Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Oppariblogi on ”kiinni” syyslukukauden 2019

Blogiin ei kannata lähettää nyt kysymyksiä, sillä et saa niihin vastauksia. (Yritän kuitenkin vastailla jossain välissä muutamaan jonossa olevaan kysymykseen.)

Kysy raportointia koskevista asioista ohjaajaltasi tai viestinnän opeltasi. Kirjasto ohjaa ja opettaa tiedonhankintaa, kantsii hyödyntää opintoihisi liittyviä opparivaiheen tiedonhaun työpajoja, Opparisaunaa ja alakohtaisia tiedonhaun oppaita.

Mukavaa tätä lukuvuotta kaikille opparintekijöille <3


Huomioi tämä

Älä enää käytä Nelli-linkkejä. Viittaa Janetiin, jos olet mennyt lisenssitietokantaan Janetiin kirjautuneena, tässä esim. Emeraldiin:

The economic impact of tourism in Central Finland: a regional input-output study. Tourism review, 73, 4, 521–547. Viitattu 15.11.2018. https://janet.finna.fi/, Emerald.

Kelan sairausvakuutustilastot

Minulla olisi kysymys liittyen lauseeseen jossa viitataan kahteen lähteeseen. Tämän tekstiviitteeseen sekä lähdeviitteisiin. Ja molempien lähteiden loppu on vuosinumero joten merkitäänkö vielä tuon vuosinumeron perään julkaisu vuosi? 

”Kelan sairausvakuutustilastoista on nähtävissä myös mielenterveysongelmien kasvu sairauspäivärahan maksun perusteena. Sairauspäivärahan saajat ja alkaneet kaudet sairausryhmittäin sukupuolen ja iän mukaan 2014 – taulukossa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia oli sairauslomalla 58 701 henkilöä ja alkaneita sairauslomakausia 53 305 kun taas vuonna 2017 vastaavat määrät olivat 66 649 henkilöä ja 59 704 kautta. (Kelan sairausvakuutustilasto 2014 2015, 61; Kelan sairausvakuutustilasto 2017 2018, 59.)”

Kelan sairausvakuutustilasto 2014. 2015. Kela. Viitattu 4.6.2019. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/156398/Kelan_sairausvakuutustilasto_2014.pdf

Kelan sairausvakuutustilasto 2017. 2018. Kela. Viitattu 4.6.2019. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/244518/Kelan_sairausvakuutustilasto_2017.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Meniköhän tämä nyt lähellekkään sinnepäin? 

Vastaus:

Erittäin hyvältä näyttää. Kyllä meni oikeaan suuntaan!

Tekstiviitteisiin tulee piste vuosilukujen väliin. Tämä on poikkeustapaus, siis säännön poikkeus sitä varten, että lukija tajuaa, kumpi noista on tilastointivuosi ja kumpi julkaisun julkaisuvuosi:

”Kelan sairausvakuutustilastoista on nähtävissä myös mielenterveysongelmien kasvu sairauspäivärahan maksun perusteena. Sairauspäivärahan saajat ja alkaneet kaudet sairausryhmittäin sukupuolen ja iän mukaan 2014 – taulukossa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia oli sairauslomalla 58 701 henkilöä ja alkaneita sairauslomakausia 53 305 kun taas vuonna 2017 vastaavat määrät olivat 66 649 henkilöä ja 59 704 kautta. (Kelan sairausvakuutustilasto 2014. 2015, 61; Kelan sairausvakuutustilasto 2017. 2018, 59.)”

Lähdemerkinnät ovat tällaisenaan täysin oikein. Jos haluat voit laittaa lisätietoja, esimerkiksi:

Kelan sairausvakuutustilasto 2014. 2015. Julk. 4.9.2015. Julkaisu Suomen virallisessa tilastossa. Viitattu 4.6.2019. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/156398/Kelan_sairausvakuutustilasto_2014.pdf.

Jos julkaisusta on pysyväisosoite, sitä kannattaa käyttää. Sen saa ainakin Kelan sivuilta (https://www.kela.fi/vuositilastot_kelan-sairausvakuutustilasto), uusimmassa näyttää olevan. Esimerkiksi:

Kelan sairausvakuutustilasto 2017. 2018. Julk. 24.9.2018. Julkaisu Suomen virallisessa tilastossa. Viitattu 4.6.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018091735890.


Viittaukset useisiin julkaisuihin samanaikaisesti

Kysyisin viittausta useisiin julkaisuihin samanaikaisesti. Raportointiohjeesta en löytänyt apua. 

Esimerkki lause ihan hatusta:

Suomessa on paljon jääkarhuja ja niiden jälkeläisiä. Jääkarhut ovat luonnossa melko villejä. (Kettunen 2016, 55; Kissanen 2017.)

    1. Miten viitataan, jos Kettusen viite koskisi yhtä lausetta ja Kissasen viite koskisi useampaa lausetta.?
    2. Miten viitataan, jos Kettusen viite koskisi useampaa lausetta ja Kissasen viite yhtä lausetta?
    3. Entä miten viitataan? Jos molemmat viitteet on koskee yhtä lausetta.
    4. Entä miten viitataan? Jos molemmat viitteet koskee useampaa lausetta. 

Huom. Kissasen lähde on tieteellinen artikkeli, siksi siinä ei ole sivunumero. 

Vielä sellainen kysymys vielä, tarvitaanko kuvioissa laittaa sivua numeroa, jos kuvio  lähde tieteellisestä artikkelista?

Vastaus:

Kysymys 1, esimerkiksi

Suomessa on paljon jääkarhuja ja niiden jälkeläisiä (Kettunen 2016, 55; Kissanen 2017). Jääkarhut ovat luonnossa melko villejä. Niillä on paksu turkki. (Kissanen 2017; Kettunen 2016, 76.)

Kysymys 2, esimerkiksi

Suomessa on paljon jääkarhuja ja niiden jälkeläisiä (Kissanen 2017). Jääkarhut ovat luonnossa melko villejä. Niillä on paksu turkki. (Kettunen 2016, 55.)

Tai vaikka näin:

Suomessa on paljon jääkarhuja ja niiden jälkeläisiä (Kettunen 2016, 55). Jääkarhut ovat luonnossa melko villejä (Kissanen 2017; Kettunen 2016, 68).  Niillä on paksu turkki. Se on yleensä valkoinen. (Kettunen 2016, 76.)

Kysymys 3, esimerkiksi

Noissa aiemmissa onkin tullut jo vastaus tähän:

Jääkarhut ovat luonnossa melko villejä (Kissanen 2017; Kettunen 2016, 68).

Kysymys 4, esimerkiksi

Aiemmissa esimerkeissä tähänkin vastaus:

Jääkarhut ovat luonnossa melko villejä. Niillä on paksu turkki. (Kissanen 2017; Kettunen 2016, 76.)

Tieteellinen artikkeli: sivunumerot

Kyllä tieteellisessä artikkelissa voi olla sivunumerot, tosi usein on.

Kuvion selosteessa (kuvatekstissä) kerrotaan lukijalle, miltä sivulta kuvio on otettu.

Jos artikkelissa ei ole sivunumeroita, niitä ei voi kertoa. Silloin tekstiviitteeksi kuvioselosteeseen tulee vain (Sukunimi vuosi).

Jos kuvioseloste on lause/virke, jossa on verbi, kuvioselosteen loppuun tulee piste. Jos kuvioselosteessa ei ole verbiä, loppuun ei tule pistettä.

 


Suora lainaus vai referaatti?

Opparin ohjaaja:

Miten pitäisi käsitellä asia, jossa tavallaan on suomennettu lähteestä aika paljon ”suoraan” rivi riviltä ja lähde on merkattu?

Vastaus:

Kysyin tähän vastauksen Kielitoimistosta: Korkeakouluopiskelija kääntää tietolähteestä löytyvän tekstinpätkän englannista suomeksi opinnäytetyöhönsä. Onko kyseessä referaatti (ei lainausmerkkejä) vai suora lainaus (lainausmerkit tai sisennys)?

Asiantuntija kertoin näin:

Jos kyseinen tekstinpätkä on suora käännös alkuperäisestä englanninkielisestä tekstistä, käytetään lainausmerkkejä.

Sen ei kuitenkaan tarvitse olla aivan sanatarkka käännös, sillä lähtö- ja kohdekieli eroavat usein toisistaan esimerkiksi rakenteeltaan.

Lainausmerkkien sijaan lainauksen voi osoittaa myös typografisesti esimerkiksi sisentämällä. 

Referaatissa tuodaan esiin tekstin pääkohdat. Se on siis eräänlainen tiivistelmä. Tällöin lainausmerkkejä ei käytetä.

 


Artikkeli Organisaation X tietojärjestelmässä

Olemme tehneet opinnäytetyötä toisen organisaation verkossa, ja saimme sitä kautta yhden tutkimuksen. Miten merkitsemme sen lähteisiin?

Olemme myös käyttäneet lähteenä e -kirjaa, joka on avattu Storytel-sovelluksessa kännykällä eli sivunumerot ovat erit kuin painetussa kirjassa. Miten tässä tapauksessa merkitään lähde? Mobiiliversiossa kirjan tiedoissa lukee: ”Teos on uudistettu painos Tammen aikaisemmin julkaisemasta samannimisestä kirjasta”

Vastaus:

Kokeilin lähdemerkinnän erilaisia mahdollisuuksia. Tämä on mielestäni paras teidän tapauksessanne:

Sukunimi1, E1., Sukunimi2, E2. & Sukunimi3, E3. Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi, vuosikerta, numero, sivut. Artikkeli Organisaation X tietojärjestelmässä. Vaatii käyttäjätunnuksen. Viitattu 16.4.2019. Organisaation verkkosivun osoite, Tietokanta.

E = Etunimen alkukirjain.

Kirja Storytel-palvelussa

Sukunimi, E. 2017. Kirjan nimi. E-kirja Storytel-kirjapalvelussa. Uud. p. Kustantajan paikka: Kustantaja. Vaatii rekisteröitymisen palveluun. Viitattu pp.kk.vvvv. Verkko-osoite.

Tekstiviitteenä käytätte e-kirjan sivunumeroinnin mukaista sivunumeroa, kun kerran olette käyttäneet nimenomaan e-kirjaa.

Kyseisessä palvelussa kirjaa voi välillä lukea e-kirjana ja välillä kuunnella äänikirjana, ilmeisesti? En rekisteröitynyt käyttäjäksi, joten en todentanut, koskeeko vaihtelumahdollisuus myös tuota kirjaa.


Enkunkielinen oppari suomenkielisessä tutkinnossa

Opiskelen suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa ja kirjoitan englanninkielistä opinnäytetyötä. Kumpaa raportointiohjetta noudatan: suomenkielistä vai englanninkielistä?

Vastaus:

Suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa noudatetaan suomenkielistä raportointiohjetta. Silloinkin, kun oppari kirjoitetaan enkun kielellä.

Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa noudatetaan englanninkielistä raportointiohjetta.

Tämä käy ilmi rapsaohjeen etusivulta:

Opinnäytetyön mallipohja on opiskelijaintrassa. Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa noudatetaan Project Reporting Instructions -ohjeistusta. Ohjeet opinnäytetyön julkisuudesta ja salassapidosta ovat JAMKin intranetissa.

Suomenkielinen raportointiohje on siten voimassa JAMKissa kaikissa muissa yhteyksissä paitsi englanninkielissä tutkinto-ohjelmissa.


Kyselyyn vastanneita ei lähdeluetteloon

Miten merkitään viitteisiin ja lähteisiin 3 henkilölle tehty surveypal kysely? Tiedossa on nimet joille lähetetty, mutta ei sitä kuka on mitenkin vastannut.

Opinnäytetyöhön tulisi.

Vastaus:

Raportointiohje sanoo luvussa 5.2 (korostus minun):

Henkilökohtaiset tiedonannot merkitään kuten muutkin lähteet.  Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esimerkiksi asiantuntijoiden haastattelut ja puhelinkeskustelut. Suulliset lähteet ovat usein merkittäviä tiedonlähteitä, ja siksi tarkat tiedot niistäkin merkitään lähdeluetteloon (ks. kohta  Suulliset lähteet). – – Mikäli haastattelut ovat tutkimusaineistoa, esimerkiksi teemahaastattelu, niitä ei merkitä tietolähteiksi.

Kysely liittyy tutkimusaineiston keruuseen ja sen vastaukset ovat tutkimusaineistoa. Sen vuoksi kyselyyn vastanneita ei ilmoiteta lähdeluettelossa lähdeviitteinä eikä tekstissä tekstiviitteinä.

Katso myös aiempi, tätä aihetta liippaava, postaukseni Voinko puhua esimerkkiyrityksistä…?


KvantiMOTV ja KvaliMOTV – lähdemerkinnät

Opiskelijoilla on usein käytössä KvantiMOTV tai KvaliMOTV, kun esittelevät tutkimusasetelmaa. Oppariblogin nykyiset ohjeet taitavat koskea Kvalimotvia.

Tietovarantojen sivuilla on sekavasti annettu viittausohjeet. Mietin sitä, että osassa on merkitty copyright ja osaan ei, jolloin teksti on Saaranen-Kauppisen ja Puusniekan. Sivuilla kehotetaan viittaamaan nimellä Saaranen-Kauppinen & Puusniekka ellei näy merkkiä, että tekstin on kirjoittanut joku muu.

KvantiMOTV-aineistossa puolestaan sisällysluetteloon on merkitty osion kirjoittajan nimikirjaimet ja alla on selitys, kuka on SB esimerkiksi että se on Sami Borg. Sekin lista pitää tajuta. En ole vielä koskaan huomannut, että opiskelija viittaisi kirjoittajan nimellä, aina vaan Kvantimotin nimellä tai osion otsikolla.

Opiskelijoiden voi olla vaikea hahmottaa tätä. Näen töissä monia eri versioita. Osa viittaa vaan nimellä KvantiMOTV tai KvaliMOTV, osa koko ajan Saaranen-Kauppisen ja Puusniekan nimellä KvaliMOTV:hen, osa poimii kunkin osan omaksi lähteeksi ja viittaa osan otsikolla ja osa laittaa tekijöiden nimet ja vuoden ja kaikki eri osiot, joita ovat käyttäneet pienaakkosilla eli voi olla lähteenä usea artikkeli tietovarannosta.

Pitäisikö luoda selkeä, yksinkertainen ohje kummankin tietovarannon käyttämiseen lähteenä ja siihen viittaamiseen? Mikä olisi järkevin tapa, yksinkertaisin ja kuitenkin hyväksyttävä eli standardia noudatteleva.

Vastaus:

Nuo tietovarannot näkyvät jatkossa todennäköisesti yhä enemmän ja enemmän, kun avoin tiede ja tutkimus saa ilmaa siipiensä alle.

Ohjeistus

Oppariblogissa KvaliMotv ja KvantiMotv: https://blogit.jamk.fi/oppari/?s=kvali

KvaliMOTV:

KvantiMOTV:

Muut:

  • JAMKin eettiset periaatteet: Piittaamattomuus: – – Puutteellinen viittaaminen aiemmin julkaistuihin tuloksiin sekä tulosten ja menetelmien harhaan johtava raportointi – –
  • Tekijänoikeuslaki – – on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii – – Tekijänä pidetään, jollei näytetä toisin olevan, sitä, jonka nimi – – yleiseen tapaan pannaan teoksen kappaleeseen tai ilmaistaan saatettaessa teos yleisön saataviin. – –

Johtopäätökset

En keksi mitään järkevää käytäntöä, jolla voisimme perustella sen, ettei tekijöitä mainita, vaikka ne on ilmoitettu sivun alareunassa copyrightina tai esim. otsikon alla erillisartikkeleissa.

Yritin pyöritellä ajatusta, voisiko tuossa olla niin monta erilaista roolia/työryhmää, että sillä perusteella voisi ilmoittaa vain KvaliMotvin tai KvantiMotvin. Antaahan lähdeviite-standardi samankaltaisen mahdollisuuden ainakin elokuvien, videoiden yms. kyseessä ollessa, koska ne ” — ovat useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, eikä kenelläkään ole johtavaa roolia tekijänä. Tällöin teoksen nimi merkitään viitteen ensimmäiseksi osaksi.” Mutta tuota ei varmaankaan voi tähän tapaukseen soveltaa, koska useimmissa artikkeleissa ilmoitetaan vastuullinen tekijä.

Se, mitä tässä voisi tehdä: Katsoisi kaikki puutteellisilla tekijätiedoilla olevat sivut ja ilmoittaisi Yhteiskunnalliseen tietoarkistoon, että merkitsevät niihin tekijät. Mutta kenelläpä olisi aikaa siihen?


Kuvion tiedot koottu monesta lähteestä

Jos kuvio on yhdistetty kahdesta eri lähteestä (= muokattu kumpaakin alkuperäistä kuvaa), miten se merkitään?

Vastaus:

Kysymys on mielestäni erityisesti siitä, tuleeko kumpaankin tekstiviitteeseen muokattu-sana? Vai riittääkö yksi muokattu-sana?

Siis näin:

Kuvio X. Kuvion nimi (Aaltonen 2018, muokattu; Virtanen 2016, 5, muokattu)

Vai näin:

Kuvio X. Kuvion nimi (Aaltonen 2018; Virtanen 2016, 5; muokattu)

Vai jotenkin muuten?

Keskustelin asiasta Kielikeskuksen väen kanssa.

Viestinnän opettaja: ”Jos vastaava visuaalinen muoto on, mutta tietoja on täydennetty toisesta lähteestä, voisi ratkaisu mielestäni olla tuo, jossa on yksi muokattu-sana. Mutta onko välimerkki puolipiste? Ehkä sen pitää olla, jotta ymmärretään ulottuvaksi molempiin. Pilkulla se yhdistyisi ehkä vain jälkimmäiseen.”

Entä jos kuvio muodostetaan tietojen perusteella – ei kopsata kuvion muotoa?

Viestinnän ope: ”- – jos tiedot on koottu joistain aineistoista, neuvon (tiedot Aaltonen 2018; Virtanen 2018, 5). Tämä tarkoittaa lähinnä, että vastaavaa visuaalista muotoa ei ole alkuperäisessä lähteessä.”


Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu

Olisin kysellyt, miten lähdemerkintä ja tekstiviite laitetaan väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa tehtyyn etunimitilastohakuun. Olen siis hakenut sieltä nimeä Lumi ja kertonut tekstissä kuinka niitä esiintyy miehellä ja naisella. Lähdeviitteissä näkyy se päivä jolloin olen viitannut ja tuo ”haku” on käsittääkseni se päivä, jolloin nimen tiedot on päivitetty sivulla.

Tekstiviitteisiin olen laittanut vain: (Nimipalvelu 2019.)

Ja lähdeluetteloon: Nimipalvelu. 2019. Väestörekisterikeskuksen etunimitilasto. Haku 11.2.2019: Lumi. Viitattu 14.2.2019. https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/.

Kun ei ole kirjoittaja tai tekijä tietoja, niin en ole varma viitataanko ”nimipalveluun” vai ”etunimitilastoon” jotka on molemmat vähän niinkuin otsikkona tuolla sivulla. Tuo linkki antaa pääsivulle, josta on menty ”etunimihaku” kohtaan ja sieltä syötetty tuo nimi Lumi. Lähdelinkki ei nimittäin muutu vaikka teen sen haun.

Vastaus:

Mielestäni lähdeviite on ihan oikein. Lukija saa siitä täsmällisen kuvan, millainen lähde on kyseessä.

Koska lähdeviite alkaa sanalla Nimipalvelu, niin tekstiviite muodostetaan sen perusteella (Nimipalvelu 2019).

Toinen tapa

Kuten itsekin mietit, tässä tapauksessa olisi mahdollista viitata myös Etunimitilastoon. Sivulla tosin silloinkin lukee ylempänä otsikkona Nimipalvelu.

Mutta lähdeviite voisi olla siis tällainenkin:

Etunimitilasto. 2019. Tilasto Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa. Haku 11.2.2019: Lumi. Viitattu 14.2.2019. https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/.


Tutkimusoppaat ja liuta toissijaisia lähteitä

Minulla on käytössä useampikin koulun suosittelema laadullisen tutkimuksen menetelmäkirjallisuuden teos, jotka on lueteltu Optimassa. Jokainen näistä kuitenkin pohjautuu lukemattomiin aikaisempiin teoksiin. Koulun opinnäytetyön raportointiohjeiden mukaan tekstiviitteet tulee merkintä niin, että silloin viitataan toissijaiseen lähteeseen… 

Esimerkki:

Grayn (2017, 251) mukaan Creswell (2013) ja Maxwell (2013) toteavat, että laadullisen tutkimuksen analyysissä teemat muodostuvat toistuvista ilmiöistä. 

No näin kauan menee ok. Mutta kun kirjassa on sivuja reilut 700, poimin tärkeimmät asiat sieltä täältä, tulee ongelma. MITEN VIITATAAN?

Ohjeen mukaan se menisi näin: 

Grayn (2017, 251) mukaan Creswell (2013) ja Maxwell toteavat, että laadullisessa tutkimuksen analyysissä teemat muodostuvat toistuvista ilmiöistä. Grayn (2017, 269) mukaan Jirwe (2011) kuvailee laadullisen aineiston analyysin luovaksi, haastavaksi, aikaavieväksi ja kalliiksi. Grayn (2017, 269) mukaan Streubert & Carpenter (2011) mukaan kokemattomat tutkijat voivat tuntea epävarmuutta, koska kokevat prosessin epäselväksi ja monitulkintaiseksi. Grayn (2017, 270) mukaan Patton (2015) kuvaa aineiston tulevan tutuksi lukemalla ja synventymällä siihen useita kertoja. Grayn (2017, 271) mukaan Miles ym. (2014) selittää, että aineiston koodaamisen avulla tutkija voi tutkia esiintyviä ilmiöitä.

–> Tässä menee ensinnäkin ikä, järki ja terveys. Toiseksi tuo ei ole loogista, sujuvaa eikä ammattimaista tekstiä. Tuon kun lukee, ei jää mieleen mitä siinä oikeastaan edes sanottiin. 

Miten tässä toimitaan? Viitataanko metodikirjallisuudessa vain tähän kirjoittajaan (pääteos) vai millä tavoin?

Opettaja suositteli ottamaan vain muutaman lähteen, joilla todella on merkitystä, ja silloin toissijainen viittaaminen vähenee. Sain opettajalta neuvoksi mennä päälähteeseen.

Noh, jos tästä lähtisin etsimään alkuperäisen lähteen, löytäisin sieltä varmasti uudet 20 viittausta. Joista viittaukset taas vanhempiin teoksiin. Suo on loputon. Ei taida tutkimusmenetelmältä yhtä ainutta ”keksijää” ja alkuperäisteosta löytyä. 

Toisaalta ne teokset, joita olen lukenut ja joissa ei viittauksia ole käytetty näin ahkerasti, eivät nekään niiden kirjoittajien omia keksintöjä ole. 

Ja tuo, että ota vain muutama lähde, niin toissijainen viittaaminen vähenee. EI se vähene. Jos otan yhden teoksen, josta kuvailen mitä on laadullinen tutkimus, yhdessä tekijän kappaleessa on jo viittaus jopa kymmeneen lähdeteokseen. 

Eikö tässä nyt ole ristiriita? Eikö kukaan muu ihmettele asiaa? 

Vastaus:

Alkuperäiset lähteet ovat juurikin niitä, joita kaikki tutkimusprosessin ympärillä pörräävät toimijat ja ohjaajat ovat velvollisia suosittelemaan.

Mutta se ei ehkä poista ongelmaasi, sillä todennäköisesti tutkimusoppaissa viitataan vähän väliä muihin lähteisiin. Siinä mielessä voisi käydä juurikin niin kuin ennakoit: toissijaisten lähteiden määrä ei välttämättä vähenisi.

Jos haluaisin viitata esim. Tutki ja kirjoita -julkaisuun, joka on hyllyssäni, huomaan, että siinä viitataan usein muihin lähteisiin – jotka minun näkökulmastani katsoen olisivat toissijaisia lähteitä. Satunnaisella peukalo-otannalla kyseisestä julkaisusta katseeni sattui kohtaan, jossa osa toissijaisista lähteistä oli vrt.-lähteitä eli lähteitä, joissa on tulkintoja, joihin Hirsjärvi & comp. eivät yhdy, ja osa ks. myös -lähteitä, eli lähteitä, joissa oleviin tulkintoihin Hirsjärvi ym. yhtyvät. Siitäkin saattaisi tulla mielenkiintoinen soppa, jos myös nuo päinvastaiset sävyt pitäisi referoida opparissa.

Mutta ei opettajasikaan välttämättä hiihtele väärillä jäljillä. Tuskin tässä asiassa on yhtä ainutta totuutta. Sen vuoksi vinkkaan, että esimerkiksi Liiketoiminnan tiedonhaun oppaassa, otsikon ”Tee tutkimusta – oppaita” alta, löytyy hyviä linkkejä! Ja ainahan laadullisesta tutkimuksesta voi etsiä lisää julkaisuja Janetista ja muista tietokannoista.

Kokeilu 1: Kirjoittajakeskeinen viittaus

Olet esimerkissäsi käyttänyt aivan oikein JAMKin ohjetta toissijaisiin lähteisiin viittaamisesta (rapsaohje, luku 5.2).

Mietin: Voisiko tuosta vetää hieman mutkia suoriksi terveen järjen käytön selityksellä? Esimerkiksi näin:

Grayn (2017) mukaan Creswell ja Maxwell (2013) toteavat laadullisen tutkimuksen analyysissä teemojen muodostuvan toistuvista ilmiöistä ja Jirwe (2011) kuvailee laadullisen aineiston analyysin luovaksi, haastavaksi, aikaavieväksi ja kalliiksi. Streubert ja Carpenter (2011) toteavat kokemattomien tutkijoiden voivan tuntea epävarmuutta, koska he kokevat prosessin epäselväksi ja monitulkintaiseksi. Patton (2015) kuvaa aineiston tulevan tutuksi lukemalla ja syventymällä siihen useita kertoja ja Miles ym. (2014) selittävät, että aineiston koodaamisen avulla tutkija voi tutkia esiintyviä ilmiöitä. (Gray 2017, 251, 269-271.)

Tässä tieteellinen tarkkuus pysyy hyvin ja luettavuus paranee himpun verran. Mutta onko teksti vieläkään riittävän helppolukuista?

Kokeilu 2: Asiakeskeinen viittaus

Olen aiemmin postannut asiakeskeisestä viittauksesta toissijaiseen lähteeseen. Silloin neuvoin tekemään näin, konkreettinen esimerkki:

Tutkimuksien mukaan musiikki hyödyttää teho-hoidossa olevia keskosia (Pölkki ym. 2011, 198; viitattu lähteeseen Hartling ym.2009).

Sovellan em. tapaa tekstinpätkääsi:

Laadullisessa tutkimuksen analyysissä teemat muodostuvat toistuvista ilmiöistä. Aineiston analyysiä voi kuvata luovaksi, haastavaksi, aikaavieväksi ja kalliiksi. Kokemattomat tutkijat voivat kuitenkin tuntea epävarmuutta, koska kokevat prosessin usein epäselväksi ja monitulkintaiseksi. Aineisto tulee tutuksi lukemalla ja synventymällä siihen useita kertoja. Aineiston koodaamisen avulla tutkija voi tutkia esiintyviä ilmiöitä. (Gray 2017, 251, 269–271; viitattu lähteisiin Creswell & Maxwell 2013, Jirwe 2011, Streubert & Carpenter 2011, Patton 2015 ja Miles ym. 2014.)

On puntaroitava, kumpi painaa enemmän: tieteellinen tarkkuus vai luettavuus. Tarkkuus vaatisi sen, että jokainen tyyppi ilmoitetaan juurikin oman ajatuksensa välittömässä yhteydessä. Mutta lukijaystävällistä se ei ehkä tässä tapauksessa olisi. Raportointiohje (luku 5):

Opinnäytetyön tekijän on oltava varovainen, jottei anna itsestään kuvaa epätarkkana kirjoittajana. Tällainen mielikuva syntyy, jos jatkuvasti viittaa samanaikaisesti moneen eri lähteeseen. Mahdollisimman täsmällinen viittauskäytäntö on tyylikästä ja osoittaa asian hallintaa. On siis parempi viitata yhteen ajatukseen ja ilmaista välittömästi lähde, jossa ajatus esitettiin, kuin niputtaa tekstikappaleen perään useampia eri lähteitä.

