Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Kuukausittaiset arkistot: syyskuu 2011

Tekijöitä on 15!

Haluaisin kysyä kuinka käypähoitosuosituksen tekijät merkitään lähdeluetteloon ja kuinka lähteeseen viitataan tekstissä. Esimerkiksi Naisten virtsankarkailun käypähoitosuosituksen on laatinut 15 henkinen työryhmä. Tuleeko lähdeluetteloon ja ensimmäiseen tekstiviittaukseen luetella kaikki nämä 15 (!) henkilöä vai voiko käyttää samaa ilmaisua, jota Käypähoitosuosituksen alussa käytetään tekijöistä: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä?

En löytänyt kysymykseeni vastausta kirjoittamastanne raportointiohjeesta. Itse koen että tuo työryhmä-merkintä olisi lukijaystävällisempi, 15 nimen luettelo on jo aika pitkä!

Vastaus:
Ilmoita lähdeluettelossa kaikki tekijät, jotka ovat vastuussa kyseisestä suosituksesta. Standardi (SFS 5831) kertoo, että päävastuullisia tekijöitä ovat kirjoittajat. Kaikki työryhmän jäsenet ovat ilmeisesti olleet kirjoittajia, joten sen takia heidät on hyvä ilmoittaa kyseisen lähteen merkinnässä.

Tekstiviite on se, mikä tässä tapauksessa tuottaa hankaluuksia.

Raportointiohjeessa sanotaan näin: “Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, kaikki tekijät mainitaan silloin, kun ensimmäisen kerran viitataan käytettyyn lähteeseen. Toisesta viittauskerrasta lähtien käytetään ensimmäisen tekijän perässä kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisua “ja muut” ja asiakeskeisessä viitteessä ym.-lyhennettä. Ohjeemme mukaan tekstiviitteeseen tulisivat kaikkien 15 jäsenen nimet, mikä näyttää lähes koomiselta tekstin seassa ensimmäisellä kerralla:

….(Kiilholma, Ala-Nissilä, Airaksinen, Aukee, Kivelä, Kujansuu, Leppilahti, Mäkinen, Nilsson, Nuotio, Parantainen, Patja, Ruutiainen, Stach-Lempinen & Valpas 2006, 2-3).

TAI

Kiilholman, Ala-Nissilän, Airaksisen, Aukeen, Kivelän, Kujansuun, Leppilahden, Mäkisen, Nilssonin, Nuotion, Parantaisen, Patjan, Ruutiaisen, Stach-Lempisen ja Valppaan (2006, 2-3) mukaan …

=>On siis käytettävä tervettä järkeä, mutta siten, että poikkeaminen raportointiohjeesta on mahdollisimman pieni.

“Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä” on sekin melko pitkä ilmaisu. Se on lisäksi vastoin linjausta, että ilmoitamme lähdeviitteessä vain henkilötekijät emmekä yhteisöjä.

Standardi (SFS 5831) määrää, että jos päävastuullisia tekijöitä ei ole enempää kuin kolme, kaikkien nimet on ilmoitettava. Sama standardi toteaa:

  • Jos tekijöitä on enemmän kuin kolme, viitteeseen merkitään yleensä vain ensimmäinen tai enintään kolme ensimmäistä.
  • Jos nimiä jätetään pois, niiden tilalle merkitään lyhenne “et al.” tai sen vastine, suomeksi “ja muut”.

Tässä tapauksessa järkevin ratkaisu on mielestäni se, että ilmoitat tekstiviitteessä ensimmäisen henkilötekijän, eli työryhmän puheenjohtajan nimen.

Käytämme JAMKissa “ja muut”-vastinetta kirjoittajakeskeisessä viittauksessa. Asiakeskeisessä käytämme ym.-lyhennettä. Viittaa suositukseen tekstissä esimerkiksi näin:

Kiilholma ja muut (2006, 3043) toteavat …

Ponnistusinkontinenssi on yleisin inkontinenssityyppi 25 – 60-vuotiailla (Kiilholma ym. 2006, 3043).

Huom! Ilmoita sivunumerot, jos käytät suosituksen PDF-julkaisua. Sivunumeroita ei ole saman suosituksen tekstimuotoisessa verkkojulkaisussa, joten sitä käyttäen sivunumeroita ei ilmoiteta.

Miten lähetän opparin plagioinnintarkistukseen?

