ja seetrinen (Jukka saa tuoda sikarilaatikon haistettavaksi, jotta me muutkin ymmärretään mistä on kyse)

Lan Rioja Gran Reserva 2004 taisi olla ryhmän suosikki. Maussa runsaasti viikunaa, hennosti nahkaa, erittäin täyteläinen ja sopivan tanniinen ja erittäin rodukas yksilö. Suosittelemme 20 euroa.

Coto de Imaz Gran Reserva 2001 osoittautui Kalavaisen sanoin ”liukkaaksi riojalaiseksi ketkuksi”. Maussa taatelia ja luumua, tummaa marjaa.

Kalavainen "ketkun" kimpussa

Rhonen laaksosta löytyi vaaleita tyttöjä ja Miles Davis

10.10.2012 JAMKin viinikerhossa kokoonnuttiin Rhonen laakson viinien ääreen. Mika oli valinnut kolme vaaleaa ja kolme punaista tutustuttavaksemme:

Valkoviinit

  • La Vieille Ferme Blanc, 8,99 euroa Rypäleet: Grenache Blanc (30 %), Bourboulenc (30 %), Ugni Blanc (30 %), Roussanne (10 %) (2011)
  • Belleruche Blanc,  11,89 euroa Rypäleet: Grenache blanc, Clairette, Bourboulenc  (2011)
  • Cellier des Princes Châteauneuf du Pape, 0,75 l, 24,90 euroa Rypäleet: Grenache Blanc (65 %), Clairette (15 %), Bourboulenc (5 %), Roussanne (5 %)

Vieille Ferme Blanc ei nostattanut makuhermoja sfääreihin, ja Aimon sanoin kyseessä on: ”Vaalea hento tyttö, jolla on pitkät kynnet”

Bellerche lupasi jo vähän parempaa kohtuullisen hienostuneella maulla.

Papen viini kuitenkin vei pisteet ja ravisteli makuhermoja kuin ”Miles Davis kylmässä talviaamussa”.

Valkoiset Rhonelaiset olivat kaiken kaikkiaan hieno kokemus, sillä rypäleet olivat paljolti uusia tuttavuuksia ja oma makumaailma täytyy kokeilla kotona uudestaan.

Punaviinit

  • Vallis Queyras, 6,88 euroa Rypäleet: Grenache Noir (70 %), Syrah (30 %)   (2011)
  • Cave de Tain Crozes Hermitage, 14,49 euroa Rypäleet: Syrah (100 %)   (2008)
  • Châteauneuf-du-Pape Domaine du Vieux Lazaret, 25,90 euroa Rypäleet: Grenache Noir, Syrah, Mourvèdre, Cinsault (2009)

Vallis Queyras herättelee näin jälkeen päin vain kysymyksiä, onko muilla mielenkiintoista sanottavaa?

Crozes Hermitage nousi monen suosikiksi punaisista. Rhonen maa oli jättänyt muhevan maun viiniin ja jonkun lentävän tarinoijan mukaan ”leuka hankasi peltoa” tämän viinin äärellä.

Punainen Pappi ei myöskään pettänyt odotuksia, vaikka ei ehkä tuonut tuon alueen viinejä maistaneille kovin paljoa uutta. Vai mitä mieltä olette?

Hyviä oli taas kerran viinit ja niiden lisäksi matkaan jäi ehkä legendoiksi nousevia lentäviä lauseita!