Tuo on siis suositus (”on siis parempi …”). Rikettä ei mielestäni tapahdu, vaikka hippunen epätäsmällisyyttä olisikin havaittavissa: Ilmoitathan kuitenkin sekä ensisijaisen lähteen että toissijaiset lähteet. Lukija voi helposti päätellä, mihin julkaisuhin viitataan lukemassasi Grayn julkaisussa sivuilla 251 ja 269–271.

Mahdollisesti voisi olla vielä jokin tapa, jolla voisi yhdistää sekä kirjoittajakeskeisen että asiakeskeisen viittaamisen toissijaisiin lähteisiin.


Kaksi artikkelia toimitetusta julkaisusta

Olen hyödyntänyt työssäni kirjaa, jonka ovat toimittaneet eri henkilöt, kuin teoksen kirjoittaneet. Laitan liitteeksi kirjan tiedot amazonista, sillä olen lainannut kirjan muualta, kuin janetin tietokannasta.
https://www.amazon.com/Philosophical-Perspectives-Gender-Physical-Activity/dp/0415476623

Kirjassa on kaksi osaa, joita kumpaakin haluaisin käyttää työssäni. Toisen osan on kirjoittanut Iris Marion Young, ja sivun alareunassa lukee *Originally published as ’the exclusion of women from sport: conceptual and existential dimensions in philosophy of sport’ sekä vuosi& sivut & julkaisija.

Toisen osan on kirjoittanut Angela J. Schneider, ja jälleen teoksen alareunassa *originally published as ’on the definition of ”woman” in the sport context’ & julkaisija ym..

Molemmat ovat siis julkaistu samassa teoksessa, mutta miten voisin merkitä nämä molemmat lähdeluettelooni?

Vastaus:

Katsoin, mitä kirjasta sanotaan Finna.fi-tietokannassa.

Tällaiset olivat tärkeimmät tiedot:

Philosophical perspectives on gender in sport and physical activity
edited by Paul Davis and Charlene Weaving
Julkaisija   London ; New York : Routledge 2010
Lisätiedot  edited by Paul Davis and Charlene Weaving

Sisällysluettelo:

  • The exclusion of women from sport : conceptual and existential dimensions /Iris Marion Young
  • Woman as body : ancient and contemporary views /Elizabeth V. Spelman
  • On the definition of ”woman” in the sport context /Angela J. Schneider
  • Sexualization and sexuality in sport /Paul Davis
  • Mere and partial means : the full range of the objectification of women /Carolyn McLeod
  • Unraveling the ideological concept of the female athlete : a connection between sex and sport /Charlene Weaving
  • Men with breasts /Ken Saltman
  • The doping ban : compulsory heterosexuality and lesbophobia /Rebecca Ann Lock
  • Could a ”woman” win a gold medal in the ”men’s” one hundred metres? : female sport, drugs, and the transgressive cyborg body /Michael Burke
  • From the ”muscle moll” to the ”butch” ballplayer : mannishness, lesbianism, and homophobia in U.S. women’s sports /Susan K. Cahn
  • Outta my endzone ; sport and the territorial anus /Brian Pronger
  • Openly gay athletes : contesting hegemonic masculinity in a homophobic environment /Eric Anderson.

Lähdeviitteet

Edellä mainittujen tietojen perusteella voi tehdä lähdeviitteet:

Young, I. M. 2010. The exclusion of women from sport: conceptual and existential dimensions. Julkaisussa Philosophical perspectives on gender in sport and physical activity. London: Routledge, sivut.

Schneider, A. J. 2010. On the definition of ”woman” in the sport context. Julkaisussa Philosophical perspectives on gender in sport and physical activity. London: Routledge, sivut.

Sivut tarkoittavat niitä sivuja, joilla kyseinen artikkeli sijaitsee kirjassa.

Toimittajat jos haluaa

Toimitetun julkaisun toimittajat ovat lähdeviite-standardin mukaan ns. muita tekijöitä, joita ei ole pakko ilmoittaa, mutta saa, jos haluaa, jos ne ovat lähdeviitteen kannalta olennaiset. Yleensä eivät ole. Mutta jos toimittajat haluat mukaan, sen voi tehdä. Samoin voi lisätä, jos haluaa, tiedon siitä, missä julkaisussa artikkeli on alun perin julkaistu:

Young, I. M. 2010. The exclusion of women from sport: conceptual and existential dimensions. Julkaisussa Philosophical perspectives on gender in sport and physical activity. Toim. P. Davis and C. Weaving London: Routledge, sivut. Tähän lisätiedot alkuperäisjulkaisusta, jos haluaa.


Pitkän nimen voi lyhentää kolmella pisteellä

Minulla on tullut opinnäytetyötä tehdessäni oheinen uutinen vastaan, jota haluan käyttää lähteenä. 

https://www.osakeliitto.fi/uutiset/osakesaastotili-kannustaa-sijoittamaan-ja-lisaa-aktiivisuutta-paljastaa-tuore-tutkimus/

Kysymys kuuluukin, että voidaanko olettaa, että Jamilla Heiskanen, jolta lisätietoja saa kysyä on tekstin kirjoittaja? Vai pitääkö uutiseen viitata ostikolla? Otsikko on niin pitkä, että tekstiviitteen tekeminen sillä tuntuu tokeröltä… Mikä olisi sopivin tapa tehdä tekstiviite tähän uutiseen?

Vastaus:

Kyseinen henkilö näyttää hoitavan Osakesäästäjien mediasuhteita. Sivuston antaman tiedon mukaan henkilö on kirjoittanut yhden artikkelin, jonka aiheena on Davos, ja hän myös bloggaa ahkerasti.

Kyse on siis Osakesäästäjien tekemästä uutisesta/tiedotteesta. Heiskanen on voinut kirjoittaa tiedotteen, jolloin hyväksyisin kyllä lähdeviitteen, joka alkaa hänen nimellänsä.

Mutta oletan, että jos hänet olisi haluttu esittää tekijänä, hänen nimensä olisi ollut uutisen yhteydessä ilman sanaa ’lisätiedot’. Sen vuoksi perusteltu epäilys jää siitä, että onko hän tekijä.

Oletan, että uutisella ei ole tässä tapauksessa henkilötekijää. JAMKin ohjeistuksen mukaan lähdeviite alkaa silloin lähteen nimellä:

Osakesäästötili kannustaa sijoittamaan, ja lisää aktiivisuutta paljastaa tuore tutkimus. 2018. Uutinen 14.9.2018 Osakesäästäjien verkkosivustolla. Viitattu pp.kk.vvvv. https://www.osakeliitto.fi/uutiset/osakesaastotili-kannustaa-sijoittamaan-ja-lisaa-aktiivisuutta-paljastaa-tuore-tutkimus/.

Pilkku julkaisun nimessä on mielestäni kummallisessa kohdassa, mutta en alkanut muuttaa julkaisun nimeä.

Tekstiviite voi olla joko kokonaisuudessaan tai lyhennettynä (Osakesäästötili kannustaa sijoittaamaan…2018). Poisjätettyjen sanojen tilalle tulee siis kolme pistettä.

Aiempi postaus: ”Epäkäytännöllisen pitkät nimet voi lyhentää, mutta ensimmäisiä sanoja on oltava riittävästi, jotta nimen merkitys ei muutu.”


Gastroenterologia ja hepatologia -julkaisu Oppiportissa

Olen käyttänyt opparissa Duodecimin Oppiportista löytyvää Gastroenterologia ja hepatologia teosta. Huomasin, että teoksessa on eri tekijät eri luvuissa/artikkeleissa ja nyt olen solmussa, että miten ne merkataan oikein työhön. Pitääkö työhön siis merkata jokaisen yksittäisen artikkelin kirjoittaja ja lähdeluettelossa, missä teoksessa artikkeli oli?

Esimerkki: Sipponen, T. 2018. Tulehduksellisten suolistosairauksien lääkehoito. Julkaisussa Gastroenterologia ja hepatologia. Toim. Färkkilä, M., Isoniemi, H., Kaukinen, K. & Puolakkainen, P. Duodecim. 3. uudistettu painos. Viitattu 5.11.2018. https://janet.finna.fi, Oppiportti.

Sipposella ja muilla kirjoittajilla on monta artikkelia teoksessa, joita olen opparissani käyttänyt. Pitääkö jokainen yksittäinen artikkeli merkata noin tarkasti lähteisiin? Minulla on seitsemästä eri artikkelista käytettyä tietoa ja jokaisesta olen merkannut lähteisiin tuon koko yllä olevan rimpsun, mutta vaihtanut oikean kirjoittajan ja artikkelin nimen paikoilleen. Mielestäni se näyttää tyhmältä lähdeluettelossa, kun samoja asioita lukee seitsemään kertaan. Mutta voiko sille mitään? Onko jotain fiksumpaa tapaa merkata ne?

Vastaus (muokattu 26.3.19):

Ilmoita jokainen käyttämäsi lähde

Jokainen yksittäinen artikkeli on ilmoitettava lähdeluettelossa. Toimintatavalla on merkitystä mm. hyvän tieteellisen käytännön ja tekijänoikeus-asioiden kanssa.

Sinulla on oltava monia muitakin laadukkaita artikkeleita näiden lisäksi. Silloin tuohon kirjaan viittaavat lähdeviitteet hajaantuvat lähdeluettelossa eri kohtiin (tekijöiden sukunimien mukaisesti) -> niiden välille tulee muita lähdeviitteitä. Lähdeluettelo näyttää todennäköisesti ihan hyvältä.

Alan ammattilaiset käyttävät Oppiportin kirjoja perusteoksina työssään. Siinä mielessä on varmaankin ihan hyvä, että olet perehtynyt tähän julkaisuun.

Sama vuosi sama tyyppi – pienaakkoset apuun

Viestinnän ope Satu muistuttaa vielä, että saman tekijän samana vuonna ilmestyneet julkaisut pitää erottaa toisistaan. Käytä pienaakkosia: Sipponen, T. 2018a. – – — Sipponen, T. 2018b. — jne. Tämä perustuu standardin SFS 5989 ohjeeseen.

Mihin järjestykseen keskenään saman tekijän samana vuonna tekemät julkaisut laitetaan lähdeluettelossa? Perinteinen tapa on ollut, ja se mainitaan myös Tutki ja kirjoita -opuksessa (2009 eli 15. – 16. painoksessa) sivulla 371:, että ”otsikko määrää sijoituksen”. Virallisemmat argumentit tälle käytännölle tulevat standardeista. SFS 5989:2012 (Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet) sanoo mm. että:

  • ”Lähdeviitteet esitetään tekijöiden sukunimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.”
  • ”Nimen jälkeen tulee julkistusvuosi, jonka perässä on tarvittaessa pienaakkonen.”

Aakkostus toteutetaan standardien SFS 4600:2000 (Aakkostaminen ja siihen liittyvä ryhmittely) ja SFS-EN 13710:2011 (European ordering rules. Ordering of characters from latin, greek, cyrillic, georgian and armenian scripts) mukaisesti.

Huomasin, että kirjan sisällysluettelo näkyy avoimessa netissä Duodecimin verkkokaupassa. Teen sen avulla tähän esimerkin (Närästys ekaksi ja Refluksisairaus tokaksi, koska N on aakkosissa ennen R:ää):

Voutilainen, M. 2018a. Närästys, nielemisvaikeus ja rintakipu. Julkaisussa Gastroenterologia ja hepatologia. 3. uud. p. Helsinki: Duodecim, 25 – 34. Viitattu 13.3.2019. https://janet.finna.fi, Oppiportti.

Voutilainen, M. 2018b. Refluksisairaus. Julkaisussa Gastroenterologia ja hepatologia. 3. uud. p. Helsinki: Duodecim, 25 – 34. Viitattu 13.3.2019. https://janet.finna.fi, Oppiportti.

(Ala)luvun sivunumerot ilmoitetaan lähdeviitteessä, kustantajan jälkeen silloin, kun kyseessä on painettu toimitettu julkaisu, jonka (ala)luvuilla on eri tekijät. Oppiportissa sijaitsevassa e-kirjassa näitä sivunumeroita ei kuitenkaan näyttäisi olevan, joten niitä ei silloin ilmoiteta.

Painos- ja kustantajan tiedot

Painostiedon voi lyhentää: 3. uud. p. Laita kustantajan tiedot painostiedon jälkeen -> Helsinki: Duodecim.

Hämmennystä toimittajien nimissä

Toimittajat voi jättää pois lähdemerkinnästä, jos heillä ei ole erityistä merkitystä lähdeviitteen kannalta – esimerkiksi todentamassa lähteen luotettavuutta tms. Jättäisin heidät pois. (Jos heidät merkkaa lähdeviitteeseen, on käytettävä suoraa sanajärjestystä: Toim. M. Färkkilä jne.).

Tässä tapauksessa poisjättäminen on todella perusteltua, sillä toimittajiksi ilmoitetaan milloin mitkäkin henkilöt.

  • Kannessa: Färkkilä, Isoniemi, Kaukinen ja Puolakkainen
  • Lukijalle-luvussa: Färkkilä, Heikkinen, Isoniemi ja Puolakkainen
  • Finna.fi-tietokannassa: Färkkilä, Isoniemi, Heikkinen, Puolakkainen ja Arkkila
  • Oppiportissa, ennen kuin klikkaan julkaisun auki, toimittajat: Färkkilä, Isoniemi, Heikkinen, Puolakkainen (ja lisäksi iiiso liuta kirjoittajia).

Julkaisun nimiösivu on kaikkein ratkaisevin, ensisijaisesti tieto otetaan kirjasta itsestään. Nimiösivu on eri kuin kansi. Mutta tässä julkaisussa ei sattumoisin ole nimiösivua, ainakaan e-kirjaversiossa.

Lähdeviite-esimerkit

Färkkilä, M. 2018. Tulehduksellisten suolistosairauksien epidemiologia. Julkaisussa Gastroenterologia ja hepatologia. 3. uud. p. Helsinki: Duodecim, 504. Viitattu 13.3.2019. https://janet.finna.fi, Oppiportti.

Sipponen, T. 2018. Tulehduksellisten suolistosairauksien lääkehoito. Julkaisussa Gastroenterologia ja hepatologia. 3. uud. p. Helsinki: Duodecim, 520 – 528. Viitattu 5.11.2018. https://janet.finna.fi, Oppiportti.

Tummennetut sivut ja niitä edeltävät pilkut jätetään pois, jos kyse on e-kirjasta, koska kyseisessä e-kirjassa ei ole sivun numeroita, vaikka ne painetussa kirjassa ovatkin.

Oppiportissa olevassa e-kirjassa ei ole edes luvun numeroa, johon viitata, niin ei sitäkään silloin merkitä tekstiviitteeseen. Koska lähdeviitteessä on artikkeli yksilöity tarpeeksi hyvin, en käyttäisi tekstissä muuta kuin (Sipponen 2018) ja Färkkilä (2018).

Tekstiviitteet painettuun kirjaan: Tekstiä tekstiä tekstiä (Sipponen 2018, se sivu johon viittaat). Tekstiä tekstiä tekstiä (Färkkilä 2018, se sivu johon viittaat).


Opparin syöttäminen Theseukseen – lisenssin valinta

Mikä lisenssi pitäisi valita Theseuksessa omalle opparille?

Vastaus: Kirjaston Hyllyt levällään -blogipostauksessa on aiheena opparin lisenssin valinta. Lue sieltä lisää


EOA:n lausunnon lähdemerkintä

Miten tähän lausuntoon https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/1ee67d88-1be4-4466-b635-33864e084336/c9321d2b-5987-45fd-aadd-a08bd7592531/LAUSUNTO_20120815021516.pdf viitataan?

Vastaus:

Kyseessä on eduskunnan oikeusasiamiehen lausunto 13.8.2012, jonka se on antanut vastauksena oikeusministeriön lausuntopyyntöön (8.5.2012; OM 7/42/2012). Lausunto koskee Kantelutyöryhmän loppuraporttia (Valtiovarainministeriön julkaisuja 11/2012). Lausunnon diaarinumero on 1807/5/12.

Jos mahdollista, viranomaisten asiakirjoihin viitataan vakiintuneella nimityksellä, lyhenteellä tai koodilla (ks. raportointiohje, lähdemerkinnät lakeihin, asetuksiin ja muihin virallislähteisiin).

Esimerkiksi tässä tapauksessa käytän eduskunnan oikeusasiamiehestä vakiintunutta nimitystä EOA (ks. esim. Kielitoimiston ohjepankki, lyhenteet) sekä lausunnon diaarinumeroa:

EOA 1807/5/12. Eduskunnan oikeusasiamiehen lausunto 13.8.2012 Kantelutyöryhmän loppuraportista. Viitattu pp.kk.vvvv. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/1ee67d88-1be4-4466-b635-33864e084336/c9321d2b-5987-45fd-aadd-a08bd7592531/LAUSUNTO_20120815021516.pdf.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (EOA 1807/5/12).

Toinen tapa

Sama lausunto löytyy myös EOA:n verkkosivuilta.

Tällöin lausunnon yhteydessä annetaan enemmän tietoa lausunnosta (sen täsmällinen nimi, allekirjoittajien rooli, eri linkki yms.). Diaarinumeronkin voi halutessaan yksinkertaistaa, koska lausuntolistauksessa se on tässä muodossa:

EOA 1807/12. Eduskunnan oikeusasiamiehen lausunto 13.8.2012 työryhmän mietinnöstä ”Kantelutyöryhmän loppuraportti”. Viitattu pp.kk.vvvv. https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/1807/2012.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (EOA 1807/2012).


Raportointiohje perustuu kansainväliseen standardiin

Kysyjä seminaarin Padletissa: Voisiko JAMKin ohje olla sama kuin APA.
Kommentoija: Yes, please move to APA or some other international standard

Lyhyt vastaus:

JAMKin lähdemerkinnät ja tekstiviitteet perustuvat kansalliseen standardiin SFS 5989:2012, joka perustuu kansainväliseen standardiin ISO 690:2010. JAMK on valinnut standardin antamista vaihtoehdoista Nimi-vuosijärjestelmän eli Harvardin järjestelmän.

APA on ihan ok. ISO 690 voi olla vielä parempi? Harvard British parhain?

Kaikki edellä mainitut voi muuttaa JAMKin tapaisiin (SFS 5989-standardin mukaisiin) lähdeviitteisiin kohtuullisin vaivoin juuri ennen opparin julkaisemista muokkaamalla tietokantojen cite-komennon antamaa lähdeviitteen aihiota tai käyttämällä jotain viitteidenhallintajärjestelmää, esimerkiksi RefWorksia.

Pitkä vastaus:

Aika ajoin raportointiohjeen tekijöille, Satulle ja minulle, tai JAMKin opinnäytetyöfoorumille esitetään toivomus, että JAMKin raportointikäytännön pitäisi perustua (johonkin tiettyyn) kansainväliseen standardiin.

Lähdeviite- ja tekstiviite-asioissa JAMKin raportointiohje perustuu kansalliseen SFS-standardiin, joka taas on lähes sanasta sanaan sama kuin sen esikuvana toiminut ISO-standardi.

Kansallinen standardi on SFS 5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet, julkaistu 13.8.2012. Standardi löytyy SFS Onlinesta, johon jamkilaiset pääsevät JAMKin hankkimalla käyttöluvalla.

SFS-standardin soveltamisalan kuvauksessa lukee: ” – – standardi perustuu standardiin ISO 690:2010 Information and documentation – Guidelines for bibliographic references and citations to information resources”. Sama tieto on lyhyemmin myös etusivulla.

Kaukolainasin kyseisen ISO-standardin kerran Oulun yliopistosta tai AMKista. Vertailuni johtopäätöksenä oli, ettei kansallisessa standardissa ja kv. standardissa ole olennaista eroa. Joku esimerkki voi olla eri tavalla (Akseli Gallen-Kallela, Oskar Merikanto tms.). Standardi itse mainitsee eroiksi (s. 41) sen, että translitteroinnissa etusijalle laitetaan kansallinen SFS-standardi ja se, että ISO 690 on ”kirjoitettu ensisijaisesti englannin kielen käytänteitä ja yksikielisen maan tarpeita ajatellen”. Joten SFS-standardissa on maamme kaksikielisyys otettu huomioon ja myös se, että ”suuri osa suomalaisten tutkijoiden tieteellisistä artikkeleista kirjoitetaan englanninkielisiin lehtiin”. Aikamääreidenkin kirjoittamistavoissa voi olla eroja.

MOT: JAMKin lähdemerkinnät ja tekstiviitteet perustuvat kansainväliseen standardiin.

SFS-standardin soveltaminen

Lähdemerkintä-standardi antaa mahdollisuuden säätää merkinnät omaan organisaatioon sopivaksi ainakin näissä asioissa:

  • Välimerkit ja typografia eivät ole standardissa normatiivisia vaatimuksia. Kunhan kukin organisaatio käyttää sovittuja välimerkkejä ja typografista käytäntöä johdonmukaisesti ja yhtenäisesti omissa julkaisuissaan.
  • ”Viitteiden merkitsemisessä voidaan soveltaa yhtä niistä kolmesta viittausjärjestelmästä, jotka esitellään kohdissa A.2–A.4.” (SFS 5989, liite A, opastava) -> JAMK on valinnut kohdan ”A.2 Nimi-vuosijärjestelmä (Harvardin järjestelmä)”. Tämä tarkoittaa, että tekstiviitteessä ilmoitetaan Tekijä ja vuosiluku sekä sivut/sijainti tietolähteessä. Toinen asia, mihin tämä valinta vaikuttaa on, että JAMKin lähdeviitteissä julkaisuvuosi ilmoitetaan lähdeviitteen toisena tietona, ei vasta kustantaja-tiedon jälkeen viitteen loppupuolella.

ISO-merkintätapa ja tietokannat

Valitettavasti ISO 690 -tyyliä ei ole kaikissa tietokannoissa. Esimerkiksi ABI Inform -tietokannassa se kuitenkin on, esimerkki napattu cite-komennolla:

BUCKLEY, A., 2015. Getting IT to Work for Marketing: Exploring Collaboration between Marketing and IT Functions for the Delivery of Marketing Innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 07, vol. 16, no. 4, pp. 285-307 ABI/INFORM Collection. ISSN 17460166. DOI http://dx.doi.org.ezproxy.jamk.fi:2048/10.1057/dddmp.2015.29.

Mitä eroa tällä on JAMKin viitteeseen? Korostettuna:

BUCKLEY, A., 2015. Getting IT to Work for Marketing: Exploring Collaboration between Marketing and IT Functions for the Delivery of Marketing Innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 07, vol. 16, no. 4, pp. 285-307 ABI/INFORM Collection. ISSN 17460166. DOI http://dx.doi.org.ezproxy.jamk.fi:2048/10.1057/dddmp.2015.29.

Ero on juurikin välimerkeissä ja typografisissa keinoissa (isot kirjaimet, kursiivi) ja välimerkityksessä. Tietokannan nimen ABIn laittaisin eri kohtaan, vaikka ei se tuossakaan virhe ole, jos sen ymmärtää lisätietona. ISSN voi olla lisätietona, samoin DOI, eivät kuitenkaan ole pakollisia. Jos haluaa laittaa DOIn, kannattaa laittaa ezproxyllisen tilalle: DOI:10.1057/dddmp.2015.29, joka näyttää toimivan tietokannan ulkopuolellakin.

Lyhenteet Vol. ynnä muut jätetään pois, vaikka itse en niitä pidä ongelmina, vaikka siinä kököttäisivätkin suoraan tietokannasta otettuna. Kulttuurinen tai aloihin liittyvä ero voi olla se, että vuosikerta merkitään 07 eikä vaan 7. Loppuun on vielä lisättävä Viitattu pvm ja Nettiosoite/-polku. JAMKin mukainen merkintä:

Bucley, A. 2015. Getting IT to Work for Marketing: Exploring Collaboration between Marketing and IT Functions for the Delivery of Marketing Innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 7, 16, 4, 285 – 307. Viitattu 20.2.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.318814, ABI/INFORM Collection.

Jos halutaan nipottaa, suomenkielisessä opparissa lähteen nimessä olevat substantiivit kirjoitetaan tavalliseen tapaan, ei isoilla alkukirjaimilla. Lehden nimessä ne on oltava, koska se on erisnimi ja kirjoitetaan lähdemerkintäänkin samalla tavalla kuin mitä lehti itse nimensä kirjoittaa.

Minkä alan mukaiset lähdemerkinnät?

APA on siinä mielessä hyvä lähdemerkintä-tyyli, että sitä käytetään laajasti maailmassa, ainakin humanistisella alalla ja yhteiskuntatieteissä. Kuten taustaorganisaatiosta voi päätellä: APA = American Psychological Association. Jyväskylän yliopistossa psyka kuuluu Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntaan.

Haittapuoli voi olla se, että muilla aloilla käytetään muita viitejärjestelmiä. Jos teillä on tuttu yliopistolla ja hänellä on RefWorks-tunnukset, pyytäkää häntä näyttämään, kuinka monta erilaista järjestelmää eri aloilla onkaan käytössä (vähintään 26 viitejärjestelmää; vrt. JAMKilla on RefWorksissä yksi alustava merkintätapa suomenkielisille opinnäytetöille).

Itse pidän ehkä eniten ITC-puolella aika yleisestä merkintätavasta, jossa tekstiin tulee numero hakasulkeisssa, esim. [1], ja sitten opinnäytteen loppuun merkitään numerolista, jossa kohdassa [1] on kyseisen lähteen lähdeviite.

Toinen hyvä pointti on APAssa on se, että APAkin käyttää nimi-vuosijärjestelmää, jota JAMKissakin aloitettiin käyttää jo vuonna miekka ja kirves (= kevät 1995).

Edellinen lähdeviite-esimerkki APA-tyylillä:

Buckley, A. (2015). Getting IT to work for marketing: Exploring collaboration

between marketing and IT functions for the delivery of marketing innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 16(4), 285-307. doi:http://dx.doi.org.ezproxy.jamk.fi:2048/10.1057/dddmp.2015.29

APAssa sisennetään kaikki toiselta riviltä alkaen. En tiedä tuleeko tuo oikein tällä julkaisujärjestelmällä, mutta olen yrittänyt havainnollistaa asiaa (sanojen collaboration ja between välille ei saisi tulla tyhjää riviä, mutta nyt siihen näyttäisi tulevan). Toiselta riviltä alkava sisennys on selvin ero APAn ja JAMKin lähdeviitteiden välillä. Muut erot liittyvät taas pikemminkin välimerkkeihin ja typografiaan (korostus sp):

Buckley, A. (2015). Getting IT to work for marketing: Exploring collaboration between marketing and IT functions for the delivery of marketing innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 16(4), 285-307. doi:http://dx.doi.org.ezproxy.jamk.fi:2048/10.1057/dddmp.2015.29

Kyseinen aihio muutettuna JAMKin lähdeviitteeksi:

Buckley, A. 2015. Getting IT to work for marketing: Exploring collaboration between marketing and IT functions for the delivery of marketing innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 16, 4, 285 – 307. Viitattu 20.2.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.318814, ABI/INFORM Collection.

Harvardin mukainen lähdeviite – paras apu?

Koska JAMK noudattaa standardissa mainittua Harvard-vaihtoehtoa, tietokannoista voi napata viitteen (cite/citation/sitaatti) Harvard-tyylisenä. Tosin Harvard-tyylejä on useita (mm. British, Australian yms.). Tässä Harvard British -tyylillä otettu lähdeviite ABI-tietokannasta, en muuttanut enkä korostanut mitään:

BUCKLEY, A., 2015. Getting IT to work for marketing: Exploring collaboration between marketing and IT functions for the delivery of marketing innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 16(4), pp. 285-307.

Ja tämä muutettuna JAMKin viitteeksi:

Bucley, A. 2015. Getting IT to work for marketing: Exploring collaboration between marketing and IT functions for the delivery of marketing innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 16, 4, 285-307. Viitattu 20.2.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.318814, ABI/INFORM Collection.


Anatomiakuva – saanko kopioida?

Musiikkipedagogiksi opiskeleva: Olen tekemässä opinnäytetyötä, jonka tietoperustaan kuuluu olennaisena osana ihmisen kurkunpään ja ääntöväylän anatomia. Näitä asioita olisi minusta erittäin oleellista havainnollistaa piirroskuvien avulla. Minulle on kuitenkin epäselvää, mitä kuvia opinnäytetyössä saa käyttää ja mitä ei, mitä lupia yms. tarvitaan sekä kuinka kuviin mahdollisesti viitataan oikeaoppisesti.