Opiskelen X:n koulutusohjelmassa muualla Suomessa, koulutusohjelma on hallinnollisesti JAMKin.
Nyt kuulimme, että opinnäytetyö täytyy lähettää JAMK:n kirjastoon, jossa se menee plagiointiohjelman lävitse. Mihin minä lähetän työni? Sähköpostissa? Vai jollain muulla systeemillä?

Vastaus:
Opinnäytetyö lähetetään aina ohjaavalle opettajalle. Kuka JAMKissa on ollut ohjaava opettajanne? Lähetä työ liitteenä hänelle osoitteella etunimi.sukunimi.jamk@analysis.urkund.com (etunimi.sukunimi = ohjaavan opettajasi etu- ja sukunimi). Tarkemmat ohjeet löydät JAMKin opinto-oppaasta: http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnaytetyo/opinnaytetyonarviointi

Linkki kyseiseen sivuun on myös kirjaston oppariohje-sivulla, kohdassa Yleistä -> Urkund.

Kansilehti ja tekstisivujen asettelu

Aloitin juuri opiskelun Jamkissa ja tarvitsisin pikaista neuvoa raportointiohjeen toteuttamiseen. Minulla ei ole Microsoft office- pakettia, vaan käytän Open Officea ja Mac:in iWork:iä. Olen monen tunnin ajan yrittänyt saada kansilehdestä jatkettua esseen kirjoittamista, ja saankin Jamkin logot yms. poistettua normaalisti seuraavilta sivuilta,  mutta marginaalien asettelu ei millään osu juuri kohdalleen tuon 4,3 ja 2cm kanssa. Kun mittaan marginaalit esim. tulostettaessa marginaali vasemmalta on kyllä oikein (tai lähes, noin 4,1cm), mutta muut jää väkisin 2,5 cm. Kuinka tarkkoja nämä marginaalin sentit ovat?

Onko mahdollista, että aina kun lähetän opettajalle työn esim. Optiman kautta, että voisin lähettää kansilehden erillisenä tiedostona, sillä se tuntuu vain sekoittavan ohjelmaa? (Jos on mahdollista, tietävätkö opettajat tästä?) — Open Office ei edes tulosta koko kansilehteä oikein. Olen yleensä ollut hyvä käyttämään näitä ohjelmia, mutta nyt sormi menee suuhun, kun kaikki ohjeet, mallit ja neuvot tulevat vain Ms Officen mukaan, kaikilla siihen ei valitettavasti kotona ole mahdollisuutta, joten toivon, että näillä muillakin ohjelmilla toteuttaminen onnistuisi.

Vastaus:
Hyvä kun kysyit! Opiskelijoilla on varmasti muutakin tekemistä elämässä, kuin nääntyä oppariohjeiden alle.

Taitaa olla totta, että ohjetta on helpoin noudattaa JAMKissa yleisesti käytössä olevilla MS Office-ohjelmilla. Mutta pyrimme kyllä siihen, että Open Officellakin – ja muillakin ohjelmilla – esseet onnistuisivat. Raportointiohjeen noudattaminen ei saa olla ohjelmariippuvaista.

Marginaalit ovat tärkeitä silloin, kun työ nidotaan tai sidotaan -> teksti ei jää piiloon. Paperisina palautetuissa oppareissa ja esseissä opettajat voivat kirjoittaa reunoille kommenttejaan.

(Tuota kansilehden tulostamista Open Officella testaan jonain toisena päivänä. Vastaus siihen tulee siis mahdollisesti myöhemmin.)

On mahdollista lähettää opettajalle kansilehti erillisenä tiedostona. Se auttanee myös marginaaliongelmassasi. Kopsaan tähän kirjaston nettisivuilla (http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle/ohjeet/faq) olevan pari vuotta vanhan ohjeen aiheesta “Miten yhdistän kansilehden ja kuvailulehden opparin tekstiin”. Sinun tapauksessasi kohta 2 taitaa olla osuvin:

1) Toimi kirjaston sivuilla olevan ohjeen mukaan, työn muuntaminen PDF-muotoon. Tee opinnäytetyösi kansilehdestä yksi PDF-tiedosto, suomenkielisestä kuvailulehdestä toinen, englanninkielisestä kuvailulehdestä kolmas ja varsinaisesta tekstistäsi neljäs PDF-tiedosto. Yhdistä tiedostot sitten yhdeksi PDF-tiedostoksi. Tällainen asiakirja on valmis kansalliseen ja kansainväliseen levitykseen.