Vastaus:

Voit valita ainakin kolme eri toimintatapaa.

Kuva Terveysportista – voi kopioida oppariin

JAMKin ostamassa ammattilaisille tarkoitetussa (laajassa) Terveysportissa on todennäköisesti oppariisi sopivia kuvia. Niitä voi käyttää lähde mainiten ja niiden on havainnollistettava tekstiä.

Terveysportin käyttöehdoissa (alareunassa) lukee:

Loppukäyttäjä on oikeutettu käyttämään yksittäisiä kuvia ei-kaupallisissa tieteellisissä opinnäytetöissään tai muissa tieteellisissä kirjoituksissaan selventämään tai havainnollistamaan kirjoituksensa tekstiä. Edellytyksenä mainitulle käytölle on, että kuvan lähde ilmoitetaan.

Loppukäyttäjä = JAMKin opiskelija tai henkilökunnan jäsen

Lähdemerkintä, esimerkki:

Gray, H. & Vandyke Carter H. N.d. Kurkunpään lihakset, lateraalinen näkymä. Julkaisussa Anatomiakuvasto. Viitattu 19.2.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.318775, Terveysportti.  

Kuvioseloste/kuvateksti, esim.:

Lateraalinen näkymä kurkunpään lihaksiin; kilpiruston oikea levy on poistettu (Gray & Vandyke Carter n.d.)

Avoimen netin kuvat – voi kopioida

Avoimen netin kuvia saa käyttää muokkaamattomina opparissa sitaattioikeuden perusteella lähde ilmoittaen, ks. aiempi Oppariblogi-postaus.

Selittävät piirrokset – voi yleensä kopioida ja muokata

Piirroskuvat, mm. selittävät piirrokset ovat yleensä ns. vapaata riistaa, eli niiden teoskynnys ei ylity tekijänoikeuslain tulkinnan näkökulmasta katsottuna. Sen vuoksi niitä yleensä saa vapaasti kopioida ja muunnella. Esimerkiksi piirustukset hengityselimistä eivät ylittäneet teoskynnystä, Tekijänoikeusneuvosto (1996):

Lääketieteellisen oppi- ja käsikirjan kuvituksena olevat selittävät piirustukset, käyrät ja taulukkomuotoiset mittaustulokset eivät sisältäneet teostasoon vaadittavaa itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä.

Ja Opettajantekijänoikeus.fi (Toikkanen 2011; ks. myös esim. Kopiokissa tai Selittävä piirros – Aalto yo):

Käytännössä esimerkiksi useimmat biologian, geologian ja anatomian piirustukset alittavat teoskynnyksen. Näitä kuvia saa siis ilman muuta lupaa kopioida ja muunnella, joskin tekijän nimi on hyvä mainita, jottei syyllisty plagiointiin eli toisen ajatusten omina esittämiseen.


Kuvan kopiointi SFS-standardista oppariin

Leipäteksti FI

Saako standardien kuvia kopioida opinnäytetyöhön?

Vastaus:

Lisenssitietokannoissa, joihin JAMK on ostanut käyttöluvan, sopimusehdot on tiedettävä ennen kuin kopsaa kuvia. SFS Online on yksi tällainen tietokanta.  Käsittelin tätä(kin) asiaa eilisessä JAMKin seminaarissa (Kohti hyvää tieteellistä käytäntöä).

Standardisoimisliiton (SFS) Standardien tekijänoikeus -verkkosivulla sanotaan näin:

Opiskelijoilla on lopputyössään lupa lainata otteita aihetta käsittelevistä SFS-standardeista.

Parilla muulla verkkosivulla on kuitenkin ristiriitaisuutta tähän ohjeeseen. Kollegani, JAMKin e-aineistojen asiantuntija, Pirjo Pohjolainen pyysi SFS:ltä tarkennusta asiaan. Se tulikin saman tien. Tässä lyhyt ja selvä ohje käytettäväksenne.

Jos haluat käyttää SFS-standardissa olevaa yksittäistä kuvaa opparissa, tee näin:

  • Piirrä kuva itse.
  • Viittaa kyseiseen standardiin (kuva)tekstissä (tekstiviite).
  • Viittaa kyseiseen standardiin lähdeluettelossa (lähdeviite).

Älä skannaa, valokuvaa tai napsi kuvakaappauksia SFS-standardeista (tai muista Suomen Standardisoimisliiton SFS:n standardeista, tai standardeista, jotka löydät SFS Onlinesta).


Et voi tallentaa opparia Theseukseen 22.2.-12.3.19

Ammattikorkeakoulujen yhteisessä Theseuksessa on yli kaksi viikkoa kestävä käyttökatko. Se alkaa tämän viikon perjantaina (22.2.) ja kestää tiistaihin 12.3. Silloin kukaan ei pysty tallentamaan uutta opinnäytetyötänsä Theseukseen.

Voit kuitenkin etsiä ja lukea oppareita ja muita Theseuksessa olevia julkaisuja katkon aikana. Tiedonhaku siis toimii.

Lisätietoja JAMKin kirjastosta ja Kreodin artikkelista

In English (intranet)


Se ihana nojatuoli – se pitää säilyttää!

Opparintekijä, onko sinulla jokin suosikkipaikka kirjastossa, jossa kirjoitat opparia tai luet lähteitä?

Ainakin Pääkampuksella ja Musiikkikampuksella on tiedossa tilamuutoksia, ja huomenna torstaina 14.2. voit kertoa, mistä paikoista tykkäät.

Olet ehkä bongannut tiedotteen ystävänpäivän vuorovaikutteisesta happeningistä:

Lempparipaikat kirjastossa – sydämet kertovat! ❤❤

Mitä paikkaa kirjastossa kerta kaikkiaan rakastat? Missä viihdyt parhaiten? Tule ja kerro se meille. Nappaa ❤-tarra kirjaston ovelta ja aseta se haluamaasi kohtaan.

❤ Kirjasto ❤

P.S. Samalla voit ehkä vaikuttaa tuleviin tilamuutoksiin Pääkampuksen ja Musiikkikampuksen kirjastoissa.


JAMKin opparinohjaaja – tule antiplagiointi-seminaariin ma 18.2.

Ennen talvilomaa on tulossa huipputärkeä workshop!

Tule miettimään, miten ohjata opiskelijoita menestyksekkäästi kohti hyviä käytäntöjä opparin kirjoittamisessa

ma 18.2.2019 klo 10 alkaen

Yhtäaikaa kolmella kampuksella (Pääkampus, Lutakko, Tarvaala).

Lue lisää intrasta (jos linkki ei toimi, kirjaudu ensin intraan).

Hyvä tieteellinen käytäntö TENKin sivuilla.

Arene: Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset


Kelaston raportit

Viittaan työssäni Kelaston sivulta itse koostamaani kahteen raporttiin, jotka löytyy tuolta linkeistä alempaa. 

Saan tulokseksi kaksi hyvin yksinkertaista raporttia, joista muodostin seuraavanlaiset lähdeviittaukset: 

Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet, alkaneet oikeudet. 2018. Kelasto-raportti. Viitattu 20.11.2018. http://raportit.kela.fi/linkki/92044816.  

Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet, vuoden lopussa voimassa olleet. 2018. Kelasto-raportti. Viitattu 20.11.2018. http://raportit.kela.fi/linkki/77405961.

Miten olisi hyvä muodostaa lähdeviite, niin, että saan eroteltua nuo kursivoidut kohdat? Ne siis erottavat lähdeviitteet toisistaan, tietenkin linkin lisäksi. Mutta jos tekstiviitteeseen pitäisi saada eroteltua kumpaa olen missäkin kohdassa käyttänyt, miten se kannattaisi tehdä? Olenko yhtään oikeilla jäljillä merkintätavassani? 

Vastaus:

Paloitellaan ongelma.

1 Mikä on raportin nimi?

Kelastosta Kela kertoo näin: ”Kelastoon on koottu keskeinen tilastotieto Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta. Kelastossa voit tehdä raportteja haluamillasi valinnoilla Kelan tilastotiedoista.”

Kyseessä on siis tietokanta, jossa voit muodostaa raportteja valitsemillasi muuttujilla ja tehdä siitä vaikka MSExcel-tiedoston tai pdf:n.

Lääkekorvausoikeudet-raporttien muuttujia ja raportin asetuksia on monia. Mutta raportin nimi on tosiaakin ”Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet”. Lähdeviite aloitetaan raportin nimellä.

Koska käytät kahta samannimistä raporttia, ne on eroteltava toisitansa. Se tapahtuu vuosiluvun yhteydessä a- ja b-kirjaimilla.

2 Mikä valitaan julkaisuvuodeksi?

Mietin tuota julkaisuvuotta. Onko se 2018, jolloin itse olet ilmeisesti käyttänyt Kelasto-tietokantaa? Vai 2017, jota tuo raportti koskee? Vai onko se N.d., koska tietokannan sivulla ei ilmoiteta vuosilukua?

Voin tietty päätellä, että koska tietokannassa on vuoden 2019 tietoja, tietokanta on päivitetty 2019. Ainakin aluejako näyttää noudattavan jo tämänvuotista jaottelua. Mutta käytit itse tietokantaa viime vuoden puolella, joten sinun raportissasi aluejakokin on ollut vuoden 2018 mallinen.

Kohdassa Lisätietoja raportista, joka antaa lisätietoja juuri käsittelyssä olevasta raportista, kerrotaan, että raportti päivitetään vuosittain helmikuussa. Joten olet käyttänyt vuoden 2018 helmikuussa päivitettyä raporttia. Lukitaan vuosi 2018.

3 Muodostetaan lähdeviitteet

Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet. 2018a. Kelasto-raportti. Diabeteksen alkaneet lääkekorvausoikeudet Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 2017. 0–19-vuotiaat. Viitattu 20.11.2018. http://raportit.kela.fi/linkki/92044816.

Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet. 2018b. Kelasto-raportti. Diabeteksen lääkekorvausoikeudet Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 2017. 0–19-vuotiaat. Vuoden lopussa voimassa olleet oikeudet. Viitattu 20.11.2018. http://raportit.kela.fi/linkki/92044816.

Tekstiviitteet, esimerkiksi:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet 2018a) – – tekstiä tekstiä tekstiä (Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet 2018b).


Lähdeviitteen aloittaminen RILillä

Merkitäänkö RIL-julkaisusarja lähdeviitteeseen? RIL-julkaisuja käytetään paljon teknologiassa ja RIL-tieto on kuitenkin oleellinen tieto.

Vastaus:

Olen aiemmin tosiaan toitottanut, että julkaisusarjan ilmoittaminen lähdemerkinnässä on vapaaehtoista, esimerkiksi postauksissani SLU-julkaisusarjan julkaisu vuonna 2014 ja Lähdeviite artikkelimuotoiseen väikkäriin vuonna 2018.

Lähdeviite-stadardissa (SFS 5989) mainitaan usein, että tieto kannattaa ilmoittaa lähdeviitteessä, jos se on lähdemerkinnän kannalta oleellinen. Ajattelen itsekin, että RIL-tieto on oleellinen.

Kokeillaan lähdemerkintöjen tekemistä esimerkin avulla.

Lähdemerkintä kirjoittajan perusteella (painettu julkaisu)

Janet-tietokannasta löytyy paljon RIL-julkaisuja. Valitsen yhden, eli Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje. Huomasin samalla, että monilla RIL-julkaisuilla on omat tekijänsä.

Lähdemerkintä kirjoittajan nimellä aloittaen:

Åström, G. 2015. Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje. Helsinki: Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto. RIL 269-2015.

Tämäntyyppisen lähdeviitteen saan myös käyttämällä Janetin Viitetiedot-toimintoa.

Alan vakiintunut käytäntö

Mietin kuitenkin, voisiko RIL olla verrattavissa viralliseen lyhenteeseen/koodiin, samalla tavalla kuin esim. säädöksissä, standardeissa ja patenteissa voidaan käyttää virallista merkintätapaa tai alan vakiintunutta käytäntöä.

Silloin lähdemerkintä alkaisi RILillä:

RIL 269-2015. Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje. Kirj. G. Åström. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (RIL 269-2015, sivut).

Rakennustiedon verkkokaupassa ilmoitetaan mm. RIL-koodi ja kirjan nimi, julkaisuvuosi ja kustantaja. Siellä ei ilmoiteta kirjoittajaa.

Myös kirjasta löytyvä tieto vahvistaa käsitystä alan vakiintuneesta käytännöstä:”RILin julkaisuilla on oma kotisivu – – Sinne on koottu tiedot julkaisun painoksista sekä mahdolliset lisäinformaatiot.”

Asiantuntijatyöryhmän työn tulos?

Myös tämä tieto löytyy netistä (korostus sp):

Tämä ohje on laadittu rakenteellisen turvallisuuden johtoryhmän ohjauksessa sekä rahoittamana (jäseninä Rakennusteollisuus RT, Kiinteistöpalvelut ry, Rakennustarkastusyhdistys, Suomen Kuntaliitto, SKOL, RAKLI, RIL ja ympäristöministeriö). Pilotoinnin ohjaukseen ja rahoitukseen osallistuivat em. lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, opetusministeriö, Puuinfo sekä FISE Oy. Ohje on ollut lausuntokierroksella. Ohjeen kirjoittaja on RILin tekninen johtaja Gunnar Åström. Ohjeen laadintaan on osallistunut asiantuntijatyöryhmä, johon ovat kuuluneet Reijo S. Lehtinen (Rakennusteollisuus RT:n edustaja), Juha Elomaa (A-Insinöörit, SKOLin edustaja), Jouko Lamminen (Vantaan rakennusvalvontavirasto, RTY:n edustaja), Ilpo Peltonen ja Juho Kess (RAKLI:n edustajat), Esko Korhonen ja Hanna Laakkonen (Suomen Kuntaliiton edustajat), Seppo Korhonen (ARE Oy, Kiinteistöpalvelut ry:n edustaja), Ari Roininen (MTK ry:n edustaja), Pekka Lukkarinen (ympäristöministeriön edustaja), Jouni Vastamäki (Järvenpään kaupungin rakennusvalvontavirasto), Kai Miller (Helsingin rakennusvalvonta, RTY:n edustaja) sekä Gunnar Åström (RIL, työryhmän puheenjohtaja ja ohjeen kirjoittaja). Tarkastusmenettelyn pilotoinnista vastasi A-Insinöörit Oy, työryhmänä Olli Saarinen (vastuullinen konsultti), Seppo Suuriniemi, Antti Simola ja Markku Raiskila.

Näyttää siltä, että prosessi on samantapainen kuin standardeissakin. Onko Gunnar ollut yksi asiantuntija monen asiantuntijan ryhmässä, mutta hänelle on langennut kirjaajan ja dokumentoijan sekä editoijan tehtävä? Tätä voisi ajatella, kun katsoo julkaisun kantta. Siinä ei Gunnarta mainita.

Rakennusinsinöörien liiton eli RILin omissa listauksissakin on vain:

RIL 269-2015 Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje

Tällä tulkinnalla hyväksyisin lähdeviitteen jopa näin:

RIL 269-2015. Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (RIL 269-2015, sivut).

Viite e-kirjaan

Valitsen Janetista e-kirjan, joka kuuluu RIL-sarjaan.

Sen nimi on Paalutusohje 2016: PO-2016. Kirjoittajaksi ilmoitetaan Teemu Riihimäki.

Kyseistä henkilöä ei kuitenkaan ilmoiteta tekijäksi julkaisun kannessa eikä nimiösivulla. Kun luen julkaisun esipuhetta, siellä sanotaan, että ohjeen pääkirjoittajana on toiminut Teemu Riihimäki, lisäksi kerrotaan, ketkä ovat osallistuneet työhön asiantuntijoina plus se, että julkaisuprojektista on vastannut Gunnar Åström. Julkaisuun liittyy monta tekijää eri rooleissa.

Tämä tukee sitä, että lähdemerkintä voidaan tehdä ainakin kolmella eri tavalla.  

Linkkinä voi käyttää Janetin perusosoitetta https://janet.finna.fi/ tai osoitetta, josta löytyvät kirjan tiedot ja varsinainen linkki e-kirjaan.

Vaihtoehtoiset lähdemerkinnät:

RIL 254-2016. Paalutusohje 2016: PO-2016. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Viitattu 7.1.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.347016.

RIL 254-2016. Paalutusohje 2016: PO-2016. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Pääkirjoittaja T. Riihimäki. Viitattu 7.1.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.347016.

Riihimäki, T. 2016. Paalutusohje 2016: PO-2016. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Viitattu 7.1.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.347016.

Halutessa voi korostaa sitä, että kyseisen e-kirjan käyttö vaatii käyttöoikeuden, sillä kaikilla lukijoilla ei välttämättä ole pääsyä kirjaan. (Jokaisella JAMKilaisella kuitenkin on käyttöoikeus kyseiseen julkaisuun, koska kirjasto on ostanut siihen lisenssin. Pääset lukemaan kirjaa kirjautumalla Janetiin.)

RIL 254-2016. Paalutusohje 2016: PO-2016. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Vaatii käyttöoikeuden. Viitattu 7.1.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.347016.


Viittaaminen Sotkanetin tilastoon

Miten viitataan sotkanetin tilastoihin? Onko seuraava tapa oikea? Linkit ovat usein pitkiä, eivätkä toimi, jos linkin laittaa suoraan tilastoon.

Ylipainoisia (BMI≥25 kg/m2) 15 – 64-vuotiaita,  % vastaavanikäisestä väestöstä 2014. 2017. THL:n tilastoja. Viitattu 29.3.2018. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku?g=219 Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky, väestön hyvinvointi ja elintavat, aikuisväestö.

Voiko tekstissä lyhentää tuon nimen esim. näin? (Ylipainoisia… 2017).

Vastaus:

Lähdemerkintäsi ja tekstiviitteesi ovat ihan oikein.

Joskus tietokannoissa tehtyihin omiin hakuihin ja valittuihin indikaattoreihin viittaaminen voi vaikuttaa tragikoomiselta.

Sinänsä tietokantojen olemassaolo on huippujuttu. Esimerkiksi tämä THL:n Sotkanet antaa tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Voit rajata hakuja ajallisesti (vuodet x-y), maantieteellisesti (koko maa vs. tietty alue) tai sukupuolen perusteella (vielä miehet vs. naiset). Voit tallentaa hakuja. On vapaasanahaku, asiasanahaku ja valmis hakupuu, jossa voi edetä yleisimmistä otsikoista tarkempiin aihekokonaisuuksiin. Voit vertailla tietoja sen mukaan, millaiset indikaattorit valitset.

Kokeilu

Mietin kuitenkin, voiko lähdemerkintää yksinkertaistaa tai selventää jotenkin. Kurkkasin tulostaulukon metadataa, se avautui Info-linkistä.

Lähdeviite ei lyhene, mutta kertoo ehkä lukijalle enemmän lähteen sisällöstä:

Ylipainoisten osuus väestöstä 2014. 2017. Sotkanetin tulostaulukko. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ilmaisee ylipainoisten 15–64-vuotiaiden prosenttiosuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Sisältyy tutkimukseen Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys. Viitattu 29.3.2018. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=sw4OBwA=&region=s07MBAA=&year=sy6rtDbR0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-SNAPSHOT&buildTimestamp=201802280718.

Tai:

Ylipainoisten osuus väestöstä 2014. 2017. Sotkanetin tulostaulukko. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ilmaisee sellaisten 15–64-vuotiaiden prosenttiosuuden, joiden BMI ≥ 25 kg/m2. Viitattu 29.3.2018. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=sw4OBwA=&region=s07MBAA=&year=sy6rtDbR0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-SNAPSHOT&buildTimestamp=201802280718.

Tai jokin edellisten yhdistelmä. BMI voi olla myös ilmaisu painoindeksi.

Tuo linkki ei ehkä ole kaunein, mutta voi se ehkä lähdeviitteessä olla, kun se on ”vain” pari-kolme riviä pitkä. Linkki ei toiminut yhdessä selaimessa, mutta toisessa toimi ongelmitta, mikä oli kummallista.

Voit korvata tämän litannian ”Sotkanetin tulostaulukko. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.” halutessasi tällaisella: ”Tilastotaulukko Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanet-tietokannassa.” tai vieläkin lyhyemmin: ”Tilasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanet-tietokannassa.”

Nettipolkuna:

Ylipainoisten osuus väestöstä 2014. 2017. Sotkanetin tulostaulukko. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ilmaisee sellaisten 15–64-vuotiaiden prosenttiosuuden vastaavanikäisestä väestöstä, joiden BMI ≥ 25 kg/m2. Viitattu 29.3.2018. https://sotkanet.fi, Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky, Väestön hyvinvointi ja elintavat, Aikuisväestö.

Kirjoittaisin nettipolulla etenemisen isoilla alkukirjaimilla, koska tässä tapauksessa en muuten erota osioiden nimiä toisistansa runsaasta pilkutuksesta johtuen.

Ja vaikka Sotkanetin tulostaulukossa kirjoitetaan ”BMI≥25 kg/m2”, tulee tuon matemaattisen merkin ympärille välilyönnit (tyhjät).

Tekstiviite: (Ylipainoisten osuus väestöstä 2014. 2017).

Väestöstä 49,8 prossaa näyttää olleen ylipainoisia vuonna 2014, eli joka toinen.


Tilaustyönä tehdyt piirustukset

Olemme suunnitelleet ja tilanneet graafikolta piirretyt kuvat meidän opinnäytetyöhön. Miten nämä tulisi merkitä oppariin oikeaoppisesti?

Vastaus:

Saisin kehiteltyä vastauksestani megalomaanisen filosofoinnin samaan tyyliin kuin postauksessani Tekijän valinta lähdeviitteeseen roolin mukaan. Mutta edetään nyt yksinkertaisella tyylillä.

Olellista on, kuka/ketkä ovat eniten vastuussa lähteen intellektueelisesta sisällöstä.

Tässä on vaihtoehtoja sen mukaan, mitä haluaa painottaa.

Eka vaihtoehto

Voin soveltaa lähdeviitestandardin (SFS 5989) kohtaa Elokuvat, videot ja lähetykset: ”- – ovat useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, eikä kenelläkään ole johtavaa roolia tekijänä. Tällöin teoksen nimi merkitään viitteen ensimmäiseksi osaksi.”

Kuvan nimi. Vuosi. Kuvan suunnittelu E1. Sukunimi1 & E2. Sukunimi2. Graafinen toteutus E3. Sukunimi3.

Toka vaihtoehto

Lähdeviite voi alkaa nimillänne, jos olette vastuussa lähteen intellektueelisesta sisällöstä:

E1. Sukunimi1 & E2. Sukunimi2. Vuosi. Kuvan nimi. Graafinen toteutus E3. Sukunimi3.

Kolmas vaihtoehto

On myös mahdollista aloittaa lähde graafikon nimellä. Laittaisin lisätiedon teidän suunnittelupanoksestanne:

Graafikon sukunimi, Etunimen alkukirjain. Vuosi. Kuvan nimi. Kuvan alkuperäinen suunnittelu E1. Sukunimi1 & E2. Sukunimi2.

Tämä vaihtoehto saattaa olla tavallinen tapa, jos kyseessä on kuuluisan taiteilijan (omintakeinen) kädenjälki.


Lähteen salaaminen – toimeksiantajan pyyntö

Opinnäytetyössämme on yksi alaluku yhdestä tutkimuksesta, jonka toimeksiantaja haluaa salata. Kyseessä ei ole siis oma tutkimuksemme vaan referointia toisesta tutkimuksesta. Miten lähde merkitään tässä tapauksessa lähdeluetteloon?

Lähteeseen ei myöskään pysty laittamaan nettilinkkiä, sillä salainen tutkimus on meillä vain säköpostin liitetiedostona. 

Vastaus:

Pyysin apua JAMKin opinnäytetyöfoorumilaisilta. Siihen kuuluu koulutuksen kehittämispäällikkö ja alojen opinnäytetyöryhmien puheenjohtajat + kielikeskuksen edustaja ja kirjaston edustaja (minä).

Tässä ajatuksia:

  • Lähde on merkittävä/ilmoitettava.
  • Lähdeluettelossa saattaa olla julkaisematonta materiaalia, esim. käsikirjoitusvaiheessa oleva tutkimus. Rinnastaisin tämän siihen. Siis normaalit lähdetiedot lähdeluetteloon ja tekstiviitteet myös normaalisti, mutta luettelossa tieto, että lähde on sen ja sen hallussa. Mikäli lukija haluaa lisätietoa lähteestä, hän voi kääntyä hallussapitäjän puoleen, joka joko sitten antaa tai ei anna lukea. Lähdeluettelon kannalta tärkeintä on ilmaista, missä lähde on.
  • Jos se on supersalainen, siitä on oltava tieto lähdemerkinnässä.
  • Jos lähde on niin salainen, että toimeksiantaja ei halua edes antaa tietoa sellaisen lähteen olemassaolosta, tulee kyseenalaiseksi, voiko sellaista lähdettä käyttää.

Itselleni tulee mieleen näin tiedonhankinnan asiantuntijana myös tämä kysymys liittyen tuohon viimeiseen luetelmapampulaan: Millä perusteella lähdettä ei saa ilmoittaa lähdeluettelossa? Tai sama siinä tapauksessa, että kyse on julkisesta organisaatiosta: Minkä lain tai muun säädöksen perusteella lähde on salassa pidettävä?

JAMKin opinto-oppaan mukaan

Jyväskylän ammattikorkeakoulu noudattaa opetus- ja kulttuuriministeriön ohjetta, jonka mukaan opinnäytteisiin ei sisällytetä salassa pidettävää aineistoa – – (Opetusministeriön kirje ammattikorkeakouluille 28.1.2004, Dnro 3/500/2004) – – Lisätietoa ja ohjeita – –  löytyy Elmo-opiskelijaintrasta (vaatii kirjautumisen).

Lähdeviite jos ei ole henkilötekijöitä

Jos voitte ilmoittaa lähteen lähdeluettelossa, lähdeviite voisi olla tyyliä:

Tutkimuksen nimi. Vuosi. Mahdollinen alanimi. Mahdollinen julkaisun laji. Kustantajan tai julkaisijan paikka: Kustantaja tai Julkaisija. Lisätiedot tarvittaessa.

En ilmoittaisi julkaisun lajia, jos se on tuiki tavallinen wordillä tms. naputettu raportti. Sen sijaan ilmoittaisin, jos se olisi joku muu formaatti.

Lisätietona voisi olla esimerkiksi:
Organisaation X julkaisematon raportti.
Tai: Yrityksen X julkaisematon raportti.
Tai: Lähde on Organisaation/Yrityksen hallussa.

Lähde voi olla raportti, tutkimusraportti, asiakirja, diaesitys, katsaus, kooste tms. Valitse se, mikä kuvaa lähdettä parhaiten. Julkaisematon-sanan tilalla voi olla salainen-sana. (Salainen-ilmaisu voi tosin innostaa joukkoviestimiä pyytämään kyseistä raporttia, arvelisin.)

Lähdeviite jos on henkilötekijät

Tutkimus voi tietty olla jonkun tutkijan tai opinnäytteen tekijän tekosia. Silloin lähdeviite aloitetaan hänen – tai jos tyyppejä on useita – heidän nimillään.

Lähdemerkinnän toisena elementtinä on aina julkaisuvuosi. Jos lähdettä ei ole julkaistu, mutta tiedetään vuosi, jolloin tutkimus(raportti) valmistui, laitetaan kyseinen vuosi. Opinnäytteistä ilmoitetaan ”Organisaatio, koulutusala, tutkinto-ohjelma”, jos ne käyvät ilmi raportista.

Muuten samat tiedot kuin ekassa esimerkissä.


Ilmoita rekisteröity tavaramerkki ®-merkillä

Miten viittaan oikein Rekisteröityyn tavaramerkkiin? Tarvitsenko luvan siihen viitatakseni, jos tuon sen kuvana opinnäytteeseeni?

Vastaus:

Otin yhteyttä Patentti- ja rekisterihallitukseen.

Sieltä vastattiin näin:

Tavaramerkkilaissa todetaan, että sanakirjan, käsikirjan taikka muun sellaisen painetun tai tietoverkossa olevan julkaisun tekijä, julkaisija ja kustantaja on velvollinen rekisteröidyn tavaramerkin haltijan pyynnöstä huolehtimaan siitä, ettei julkaisuun oteta tavaramerkin toisintoa ilmoittamatta, että tavaramerkki on rekisteröity.

Eli opinnäytetyössä riittää varmastikin, että ilmoittaa esim. ® -merkillä, että kyseessä ei ole mikä tahansa sana/kuva/iskulause, vaan jollekin rekisteröity tavaramerkki.

Jos toisen tavaramerkkiä käyttää omien tuotteiden/palveluiden markkinoinnissa, myynnissä, jne. niin silloin on parasta kysyä lupa tavaramerkin käyttöön.

Mikä on tavaramerkki?

Ajantasainen tavaramerkkilaki on Finlexissä. Siinä lukee näin (2 §): ”Tavaramerkkinä voi olla mikä tahansa elinkeinotoiminnassa käytettävä erottamiskykyinen merkki, joka voidaan esittää graafisesti”. Erottamiskykyä arvioidessa kiinnitetään huomiota ” kaikkiin asianhaaroihin ja erityisesti siihen, kuinka kauan ja miten laajalti merkkiä on käytetty” (3 §).

Yksinoikeus haluttuun merkkiin saadaan, kun se rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksessa (4 §; 2. luku).

Lähdemerkintä

Menin PRH:n tietokantaan nimeltä Laajalti tunnettujen merkkien luettelo. Olisin voinut etsiä sopivaa esimerkkiä myös PRH:n tavaramerkkitietokannasta.

Valitsin Osuuspankin mustavalkoisen merkin, jonka bongasin ekalta sivulta. Sen nimi ei tosin ole Osuuspankki, vaan haltijana on OP-Pohjola osk. (Ja Osuuspankin sivuilla näytetään suosivan oranssia merkkiä, but anyway, kyllä tästä lähdemerkintä-harjoitelma kuitenkin saadaan.)

Lähdemerkintä voisi olla tällainen, jättäisin ehkä osk-lyhenteen, joka tarkoittaa osuuskuntaa, pois merkin nimestä:

OP-Pohjola®. 2009. Tavaramerkki. Haltija: OP-Pohjola osk. Hyväksytty 15.6.2009. Voimassaolo päättyy 15.6.2019. Numero 2007020. Luokka 36: Pankkipalvelut, vakuutustoiminta. Viitattu 12.12.2018. http://tavaramerkki.prh.fi/ltm/info.php?lang=fi&id=2007020.

Näyttää siltä, että tässä blogipohjassa ®-merkki ei pysy yläindeksissä, vaan tunkee samalle tasolle muiden kirjainten kanssa. Wordissä se toimii halutulla tavalla.

Muut haut

Uteliaisuuttani tarkistin vielä tavaramerkkitietokannasta, mitä muita OP-ryhmän merkkejä on olemassa. Laitoin tarkennetun haun hakija-kenttään OP, määrittelin haun laajuudeksi ’kansallinen’ ja kirjoitin Tavarat ja palvelut -kohtaan luokkanumeroksi numeron 36, joka siis kuvaa pankkipalveluita ja vakuutustoimintaa. Tämä tietokanta hyväksyi kahden kirjaimen hakusanan (OP), monissa tietokannoissa minimimäärä on kolme. Havaitsin, että montaa sorttia merkkejä on OP-ryhmällä.

Tämähän on hauskaa! Hakusanalla Moomin Characters saan tarkennetussa haussa sivun verran PRH:n tavaramerkkitietokannassa olevia tavaramerkkejä. Myös EU:n tavaramerkkitietokanta antaa tulokseksi useita muumihahmoja hakusanalla moomin.

Symbolien ® jakirjoitusohje

Kirjoitetaanko symboli ennen vai jälkeen tavaran nimen? Oikea vastaus on: jälkeen. Kielitoimiston ohjepankki antaa ohjeen niiden kirjoittamiseen. Wordissä ne löytyvät Lisää-Merkki-Erikoismerkit-toiminnolla tai näppäilemällä Alt+Control+R tai Alt+Control+T.

Symbolien käytöstä saa lisätietoa PRH:n sivuilta. ®-symbolia käytetään Suomessa tai EU:n alueella rekisteröidyistä tavaramerkeistä. ™-symbolilla on hieman väljempi käyttötapa.

 


Jyväskylän kaupungin uudet vs. vanhat nettisivut

Kysymys liittyy Jyväskylän kaupungin nettisivujen uudistamiseen eli kun olen käynyt lävitse lähteitä, niin osa linkeistä ei enää aukea, koska sivut on uudistettu. Lähdin niitä korjailemaan, kunnes tajusin, että osassa myös asiasisältöä on muutettu… Miten toimin?

Vastaus:

Jos sinulla on vanha osoite ja siihen liittyvä Viitattu päivämäärä, pidä ne lähdemerkinnässä.

Sillä tavalla varmistat selustasi, jos joku lukija haluaisi päästä samaan lähteeseen, kuin mitä itse olet käyttänyt opparissasi kyseisenä ajanhetkenä.

Välimuistista voi kaivella vanhoja sivuja, ja myös netin vanhojen sivujen arkistoista voi halutessaan katsoa, millainen kyseinen sivu oli silloin, kun sinä luit sitä.

Positiivista

Uusilla sivuilla hakutoiminto on aiempaa parempi.

Murinaa

Aika monet ovat ilmaisseet hämmennyksensä kaupungin uusista nettisivuista nyt syksyllä.

Kaupunki teki nettisivu-uudistuksen syyskuussa ja siirtyi uuteen julkaisujärjestelmään. Sivujen kääntäminen on vielä marraskuun loppupuolella kesken. Linkit/osoitteet on ilmeisesti rikottu kerralla? (Ja  sitähän ei kantsisi tehdä).

Tyypillisestihän ihminen googlaa jotain, joka liittyy Jyväskylään. No, mitä tulee tuloslistan kärkeen? Tällä hetkellä vanhoja sivuja. Vanhat sivut eivät välttämättä ohjaa uusille. Uudet enkunkieliset sivut aiheuttivat pari viikkoa sitten huolta, kun sieltä puuttui oleellisia yhteystietoja.

Tällä hetkellä esim. googlaamalla jyväskylä ja sairaanhoitaja tuloslistan kärkeen tulee terveyspalveluiden sivu vanhalla sivustolla – Terveyspalvelut – mikä on eri kuin Terveyspalvelut uudella sivustolla. Sekä nettiosoite että sivun sisältö ovat muuttuneet.

(Tietty Googlen tuloslistalle tulee eri ihmisillä eri asioita, mm. sen mukaan mitä ovat esim. Gmailiin kirjautuneina hakeneet aiemmin.)

Tietoja sivustosta, uusilta sivuilta:

Jyväskylän kaupungin pääsivusto löytyy aina osoitteesta www.jyvaskyla.fi. Olemme kuitenkin järjestelmien välillä, ja näin ollen osa sivuista toimii eri osoitteessa. Kaupungin pääsivuston haku hakee kuitenkin myös muilta sivustoilta ja pyrimme linkittämään mahdollisimman kattavasti.

Jyväskylän kaupungilla on noin 100 000 sivua ja useita www-osoitteita. Osa sivuista on toteutettu julkaisujärjestelmällä, osa on staattisia sivuja ja osa ohjelmallisia kokonaisuuksia.


Artikkeli keskussairaalan intrassa

Työskentelen keskussairaalalla ja meillähän on oma kirjasto täällä. Olen joutunut paljon pyytämään sieltä informaatikoilta artikkeleja, jotka sitten paperiversiona saanut. Tällöinhän ne merkataan lähteisiin kuten muukin painettu teos? 

Miten siinä tapauksessa, kun pääsen henkilöstön intran kautta suoraan artikkeliin, minkä merkkaan lähteeksi? Artikkelin nimi toki ja tekijät ja lehti, missä ilmestynyt, mutta laitanko esimerkiksi nettilähteeksi http://medikes.fi, Pubmed ? 

Vastaus:

Paperiset/painetut artikkelit merkitään samalla tavalla kuin muutkin painetut.

Katso postaukseni Tieteellinen artikkeli – lähdemerkinnän rakenne (6.11.2018). Koska et kuitenkaan käytä verkkolähdettä, jätä lähdeviitteen lopussa olevat Viitattu pvm ja nettiosoite pois.

Intrassa oleva artikkeli

Kun klikkaan antamaasi linkkiä, pääsen sivulle, jossa tiedotetaan jostain muutoksesta (onkohan intran osoitteenne muuttunut).

Mutta joo, voit soveltaa perusohjetta. Silloin lähdemerkintä tulee näin:

Henkilötekijä(t). Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi, vuosikerta, numero, sivut. Lisätiedot tarvittaessa. Viitattu pvm. http://medikes.fi, Pubmed.

Jos haluat, voit laittaa lisätiedoksi jotain tyyliin ”Artikkeli saatavissa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tietojärjestelmässä.” tai ”Artikkeli saatavissa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin intranetissä.”. Olen joskus nähnyt tällaisenkin ilmaisun: ”Vaatii käyttöoikeuden.” Kertominen on mielestäni reilua; kaikki kun eivät pääse tuohon tietokantaan, ei vaikka tulisivat paikan päälle.

Henkilötekijä(t). Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi, vuosikerta, numero, sivut. Artikkeli saatavissa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tietojärjestelmässä. Viitattu pvm. http://medikes.fi, Pubmed.


Kuvan kopiointi netistä oppariin

Opiskelija 1: Teemme opinnäytetyön ilmiöstä x. Haluaisimme sinne muutaman kuvan. Miten kuvia saa tai voi käyttää työssä? lupa-asiat lähinnä mietityttää.

Opiskelija 2: Teen YAMK-opinnäytetyötä ja haluaisin kysyä kuvien käytöstä opinnäytetyössäni. Lähinnä netistä löytyvien, esim. tämän tyyppisten asiaa havainnollistavien kuvien suhteen: https://intellinium.io/why-iiot-is-different-from-iot/ Onko nyt tosiaan niin, että kannattaa suoraan unohtaa tuollaiset verkosta löytyvät (kansainvälisiltä sivustoilta peräisin olevat) kuvat, joiden tekijältä tuskin koskaan saa vastausta kuvan käyttöön liittyen? Raportointiohjeesssa sanotaan, että Huom! Lainattaessa kuvioita ja kuvia, esimerkiksi valokuvia, tekijänoikeudet on aina varmistettava.

Opiskelija 3: Voinko ottaa netistä kuvia JAMKissa opinnäytetyöhön? Onko jotain tekijänoikeusrajoituksia netistä löytyville kuville? Löysin aiheen kirjoituksen mutta haluan vahvistaa asian JAMKilta. Kiitos.

Vastaus:

Netissä olevaa kuvaa saa siteerata eli käyttää muokkaamatonta kuvaa, jos nämä ehdot täyttyvät:

  • Kuva tulee opinnäytetyöhön.
  • Kyseessä on kaikille avoimelta nettisivulta löytynyt kuva (julkistettu teos).
  • Kuvalla ja tekstillä on asiallinen yhteys keskenään. (Kuva ei saa olla irrallinen, kiva koriste!)
  • Kuvaa käytetään opparissa jonkin asian selventämiseen tai havainnollistamiseen.
  • Kuvan lähdetiedot ilmoitetaan asiallisesti tekstissä, kun kuvaan viitataan (Tekijä vuosi).
  • Kuvan lähdetiedot ilmoitetaan asiallisesti lähdeluettelossa.

Kopiraitissa todetaan: ”Sallittujen sitaattien käyttöön ei tarvita tekijän lupaa.”

Raportointiohjeessa oleva virke saattaa antaa erheellisen mielikuvan siitä, mitä on sallittua tehdä. Virke ei sinänsä ole väärin, sillä jos esimerkiksi netin kautta käytettävän lisenssitietokannan käyttöehdoissa kielletään tietokannasta löytyvien kuvien käyttö, niin niitä ei saa käyttää (näistä rajoituksista lisää jossain muussa postauksessa myöhemmin), jos JAMK on sellaisen sopimuksen tietokannan myyjäosapuolen kanssa tehnyt.

KUVAN SITEERAAMINEN OPINNÄYTETYÖSSÄ: PERUSTELUT

Kyseessä on siis kuvasitaatti.

Eka: Tekijänoikeuslaki

Tekijänoikeuslaki sanoo sitaatista näin (22 §):

Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.

ja julkistetun taideteoksen käyttämisestä näin (25 §)

Julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia:

1) arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen; sekä

2) sanomalehteen tai aikakauskirjaan selostettaessa päiväntapahtumaa, edellyttäen ettei teosta ole valmistettu sanomalehdessä tai aikakauskirjassa toisinnettavaksi.

Kun taideteoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, taideteoksen saa sisällyttää valokuvaan, elokuvaan tai televisio-ohjelmaan, jos toisintamisella on valokuvassa, elokuvassa tai televisio-ohjelmassa toisarvoinen merkitys.

Kolkki: Kopioston vastaus kysymykseen ”Voiko valokuvaa siteerata?”

Kopioston mukaan opparissa saa siteerata valokuvaa. Boldasin oleelliset kohdat:

Valokuvaa saa siteerata tieteellisessä esityksessä (esimerkiksi opinnäytetyö) tai arvostelevassa esityksessä (esimerkiksi opinnäytetyön arvostelu aikakausjulkaisussa), jos kuvalla on yhteys tekstiin ja siteeraaminen on perusteltua esityksen selventämiseksi tai havainnollistamiseksi. Kuvituksen kerääminen julkaisuun ei ole mahdollista vetoamalla sitaattioikeuteen. – – Siteerattaessa tulee aina mainita sitaatin lähde eli yleensä tekijän nimi ja lähdeteos.

Nelkki: Kopiraitti-sivuston ohjeet

Kopiraitti-sivustollakin vastataan samaan kysymykseen (”Voiko valokuvaa tai muuta kuvitusta siteerata”) samalla tavalla:

Kuvia saa siteerata tieteellisessä esityksessä, kuten opinnäytetyössä tai taidehistoriallisessa tutkimuksessa, sekä arvostelevassa esityksessä, esimerkiksi teatteri- tai kuvataidearvostelussa. Kuvalla tulee olla yhteys tekstiin ja siteeraamisen on oltava perusteltua esityksen selventämiseksi tai havainnollistamiseksi. Kuvituksen kerääminen julkaisuun ei kuitenkaan ole mahdollista vetoamalla sitaattioikeuteen.

Kopiraitin verkkosivulla Siteeraus tieteellisessä tutkimuksessa todetaan mm., että ”Julkistetuista teoksista saa ottaa hyvän mukaisesti lainauksia eli sitaatteja. Sallittujen sitaattien käyttöön ei tarvita tekijän lupaa.”

Viikki: Opettajan tekijänoikeusopas

Opettajan tekijänoikeus -sivusto toteaa:

Kunhan opettajan tai opiskelijan tuotosta voidaan kutsua ”tieteelliseksi esitykseksi”, on siihen kuvasitaattina oikeus ottaa mitä tahansa kuvia, jotka liittyvät itse esityksen tekstiin. – – Käytännössä kuvasitaattioikeus on todella laajasti määritelty. Tieteelliseen esitykseen saa siis ottaa kuvia taideteoksista, ottaa muiden ottamia kuvia taideteoksista, ottaa muiden ottamia mitä tahansa valokuvia ja myös kenen tahansa piirtämiä piirroksia. Otettujen kuvien on tietenkin liityttävä itse esitykseen, eli kuvia ei voi ottaa koristeeksi, vaan niissä näkyvää aihetta on esityksessä käsiteltävä keskeisesti. Kuvan tekijän ja kuvan kohteen tekijän nimet on tietenkin mainittava hyvän tavan mukaisesti.- – Kuvasitaatin perusteella voi siis näitä kuvia ottaa omaan esitykseensä ja tätä esitystä saa siis esittää eri tilaisuuksissa, välittää oppimisalustalla tai julkisestikin verkossa ja levittää fyysisinä kappaleina.

Saman sivuston Korjauksia-osiossa asiaa pohditaan monelta kantilta ja päädytään tähän johtopäätökseen koskien kuvien kopiointia tieteellisiin tarkoituksiin:

Tekijänoikeusneuvoston lausunto TN 2007:6 näyttää kuitenkin ottavan aika selkeästi kannan, että tulkinta on tässäkin laaja, eli tavanomaiset valokuvat ovat kuvasitaatin piirissä. Kaikki netin miljardit turistivalokuvat ovat siis käytettävissä, jos niiden aiheet liittyvät siihen, mitä ollaan käsittelemässä.

Kuukki: Aalto-yliopiston Wiki

Aalto-yliopiston Wikissä kerrotaan kuvista opinnäytetyössä näin:

Kuvan saa liittää tieteelliseen tekstiin kokonaisena teoksena. Se on myös suositeltavaa, sillä säännös ei anna lupaa kuvan muuttamiseen. Siteerattava kuva voi olla piirros, valokuva, kuva nuottikirjoituksesta tai valokuva taideteoksesta. – – Oikeuskirjallisuudessa nimenomaisesti selvitetyn kannan mukaisesti poikkeussäännöksen nojalla kuvitettu tieteellinen esitys voidaan myös levittää verkossa kuvineen.

Wikin tekstiä on muokannut viimeksi henkilö, joka Aalto-yliopiston henkilöstöhaulla tarkistettuna näyttää olevan yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalveluiden tekijänoikeusasiamies.

Vanhat valokuvat – muissakin kuin tieteellisissä töissä

Kopioston usein kysytyissä kysymyksissä vastataan siihen, mikä on valokuvien suoja-aika, näin:

Valokuvan suoja-aika on 50 vuotta kuvan valmistusvuoden päättymisestä. On huomattava, että toisinaan valokuvat ylittävät niin sanotun teoskynnyksen, jolloin niiden suoja-aika on pääsäännön mukaisesti tekijän eli valokuvaajan elinikä ja 70 vuotta valokuvaajan kuolinvuoden päättymisestä.

Tarpeeksi vanhoja valokuvia saa siten käyttää muissakin kuin tieteellisissä töissä.

Edit/muutos 19.9.2019:

Aiemmin perusteluna nro 2 oli JAMKin digilupa, mutta ilmeisesti se ei salli julkaisemista avoimessa netissä, jos uskomme – ja miksemme uskoisi – Aalto yliopiston ImagOA-sivustoa. Ja JAMKin opparithan julkaistaan mahdollisimman kattavasti Theseuksessa.

Tämä ei siis käykään perusteluksi, vaikka muut, (kuva)sitaatti-säännöksiin liittyvät pätevät edelleen:

Toka: JAMKin digilupa

JAMKin ohjeessa Tekijänoikeudet opetuksessa (08/2017), jonka kohderyhmänä ovat opetuksen kanssa toimivat, on näppärä Kopioston lupataulu. Siinä lukee digilupaa koskien, että kopioiminen tutkimuskäyttöön on sallittua ”Tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa”.

Kysellä sivulla oleva teksti liittyy ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sopimaan kopiointilupan Kopioston kanssa. Kopiointiluvasta on myös esite.


Tutkimuksella 117 tekijää

Opinnäytetyömme yhdellä tutkimuksella on yhteensä 117 tekijää ja haluaisimme tietää, kuinka merkitsemme tekstiviitteen. Tutkimus on Pubmedista:

https://www.ahajournals.org/doi/abs/10.1161/CIRCRESAHA.116.308765?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%3dpubmed.

Vastaus:

Olen aiemmin ohjeistanut ilmoittamaan kaikki tekijät lähdeviitteessä ja myös tekstissä silloin, kun lähteeseen viitataan ensimmäisen kerran (ks. esim. Ongelmana loppuraportin monta kirjoittajaa 12.12.2013).

Tiukan linjan lähdeviite

Tiukkaa linjaa noudattaen lähdeviite tulee näin:

Jones, G. T., Tromp, G., Kuivaniemi, H., Gretarsdottir, S., Baas, A. F., Giusti, B., Strauss, E., Van’t Hof, F. N., Webb, T. R., Erdman, R., Ritchie, M. D., Elmore, J. R., Verma, A., Pendergrass, S., Kullo, I. J., Ye, Z., Peissig, P. L., Gottesman, O., Verma, S. S., Malinowski, J., Rasmussen-Torvik, L. J., Borthwick, K. M., Smelser, D. T., Crosslin, D. R., de Andrade, M., Ryer, E. J., McCarty, C. A., Böttinger, E. P., Pacheco, J. A., Crawford, D. C., Carrell, D. S., Gerhard, G. S., Franklin, D. P., Carey, D. J., Phillips, V. L., Williams, M. J., Wei, W., Blair, R., Hill, A. A., Vasudevan, T. M., Lewis, D. R., Thomson, I. A., Krysa, J., Hill, G. B., Roake, J., Merriman, T. R., Oszkinis, G., Galora, S., Saracini, C., Abbate, R., Pulli, R., Pratesi, C., Saratzis, A., Verissimo, A. R., Bumpstead, S., Badger, S. A., Clough, R. E., Cockerill, G., Hafez, H., Scott, D. J., Futers, T. S., Romaine, S. P., Bridge, K., Griffin, K. J., Bailey, M. A., Smith, A., Thompson, M. M., van Bockxmeer, F. M., Matthiasson, S. E., Thorleifsson, G., Thorsteinsdottir, U., Blankensteijn, J. D., Teijink, J. A., Wijmenga, C., de Graaf, J., Kiemeney, L. A., Lindholt, J. S., Hughes, A., Bradley, D. T., Stirrups, K., Golledge, J., Norman, P. E., Powell, J. T., Humphries, S. E., Hamby, S. E., Goodall, A. H., Nelson, C. P., Sakalihasan, N., Courtois, A., Ferrell, R. E., Eriksson, P., Folkersen, L., Franco-Cereceda, A., Eicher, J. D., Johnson, A. D., Betsholtz, C., Ruusalepp, A., Franzén, O., Schadt, E. E., Björkegren, J. L., Lipovich, L., Drolet, A. M., Verhoeven, E. L., Zeebregts, C. J., Geelkerken, R. H., van Sambeek, M. R., van Sterkenburg, S. M., de Vries, J. P., Stefansson, K., Thompson, J. R., de Bakker, P. I., Deloukas, P., Sayers, R. D., Harrison, S. C., van Rij, A. M., Samani, N. J., … Bown, M. J. 2017. Meta-Analysis of Genome-Wide Association Studies for Abdominal Aortic Aneurysm Identifies Four New Disease-Specific Risk Loci. Circulation research, 120, 2, 341–353. Viitattu päivämäärä. https://www.ahajournals.org/doi/abs/10.1161/CIRCRESAHA.116.308765?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%3dpubmed.

Näyttää aika karsealta.

Artikkelin julkaisuvuosi ja nimi hukkuvat kohinaan.

Luettavuus!

Luettavuuden ja informaation selkeyden vuoksi soveltaisin tässä ns. maalaisjärkeä.

Merkitsisin tekijät lähdeviitteeseen tällä tavoin:

Jones, G. T., Tromp, G., Kuivaniemi, H. ym. 2017. Meta-analysis of genome-wide association studies for abdominal aortic aneurysm identifies four new disease-specific risk loci. Circulation Research 120, 2, 341–353. Alkup. julk. 29.11.2016. Julk. verkossa 19.1.2017. 117 tekijää. Viitattu päivämäärä. https://www.ahajournals.org/doi/abs/10.1161/CIRCRESAHA.116.308765?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%3dpubmed.

Tai näin, jos haluaa doi-tunnuksen mukaan lähdeviitteeseen:

Jones, G. T., Tromp, G., Kuivaniemi, H. ym. 2017. Meta-analysis of genome-wide association studies for abdominal aortic aneurysm identifies four new disease-specific risk loci. Circulation Research 120, 2, 341–353. Alkup. julk. 29.11.2016. Julk. verkossa 19.1.2017. 117 tekijää. doi: 10.1161/CIRCRESAHA.116.308765. Viitattu päivämäärä. https://www.ahajournals.org/doi/abs/10.1161/CIRCRESAHA.116.308765?url_ver=Z39.88-2003&rfr_id=ori:rid:crossref.org&rfr_dat=cr_pub%3dpubmed.

Tätäkin mietin: Jos verkkosivun linkki on pitkä Suomen kielitoimiston mielestä, kun se on kahden rivin mittainen, eiköhän ole kohtuutonta joutua merkitsemään lähdeviitteeseen 17–18 riviä tekijöiden nimiä? Raportointiohjeen (luku 7) mukaan ”Liian pitkät kappaleet tai kappalejaon puuttuminen tekevät tekstistä raskaslukuisen ja vaikeaselkoisen.” Samaa tekee tekijä-tulva lähdeviitteessä.

Mutta joo, laitan lisätietoa tähän postaukseen, jos Kielikeskuksen väki tai ONT-foorumi ohjeistaakin tässä eri tavalla.


Kuva vai kuvio?

Mietin seuraavaa kohtaa raportointiohjeessa: ”Kuvioita ovat kaikki muut havainnollistamiskeinot paitsi taulukot.” https://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/6-visuaalinen-havainnollistaminen/ 

Miten on valokuvien laita? Olen ohjeistanut opiskelijoita merkitsemään kuva 1, kuva 2 jne., silloin kun kyseessä on selkeästi kuva, ei kuvio. Pitäisikö kuitenkin merkitä kuvioksi?

Vastaus:

Oppariblogiin on viime aikoina tulvinut kysymyksiä kuvista, joten asia on ajankohtainen.

Onkin tarkoituksenmukaista miettiä, onko maailma muuttunut siitä, kun viimeksi ohjeistin tässä asiassa (ks. Sekaisin kuvista, 15.6.2012).

Ohje näyttää pätevän edelleen:

Valitse jompikumpi ilmaisu: joko kuva tai kuvio. Käytä valitsemaasi sanaa johdonmukaisesti. Yhdessä opparissa on joko kuvioita tai kuvia, ei kumpaakin sikinsokin. Jos valitset kuva-sanan, sisällysluettelon jälkeen tulevan luettelon nimi on silloin Kuvaluettelo.

”Jos opparissa on enimmäkseen graafisia häkkyröitä, ’kuviot’ on perustellumpi ilmaisu. Jos siinä taas on eniten valokuvia, ’kuvat’ kuulostavat ihan ok:lta.”


Mikä viittaustyyli paras Zoterossa?

Olen tekemässä opparia, joten käytän zotero.org lähdeluottelu järjestelmää. Niin ois semmonen kyssäri, että mitä tyyliä kannattaa ottaa tai mitä suosittelette Zotero style repository.

Vastaus:

Kokeilin kaikkia Zoterossa tarjolla olevia viittaustyylejä neljällä lähteellä:

  • Metso Oyj:n verkkosivu Lähiajan riskit ja epävarmuudet (ei tekijää, julkaisuaika nettisivun alareunassa 2018)
  • Kirja, jonka tiedot nappasin Zoteroon yhdellä klikkauksella Janet-tietokannasta (Sandberg, E.)
  • Tieteellinen artikkeli Academic Search Elite (EBSCO) –tietokannasta (Selin, J.)
  • Vapaassa netissä oleva pdf-muotoinen julkaisu, jolla ei ole henkilötekijää (Amk-uudistuksen loppuraportti.

Tämä on aivan liian pieni otos, josta voisi tehdä syvääluotaavia johtopäätöksiä, mutta kyllä sillä pienen testin teki.

Korostan lisäksi, että olen viimeksi käyttänyt Zoteroa – – en edes muista milloin! Nytkään minulla ei ole varsinaisesti aikaa tutustua kuin vain todella pinnallisesti.

Napinaa: Zoterossa, kuten kaikissa muissakin viitteidenhallintajärjestelmissä, pitäisi olla valittavissa ja nimettävissä oma tyyli. Olisin tehnyt JAMKin tyylin, jos a) olisin voinut valita kentät, jotka tulevat lähdeviitteeseen, b) nimetä ne haluamallani tavalla ja c) määrätä järjestyksen, jolla ne tulevat lähdeviitteeseen. Ärsyttää, kun pitää valita se, että onko tämä nyt kirja vai raportti ja sitten kyseisen valinnan mukaan tulevat määrätyt kentät, jotka Zotero antaa täyttää. Sit kuitenkaan kaikki täytetyt kentät eivät tule viitteeseen! Esim luettu-kenttään kun laittaa päivämäärän, se ei välttämättä kuitenkaan tule viitteeseen. Ehkä oman yleispätevän tyylin kaikille erilaisille lähdetyypeille voi tehdä, mutta silmään ei sattunut sellaista tällä tutustumiskerralla.

JAMKin mukaiset lähdemerkinnät

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. 2018. Loppuraportti. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Julk. 21.9.2018. Viitattu 7.11.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-588-4.

Lähiajan riskit ja epävarmuudet. 2018. Metso Oyj:n verkkosivu sijoittajille. Viitattu 6.11.2018. https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/.

Sandberg, E. 2018. ADHD ja oppimisen tuki. Huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet. Jyväskylä: PS-kustannus.