2) Jos opettajasi vaatii, että sinun on tehtävä opinnäytetyösi Word-tiedostona tai muulla tekstinkäsittelyohjelmalla (jos opettaja haluaa esimerkiksi tehdä kommentteja suoraan tekstiisi), voit lähettää hänelle tekstin ilman kansilehteä ja kuvailulehtiä. Jos opettajasi pyytää myös kansilehden ja kuvailulehdet, voit lähettää ne erillisinä tiedostoina hänelle. (Jos osaat yhdistää tekstinkäsittelyohjelmalla kansilehden+kuvailulehden+tekstin+liitteet ongelmattomasti, voit ne toki yhdistää.)

3) Jos palautat opinnäytetyösi paperimuotoisena, tulosta erilliset tiedostot, niputa ne oikeaan järjestykseen ja vie ne opettajallesi.

Taulukko- ja kuvioselosteiden paikat

Miksi taulukon seloste on taulukon yläpuolella, mutta kuvion seloste kuvion alapuolella?

Vastaus: Taulukon seloste tosiaankin on taulukon yläpuolella ja kuvion seloste (“kuvateksti”) kuvion alapuolella.

Hirsjärven ym. (2009, 325) mukaan ”käytäntöä perustellaan sillä, että taulukkoa ei voi ymmärtää lukematta ensin otsikon tarjoamaa selostetta”. Taulukothan ovat yleensä täynnä numeroita. Kuvioista sen sijaan pitäisi pyrkiä tekemään niin havainnollisia ja yksiselitteisiä, että lukija ymmärtää ne oikeastaan ilman selostettakin.

Kansainvälinen standardi (ISO 7144) vuodelta 1986 määrittelee nämä paikat jämptisti ilman perusteluja:

“The caption of a table shall appear above the table and after the Arabic numeral assigned to it. – - The legend of an illustration shall be placed below the illustration – - after the Arabic numeral assigned to it.”

Kun en tiedä julkaisuaikaa

Kysymys (henkilö1): En tiedä, milloin nettisivu on julkaistu. Mitä teen?

Kysymys 2 (henkilö2): Miksi n.d. kirjoitetaan pienellä eikä isolla?

Vastaus: Kun et tiedä julkaisuaikaa, käytä sovittua lyhennettä “n.d.” eli no date.

Kyseinen lyhenne taidetaan kirjoittaa aina pienellä. Ilmeisesti kyse on vakiintuneesta tavasta.

Katso American Psychological Assosiationin eli APA:n mukainen lähdemerkintäesimerkki:

Heuristic. (n.d.). In Merriam-Webster’s online dictionary (11th ed.). Retrieved from http://www.m-w.com/dictionary/heuristic

Huom! JAMKissa niitä ei käytetä sulkuja lähdemerkinnässä, koska pyritään mahdollisimman mahdollisimman yksinkertaiseen merkintätapaan. Eikä kursiivia (italics) käytetä.

Edellinen esimerkki löytyy osoitteesta http://www.apastyle.org/learn/faqs/cite-website-material.aspx.

 

Lisäys 3.9.2012 / SP: Ohjeistus muuttumassa, lue blogikirjoitus 3.9.2012.

Alojen englanninkieliset nimet kuvailulehteen

Olen valmistumassa YAMK-tutkinnosta ja tarvitsisin kuvailulehteen virallisen englanninkielisen nimen alakohtaan sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Tätä ei näy yhdessäkään 2011 vuoden opparissa, joita olen käynyt katsomassa.

Vastaus:

Suomenkielisessä koulutusohjelmassa opiskeleva voi käyttää opparinsa englanninkielisessä kuvailulehdessä samoja alojen nimiä, kuin mitkä ovat käytössä englanninkielisissäkin koulutusohjelmissa JAMKissa. Ne ovat viralliset nimet.

Netissä amk-tutkintojen alat (fields) kerrotaan mm. opetus- ja kulttuuriministeriön englannninkielisillä sivuilla (ks. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/ammattikorkeakoulutus/opiskelu_ja_tutkinnot/?lang=en)

Koulutusalojen (fields) enkkunimet ovat:

  • Humanities and Education
  • Culture
  • Social sciences, business and administration
  • Natural resources and the environment
  • Technology, communication and transport
  • Natural sciences
  • Social services, health and sport
  • Tourism, catering and domestic services.

Nämä alojen nimet koskevat myös yamk-opiskelua.

Päivitin alojen nimet suomenkielisten koulutusohjelmien listaan kirjaston www-sivuilla, koska aiemmin niitä ei ole kyseisessä listassa ollut. Lista on oppariohjeet-sivulla osoitteessa http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle/ohjeet.