Selin, J. 2016. From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland. Addiction Research & Theory, 24, 3, 199–208. doi:10.3109/16066359.2015.1102894. Viitattu 6.11.2018. https://janet.finna.fi/, Academic Search Elite (EBSCO).

Chicago Manual of Style 17th edition (author – date)

Tämä oli mielestäni paras viittaustyyli Zoteron työpöytäsovelluksen valmisvaihtoehdoista.

Muutokset ennen lähdeluettelon laatimista Zoterolla:

  • Zotero ymmärtää okm:n raportin aikakausjulkaisun artikkeliksi. Käyn muuttamassa sen kirjaksi (en raportiksi), jotta saan Kustannuspaikka: Kustantaja -tiedon oikein.
  • Muutan etunimet etunimien alkukirjaimiksi.
  • Täydennän tietoja, jos jotain näyttää puuttuvan.

Lähdeluettelosta tuli tällainen Chicago-tyylillä sen jälkeen, kun olin lähdeluetteloa hieman siivonnut:

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. 2018. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 6.11.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-588-4.

Lähiajan riskit ja epävarmuudet. 2018. Metso Oyj:n verkkosivu. Viitattu 7.11.2018. https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/.

Sandberg, E. 2018. ADHD ja oppimisen tuki. Huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet. Jyväskylä: PS-kustannus.

Selin, J. 2016. From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland. Addiction Research & Theory 24, 3, 199–208. Viitattu 6.11.2018. https://doi.org/10.3109/16066359.2015.1102894.

Siivous tapahtui näin Wordissä (johon kopsasin lähdeluettelon)

1 Otin pois riippuvan sisennyksen: Wordissä se tapahtuu Kappale-toiminnolla (Mukautettu: Ei mitään). Tarkista samalla, että lähdeluettelon riviväli on 1, eikä välistys ole liian iso.

2 ”Maalasin”/valitsin koko lähdeluettelon, otin kursiivit pois -> sain kursiivit pois julkaisujen nimistä.

3 ”Maalasin” lähdeluettelon, korvaa-toiminnolla korvasin ”-merkit ei millään -> lainausmerkit pois julkaisujen nimien ympäriltä.

4 Jatkoin korvaa-toiminnossa ja korvasin merkkijonon ei pvm merkkijonolla N.d.

5 Viitattu päivämäärä oli käytävä lisäämässä verkkolähteisiin ”käsin”, koska jostain syystä tämä tyyli ei siirrä sitä tietoa lähdeviitteeseen, vaikka olen täyttänyt Luettu-kenttään tiedon: 6.11.2018.

6 Katsahdin lähdeluetteloa ja korjasin silmiinpistävät virheet, esim. jos julkaisuvuosi oli viitteessä monta kertaa tai jos jossain oli ylimääräisiä välilyöntejä/tyhjiä.

7 Tieteellisen artikkelin doi-osoite on ongelmallinen. Jos en ole kirjautunut Janetiin, linkki vie minut Taylor & Francisin sivulle, jossa voin ostaa artikkelin 45 eurolla vuorokaudeksi tai 244 eurolla kuukaudeksi. Suosittelen sen vuoksi ilmoittamaan doi-osoitteen sijasta polun artikkeliin Janetin ja valitun tietokannan kautta: https://janet.finna.fi/, Academic Search Elite.

Olin toki käynyt lisäämässä Janet-osoitteen Zoterossa kyseiseen lähteeseen, silti se ei tullut viitteeseen, vaan tuli vain doi-osoite. Kokeilin ottaa Doi-osoitteen pois, mutta se ei kuitenkaan tuonut Janet-polkua viitteeseen. Joten tieteellisissäkin artikkeleissa, jos ne ovat lisenssitietokannassa, on nettiosoite lisättävä opparin lähdeluetteloon ”käsin”. (Tosin voi olla, että olen niin kokematon Zoteron käyttäjä, että en vain keksi, miten saisin jotkut jutut pois ja miten jotkut jutut mukaan.)

Tästä eteenpäin ei tarvitse lukea, jos et ole intohimoinen lähdeviitteiden pohtija. Lisäsin tähän Zotero-kokeiluni tulokset.

HAVAINNOT ERI VIITTAUSTYYLIEN KOKEILUSTA JA MITEN PALJON LÄHDEMERKINTÖJÄ JOUTUU SIIVOAMAAN

Tiedot tulivat suoraan lähteistä Zoteroon. En muuttanut tässä vaiheessa mitään manuaalisesti.

American Anthropological Association – ei

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti

N.d.:

116.

Lähiajan riskit ja epävarmuudet

N.d.

Metso. https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/, accessed November 6, 2018.

Sandberg, Erja

2018

ADHD Ja Oppimisen Tuki : Huomioi Yksilölliset Tarpeet Ja Vahvuudet. PS-kustannus.

Selin, Jani

2016

From Self-Regulation to Regulation – An Analysis of Gambling Policy Reform in Finland. Addiction Research & Theory 24(3): 199–208.

Plussat:

  • Tekijät tulevat oikein. Paitsi etunimi tulee kokonaan eikä vain alkukirjain. Mutta sen saa ehkä muutettua jostain?
  • Jos tekijää ei ole, viite alkaa julkaisun nimellä. ok
  • Julkaisuvuosi (tai N.d.) viitteen toisena elementtinä eli oikein. ok

Miinukset:

  • Rivittää kummallisesti tyhjiä rivejä lähdeviitteeseen.
  • d. tulee Metson verkkosivuun liittyvään viitteeseen, vaikka sivulla on copyright-vuosi 2018. Sama juttu okm-raportissa, jossa selvästi kerrotaan julkaisuvuosi 2018; kyseisen ulkaisun lähdekoodissa/metatiedoissakin mainitaan ”Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki 2018”. Zotero ei kuitenkaan ole tunnistanut näitä tietoja.
  • Vaikka olen määritellyt kieleksi suomen, kirjan nimen sanat ovat isoilla alkukirjaimilla kuten enkunkielisellä kulttuurialueella.
  • Kirjan kustannuspaikka puuttuu.
  • Vaikka olen määritellyt kieleksi suomen, tulee viitteeseen accessed-sana ja kuukauden nimikin näyttää olevan November. Päiväys pitäisi olla 6.11.2018.
  • Välimerkitys hieman erilainen kuin JAMKissa, esim. sulut lehden numeron ympärillä ja kaksoispiste ennen lehden sivuja.
  • Viitattu päivämäärä puuttuu tieteellisestä artikkelista, joka on tietokannassa. JAMKissa verkkolähteisiin laitetaan aina viittauspäivämäärä ja osoite.
  • Okm-raportissa 116 on sivumäärä.

Johtopäätös: Kummallinen rivitys ottaa päähän. En valitse tätä.

APA 6th / American Psychological Association – kohtuullinen

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti. (ei pvm.), 116.

Lähiajan riskit ja epävarmuudet. (ei pvm.). Noudettu 6. marraskuuta 2018, osoitteesta https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/

Sandberg, E. (2018). ADHD ja oppimisen tuki : huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet. PS-kustannus.

Selin, J. (2016). From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland. Addiction Research & Theory, 24(3), 199–208. https://doi.org/10.3109/16066359.2015.1102894

Plussat:

  • Henkilötekijät tulevat oikein (kirja, tieteellinen artikkeli), muodossa sukunimi, etunimen alkukirjain. ok
  • Jos henkilötekijää ei ole, viite alkaa julkaisun nimellä. ok
  • Vuosiluku tulee toiseksi tiedoksi kirjan ja artikkelin viitteissä. ok

Miinukset

  •  Jos lähdeviite menee toiselle riville, toinen rivi sisentyy automaattisesti.
  • Julkaisu tai emojulkaisu (lehti jossa artikkeli sijaitsee) on kursivoitu.
  • Julkaisuvuoden ympärillä on sulut.
  • d. on tässä ’ei pvm’
  • Viitattu ja nettiosoite tulevat tässä näin: Noudettu 6. marraskuuta 2018, osoitteesta …
  • Sandbergin kirjan kustannuspaikka puuttuu. Okm-raportista puuttuu sekä kustannuspaikka että kustantaja.
  • Tieteellisen artikkelin tietokantaa ei näy. Tietokannan omalla cite-komennolla sen voi napata.
  • Okm-raportissa 116 on sivumäärä.

Cell – ei

Sandberg, E. (2018). ADHD ja oppimisen tuki : huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet (PS-kustannus).

Selin, J. (2016). From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland. Addiction Research & Theory 24, 199–208.

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti. 116.

Lähiajan riskit ja epävarmuudet.

Plussat:

  • Vasensuora asettelu.
  • Henkilötekijät oikein.
  • Jos ei henkilötekijää, viite alkaa julkaisun nimellä.
  • Vuosiluku viitteen toisena tietona kirjassa ja artikkelissa.
  • Aakkostus on päin mäntyä.

Miinukset:

  • Vuosiluku puuttuu viitteistä, joissa edellisissä tyyleissä oli N.d. tai ’ei pvm’.
  • Sulut julkaisuvuoden ympärillä.
  • Sulut kustantajan ympärillä, kirjalähde.
  • Kustannuspaikka puuttuu kirjasta.
  • Kustantaja ja kustannuspaikka puuttuu okm:n raportista.
  • Vuosikerta kursiivilla artikkeliviitteessä.
  • Metson verkkosivu -viite antaa vain sivun otsikon.
  • Verkkolähteistä puuttuu viitattu pvm ja nettiosoite.
  • Okm-raportissa 116 on sivumäärä.

Johtopäätös: Tämä olisi hyvä kirjoissa ja tieteellisissä artikkeleissa. Verkkosivuissa ja verkkokirjoissa kuitenkin on aika avuton. En valitse tätä tyyliä.

Chicago 17th (author-date) – kohtuullinen

”Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti”. ei pvm., 116.

”Lähiajan riskit ja epävarmuudet”. ei pvm. Metso. Viitattu 6. marraskuuta 2018. https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/.

Sandberg, Erja. 2018. ADHD ja oppimisen tuki : huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet. PS-kustannus.

Selin, Jani. 2016. ”From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland”. Addiction Research & Theory 24 (3): 199–208. https://doi.org/10.3109/16066359.2015.1102894.

Plussat:

  • Jos ei henkilötekijää, viite alkaa julkaisun nimellä.
  • Viitattu-sana oikein.
  • Julkaisuvuoden ympärillä ei ole sulkuja.
  • Verkkosivusta kerrotaan sentään edes Metso.

Miinukset:

  • Sisennys viitteen toisesta rivistä alkaen.
  • Henkilötekijän etunimi kokonaan, ei lyhennettynä.
  • Lainausmerkit muiden julkaisujen kuin kirjan nimen ympärillä.
  • Kirjan nimi ja lehden nimi (emojulkaisu) kursivoitu.
  • d. on ’ei pvm’.
  • Viittauspäivämäärä pitkässä muodossa, kuukauden nimi kirjoitettuna.
  • Lehden numeron ympärillä sulkumerkit.
  • Kustannuspaikka puuttuu kirjasta.
  • Kustantaja ja kustannuspaikka puuttuu okm:n raportista.
  • Okm-raportissa 116 on sivumäärä.

Elsevier – Harvard (with titles) – kohtuullinen

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti, n.d. 116.

Lähiajan riskit ja epävarmuudet [WWW Document], n.d. . Metso. URL https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/ (accessed 11.6.18).

Sandberg, E., 2018. ADHD ja oppimisen tuki : huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet. PS-kustannus.

Selin, J., 2016. From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland. Addiction Research & Theory 24, 199–208. https://doi.org/10.3109/16066359.2015.1102894

Plussat:

  • Jos ei henkilötekijää, viite alkaa julkaisun nimellä.
  • Henkilötekijät oikein.
  • d. on melkein oikein, eli n.d. (tapa jolla se aina merkitään englanninkielisellä kulttuurialueella).

Miinukset:

  • Sisennys viitteen toisesta rivistä alkaen.
  • Pilkku henkilötekijän ja julkaisuvuoden välissä.
  • Kustannuspaikka puuttuu kirjasta.
  • Kustantaja ja kustannuspaikka puuttuu okm:n raportista.
  • Okm-raportissa 116 on sivumäärä.
  • Jostain syystä tieto lehden numerosta on jätetty pois.
  • Viittauspäivämäärä on suluissa englanninkielisenä: (accessed 11.6.18)
  • Artikkelissa ei ole Viitattu pvm.
  • Verkkosivu on niin tavallinen julkaisun laji, ettei sitä tarvitsisi ilmoittaa. Tässä se ilmoitetaan ja vieläpä hakasulkeissa: [WWW Document].
  • URL-lyhenne.
  • Okm-raportissa 116 on sivumäärä.

Johtopäätös: Kohtuullinen. Joutuu muuttamaan ison kasan pilkkuja pisteiksi ja poistamaan hakasulkeita yms.

IEEE – ei

Jätin tämän pois vertailusta, koska se tekee lähteet numeroituna [1], [2] jne.

Modern Humanities Research Association, 3rd ed. – ehkä ei

‘‘Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti’, 116

‘Lähiajan riskit ja epävarmuudet’, Metso <https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/> [accessed 6 November 2018]

Sandberg, Erja, ADHD Ja Oppimisen Tuki : Huomioi Yksilölliset Tarpeet Ja Vahvuudet (PS-kustannus, 2018)

Selin, Jani, ‘From Self-Regulation to Regulation – An Analysis of Gambling Policy Reform in Finland’, Addiction Research & Theory, 24 (2016), 199–208 <https://doi.org/10.3109/16066359.2015.1102894>

Plussat:

  • Jos ei henkilötekijää, viite alkaa julkaisun nimellä.
  • Verkkosivusta nettiosoite.

Miinukset:

  • Jos lähdeviite menee toiselle riville, toinen rivi sisennetään.
  • Henkilötekijän etunimi kokonaisuudessaan.
  • Lainausmerkit okm-raportin nimen ympärillä.
  • Heittomerkit verkkosivun nimen ja artikkelin nimen ympärillä.
  • Kursivoitu kirjan nimi ja lehden nimi
  • Julkaisuvuosi lopussa, suluissa.
  • Kustantaja suluissa.
  • Okm-raportissa 116 on sivumäärä.
  • Verkkosivun osoitteen ympärillä väkäset.
  • Viitattu pvm hakasulissa näin: [accessed 6 November 2018]
  • Artikkelissa ei ole Viitattu pvm.
  • Kustannuspaikka puuttuu kirjasta.
  • Kustantaja ja kustannuspaikka puuttuu okm:n raportista.

Johtopäätös: Paljon siivottavaa. Joutuu mm. siirtämään vuosiluvun toiseksi tiedoksi viitteessä sekä muuttamaan pilkkuja pisteiksi ja siirtämään Viitattu pvm ennen verkko-osoitetta. Kirjan nimessä sanat alkavat isolla alkukirjaimella, nekin on muutettava.

MLA eli Modern Language Association – ehkä ei

Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi. Loppuraportti. s. 116.

”Lähiajan riskit ja epävarmuudet”. Metso, https://www.metso.com/fi/yritys/sijoittajat/metso-sijoituskohteena/lahiajan-riskit/. Viitattu 6. marraskuuta 2018.

Sandberg, Erja. ADHD ja oppimisen tuki : huomioi yksilölliset tarpeet ja vahvuudet. PS-kustannus, 2018.

Selin, Jani. ”From self-regulation to regulation – An analysis of gambling policy reform in Finland”. Addiction Research & Theory, vsk. 24, nro 3, kesäkuuta 2016, ss. 199–208. EBSCOhost, doi:10.3109/16066359.2015.1102894.

Plussat:

  • Jos ei henkilötekijää, viite alkaa julkaisun nimellä.
  • Verkkosivusta nettiosoite.
  • Viitattu-sana

Miinukset:

  • Kursiivilla okm-raportti, kirjan nimi ja lehden nimi.
  • Verkkosivun otsikko lainausmerkeissä.
  • Henkilötekijän etunimi kokonaisuudessaan.
  • Julkaisuvuosi lopussa.
  • Lyhenteet s., vsk., nro, ss.
  • Viittauspäivämäärän pitkä muoto.
  • EBSCOhost ei paljon auta, jos tietokannan nimi puuttuu.

Johtopäätös: Kohtuullinen. Aika paljon siivottavaa/muutettavaa. Vuosiluku siirrettävä toiseksi tiedoksi viitteeseen. Kustannuspaikat lisättävä. Pilkkuja muutettava pisteiksi. Verkkolähteisiin lisättävä Viitattu päivämäärä.

Nature – ei

Jätin tämän pois vertailusta, koska se tekee lähteet numeroituna 1., 2. jne.

Vancouver – ei

Jätin tämän pois vertailusta, koska se tekee lähteet numeroituna 1., 2. jne.


Ei harmainta aavistusta kuvan lähteestä

Minulla on yksi kuva olemassa minkä lähdettä en enää muista mutta haluaisin käyttää sitä JAMKin harjoituksessa / esityksessäni. Miten tässä tapauksessa tulisi toimia? Kuvassa ei itsessään ole mitään tunnistetietoja tai copyright merkintää.

Vastaus:

Et voi käyttää kyseistä kuvaa esityksessäsi, jos sinulla ei ole tietoa tekijästä tai edes verkkosivusta.

Varminta on deletoida kuva pois esityksestä, jotta et tule rikkoneeksi tekijänoikeuslakia tai toimineeksi vastoin Kopioston lupaa ammattikorkeakouluille ja yliopistoille.

Mutta ennen sitä: Koklaa Googlen kuvahakua, josko löytäisit saman kuvan sitä kautta ja voisit napata tekijätiedon ym. tärkeät tiedot lähdeviitteeseen. Silloin voisit käyttää kuvaa harjoituksessasi/esityksessäsi, jos kuva löytyy avoimelta nettisivulta. Katso myös vastaukseni Googlattu kuva diaesitykseen.


Somemarkkinoinnin trendit 2018 – lähdeviite

Opiskelija heitti minulle vaikean kysymyksen, johon en osaa antaa varmaa vastausta, joten saanko kääntyä puoleesi. Kyseessä sähköinen julkaisu, jossa haastateltu useita asiantuntijoita.

Viittaanko

  • Raportin nimeen
  • Lähdevuoreen, Opakseen & Tuomiseen vai
  • Siihen kenen suusta mikäkin asia on peräisin?
  • Lisäksi lähdeviitteiden ja -luettelon suhteen mietin, millaiset säännöt tällaisen lähteen merkintään pätevät?

Vastaus:

Pääsääntö tässä sekasotkussa on: viittaa raportin nimeen:

Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017. Helsinki: Kurio, sivut. Viitattu päivämäärä. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Kolme erilaista osiota

Kyseisessä verkkokirjassa on tavallaan kolme erilaista, toki lukijaystävällistä tapaa kertoa asiantuntijoiden käsitykset somemarkkinoinin trendeistä täksi vuodeksi. Sisällöllisestikin aika kiinnostava opus.

Kerätään faktat kansilehdestä:

Julkaisun nimi: Somemarkkinoinnin trendit 2018

Julkaisun nimi voi toisaalta olla myös: 27 kotimaista asiantuntijaa: Somemarkkinoinnin trendit 2018
Takakannessa lukee: #Sometrendit 2018

Julkaisuvuosi: 2017
Kustantaja/julkaisija: Kurio – The Social Media Age(ncy)

Lähdemerkinnän näkökulmasta julkaisu on ongelmallinen. Mutta pilkotaan ongelma pienemmiksi palasiksi, ehkä päästään sillä tavalla eteenpäin.

Esipuheen kirjoittajat tiedossa

Esipuheella on kolme selvästi kerrottua kirjoittajaa, se on helppo nakki. Jos viittaisin pelkästään esipuheeseen, voisin käyttää heitä tekijöinä:

Lähdevuori, J., Opas, T. & Tuominen, E. 2017. Esipuhe. Julkaisussa Somemarkkinoinnin trendit 2018. Helsinki: Kurio, 2. Viitattu 6.11.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Seitsemän merkittävintä trendiä: Ensimmäinen varsinainen luku ja sitä seuraavat samantapaiset luvut

Esipuheen jälkeen seuraava luku on nimeltään Vastuullisuutta ja kannanottoja vaaditaan – myös somejäteiltä itseltään. Sen jälkeen tulee kuusi muuta nimettyä lukua. Eli sivu/trendi tai trendi/sivu.

Luvulla ei ole kirjoittajia, vaan se sisältää sitaatteja asiantuntijoiden sanomisista.

Voinko viitata asiantuntijan nimeen? – En.

Jokainen asiantuntija vastaa omista sanomisistansa, mutta laittaisinko jokaisesta tekstikappaleesta oman lähdemerkintänsä? Ehkäpä en. Ei se edes pelittäisi, koska ”julkaisulla” ei olisi nimeä; esimerkki:

Hakola, I. 2017. [Mitä tähän pitäisi laittaa?]. Julkaisussa Somemarkkinoinnin trendit 2018. Helsinki: Kurio, 4. Viitattu 22.10.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Emme siis voi viitata asiantuntijoiden nimiin, vaikka he tavallaan ovat vastuussa julkaisun intellektuaalisesta sisällöstä.

Viittaisinko kirjan koostajien nimiin – En.

Kirjan esipuheessa sanotaan, että esipuheen kirjoittaneet kolme henkilöä ovat koostaneet katsauksen. He ovat ilmeisesti toimittaneet julkaisun ja läiskineet asiantuntijoiden lausumat suhtkoht loogiseen järjestykseen eri lukujen tai osioiden otsikoiden alle. Lähdeviitestandardi SFS 5989 (luku 5.4.5) sanoo, että julkaisun toimittajat, kääntäjät yms. ovat muita tekijöitä, joita ei ole pakko merkitä lähdeviitteeseen. En siten laita heidän nimiään lähdeviitteen alkuun. (Jos laittaisin, heidän nimensä tulisi vasta kirjan nimen jälkeen, ei lähdemerkinnän alkuun.)

Johtopäätös: Lähdeviite kaikkiin tämäntyyppisiin lukuihin voisi olla:

Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017. Helsinki: Kurio, sivut. Viitattu 6.11.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Tekstiviite tulee näin: Tekstiä tekstiä tekstiä (Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017, sivut).

Huom! Koska kirjan nimessä on vuosiluku, sen ja julkaisuvuoden väliin laitetaan piste. Tämä on poikkeussääntö, yleensähän nimen ja julkaisuvuoden väliin tulee vain välilyönti/tyhjä.

Tekstissä voi halutessaan kertoa, kenen asiantuntijan sanomiseen viittaa. Esimerkki:

Elisa Oyj:n kuluttajapalveluissa markkinointijohtajana toimivan Tommi Taposen mukaan Googlella, Facebookilla ja Twitterillä on valta suitsia valeuutisia. Somemarkkinoinnissa sisällön laatu on oleellista, mitä tahansa tuubavideoita ei tarvita. (Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017, 4, 51–52.)

10 käskyä somen parissa työskenteleville

Kirjan seuraava osio on nimeltään 10 käskyä somen parissa työskenteleville. Siinä ei ole erillisiä lukuja, vaan asia etenee 1. käskystä 10. käskyyn, eli koko osio on yhtä ja samaa lukua.

Tekisin lähdemerkinnän johdonmukaisesti samalla tavalla kuin edellisessäkin osiossa:

Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017. Helsinki: Kurio, sivut. Viitattu 6.11.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Tekstiviite samalla tavalla: Tekstiä tekstiä tekstiä (Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017, sivut).

Esimerkki:

Janne Saarikko ennusti, että vuosi 2018 on termin XR eli ’extended reality’ läpimurtovuosi (Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017, 12).

Olisi hyvä, jos henkilön nimeä ennen kuvailtaisiin hänen asiantuntijuuttaan jollain tittelillä tai vastaavalla. Mutta tittelit ovat nykymaailmassa joskus hankalia; vaikeaa on suomentaa esimerkiksi titteli ensimmäisyyksien tekijä, Creator of Firsts, joka on ekana kyseisen henkilön asiantuntijuuden kuvauksessa. Toisena on Director, Founder Institute Finland ja kolmantena on CMO Mentor, Gorilla Ventures.

Asiantuntijoiden haastattelut

Kirjan loppupuolella ei enää kerätä sitaatteja tietystä aihepiiristä monelta eri asiantuntijalta, vaan otetaan yksi henkilö per sivu tai kaksi sivua ja esitellään, mitä hän lausahtaa sometrendeistä. Haastattelijaa ei kerrota.

Ekana, sivulla 17 esitellään Helene Auramo, joka on toimitusjohtaja ja perustaja Okimo Clinic -yrityksessä sekä co-founder SLUSHissa ja Indiedaysissä. Lähdemerkintä voisi olla sama kuin aeimmin:

Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017. Helsinki: Kurio, 17. Viitattu 6.11.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Tekstissä voi halutessaan korostaa kyseisen henkilön asiantuntijuutta:

Okimo Clinicin toimitusjohtajan Helene Auramon mielestä – – – (Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017, 17).

Halutessaan voi korostaa asiantuntijuutta lähdeviitteessäkin:

Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017. Helsinki: Kurio, 17. Okimo Clinicin toimitusjohtaja Helene Auramon haastattelu. Viitattu 6.11.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Tässä tulee se ongelma, että jos on siteerannut montaa kyseisen kirjan asiantuntijaa, pitäisi jokaisesta tehdä oma lähdeviitteensä. Mikä ei mielestäni ole järkevää.


Numeroidut lähteet tulososioon

Opiskelijoiden kysymys:
Olemme opinnäytetyömme kanssa lähes loppumetreillä. Meillä on menetelmänä integroiva kirjallisuuskatsaus ja yhteensä analyysissä on 10 aineistoa. Tuloksia kirjoittaessamme olemme törmänneet luettavuuden haasteeseen tekstiviitteiden osalta. Sinänsä tuo varmasti osaltaan kuuluu tutkimusmaailmaan, mutta mietimme silti, onko jotain keinoa ”helpottaa” luettavuutta? Jos Jamkin raporointiohjeen mukaan teemme, ei luettavuutta helpottavaa keinoa taida oikein olla.
 

Esimerkinä mietimme, voiko aineiston numerokoodata ja käyttää numerointia viitteissä?  

Kollegan kysymys:
Onko Raportointiohjeen mukaan mahdollista merkitä kirjallisuuskatsauksen tutkimusaineistona olevat artikkelit numeroin ja erottaa ne muista lähteistä?

Vastaus:

Olen veivannut tämän kysymyksen kanssa alitajuntaisesti monta työpäivää.

Numeroidut lähteet muiden lähdeviitteiden seassa?

Vastaus olisi heittämällä ’kyllä’, jos lähdeluettelossa ei olisi muita lähteitä kuin nuo kirjallisuuskatsauksen lähteet.

Mutta koska satavarmasti lähteitä on muitakin, näyttäisi kummalliselta, jos joidenkin lähdeviitteiden edessä on numero ja muiden ei ole.

Entä erilliset alaotsikot?

Entä jos Lähteet-pääotsikon alle tekisi kaksi erillistä alaotsikkoa: Kirjallisuuskatsauksen aineistona käytetyt lähteet ja Muut lähteet (tai vain Lähteet)?

Erillisten alaotsikoiden käyttäminen ei ole harvinaista. Joissakin tieteellisissä artikkeleissa tehdään juuri niin. Kollegani näytti minulle Hoitotiede-lehden artikkelia, jossa 1–26 numeroitua artikkelia listataan Alaotsikon ’Kirjallisuuskatsauksen aineistona käytetyt lähteet’ alla. Numeroimattomat lähteet ovat alaotsikon ’Muut lähteet’ alla. Artikkeli on:

Saukkonen, M., Viitala, A., Lehto, J. T. & Åstedt-Kurki, P. 2017. Syöpäpotilaan ja hänen läheisensä selviytymistä edistävät tekijät palliatiivisen hoidon aikana – systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Hoitotiede, 29, 3, 195–206.

Veikkaanpa, ettei Kielikeskuksen väki innostu alaotsikoista! JAMK kieltää tekemästä erillisiä alaotsikoita tyyliin Painetut lähteet, Verkkolähteet ynnä muita virityksiä. Tämä on täysin samantapainen tilanne.

Liitteen käyttö?

Kirjallisuuskatsauksessa käytetyt julkaisut on perinteisesti ilmoitettu lähdeluettelossa, vaikka ne tässä tapauksessa ovat tutkimusaineistoa. Siinä mielessä liikumme raportoinnin harmaalla alueella verrattuna rapsaohjeeseen (luku 5.3):

Lähdeluettelossa mainitaan jokainen lähde, jota raportin tekstissä on käytetty. Tutkimusmateriaalia ei lähdeluettelossa mainita, vaan se esitetään tekstissä siinä kohdassa, joka käsittelee tutkimuksen toteutusta, aineistoa ja menetelmiä – –

But anyway, kirjaisin lähteet numeroimattomana lähdeluetteloon sen vuoksi, että kirjallisuuskatsauksessa (tietoperustassa) käytetyt lähteet ilmoitetaan kaikilla JAMKin koulutusaloilla lähdeluettelossa. Monet lukijat aloittavat tutustumisen uuteen julkaisuun vilkaisemalla kannen, sisällysluettelon ja lähdeluettelon. Lähteiden laatu on hyvin tärkeää, ja uskoisin, että tarkempaan analyysiin valitsemanne julkaisut ovat korkeatasoisia.

Mutta jos sen lisäksi haluaisin parantaa tulososion luettavuutta ja selkeyttä, voisin ajatella, että numeroitu lista voisi olla opparin liitteenä. Luettavuuden paraneminen todennäköisesti ilahduttaisi lukijoita ja ehkä kuvastaisi myös tietyllä tapaa tutkimuksellista otetta.

Mutta kannattaa sopia käytännöstä opparin ohjaajan/ohjaajien kanssa.


Tieteellinen artikkeli – lähdemerkinnän rakenne

Mikä on lähdemerkinnän rakenne silloin, kun kyseessä on tieteellisessä lehdessä julkaistu artikkeli?

Vastaus:

Raportointiohjessa, luvun 5.3 alussa oleva linkki antaa hyvän ohjeen siihen, miten lähdemerkintä tehdään kirjaan ja moniin muihinkin lähteisiin.

Siitä huolimatta opiskelijat ovat joskus hämmentyneitä silloin, kun pitää viitata tieteelliseen artikkeliin. Tässä jelppiä siihen tilanteeseen.

Tieteellisen artikkelin lähdemerkintä

Henkilötekijä(t). Julkaisuvuosi. Lähteen nimi. Lähteen alanimi. Lehden nimi, vuosikerta, numero, sivut. Lisätiedot tarvittaessa. Viitattu pp.kk.vvvv verkkolähteisiin. Nettiosoite tai -polku verkkolähteisiin.

Esimerkkejä, artikkeli JAMKin ostamassa lisenssitietokannassa:

Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 134, 13, 1397–1403. Viitattu 6.11.2018. https://janet.finna.fi/, Terveysportti.

Wu, L., Zhang, Y., Choo, K. R. & He, D. 2018. Efficient identity-based encryption scheme with equality test in Smart City. IEEE Transactions on Sustainable Computing, 3, 1, 44–55. doi: 10.1109/TSUSC.2017.2734110. Viitattu 6.11.2018. https://janet.finna.fi/, IEEE.

Esimerkkejä, vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli avoimessa netissä:

Lüthje, M. & Saari, R. 2018. Paikallisen ruoan matkailullinen vetovoima. Kirjallisuuskatsaus. Matkailututkimus, 14,1, 42–54. Viitattu 6.11.2018. https://journal.fi/matkailututkimus/article/view/73028.

Bacik, R., Fedorko, R., Nastisin, L. & Gavurova, B. 2018. Factors of communication mix on social media and their role in forming customer experience and brand image. Management & Marketing, 13, 3, 1108–1118. Julk. verkossa 29.10.2018. Viitattu 6.11.2018. https://doi.org/10.2478/mmcks-2018-0026.

Yleisohje kaikkiin lähteisiin

Yleisohje siitä, mitä elementtejä lähdeviitteessä voi olla plus missä järjestyksessä ne kannattaa ilmoittaa:

  • Henkilötekijät = Tekijät joilla on tekijänoikeus lähteen sisältöön. (Poikkeus: Jos julkaisulla on monia eri rooleissa toimivia tekijänoikeudellisia tekijöitä, aloita lähteen nimellä. Esim. elokuvat yms.)
  • Julkaisuvuosi on aina lähdeviitteen toka tieto. Jos julkaisuvuotta ei kerrota, niin no date -> N.d.
  • Lähteen nimi
  • Lähteen alanimi tarvittaessa, jos se selventää lähdeviitettä. Lähteen nimen ja alanimen väliin tulee piste. (Ei ole varsinainen virhe, jos siinä on joku muu välimerkki, kuten tietokannasta napatuissa lähdeviitteissä usein on – tai viitteidenhallintasovelluksella tehdyissä lähdeviitteissä- kunhan käyttää johdonmukaisesti yhtä ja samaa tapaa).
  • Tallennetyyppi (tekninen, ulkoinen) vain tarvittaessa, esim. DVD, AutoCAD DWG-tiedosto, Äänikirja
  • Julkaisun laji (sisältö) ja sitä tarkentavat tiedot tarvittaessa. Esimerkiksi:
    • Opinnäytetyö, ylempi AMK.
    • Muita lajeja: Pöytäkirja pp.kk.vvvv. Muistio pp.kk.vvvv. Sähköpostiviesti pp.kk.vvvv. Tiedote pp.kk.vvvv. Valokuva pp.kk.vvvv. Esite. Vuosikertomus. Juliste. Käyttöohje. Tiivistelmä. Partituuri. Patentti. Luentomuistiinpanot. Luento. Diat. Elokuva.
  • Tuotetiedot
    • Toimitetusta julkaisusta ei käytetä ilmaisua ”Toimitetussa julkaisussa” vaan ”Julkaisussa”.
    • Muut tekijät: Julkaisun toimittajat voi halutessaan kertoa, muista suora sanajärjestys; esimerkki: Toim. E. Sukunimi.
    • Painostiedot: painos, laitos, versio tms. (1. painosta ei ilmoiteta)
    • TV- tai radio-sarjat: Tarvittaessa tiedot kaudesta ja jaksosta.
    • Media/julkaisukanava
      • Kirjoista Kustantajan kotipaikka: Kustantaja
      • Lehdistä Lehden nimi
      • Muut esim. TV-kanavan nimi tai radiokanavan nimi
      • Opinnäytteistä Organisaatio, koulutusala, tutkinto-ohjelma, tarvittaessa suuntautumisvaihtoehto. Jos kaikkia näitä ei kerrota kansi- tai kuvailulehdellä, ilmoita ne, jotka kerrotaan.
      • Muistioista yms. Organisaatio, tarvittaessa tarkemmin.
    • Tarkin mahdollinen julkaisu- tai esitysaika, esim. päivämäärä tai ’vuosikerta, numero’; joissakin lehdissä nro/vuosi. Jos vuosikerran selvittäminen on hankalaa, pelkkä numerokin on ok.
    • Lähteen sijainti julkaisussa: sivut yms.
    • Päivitysaika tarvittaessa nettilähteissä ja muissakin lähteissä
  • Julkaisusarjatiedot, ei pakollisia JAMKissa, saa ilmoittaa; merkitään kuten julkaisussa.
  • Lisätiedot/ muut tiedot tarvittaessa: Mitä lukijan on tiedettävä lähteestä saadakseen käsityksen sen luotettavuudesta yms. tai saadakseen sen tarvittaessa käsiinsä?
    • Tunnistetta (standarditunnus esim. ISBN, ISSN) ei yleensä merkitä JAMKissa. DOI tulee usein automaattisesti, jos lähdeviite muodostetaan tietokannassa esim. cite-toiminnolla, tai jos käytetään jotain sovellusta viitteiden hallintaan. DOI saa olla viitteessä: ks. DOI-osoite hyödyllinen lisätieto
    • Tiedot nettisivusta.
    • Sähköposteista ilmoitetaan vastaanottajan nimi ja asema sekä viestin sisällön lyhyt kuvaus.
  • Viitattu pp.kk.vvvv verkkolähteisiin.
  • Nettiosoite tai -polku aina verkkolähteisiin!
    • Jos nettiosoite on selkeä ja lyhyt, käytetään sitä. Jos verkko-osoite on pitkä ja koukeroinen, voi ilmoittaa polun lähteeseen.
    • Jos käytät lisenssitietokantaa, ilmoita polku lähteeseen, esim. https://janet.finna.fi/, Academic Search Elite.
    • Avoimesti netissä olevissa tieteellisissä artikkeleissa on joskus vain doi-osoite, esimerkiksi DOAJ-tietokannassa on sellaisia artikkeleita. Sen voi silloin laittaa verkko-osoitteeksi, ks. DOI-osoite hyödyllinen lisätieto.

Googlattu kuva diaesitykseen

Opiskelija 1: Voinko googlettaa jonkun kuvan miltä hyvänsä nettisivulta, tallettaa sen itselleni, liittää sen powerpoint-esitykseen ja esityksessä mainitsen linkin / sivuston mistä kuva on otettu?

Opiskelija 2: Voinko ottaa netistä kuvia JAMK:ssa tehtäviin harjoitustöihin ja jos voin niin pitääkö kuvan lähde ilmoittaa esitelmässä / harjoitustyössä. 

Vastaus:

Ammattikorkeakoulut ovat tehneet Kopioston kanssa sopimuksen, jossa kerrotaan, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä.

Korkeakouluille hankitun kopiointiluvan ansiosta voit googlettaa ja kopioida kuvan diaesitykseesi, jos et jaa esitystäsi netissä. Saat siis tallentaa esityksesi Optimaan tai muuhun suljettuun systeemiin opintojaksolle osallistuvien saataville opintojakson keston ajaksi.

Muista ilmoittaa lähdetiedot joko tavalla 1) tai 2):

1) Jos sinulla on esityksessä erillinen lähdeluettelo. Tee tekstiviite kuvan yhteyteen normisti: (Tekijä julkaisuvuosi). Ilmoita tarkemmat tiedot lähdeviitteessä lähdeluettelossa:

Sukunimi, E. Julkaisuvuosi. Kuvan nimi. Valokuva. Lisätiedot kuvasta esim. CC-lisenssitiedot jos on. Viitattu pvm. Nettiosoite.

2) Jos sinulla ei ole esityksessäsi erillistä lähdeluetteloa, ilmoita kuvan yhteydessä tarvittavat tiedot, mieluiten lähdeviitteenä. Kopioston lupa vaatii ilmoittamaan vähintäänkin tekijän ja sivuston, josta kuva on otettu (esimerkiksi linkki). Itse olisin vielä tiukempi: myös julkaisuvuosi ja viittauspäivämäärä ovat mielestäni tärkeitä tietoja -> Ja samalla vaivalla tekee asiallisen lähdeviitteen kokonaan…

Kopiointisopimus – kopioiden käyttö

Tässä suoria lainauksia em. kopiointisopimuksesta, sopimuksessa tosin puhutellaan opettajaa, mutta samaa voidaan soveltaa myös JAMKin opiskelijoiden diaesityksiin yms.:

”Kopiointiluvallamme saat kopioida opetusta, tutkimusta ja hallintotoimintaa varten

  • – – internetissä vapaasti saatavilla olevia kuvia ja tekstiaineistoja – kuten verkkolehtien artikkeleita, digitaalisia julkaisuja, raportteja ja otteita sähkökirjoista.- –

Kopioita saat

  • liittää osaksi – – opiskelijoiden opinto-, harjoitus- ja muita projektitöitä – –
  • tallentaa suljetulle kurssialustalle kyseiselle kurssille osallistuvien – – saataville – –

Kopiot saavat olla kurssille osallistuvien opiskelijoiden saatavilla korkeakoulun suljetulla kurssialustalla tai vastaavassa suljetussa verkossa kurssin tai muun opintokokonaisuuden ajan, mukaan lukien tentit.”

Huom! Jos kyseessä on nuotti- tai muita vastaavia kopiot, tai liikkuva kuva tai ohjelmisto, lue sopimus tarkemmin, niitä tilanteita en tässä siteerannut.


Lähdeviite äänikirjaan ja verkkovideoon

Mistähän löytyis joku soveltamiskelpoinen ohje siihen, miten videoita tai ääninauhoja tai äänikirjoja merkitään lähteiksi? 

Äänikirjoissahan ei kait ole sivunumeroita(?), niin merkitäänkö siis minuutit ja sekunnit vai minkälainen käytäntö on? 

Jos ko. lähde on lähdekritiikin kannalta hyvä lähde, niin sen muodolla ei varmaankaan saisi olla väliä.

Mutta en löytänyt JAMKin sivuilta tai muualta pätevää ohjetta lähdemerkintöihin.

Vastaus:

Videot, äänikirjat ja muut vastaavat tallenteet merkitään lähteiksi tavanomaisesti. Lähdemerkinnässä ilmoitetaan kuitenkin tallennetyyppi (äänikirja, DVD tms.).

Kun viittaat äänikirjaan tekstissä, voit viitata kirjan lukuun, koska sivunumeroita äänikirjassa ei ole. Hyväksyisin myös minuutit ja sekuntit tekstiviitteeseen, mutta suositeltavampaa on lukuun viittaaminen.

Esimerkki äänitallenteesta/äänikirjasta, joka löytyy Janet-tietokannasta. Viitetiedot-toiminnolla saan lähdeviitteen aihion:

Laane, T. 2018. Unen lahjoja: Kirjeitä hänelle, joka valvoo. Helsinki: Kirjapaja.

Tästä tulee JAMKin mukainen lähdeviite, kun muutan kursiivit tavallisiksi kirjaimiksi ja lisään vielä tiedon siitä, että äänikirjaan on mentävä Janetin kautta (Janetiin kirjautumalla). On monta tapaa tehdä lähdeviite, esimerkkinä pari ekaa mieleeni tullutta:

Laane, T. 2018. Unen lahjoja: Kirjeitä hänelle, joka valvoo. Äänikirja. Helsinki: Kirjapaja. Viitattu 5.11.2018. https://janet.finna.fi/, Ellibs.

Laane, T. 2018. Unen lahjoja: Kirjeitä hänelle, joka valvoo. Äänikirja. Helsinki: Kirjapaja. Vaatii käyttöoikeuden. Viitattu 5.11.2018. https://janet.finna.fi/Record/janet.347112.

Tallennetyyppi voi olla Äänikirja tai Äänikirja Ellibs-palvelussa.

Jos haluaa ilmoittaa myös henkilön, joka lukee äänikirjan, voi hänen nimensä laittaa lähdeviitteeseen, jos sillä on lähdeviitteen näkökulmasta erityistä merkitystä:

Laane, T. 2018. Unen lahjoja: Kirjeitä hänelle, joka valvoo. Äänikirja Ellibs-palvelussa. Lukijana S. Majuri. Helsinki: Kirjapaja. Vaatii käyttöoikeuden. Viitattu 5.11.2018. https://janet.finna.fi/Record/janet.347112.

Tekstiviite tulee näin, x:n tilalle sen luvun numero, johon haluaa viitata:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Laane 2018, luku x).

Huom! En arvioinut tässä sitä, soveltuuko kyseinen lähde opparin tietoperustan lähteeksi. Välttämättä ei sovellu kovin hyvin, koska kyse todennäköisesti ei ole tutkimusjulkaisusta, tiedekirjasta eikä virallisujulkaisusta. Lähdettä voi kuitenkin luultavasti käyttää mindfullness-työskentelyssä tai esim. opparin johdannossa – hankala sanoa kun en ole kuunnellut äänikirjaa.

Verkkovideon lähdeviite

Jos kyse on videosta, joka ei ole DVD-video, vaan esimerkiksi youtube-video, sen voi ilmoittaa vaikka näin:

Saarinen, E. 2017. Magnificent Life: Your X Factor. Video. Aalto-yliopiston soveltavan filosofian professorin luento 6.10.2017 Design Factory -tuotekehitysympäristössä. Lataaja Aalto University. Viitattu 5.11.2018. https://www.youtube.com/watch?v=PSQKOjuj0GE.

Video-sanan sijaan voi käyttää sanaa verkkovideo.

Tai:

Saarinen, E. 2017. Magnificent Life: Your X Factor. Aalto-yliopiston soveltavan filosofian professorin luentovideo 6.10.2017 Design Factory -tuotekehitysympäristössä. Lataaja Aalto University. Viitattu 5.11.2018. https://www.youtube.com/watch?v=PSQKOjuj0GE.

Tämäkin on mielestäni ok, koska voidaan YouTube-nettiosoitteesta voi jo heti päätellä, että kyseessä on video:

Saarinen, E. 2017. Magnificent Life: Your X Factor. Aalto-yliopiston soveltavan filosofian professorin luento 6.10.2017 Design Factory -tuotekehitysympäristössä. Lataaja Aalto University. Viitattu 5.11.2018. https://www.youtube.com/watch?v=PSQKOjuj0GE.

Verkkovideon tekstiviite

Koska kyse on yli kahden tunnin luennosta eikä mistään neljän minsan infopläjäyksestä, lisäisin tekstiviitteeseen ajankohdan:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Saarinen 2017, 1:09:34).

Virhe ei kuitenkaan ole viitata koko julkaisuun: (Saarinen 2017). Lukijan kannalta on kuitenkin aika työlästä kuunnella koko juttu, jos hän vaikka haluaisi esim. tarkistaa vain tietyn yksittäisen väitteen, että ymmärtääkö suurin piirtein samalla tavalla kuin opparintekijä.

Pääasia lähdeviitteessä on, että opparisi lukija saa käsityksen siitä, millaisesta ja miten luotettavasta lähteestä on kyse sekä mistä lähteen löytää, jos itse haluaisi perehtyä kyseiseen lähteeseen. Plus tietysti tekijänoikeuden kunnioittaminen.


Viitattu-päivämäärä viittaa tosiasialliseen lukukertaan

Minulla olisi pari kysymystä opinnäytetyön raportointiin liittyen, joihin en ole löytänyt vastausta.  

Opinnäytetyöni on kirjallisuuskatsaus. Olen lisännyt kirjallisuuskatsaukseen valikoituneet tutkimukset opinnäytetyön lähdeluetteloon, mutta jäin miettimään, merkitäänkö myös niiden lähdetietoihin ”Viitattu pvm”? Tämähän on se yleinen toimintaperiaate verkkojulkaisujen kanssa, mutta olen kuitenkin ”viitannut” näihin tutkimuksiin koko aineiston analysointivaiheen ajan (eli siis useamman kuukauden ajan). Vai merkitäänkö tuohon päivämäärä, jolloin olisin ehkä ensimmäistä kertaa käyttänyt kyseistä artikkelia?  

Toinen kysymykseni liittyy tekstiviitteisiin. Kirjallisuuskatsauksen tulososiossa analysoin mukaan valikoituneita tutkimuksia. Jos viittaan yhteen tutkimukseen esimerkiksi kahdessa peräkkäisessä lauseessa, niin tuleeko tekstiviite merkitä myös toisen lauseen loppuun, vaikka käyttäisin ensimmäisen lauseen alussa kirjoittajakeskeistä viittausta? Näinhän yleensä toimitaan, mutta nyt kun näin selkeästi puhutaan yhdessä tutkimuksessa esiintyneistä asioista, niin vaikuttaa hassulta lisätä joka väliin tekstiviitteitä. Alla esimerkki: 

Maharajn ja Lallien (2016) tutkimuksessa lasten vanhemmat sekä opettajat täyttivät DCDQ-kyselylomakkeen tutkimuksen alussa ja lopussa. Alku- ja loppupisteitä verrattiin keskenään.”

 Eli tulisiko nyt jälkimmäisen lauseen loppuun vielä tekstiviite (Maharaj & Lallie 2016). 

Ja päteekö sama sääntö, jos samasta tutkimuksesta esitetään useampia lauseita? Toki silloin kun kyseessä on pidempi tekstipätkä, tuntuisi muutenkin fiksulta laittaa loppuun vielä erillinen tekstiviite. 

Vastaus:

Merkitse kaikkiin lähdeluettelossa oleviin verkkolähteisiin Viitattu päivämäärä sekä nettiosoite tai nettipolku. Päivämäärä kannattaa olla nimenomaan se, jolloin olet ekaa kertaa käyttänyt (lukenut, kuunnellut, katsellut tms.) kyseistä lähdettä, jos käytät nimenomaan sitä versiota julkaisusta, joka on ollut ”voimassa” ekaa kertaa lukiessasi.

Tässä tapauksessa lähde tuskin on muuttunut ekan kerran jälkeen. Jos kuitenkin käytät julkaisua, joka muuttuu silloin tällöin, ole tarkkana, minkä ajankohdan versiota käytät ja viittaa siihen versioon, mitä käytät. Myös lukijan on oleellista tietää, minkä päivämäärän versiota lähteestä olet käyttänyt.

Tekstiviite

Raportointiohjeessa on tällainen ohje (ks. luku 5.2):

Kirjoittajakeskeisessä viittauksessa mainitaan kirjoittajan nimi referoinnin alussa ja lopussa on lähdemerkintä suluissa asiakeskeisen viittaustavan malliin.

Lapsen kuntouttavan arjen merkitystä korostaa puolestaan Sipari (2008). Hänen mukaansa lapsen hyvään elämään kuuluvat omatoimisuustaidot, itsenäisyys, mielekäs tekeminen ja osallistuminen. Ensisijaista on kuntoutuksen kytkeminen kodin, päiväkodin ja koulun toimintaan. Harrastukset, koulu ja terapia tukevat tällöin toisiaan. (Sipari 2008, 68–70.)

Sama sääntö pätee, jos samasta tutkimuksesta esitetään useita lauseita.

Tekstiviiteesi tulee ohjetta tuota matkien näin:

Maharajn ja Lallien (2016) tutkimuksessa lasten vanhemmat sekä opettajat täyttivät DCDQ-kyselylomakkeen tutkimuksen alussa ja lopussa. Alku- ja loppupisteitä verrattiin keskenään. (Maharaj & Lallie 2016, sivut.)


DOI-osoite hyödyllinen lisätieto

Ope: Meillä ei taida olla käytössä DOI:t lähteiden merkinnässä? Mutta ei varmaan ole ”väärinkään” niitä viitteisiin laittaa?

Opiskelija: Riittääkö lähdeluetteloon artikkelin DOI-osoite?

Vastaus:

DOI on hyvä, mutta kuitenkin hieman ongelmallinen. Suosittelen ilmoittamaan sen ennen Viitattu pvm ja verkko-osoitetta, siis lisätietona.

Jos lukija on valmiiksi JAMKin tai muiden korkeakoulujen verkoissa, hän saattaa päästä DOI-osoitteesta suoraan ja näppärästi julkaisuun. Mutta jos lukija on kyseisten verkkojen ulkopuolella, DOI vie sivulle, jossa pyydetään ostamaan kyseinen lähde.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa tällainen artikkeli, joka löytyy Cinahl Plus with Full Text (EBSCO) -tietokannasta; menin tietokannan käyttöliittymään Janetin kautta:

Quinn, G. 2014. Nurses’ experiences of the seasonal influenza vaccine in residential care. British Journal of Nursing, 23, 17, 942 – 948. Viitattu 17.9.2018. https://janet.finna.fi/, Cinahl Plus with Full Text (EBSCO).

DOI-osoite lähdemerkinnässä

Kun klikkaan artikkelin otsikkoa tuloslistalla, saan lähdeviitteen aihion klikkamalla Cite-toiminnon kuvaketta. (Siihen pääsee myös PDF-tiedoston vieressä olevista kuvakkeista, valitse paperinnäköinen kuvake).

Sen jälkeen minun on valittava, millä viittaustyylillä haluan lähdeviitteen. Valitsen tässä tapauksessa APA-tyylisen lähdeviitteen, koska silloin DOI tulee mukaan lähdeviitteeseen:

Quinn, G. (2014). Nurses’ experiences of the seasonal influenza vaccine in residential care. British Journal Of Nursing, 23(17), 942-948. doi:10.12968/bjon.2014.23.17.942

JAMKin lähdemerkinnäksi tämä muuttuu ”siivoamalla” ja lisäämällä Viitattu + päivämäärä sekä verkko-osoite tai nettipolku:

Quinn, G. 2014. Nurses’ experiences of the seasonal influenza vaccine in residential care. British Journal Of Nursing, 23,17, 942 – 948. doi:10.12968/bjon.2014.23.17.942. Viitattu 17.9.2018. https://janet.finna.fi/, Cinahl Plus with Full Text (EBSCO).

Doi-linkki voi pelittää oikein, jos olet sellaisen korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen verkossa, joka on ostanut lisenssin tietokantaan, jossa tuo artikkeli on. Esimerkiksi silloin kun olet JAMKin tiloissa, tai JAMKin verkon ulkopuolella kirjautuneena Janet-tietokantaan JAMKin tunnuksillasi.

Miksi DOI-osoite ei ole suositeltava ainoaksi verkko-osoitteeksi?

Kun kokeilen kotoani kyseistä DOI-linkkiä sillä tavalla, että en ole kirjautunut JAMKin Janet-tietokantaan, saan tuloslistalle tällaisia vaihtoehtoja:

  • Pääsen PubMed-tietokantaan, jossa on artikkelilsta perustiedot ja tiivistelmä. PubMed ehdottaa myös muita samankaltaisia artikkeleita.
  • PubMedissä on ’Full text links’, jota klikkamalla pääsen Mark Allen Group -nimisen kustantamon ylläpitämälle verkkolehtien sivustolle (MAG Online) ja siellä erityisesti British Journal of Nursing -lehden verkkosivulle, jossa kyseisen artikkelin perustiedot ja tiivistelmä ovat. Jotta saisin artikkelin (full text tai pdf) näkyville, pitäisi minun kirjautua sivustolle, eikä minulla ole sinne tunnuksia.
  • Edellä mainitulla artikkelin verkkosivulla annetaan myös mahdollisuus ostaa artikkeli: ”PPV – Single article access – Healthcare for GBP25.00”. En osta, koska pääsen artikkeliin maksuttomasti Janetin kautta!

Muut tuloslistan osumat DOIn perusteella, mm.:

  • ResearchGate näyttää artikkelin perustiedot ja tiivistelmän. Voin lähettää kirjoittajalle pyynnön saada artikkelista kopio. Usein ReseachGatessa on joko rinnakkaistallenne tai esimerkiksi viimeinen vedos/luonnos tekstistä, ei välttämättä juuri samannäköinen artikkeli, kuin millaisena se on julkaistu tieteellisessä lehdessä.
  • Muitakin sivustoja näyttää olevan, joissa on artikkelin perustiedot ja tiiviistelmä.

Ezproxy-osoitteet oppimateriaaleissa

Kun klikkaan Cinahl Plus with Full Text -tietokannassa esimerkkinä käyttämäni artikkelin otsikkoa tuloslistalla (Janetiin kirjautuneena), pääsen artikkelin perustietoihin. Siellä on yksi rivi, joka koskee DOIta:

DOI: http://dx.doi.org.ezproxy.jamk.fi:2048/10.12968/bjon.2014.23.17.942

Tämä DOI näyttää jonkin verran erilaiselta kuin cite-toiminnolla löytämäni DOI, vaikka vie kyllä samaan julkaisuun, jos olet kirjautuneena Janetiin JAMKin tunnuksillasi tai jo valmiiksi JAMKin verkossa.

Osoitteessa on sana ezproxy. Siitä voi päätellä, että kyseessä on etäyhteyslinkki. Se tarkoittaa JAMKin kirjaston hankkimat maksulliset lisenssitietokannat ovat jamkilaisten käytettävissä esimerkiksi kotona tai vaikka Singaporessa, kunhan henkilö on kirjautunut Janetiin JAMKin tunnuksilla tai on Citrix-etäkäyttöyhteydessä JAMKin verkkoon. (Ezproxy on ohjelmisto/välityspalvelin, se lausutaan usein easyproxy/iisiproksi. JAMKin tunnuksilla kirjautuminen taas hyödyntää Shibboleth-ohjelmistoa.)

Ezproxy-linkki on kätevä esim. silloin, kun opettaja haluaa linkittää julkaisun vaikka verkkokurssille, sillä opiskelijat pääsevät julkaisuun etäyhteyslinkin avulla.

Ezproxy ei kuitenkaan ole pätevin verkko-osoite lähdemerkinnässä. Siihen pääsee vain, jos pystyy kirjautumaan JAMKin verkkoon henkilökohtaisilla JAMKin tunnuksilla. Kaikkia verkko-opparin lukijoita se ei palvele, edes opparintekijä itse ei pääse siihen valmistumisensa jälkeen.

Lisäys 29.11.18: Ezproxyllinen linkki tulee joissakin tietokannoissa, esim. EBSCOn tietokannoissa, myös pysyvä linkki -toiminnosta.

Älä käytä selaimen osoiterivin osoitetta

Selaimen osoiterivin osoitetta ei kantsi käyttää lähdemerkinnässä silloin, kun kyseessä on tietokanta, johon JAMK on ostanut lisenssin jamkilaisia varten. Osoiterivin linkeissä on tyypillisesti istuntokohtaisia tietoja, jolloin et itsekään välttämättä pääse jatkossa lähteen tykö kyseistä osoitetta klikkaamalla. Eivätkä istuntokohtaiset linkit useinkaan toimi JAMKin verkon ulkopuolella.

Aiempi kirjoitus Oppariblogissa liittyen DOI-osoitteisiin: Pitääkö online-lähteisiin laittaa linkit?  (14.3.2017)

 

Lisäys 5.11.18:

DOI verkko-osoitteeksi jos muuta osoitetta ei ole

Joskus doi näyttää toimivan ainoana verkko-osoitteena  avoimen tieteen maksuttomaan artikkeliin, ainakin DOAJ-tietokannassa useimmat artikkelit näyttäisivät linkittävän sisältönsä doi-osoitteen avulla. Silloin doi toimii verkko-osoitteena, ja laittaisin sen lähdeviitteessä viimeiseksi. Doi vie vapaasti netissä olevaan artikkeliin eikä maksua vaativalle sivulle.

Bacik, R., Fedorko, R., Nastisin, L. & Gavurova, B. 2018. Factors of communication mix on social media and their role in forming customer experience and brand image. Management & Marketing, 13, 3, 1108–1118. Julk. verkossa 29.10.2018. Viitattu 6.11.2018. https://doi.org/10.2478/mmcks-2018-0026.

Tosin tässäkin voi halutessaan laittaa osoitteeksi sen polun, jota myöten eteni artikkeliin.

Bacik, R., Fedorko, R., Nastisin, L. & Gavurova, B. 2018. Factors of communication mix on social media and their role in forming customer experience and brand image. Management & Marketing, 13, 3, 1108–1118. Julk. verkossa 29.10.2018. DOI: https://doi.org/10.2478/mmcks-2018-0026. Viitattu 6.11.2018. https://janet.finna.fi/, DOAJ.

Menin siis kirjaston Janetin kautta DOAJ-tietokantaan (sis. vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita), jossa tein haun hakulauseella:

”social media” AND marketing AND (scandinavian OR finland)

Tuloslistalta bongasin em. artikkelin.

Lisäys 7.11.18: Kirjoitin tästä myös postauksessani Tieteellinen artikkeli – lähdemerkinnän rakenne:

”Avoimesti netissä olevissa tieteellisissä artikkeleissa on joskus vain doi-osoite, esimerkiksi DOAJ-tietokannassa on sellaisia artikkeleita. Sen voi silloin laittaa verkko-osoitteeksi – – ”


Oppariblogissa ruuhkaa

Oppariblogiin on tullut paljon kysymyksiä – kiitos niistä! Puran ruuhkaa ensi viikolla sekä mahdollisesti vielä sitä seuraavallakin viikolla. (Ja tälläkin viikolla, jos mahdollista.)

Kiitän kärsivällisyydestänne,

Suvi


Maakunta- ja soteuudistuksen nettisivut

Pulmani on Maakunta- ja sote-uudistuksen nettisivut. 

Nettiosoite on https://alueuudistus.fi/soteuudistus/asiakkaan-valinnanvapaus

Vastaus: Merkitsisin tämän näin:

Valinnanvapaus. N.d. Valtioneuvoston maakunta- ja soteuudistussivuston verkkosivu. Viitattu pp.kk.2018. https://alueuudistus.fi/soteuudistus/asiakkaan-valinnanvapaus.

Sivulla ei kerrota julkaisu- tai päivityspäivämäärää. Sivun lähdekoodissa päivityspäivämäärä, ’date’, näyttää olevan 9.8.2018. Mutta ei voi olettaa, että opiskelija menee katsomaan tai osaa kurkata erikseen lähdekoodia saadakseen julkaisuajan selville. Lähdemerkintään vuosiluvuksi kelpaa siis N.d. tai 2018.

Viittaaminen koko maakunta- ja soteuudistuksen sivustoon

Kesällä samasta sivustosta tuli toinenkin kysymys, lisään sen tähän:

Onko tämä oikein?

Maakunta- ja sote-uudistus. 2018. Hallituksen reformi Valtioneuvoston verkkosivuilla alueuudistuksista. Viitattu 20.3.2018. http://alueuudistus.fi/etusivu

Vastaus:

Sivusto on aika laaja, joten lukijana kaipaisin täsmällistä viittausta käytettyyn verkkosivuun tai pienempään osioon.

Mutta jos viittaa koko uudistussivustoon, em. lähdemerkintä on mielestäni ok, kirjoittaisin valtioneuvoston kuitenkin pienellä:

Maakunta- ja sote-uudistus. 2018. Hallituksen reformi alueuudistuksista valtioneuvoston verkkosivuilla. Viitattu 20.3.2018. http://alueuudistus.fi/etusivu.

 

 

 

 

 

 


Lääkevalmiste Terveysportissa

Olen hieman umpikujassa ajatuksieni kanssa. Minä en hoksaa kuinka minun pitäisi laittaa opinnäytetyön tekstiosaan viittaus tästä lähteestä ? Onko tekijä Terveysportti? 

Terveysportti. 2018. Duodecim lääketietokanta. Kustannus Oy Duodecim. Artkkelin tunnus: inf0 4589 (000.000) Viitattu 1.4.2018 http://www.terveysportti.fi

Vastaus: Tarvitsisin tiedon, mihin valmisteeseen tai lääketietokannan uutiseen haluat viitata. Tässä siis kuvitteellinen esimerkki, josko se auttaisi.

Jos lähteellä ei ole henkilötekijää, aloita julkaisun nimellä, esimerkiksi lääkevalmisteen nimellä.

Otsikko pilkkuineen on vähän hassu lähdemerkintään, mutta laittaisin sen kuitenkin samassa muodossa, kuin mitä julkaisu on tietokannassa:

Burana 600 mg tabl, kalvopääll. 2015. Valmisteyhteenveto. Viitattu pp.kk.vvvv. https://janet.finna.fi/, Terveysportti.

Pääset Terveysportin moniin ammattilaisosioihin vain JAMKin kirjaston ostaman lisenssin/käyttöoikeuden turvin. Lääketietokantakin on lisenssin takana. Sen vuoksi laittaisin tuon polun Janetin kautta Terveysporttiin näkyviin. Tarvittaessa polun voit ilmoittaa vielä tarkemmin:

Burana 600 mg tabl, kalvopääll. 2015. Valmisteyhteenveto. Viitattu pp.kk.vvvv. https://janet.finna.fi/, Terveysportti, Lääketietokanta.


Sivunumerot 6905395010p1-6905395010p3

AJOT-lehden e-version sivunumerointi pisti miettimään:

Nilsen, D. Gillen, G. Arbesman, M. Lieberman, D. 2015. Occupational Therapy Interventions for Adults With Stroke. Research Article. American Journal of Occupational Therapy, September Volume 69, Number 5. Viitattu 19.1.2017.

Ko artikkelin tunniste on 6905395010, ja Pubmed tietokannassa on perässä p1-3 eli artikkelin sivut 1-3.

Jokainen e-artikkeli on numeroitu noilla pitkillä numeroilla, plus p1-jotain. Esim. yksi uudempi artikkeli 7201170010p1-7201170010p4 miten suosittelisit numeroinnit merkittäväksi? Käytetäänkö p-kirjainta välissä vai ei?

Vastaus:

Tein Janetissa haun kansainvälisten aineistojen hakutoiminnolla. Kyseinen artikkelin näyttää löytyvän American Journal of Occupational Therapy -lehden sivulta.

Ennen kuin pääsen artikkelin pdf-tiedostoon, näen tosiaan tällaisen tiedon:

Am J Occup Ther. 2015; 69(5):6905395010p1-6905395010p3. doi: 10.5014/ajot.2015.695002

Onhan tuo melko sotkuisen näköinen sivunumero-tieto: 6905395010p1-6905395010p3

PDF-artikkelissa lehden oma lähdeviite-ehdotus näyttää olevan tällainen, sivunumeroita ei edes mainita:

Nilsen, D., Gillen, G., Arbesman, M., & Lieberman, D. (2015). Evidence Connection – Occupational therapy interventions for adults with stroke. American Journal of Occupational Therapy, 69, 6905395010. http://dx.doi.org/10.5014/ajot.2015.695002

JAMK-tyylinen lähdeviite saadaan noiden perusteella.

Nilsen, D., Gillen, G., Arbesman, M. & Lieberman, D. 2015. Evidence connection – Occupational therapy interventions for adults with stroke. American Journal of Occupational Therapy, 69, 5, 6905395010p1–6905395010p3. Viitattu 19.1.2017. http://dx.doi.org/10.5014/ajot.2015.695002.

Lähdemerkintä onnistuu siis noiden sivunumerohirviöidenkin kanssa. Hyväksyisin kyseisen lähdeviitteen.

Viestinnän opet eivät suosittele sivut/pages-ilmaisuja lyhennettyinä eikä kokosanoina. Kokeilen, miltä viite näyttää, jos läimäsen tuon artikkelin tunnusteena toimivan numerosarjan lehden numeron ja sivunumeroiden väliin:

Nilsen, D., Gillen, G., Arbesman, M. & Lieberman, D. 2015. Evidence connection – Occupational therapy interventions for adults with stroke. American Journal of Occupational Therapy, 69, 5, 6905395010, 1–3. Viitattu 19.1.2017. http://dx.doi.org/10.5014/ajot.2015.695002.

Näyttää ihan ok:lta minun silmiini. Hyväksyisin tämänkin.

Nettiosoite

Nettiosoite voi olla suora doi, jos se todellakin vie maksuttomaan artikkeliin. Jos se vie sivulle, josta voi ostaa sen (purchase tms.), silloin en sitä käyttäisi varsinaisena osoitteena.

Nettiosoite voi olla polku, jota myöten lukija löytää artikkelin. Myös search-toiminnon voi mainita nettiosoitteen yhteydessä, jos lukija sillä tavalla löytää artikkelin nopeasti:

Nilsen, D., Gillen, G., Arbesman, M. & Lieberman, D. 2015. Evidence connection – Occupational therapy interventions for adults with stroke. American Journal of Occupational Therapy, 69, 5, 6905395010, 1-3. Viitattu 19.1.2017. https://ajot.aota.org/, search.


Opparin arvosana nettiin?

Mistä tiedän, mistä oppareista otan mallia, kun en näe niiden arviointeja? Erityisesti arvosanat 5 ja 4 kiinnostaisivat.

Vastaus:

Nostalgista muisteloa: Kun minä tein oman graduni 1990-luvun alkupuoliskolla, se laitettiin kirjaston hyllyyn. Samoihin kansiin, gradun jälkeen, liitettiin myös arviointi. Kätsyä.

Mutta joo, elämme nyt eri maailmanaikaa. Voimassa on rajoitettu julkisuus, koska internet!

Huom! Kaikki seuraavat sisennetyt sitaatit ovat tietosuojavaltuutetun oppaasta (2010).

Oppareiden julkisuus

Opparit ovat viranomaisen asiakirjoja ja siten julkisia:

Kaikissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa eli julkisissa oppilaitoksissa opiskelijoiden laatimat ja tutkintotodistuksen saamiseen johtaneet opinnäytetyöt ovat julkisuuslain nojalla viranomaisen asiakirjoja, jotka ovat julkisia ellei muutoin ole erikseen säädetty (Suomen perustuslaki 12.2 §; julkisuuslaki 1 §).

Opparit voidaan julkaista joko netissä tai kirjaston kokoelmassa. Ammattikorkeakoulujen verkko-opparit julkaistaan Theseuksessa.

Oppareiden arvioinnit – julkisia

Myös arviointi on julkinen, olipa se numero tai teksti:

Julkisia ovat pääsääntöisesti myös opinnäytetöistä annetut numeeriset sekä sanalliset arvioinnit – –

Arviointi nähtävissä JAMKin opiskelijapalveluissa

Opparin arvionnin saa JAMKin opiskelijapalvelusta. Noudatamme tätä neuvoa:

– – internetiin mahdollisesti laitettavat perustiedot opinnäytetyöstä antavat kenelle tahansa asiasta todella kiinnostuneelle mahdollisuuden erikseen pyytämällä saada myös tiedon kyseisen opinnäytetyön arvostelusta oppilaitoksen kansliasta – -.

Tällä tavoin varmistetaan sekä julkisuuden että yksityisyyden suojan toteutuminen.

Arvioinnin julkaiseminen netissä kielletty

Arviointia ei saa liittää netissä olevaan oppariin:

– – opinnäytetyön arvioinnit, sekä numeeriset että sanallisessa muodossa olevat, eivät kuitenkaan ole siinä määrin kiinteä osa opinnäytetyön julkisuutta, että niiden liittäminen internetissä käsiteltävään tietoon opinnäytetyöstä olisi automaattisesti sallittua.

Kiellon perustelu 1: Opparit eivät ole ”sen asteisia tutkimuksia”

Oppareiden ei ajatella tulevan tiedeyhteisön julkiseen käsittelyyn – jolloin niiden arvosanoista olisi tarpeen tiedottaa netissä:

– – opinnäytetöiden hyväksymisestä päättävän oppilaitoksen hallintoelimen päätökseen sisältyvistä opinnäytetöiden arvosanoista ei ole tarpeen tiedottaa internetissä, jos kyseisen tiedon ei vakiintuneen käytännön mukaisesti kyseisen asteisia tutkimuksia ajatellen ole tarkoitettu tulevan tiedeyhteisön julkiseen käsittelyyn.

Vihjataanko tässä epäsuorasti esim. väikkäreihin, jotka tulevat tiedeyhteisön käsittelyyn mm. väitöstilaisuudessa? Tosin en ole nähnyt niidenkään verkkojulkaisuissa arviointeja tai arvosanoja.

Kiellon perustelu 2: Arviointi ei ole riittävän kiinteä osa opinnäytetyön julkisuutta

Tämä suora lainaus olikin jo, mutta laitan sen uudelleen:

– – opinnäytetyön arvioinnit, sekä numeeriset että sanallisessa muodossa olevat, eivät kuitenkaan ole siinä määrin kiinteä osa opinnäytetyön julkisuutta, että niiden liittäminen internetissä käsiteltävään tietoon opinnäytetyöstä olisi automaattisesti sallittua.

Jotta automaattinen käsittely olisi sallittua, sille olisi oltava lakiperuste:

– – oppilaitoksen päättävän elimen päätökseen sisältyvät opinnäytetöiden nimet tekijä- ja arvosanatietoineen ovat verkkosivuille laitettuina henkilötietojen automaattista käsittelyä. Tällaiselle käsittelylle tulee olla henkilötietolaissa säädetty peruste.

Tiedottaminen, varsinkin lyhytaikainen, voisi olla tuollainen peruste. Tässä tapauksessa itsemääräämisoikeus ja yksityisyyden suoja menevät kuitenkin julkisuusperusteen edelle:

Tässä tilanteessa yksilön itsemääräämisoikeus ja yksityisyyden suoja tulisi asettaa arvostelutiedon rajoittamattoman julkisuuden edelle.

Lopuksi: Kirjaston kokoelmassa olevat paperiset opparit

Periaatteessa paperisen opparin yhteyteen voisi liittää arvostelun, jos opiskelija siihen suostuisi:

Jokaisen oppilaitoksen tulee arvioida itsenäisesti, onko arvostelun liittäminen kirjastossa säilytettävään opinnäytetyöhön tarkoituksenmukaista – – on hyvän tietojenkäsittelytavan mukaista pyytää opiskelijan suostumus arvosanatiedon luovuttamiselle ja tallettamiselle. Suostumuksen pyytäminen opiskelijalta olisi tässäkin tapauksessa siten linjassa muun lainsäädännön kanssa ja toteuttaisi perustuslaissa vahvistettuja yksityisyyden suojan ja itsemääräämisoikeuden periaatteita (sulkematta kuitenkaan tiedon julkisuutta pois).

Oppareiden verkkojulkaisemiseen kannustetaan ja sen osuutta hiissataan selvästi yli 90 prosenttiin vuosittaisista oppareista. Paperisten määrä kutistuu koko ajan, joten lienee niin, ettei niihin kantsi paukkuja laittaa.


Opintojakson raportit

Mun päättötyö liittyy meneillään olevaan opintojaksoon eli teen tutkimuksen opintojaksolla olevista henkilöistä, miten he toimivat simuloidussa testiympäristössä. He työstävät jakson aikana raportteja, joihin joudun viittaaman, kun analysoin heidän suoriutumista.

Ajattelin että noudattaisin http://blogit.jamk.fi/oppari/2015/10/05/julkaisun-laji-opinnaytetyo-ylempi-amk/

mukaista tyyliä.

Nieminen, R. 2018. Cyber Security Exercise Course Report. Course Report, Bachelor Degree/Master Degree. JAMK University Of Applied Sciences.

Mutta ongelmanahan noissa harjoitustöissä on se että niihin ei suoranaisesti ole mitään webbilinkkejä tms.

Lisäkysymys:

Toinen tähän liittyvä ongelma on se että mahdollisesti ryhmä tekee ns. ”kimppapalautuksen” joka on sallittua, niin kuvailulehdellä voi joko lukea ”Team 1” tai sitten kaikkien tiimiläisten nimet (max 15).  Listaanko kaikki nimet lähdeluetteloon ja ilmeisesti ei saa muuttaa tuota ”Team 1” mihinkään ymmärrettävämpään listaten kaikki tekijät jos pystyn ne nimeämään esim. kurssin opettajan avustuksella.

Vastaus:

Olet oikeilla jäljillä. Jos webbilinkkejä ei ole, niitä ei laiteta lähdeviitteeseen – but no problem at all 😉

Hioisin viitettä vielä, lisäisin esim. opintojakson nimen. Tarvitaanko tuota kurssiraportti-ilmaisua monta kertaa? Jos ei, jättäisin sen pois. Onko kurssiraportin nimi sama kuin opintojakson nimi? Yleensähän raportin nimi liittyy siihen asiaan, jota kyseinen henkilö on tarkastellut opintojakson aikana. Oletan tässä, että se on eri.

Sitten vielä jumiuduin miettimään noita tutkinto-ohjelmien nimiä. JAMKissa on Master’s degree in Information Technology, Cyber Security (tai Full Stack Software Development). Ilmaisun näkee myös ilman tuota Information Technologyä tuossa keskellä. Mutta onko JAMKissa esim. Bachelor’s degree programme in information technologya? En löytänyt ainakaan JAMKin tutkinto-ohjelmista enkä JAMKin opintotarjonta -sivulta.

Raporteissa näytätte käytettävän tuota yhdistelmää ” Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology”. Mennään tässä tapauksessa sen tiedon varassa. Koska kyse on englanninkielisen tutkinto-ohjelman opparista, lähdeviite voisi tulla vaikkapa näin:

Nieminen, R. 2018. Name of Report. Course Report. JAMK University of Applied Sciences, Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology, YTCP0400 Cyber Security Exercise.

tai näin:

Nieminen, R. 2018. Name of Report. Course Report in YTCP0400 Cyber Security Exercise. JAMK University of Applied Sciences, Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology.

 

Suomenkielisen tutkinto-ohjelman oppari: lähdeviite

Suomenkielisen tutkinto-ohjelman opparissa lähdeviite tulisi jonkin verran eri tavalla, vaikka oletus tietty onkin, että vain kyseisten enkunkielisten tutkinto-ohjelmien opiskelijat kyseisellä opintojaksolla raportteja rustaavat. Mutta jos vaikka tuon opintojakson voisi suorittaa vapaavalintaisissa opinnoissa…

En voi käyttää monikkoa programmes, kun se ei ole suomen kieltä. Viralliset tutkinto-ohjelmien nimet ovat kuitenkin joka tapauksessa englanninkielisiä, todennäköisesti erisnimiä, joten kirjoittaisin ne erisniminä samalla tavalla kuin enkku-lähdeviitteessäkin. Jätin siis varulta pois amk-tasoisen tutkinto-ohjelman, kun en sitä nyt arvaa:

Nieminen, R. 2018. Raportin nimi. Raportti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Master’s Degree Programme in Information Technology, YTCP0400 Cyber security exercise.

Nieminen, R. 2018. Raportin nimi. Raportti opintojaksolla YTCP0400 Cyber security exercise. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Master’s Degree Programme in Information Technology.

 

Vastaus lisäkysymykseen

Lähetit minulle esimerkin raportista, jossa tekijänä on tosiaan “Blue Team members”. Olisi tosiaan hyvä, jos tiimin jäsenet olisi listattu kuvailulehden Authors-kentässä tai vaihtoehtoisesti Miscellaneous-kentässä.

Jos lähteessä ei kerrota päävastuullisten tekijöiden nimiä, hankala niitä on lähdeviitteeseenkään laittaa. Työryhmien tekemien tietolähteiden lähdeviite voidaan aloittaa julkaisun nimellä, koska työryhmä on yhteisö, ei henkilötekijä. Enkunkielisten tutkinto-ohjelmien raportointiohjeen mukainen lähdeviite voisi olla esim. tällainen:

Commercial Security Operations Center – Ysoc Business Plan, Objectives and Risk Management. 2018. Course Report in YTCP0400 Cyber Security Exercise, Blue Team. JAMK University of Applied Sciences, Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology.

Sinulla voi tietty olla toinen dokumentti tai suullinen lähde, joka selvittää, ketkä tuossa Blue Teamissa oli. Silloin voit viitata sekä tuohon raporttiin, että toiseen lähteeseen.

Jos tiimiläisten nimet kerrotaan raportissa, ne laitetaan  lähdeviitteeseen, vaikka niitä olisi 15. Kaikki nimet ilmoitettaan ekassa tekstiviitteessä, sen jälkeen riittää ekan tekijän nimi ja et al., kuten enkku-ohjeessa ohjeistetaan:

(Hirsjärvi et al. 2009, 262–263.)

 

Tutkimusaineistoa vai lähdeaineistoa?

Minua alkoi vaivata kysymys: Onko niin, että nämä raportit ovat tutkimusaineistoasi? Vai viittaatko näihin tietoperustan laadinnassa, johdonnossa, johtopäätöksissä tai pohdinnassa?

Jos mainitset raportit tietoperustan laadinnassa, johdonnossa, johtopäätöksissä tai pohdinnassa, silloin ne ilmoitetaan  lähdeluettelossa.

Jos raportit ovat tutkimusaineistoasi, tarvitseeko niitä ilmoittaa lähdeluettelossa?

Raportointiohjeessa neuvotaan, että jos suulliset lähteet ovat tutkimusaineistoa, niitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa, vaikka ne olisi litteroitu kirjalliseen muotoon: ”Mikäli haastattelut ovat tutkimusaineistoa, esimerkiksi teemahaastattelu, niitä ei merkitä tietolähteiksi.”

Minun on kysyttävä tätä itseäni viisaammilta joskus…

Mutta voisin kuvitella, että ilmoitat raportit yhtenä osana tutkimusaineistoa ja listaat ne vain siinä yhteydessä (tai listaat ne liitteessä). Jos saat nimet selville opettajan avulla, ilmoita samalla henkilökohtaisena tiedonantona, mutta älä taaskaan lähdeluettelossa. Käännä kirjoittamani suomenkieliset ilmaisut vielä enkuksi:

Raportti 1: Commercial Security Operations Center – Ysoc Business Plan, Objectives and Risk Management. 2018. Course Report in YTCP0400 Cyber Security Exercise, Blue Team. JAMK University of Applied Sciences, Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology.

Jäsenet: …. (henkilökohtainen tiedonanto: Sukunimi, Etunimenalkukirjain. 201. Titteli tms. Organisaatio päivämäärä).

Raportti 2: …

Raportti 3: …

Lopuksi

Lukijakunta voi vapaasti kommentoida, jos olen pölhöyksissäni antanut tässä asiassa höpö-höpö-ohjausta 🙂


Lähdeviite artikkelimuotoiseen väikkäriin

Miten merkitään lähteet/lähdeviiitteet seuraavanlaisessa tapauksessa. Tero Kokkonen on tehyt väitöskirjan johon joudun useampaan kertaan viittaamaan. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/52075

Ongelma on se että tuo on artikkelikokoelma eli jos viittaan ns selittävään tekstiin eli sivujen 1-68 niin tämä on itselle selvää, mutta sitten jos viittaan varsinaiseen artikkeliin, jotka kuitenkin on tuon väitöskirjan ”included articles” osiossa niin miten viitataan tekstissä niihin?

Eli pitääkö jokainen artikkeli mainita erikseen lähdeluettelossa ja viitata siten että tulee kaikkien kirjoittajien nimet mukaan ja viitata niihin. Itseäni häiritsee tuossa väitöskirjassa että sivunumerointi ei ylety artikkeleiden yli jolloin pitäisi ehkä etsiä ne oikeat julkaisut jossa nuo artikkelit on julkaistu, vai miten viittaan?

Vastaus:

Itseäni vaivaa juuri sama asia: sivunumerointi ei jatku väitöskirjassa liitteinä oleviin artikkeleihin. Eikä niissä näytä olevan itsenäistä sivunumerointiakaan. Eikä niissä, huokaus, lue edes Appendix 1, Appendix 2 jne.

Kyseiset artikkelit on kirjoitettu eri vuosina kuin itse väikkäri, mikä tietty lisää vaikeuskerrointa. Sitä lisää rutkasti myös se, että artikkeleilla on muitakin kirjoittajia, kuin vain väikkärintekijä itse.

En ole mitenkään varma tästä, mutta viittaisin esimerkiksi ekaan liitteenä olevaan artikkeliin suomenkielisen tutkinto-ohjelman oppareissa esimerkiksi näin:

Zolotukhin, M., Hämäläinen, T., Kokkonen, T. & Siltanen, J. 2014. Analysis of http requests for anomaly detection of web attacks. Artikkeli Tero Kokkosen artikkeliväitöskirjassa Anomaly-based online intrusion detection system as a sensor for cyber security situational awareness system. Julk. 15.12.2016. Artikkeli julk. alun perin konferenssissa The 12th IEEE International Conference on Dependable, Autonomic and Secure Computing, DASC 2014, Dalian, China, August 24-27, 2014, Proceedings. Viitattu 16.4.2018. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/52075.

Tekstiviite ekalla kerralla: (Zolotukhin, Hämäläinen, Kokkonen& Siltanen 2014)

Muut tekstiviitteet: (Zolotukhin ym. 2014)

Enkunkielisissä tutkinto-ohjelmissa pitää tietty kääntää ilmaisut enkuksi. Ja julkaisujen nimien tavalliset sanat kirjoitetaan enkunkielisessä kulttuurissa isoilla alkukirjaimilla, esim. Anomaly-Based Online Intrusion Detection System as a Sensor for Cyber Security Situational Awareness System.

Lähdeviite itse väikkäriin tulee normisti:

Kokkonen, T. 2016. Anomaly-based online intrusion detection system as a sensor for cyber security situational awareness system. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta. Viitattu 16.4.2018. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/52075.

Kirjan tiedoissa kerrottiin myös, minkä laitoksen väikkäristä on kyse: Department of Mathematical Information Technology. Sitä ei ollut kuitenkaan suomenkielisenä tekstinä, joten en sitä tuohon ängennyt, enkä alkanut etsiä erikseen suomennosta JY:n sivuilta.

Jos haluaa, lähdeviitteeseen voi laittaa julkaisusarja-tiedon, mutta se ei ole JAMKissa pakollista: Jyväskylä studies in computing 251.


Tutki ja kirjoita -kirjassa vanhentunutta tietoa – älä käytä tiedonhankinnan osiota!

Tutki- ja kirjoita -kirjassa on vanhentunutta tietoa tiedonhankinnasta, mm. elektronisesta tiedonhausta. Älä lue sitä kohtaa kirjasta!

Julkaisun kirjoittajat ovat ilmeisesti eläköityneet, voipi siis olla, ettei minkään sortin uudistuksia ole tiedossa:

Hirsjärvi, S., Remes, H. & Sajavaara, P. Julkaisuvuosi. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

Painokset voivat olla 15.-16. painos vuodelta 2009, tai uudempia.

* * * * *

P.S.

JAMKin kirjaston Opi tiedonhakua-verkkosivusta rakennetaan tämän kevään ja ensi syksyn aikana ”paikkaa”, johon keskitetään avoimen tiedon hankkimisen ja tiedon luotettavuuden arvioinnin oppimateriaaleja.

 


Mitä saa kopsata ja mitä ei?

Sain tiedon, että kaivataan enemmän tietoa tekijänoikeusasioista, ts. siitä, mitä aineistoa ja miten voi kopsata amk-maailmassa.

Yliopistojen ja amkkien digilupa mahdollistaa paljon asioita sekä opettajille että opiskelijoille, varsinkin suljetuissa verkkokurssiympäristöissä: http://www.kopiosto.fi/kopiosto/teosten_kayttoluvat/kopiointilupa/koulut_ja_oppilaitokset/yliopistot_ja_amkt/fi_FI/kopiointi_ja_teosten_digitaalinen_kaytto_yliopistoissa_ja_ammattikorkeakouluissa_uusi_1/

Mutta huom! Esimerkiksi muokattuja matskuja ei saa jakaa verkossa, vaikka ne sallitaan Optiman kaltaisissa suljetuissa työtiloissa.

Eikä standardeja saa kopsata, eikä ”yksityishenkilöiden välisessä viestinnässä sosiaalisessa mediassa, kuten keskustelupalstoilla, blogeissa tai kuvanjakopalveluissa, jaettuja teoksia”. Eikä tietty sellaista aineistoa, jossa tekijä on kieltänyt kopioinnin, ks. Kopioston lista sellaisista henkilöistä. Katso Mitä luvalla ei saa tehdä?


Japaninkieliset lähteet lähdeluettelossa

Pitäisikö japaninkieliset lähteet kirjata aakkosilla/suomeksi käännettynä/alkuperäisessä muodossa/miten?)”

Vastaus:

Tässä voi soveltaa aiemmin kirjoittamaani postausta, jossa mietin, miten lähdeviite tehdään silloin, kun on kyse kyrillisin kirjaimin kirjoitetusta lähteestä. Postauksessani annan tämän esimerkin:

Ašmanov, I. & Ivanov, A. 2009. Optimizacija i prodviženie sajtov b poiskovyh sistemah. [Julkaisun nimi suomeksi.] Alkuperäisjulkaisu: Оптимизация и продвижение сайтов в поисковых системах. Sankt-Peterburg: Piter.

Tässä tapauksessa lähdeviite voisi tulla vaikka näin:

Tekijänsukunimi, Etunimenalkukirjain. Vuosi. Julkaisun nimi kirjoitettuna latinalaisin kirjaimin. [Julkaisun nimi suomeksi.] Alkuperäisjulkaisu: Julkaisun nimi kirjoitettuna japaniksi. Kustantajan päätoimipaikka: Kustantaja.

 


Huh, mitä kritiikkiä amk-oppareista!

Ensi viikolla tarkastetaan väitöskirja, jossa riepotellaan meidän amkkilaisten käsityksiä opinnäytetyöstä – paljon eikä mitenkään helläkätisesti! Tästä väikkäristä tullaan puhumaan tänä vuonna, sanoo tämä ennustajaeukko ja toteaa samaan syssyyn, että kritiikki voi paitsi hämmentää myös virkistää. Olemme niin sokeita omille urautuneille toimintatavoillemme.

Tässä postauksessa vain maistajaiset, jatkan paremmalla ajalla joskus kevään aikana – pysythän kanavalla.

Ensinnäkin tietoperusta-termi saa melkoista huutia!

Ja meidän aina niin ihanista pikkuklassikoista – mm. Tutki ja kirjoita, Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen – piikitellään.

Lähdemerkinnöistä, mm. katkenneista linkeistä ja tilapäisten url-osoitteiden käytöstä, moitiskellaan. Miksiköhän 😉

Ällistyttävä määrä Wikipedia-artikkeleita

Tutkija halusi luoda aineistolähtöisesti käsitteellistä jäsennystä opinnäytetyötoimintaan ja kehitellä mallin opparin tiedonkäytöstä systeemisessä kehyksessä.

Se, mikä pikaisella silmäyksellä pisti silmään, oli mm. tämä pätkä, jossa todetaan, että esitutkimuksessa joka kymmenes lähde opparissa on Wikipedian artikkeli, mikä kyllä yllätti, sillä niin monet ohjaajat ovat kertoneet minulle, etteivät hyväksy Wikipedia-artikkeleita opparin lähdeluetteloon:

Esitutkimuksen tekemisen lähivuosina hyväksytyistä Theseuksen sisältämistä amk-opinnäytetöistä 9–13 % viittasi verkkotietosanakirja Wikipediaan. Esitutkimuksen referenssivuotena 2010 osuus oli 9,04 %, mikä tarkoittaa 925 opinnäytetyötä eri ammattikorkeakouluista. Tästä joukosta poimin alkukohdastaan satunnaistetulla systemaattisella otannalla lähempään tarkasteluun 10 % näytteen, 92 opinnäytetyötä, jotka edustavat 22 ammattikorkeakoulua. Näistä 92:stä otantayksiköstä avautuu edelleen 2329 tilastoyksikköä eli yksittäistä tiedonlähdettä.

Edit 4.1.18 klo 15.40, lähdeviite unohtui…

Kämäräinen, Juha. 2018. Tiedonkäytön ilmiöitä ammattikorkeakoulujen opinnäytetöissä. Aineistolähtöinen tarkastelu ja käsitteellinen mallinnus. Väitöskirja. Oulun yliopisto, humanistinen tiedekunta, informaatiotutkimus. Viitattu 4.1.2017. http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1753-6.


Enkunkielinen viittaus lakiin, jota ei ole vielä käännetty

Olen kyberturvallisuusopiskelija (YAMK), joka on kirjoittamassa englanninkielistä lopputyötä. Työn teoriapohjassa viittaan paljon viranomaisia koskeviin lainsäädäntöihin. Luin blogi kirjoituksen ”Lain käännöksen luvut ja pykälät – chapters and sections”. Se auttoi minua jo paljon eteenpäin.

Ongelmaksi muodostuu lait mitä ei ole käännetty englannin kielelle Finlexsin toimesta. Kuinka viittaan lakeihin joista ei ole tunnettua lyhennettä? Käännänkö lakien nimet itse ja sisältöä?

Toinen kysymys on, että osa valtion lain vaatimista ohjeistuksista on julkaistu vain suomen kielellä. Miten toimin näiden dokumenttien kanssa?

Olen siis kirjoittamassa ketjua auki kuinka usean lain ketju määrittää vastuita. Kun tätä ketjua seuraa pitkään löytyy VAHTI tai Viestintäviraston ohje, joka viimekädessä kertoo kuinka vaatimus tulee täyttää. Mietin myös kuinka paljon voin kääntää joitain vaatimuksia jos se on suomeksi sanatarkka. Toiselta kantilta miettien kuinka väärin on olla suomenkielinen lainaus esim. lain tekstistä?

 

Vastaus lyhyesti:

Tee vaikkapa näin (ns. hatusta vedetty esimerkki), englanninkielistä raportointiohjetta mukaellen:

Act 300/2017. Laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta [Act on Government Situation Centre]. Accessed 2 January 2018. Retrieved from https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170300.

Tai kuten valtioneuvoston oma julkaisu sanoo: ”Jos käännöstä ei löydy, sitä voi kysyä valtioneuvoston kanslian vieraiden kielten yksiköstä (englanti@vnk.fi)”. En tiedä, miten suhtautuvat opiskelijoilta tuleviin pyyntöihin, mutta ei tuossa toisaalta mitenkään rajata kysyjien joukkoa. Ja silloin voi tietty kysyä koko säädöksen käännöstä, ei pelkästään nimen käännöstä, mikä voisi tuottaa suurta hyötyä mahdollisesti monelle muullekin vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelevalle. Jos kysyt, kerrothan, miten asiointi sujui.

 

Vastaus, pidempi versio:

Taustaa

Kyberturvallisuus on yksi JAMKin strategisista vahvuusaloista, joten kysymyksesi on siinäkin mielessä mielenkiintoinen.

Vakiintuneita säädösten suomenkielisiä nimiä voi etsiä Finlexistä tai Edilexistä. Esimerkki suomenkielisestä raportointiohjeesta:

POL 628/1998. Perusopetuslaki. Annettu 21.8.1998. Viim. muutos 19.2.2016. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

Jo käännetyt säädökset löytyvät Finlexin käännökset -tietokannasta. Esimerkiksi perusopetuslain käännös on Basic Education Act.

Viestintäviraston sivuilla näyttää olevan kyberturvallisuusosio ja myös kokonaisuus, jossa on viestintään liittyvät lait, määräykset ja päätökset. Viestintävirasto pitää myös aiheeseen liittyvää blogia, josta voisin sanoa sen verran, että yleensä asiantuntijablogikirjoitukset kelpaavat opparin lähteeksi monilla aloilla.

VAHTI-toiminnasta eli Valtionhallinnon tieto- ja kyberturvallisuustoiminnasta johtoryhmineen kerrotaan valtiovarainministeriön sivuilla, ja sieltä löytyvät myös VAHTI-ohjeet.

Käännänkö lakien nimet itse, jos valmista käännöstä ei vielä ole?

Koska opiskelet enkunkielisessä tutkinto-ohjelmassa (Cyber Security), noudatat enkunkielistä raportointiohjetta. Joten teksti ja lähdemerkinnät enkuksi.

Jos haluamastasi laista ei ole käännöstä Finlexissä, voit kääntää lain nimen lähdeviitteeseen. Paitsi jos olet pyytänyt valtioneuvoston kansliasta virallisen käännöksen, mikä tietty on suositeltavinta.

Kirjoita lain nimi suomeksi ja sitten perään hakasulkuihin sen käännös. Enkku-rapsaohje Project Reporting Instructions näyttää esimerkkiä suomenkielisen lähteen nimen kääntämisestä, ei tosin lakilähteestä:

Haasio, A. 2009. Johdon assistentin tiedonhankinnan opas [The executive assistant’s guide to information retrieval]. Helsinki: WSOYpro.

Kuinka viittaan lakeihin joista ei ole tunnettua lyhennettä?

Jos kyse olisi suomenkielisestä opparista, lyhenne olisi L niin kuin laki tähän tyyliin:

L 548/2016. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viitattu 31.8.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160548.

Mutta miten tuon vastaavan voisi merkitä enkku-opparissa?

Hmm…olisi helpointa kehitellä asiallinen lähdemerkintä-esimerkki, jos tietäisin yhdenkin lain, johon haluat viitata. Kun en sitä tiedä, valitsen arpomalla jonkun, josta ei ole vielä käännöstä.

Aloitan sopivan esimerkin etsinnän tsekkaamalla Finlexin asiasanaston. Kyberturvallisuus ei näytä olevan Finlexissä asiasana – mikä hieman hämmästyttää – mutta esimerkiksi tietoturva, tietoyhteiskunta ja turvallisuusselvitys ovat. Huomaan kuitenkin pääseväni googlettamalla parempiin tuloksiin ihan vaan hakusanoilla finlex ja kyberturvallisuus. Silloin saan hallituksen esityksiä, joista voi napata sitten tarkemmat lakien nimet tai koodit varsinaisiksi hakusanoiksi.

Vuonna 2017 tuli voimaan ainakin laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta. Käytän sitä tässä esimerkkinä, jonka lähdemerkinnän tekisin vaikkapa näin:

Act 300/2017. Laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta [Act on Government Situation Centre]. Accessed 2 January 2018. Retrieved from https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170300.

Valtioneuvoston kanslian säädöskäännösoppaan (2017) mukaan yksittäinen lakisäädös käännetään sanaksi act ja asetus sanaksi decree ja lakiehdotus sanaksi bill: Police Act, Act on the Recognition of Professional Qualifications, Decree of the Ministry of the Environment on Foundation Structures ja Government Decree on the Recognition of Professional Qualifications.

Kyseinen laki on niin uusi, ettei sitä ole Finlexin ajatasainen lainsäädäntö -osiossa, varmaan sen vuoksi, ettei siihen ole ehtinyt tulla vielä muutoksia. Viittasin sen vuoksi tässä tapauksessa suoraan alkuperäiseen säädökseen, vaikka muutoin suosin linkkejä ajantasainen-osioon.

Käännänkö lakien sisältöä?

En laittaisi lähdeluettelossa olevaan lähdeviitteeseen kuvausta lain sisällöstä, sillä ajantasainen laki on luotettava lähde. (Monista muuntyyppisistä verkkolähteistä on hyvä laittaa muutaman sanan kuvaus, koska se antaa lukijalle käsityksen lähteen luotettavuudesta.)

Tekstissä toki pitää referoida oleellisten lähteiden sisältöjä.

Osa lain vaatimista ohjeistuksista on julkaistu vain suomen kielellä. Miten toimin näiden dokumenttien kanssa?

Referoi sisältö tekstissä enkuksi, koska opparisi lukijakunta on englanninkielinen.

Mietin, miten itse toimisin kyseisten dokumenttien kanssa. Kenties laittaisin sanatarkan suomenkielisen ilmaisun esimerkiksi alaviitteeseen, jos haluaisin ns. varmistaa selustani.

Tekstiviitteet

Säädöskäännösoppaan mukaisesti toimitaan näin:

Säädöksen osiin viitataan tekstissä seuraavasti: ”chapter 1, section 2, subsec­tion 3, paragraph 4” – – Jos pykälässä on kirjain, esim. ”2a”, numero ja kirjain kirjoitetaan yhteen.

Toisaalta JAMKin englanninkielinen raportointiohje noudattaa APA-viitejärjestelmää. APA-blogissa on tällaisia esimerkkejä, lähdemerkintöjen alkuja:

Family and Medical Leave Act of 1993, 29 U.S.C. §§ 2601–2654 (2006).

U.S. Const. art. I, § 3.

U.S. Const. amend. XIX.

JAMKissa lähdeluettelossa olevaan säädöslähteen lähdemerkintään ei yleensä merkitä sijaintia lähteessä, kuten APAssa tehdään (§ 3, XIX, XVIII).

Sen sijaan tekstissä olevassa tekstiviitteessä tuo tiedon sijaintitieto kerrotaan. Hyväksyisin sijaintitietona sekä säädöskäännösohjeen mukaiset ilmaisut että nuo APAn ohjeistamat, esimerkiksi §3. Tai ”3 §”, kuten suomenkielisessä alkuperäissäädöksessä lukee. ’Pykälä kolme’ kuulostaa omiin korviini tarkemmalta kuin luku 3, joten suosisin sitä, jos mahdollista.

Esimerkki:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Act 300/2017, 3 §).

Rellestin muiden muassa näissä julkaisuissa tätä postausta varten

Citing statutes. 2017. Albertan yliopiston kirjastojen verkkosivu. Päiv. 5.12.2017. Viitattu 2.1.2018. https://guides.library.ualberta.ca/apa-citation-style/laws.

How to Cite the U.S. Constitution in APA Style. 2010. Blogikirjoitus 3.6.2010 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2010/06/how-to-cite-the-us-constitution-in-apa-style.html.

How to Cite US Government Documents in MLA, APA Citation Style: Laws/Statutes. 2017. Cornellin yliopiston kirjaston verkkosivu. Viitattu 2.1.2018. http://guides.library.cornell.edu/c.php?g=134360&p=881315.

Introduction to APA Style Legal References. 2013. Blogikirjoitus 7.2.2013 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2013/02/introduction-to-apa-style-legal-references.html.

Lainsäädäntösanasto. 2017. Valtioneuvoston kanslian julkaisu. Viitattu 2.1.2018. http://vnk.fi/documents/10616/343825/Lainsaadantosanasto.pdf/4116fc9d-94b5-47de-ba23-39a5c6f8f94a.

Säädösten kääntäminen englanniksi ja valtiosopimusten suomentaminen. 2017. Valtioneuvoston kanslian julkaisu. Viitattu 2.1.2018. https://www.finlex.fi/data/muut/saadkaan/opas_j09_2017.pdf.

Writing References for Federal Statutes. 2013. Blogikirjoitus 21.2.2013 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2013/02/writing-references-for-federal-statutes.html.

Sanastot ja ohjeet. Valtioneuvoston kanslian verkkosivu. Viitattu 2.1.2018. http://vnk.fi/kaannos-ja-kielipalvelut/sanastot.

P.S. APAn blogikirjoituksissa kirjoittajaksi kerrotaan tuttavallisesti Melissa ilman sukunimeä. En alkanut kaivella hänen sukunimeään laajan APA-sivuston uumenista. Kumma, ettei sitä viitsitä ilmoittaa blogissa, joka on auktoriteetiltään lyömätön juuri APA-lähdemerkinnöissä. Sen vuoksi kyseiset lähdemerkinnät on aloitettu julkaisun nimellä. (Luultavasti kyse on Melissa Masonista, mutta kun en voi olla varma, olkoon sitten tuolla tavalla. Lukija kuitenkin pääsee itse kyseiseen lähteeseen, mikä on tärkeintä.)


Euroopan komission esite (leaflet)

Kirjoitamme opinnäytetyön suunnitelmaamme ja meillä on yksi konstikas lähde, jonka merkkaamisesta emme ole varmoja. Eli lähde on seuraava: http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/news/2016/docs/inclusion-fundamental-values-leaflet_en.pdf.

Viitteeseen se on merkattu näin: (Promoting Inclusion and Fundamental Values through Formal and Non-Formal Learning n.d.) ja luetteloon näin: 

Promoting Inclusion and Fundamental Values through Formal and Non-Formal Learning. 2016. European Comission. Viitattu 15.11.2017. http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/news/2016/docs/inclusion-fundamental-values-leaflet_en.pdf

Vastaus:

Tekstiviite on ok. Jos nimi vaikuttaa liian pitkältä tekstiviitteeseen sen voi lyhentää, kunhan merkitys ei muutu, esim. (Promoting Inclusion and Fundamental Values… 2016).

Näen PDF:n luonti- ja muokkauspäivät Tiedosto – Ominaisuudet -kohdasta:

Created:        21.6.2016 17.42.47
Modified:      22.6.2016 15.23.37

Opiskelette ilmeisesti suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa? Silloin Euroopan komission voisi suomentaa, koska sille on olemassa virallinen suomenkielinen ilmaisu:

Promoting Inclusion and Fundamental Values through Formal and Non-Formal Learning. 2016. EU level measures to implement the Paris Declaration. Euroopan komission verkkosivu. Viitattu 15.11.2017. http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/news/2016/docs/inclusion-fundamental-values-leaflet_en.pdf.


Aineiston hävittäminen

Missä on löydettävissä tietoa siitä, kuinka luottamuksellista tietoa, esim. haastattelu ym, kuuluisi hävittää opinnäytetyötä tehdessä? Tämä tieto pitäisi osata kertoa tutkimussuunnitelmassa.

Vastaus:

Kysyin asiaa JAMKin arkistoasioista ja asiakirjahallinosta vastaavalta suunnittelijalta, Nojosen Mirjalta. Otin asian puheeksi myös Opinnäytetyöfoorumissa.

Aineisto kannattaa hävittää vasta 14 vuorokauden jälkeen opparin hyväksymisestä, koska silloin on vielä mahdollisuus tehdä oikaisupyyntö. Jos teet oikaisupyynnön arvioinnista, odota prosessin loppuun.

Tässä Mirjan vastaus:

Opinnäytetyön yhteydessä syntyneet luottamukselliset, salassa pidettävät  ja henkilötietoja sisältävät tiedot tulee säilyttää lukitussa paikassa (jos paperilla) ja sähköisessä muodossa olevat tiedot salattuna tai salasanalla lukittuna.

Paperimuotoisen aineiston hävittäminen tapahtuu tietoturvallisesti esimerkiksi tuomalla ne JAMKin kampuksilla oleviin lukittuihin tietosuojamateriaalin keräyslaatikoihin (ns. salasuloihin).  

Sähköisen materiaalin osalta tarpeettomat aineistotiedostot ja tietojärjestelmien käytön yhteydessä syntyvät väliaikaistiedostot on poistettava käyttötarpeen päätyttyä. Pelkästään tiedoston poistaminen (deletointi) ja tietokoneen roskakorin tyhjentäminen ei tarkoita, että tiedosto olisi tuhoutunut lopullisesti. Poistettuja tietoja voi palauttaa jopa kiintolevyn uudelleen alustamisen jälkeen. Tiedon lopulliseen hävittämiseen on olemassa erilaisia ohjelmia, jotka perustuvat esimerkiksi tietojen ylikirjoittamiseen tai kiintolevyn magnetointiin. Tallennusväline voidaan myös murskata mekaanisesti lukukelvottomaksi.

Jo opinnäytetyön suunnittelun alkuvaiheessa kannattaa miettiä, olisiko tutkimusaineistolle mahdollisesti jatkokäyttöä. Voisiko aineistosta tehdä myös muunlaisen tutkimuksen, opinnäytetyön? Tällöin kannattaa perehtyä hyvissä ajoin esimerkiksi Tietoarkiston aineistonhallinnan käsikirjaan (http://www.fsd.uta.fi/aineistonhallinta/fi/ ). Tietoarkistosta ja muista avoimista tietovarannoista löytyy myös vapaasti käytettävää tutkimusaineistoa sähköisessä muodossa – lisätietoa näistä löydät vaikka JAMKin avoimen tieteen sivustolta (https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/avoin-tiede-ja-tutkimus—open-access/avoin-tiede-ja-tutkimus-etusivu/tutkimusaineistot/tietovarannot/ ).

 


Kuinka laaja teoriaosuuden on oltava?

Kuinka laaja opparin teoriaosuuden on oltava? Montako sivua?

Vastaus:

Tästä ei mielestäni ole yksityiskohtaista ohjetta, tai ei ole osunut silmiini. Koko opparin sivumäärästä on suositus.

Juttelin eilen lounaalla parin JY:n liikunnalla opiskelevan nuoren  aikuisen kanssa, kun satuin olemaan siellä päin yhdessä seminaarissa. Kummallakin on kandi-tutkielma tekeillä. Ohjeeksi oli annettu: minimissään 10 sivua, maksimissaan 20 sivua (yhden henkilön tutkielmassa).

Olisiko tämä ok sivumäärä myös amk-oppareiden tietoperustan kuvaamiseen? Heitän pallon oppareiden ohjaajille…

 


JAMKin opinnäytetyyli RefWorksissa etenee mutta hitaasti

JAMKin raportointityyli ei toimi Refworksissa, ollaanko tätä korjaamassa?

Vastaus:

RefWorks ei taivu siihen, että tekisimme vain yhdenlaisen JAMKin tyylitiedoston kaikille lähteille, vaan kirjat, artikkelit, verkkosivut ynnä muut eri lähdetyypit pitää erotella omikseen. SE on harmi!

Olemme musiikkikampuksen amanuenssin Hannele Saaren kanssa tehneet muutamasta lähdetyypistä oman tyylinsä uuteen RefWorksiin.

Tyylitiedostojen pitää olla kerralla oikein, koska Jyväskylän yliopiston kirjastosta saamamme tiedon mukaan niitä on myöhemmin vaikea muuttaa. Emme voi tehdä siis niin, että Hannele määrittelee tyylin ja minä testaisin sen. Voimme aukaista tyylit vasta sitten, kun suurin piirtein kaikki on valmiina.

Hannele vastasi tähän myös Yammerissa:

”Olemme Suvi Perttulan kanssa tekemässä JAMKin opinnäytetyyliä. Määrittelemme erilaisille lähdetyypeille määritykset, ja se on vienyt aikaa. Tyyli menee helposti rikki, jos siihen lisäilee myöhemmin uusia lähdetyyppejä. Refworksin herkkähipiäisyyttä, harmillista käyttäjille.

Tyylejä voi tehdä kuka vaan itselleen Uuden RefWorksin yläpalkissa olevan sitaattimerkin (Create bibliography) alla olevalla Citation Style Editorilla.”

P.S. ProQuest-kustantamo osti männä viikolla RefWorksin, toivottavasti se tulee joustavammaksi, niin että käyttäjä voisi vapaasti määritellä kaikki tyylitiedoston kentätkin, nythän ne määräytyvät sen mukaan, onko lähdetyyppi kirja, artikkeli, konferenssijulkaisu, verkkosivu tms. Haluaisin voida rakentaa vain yhden tyylitiedoston JAMKin lähdeviitteille, jossa olisi sitten kaikki kaikki tarvittavat kentät yhdessä ja samassa tiedostossa. Silloin opiskelijat välttyisivät siltä, että heidän pitää pohtia, mikä tyyli on valittava esimerkiksi verkossa julkaistulle viranomaisen julkaisulle (kirja? e-kirja? verkkokirja? toimitettu teos? verkkosivu? mikä?)

Tässä sähköpostiini tullut tiedote:

We are pleased to inform you that RefWorks is now part of Ex Libris, a ProQuest company. Aligning with the full suite of Ex Libris solutions for researchers will help us accelerate the development of RefWorks, combining Ex Libris’ library experience, development expertise, and close community collaboration with the deep domain knowledge of the RefWorks team.


Tiede- ja ammattilehtien nimen jälkeen pilkku

Raportointiohjeessa on ollut epätäsmällisyyksiä koskien välimerkitystä tiede- ja ammattilehtien tiedoissa.

Neuvottelin niistä Kielikeskuksen opettajien kanssa, ja ohje on täsmentynyt näiltä osin: lehden nimen jälkeen tulee pilkku.

Tämä helpottaa myös tietokannoista esim. Cite-komennolla napattuja tai RefWorksillä koostettuja lähdeviitteitä, joissa usein on pilkku juurikin tuossa kohdassa.

Rapsaohjeen esimerkkejä:

Balachandran, K., Bi, Q., Rudrapatna, A., Seymour, J., Soni, R. & Weber, A. 2009. Performance assessment of next-generation wireless mobile systems. Bell Labs Technical Journal, 13, 4, 35–58. Viitattu 16.4.2016. https://janet.finna.fi, Academic Search Elite.

Bernaards, C. M., Ariens, G. A. M.,  Simons, M., Knol, D. L. & Hildebrandt, V. H. 2008. Improving work style behavior in computer workers with neck and upper limb symptoms. Journal of Occupational Rehabilitation, 1, 87–101. Viitattu 15.1.2015. https://janet.finna.fi, Cinahl.

Hytönen, J. 2015. Pidetään kiinni turvaverkoista. Sosiaalivakuutus, 2, 24–26. Suomen mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohosen ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin haastattelu. Viitattu 13.3.2015. http://www.kela.fi/documents/10180/1978560/Sosiaalivakuutus_215.pdf/6accef8f-1a7e-4ad1-a5e2-ae0db2bf4d63.

Karlsson, M. 2009. Moniallergikko voi pitää lemmikkiä. Tesso, 2, 24–30.

Smith, L. R. & Sanderson, J. 2015. I’m going to instagram it! An analysis of athlete self-presentation on Instagram. Journal of Broadcasting & Electronic Media, 59, 2, 342–358. Viitattu 18.5.2015. https://janet.finna.fi, Academic Search Elite.


Opparin itsearviointilomakkeen täyttö

Huomasin opparin itsearviointilomakkeessa jotain, mitä en oikein ymmärrä. Mitä tarkoittaa opinnäytetyön ”keskeiset ansiot”? Sellainen kohta lomakkeessa tulisi täyttää. Mitä siihen tulisi kirjoittaa?

Jos mahdollista. Pystytkö tarkentamaan mitä kaikkea menee muihinkin lomakkeen kohtiin?

Vastaus:

1) Yhteystiedot

Yhteystiedot ovat todennäköisesti helpoiten täytettävissä. Ryhmätunnus tarkoittaa ryhmää, jonka mukaan JAMKissa opiskelet, esim. MPA14S1, IIT14S1, TTV17S5 jne.

2) ARVIOINTI

Tässä voit hyödyntää JAMKin opinnäytetyöiden arviointikriteereitä, katso: https://opinto-oppaat.jamk.fi/globalassets/opinto-opas-amk/opiskelu/opinnaytetyo/arviointi/opinnaytetyon-arviointikriteerit-amk2014.doc

Arvioit siis opinnäytetyötäsi suhteessa arviointikriteereihin.

Itse tekisin näin: Katsoisin esimerkiksi ensimmäistä arviointiriviä (Aihe / Aiheen vaativuus) ja miettisin, mikä vaihtoehdoista osuu parhaiten opinnäytetyöhöni:

  • Aiheen valinta ei noudata JAMK:n opinnäytetyöprosessia.
  • Aihe on rutiininomainen, mutta tukee opiskelijan opintoja ja ammatillista kehittymistä.
  • Aihe on alalle melko tavanomainen eikä sisällä uusia näkökulmia.
  • Aihe on tavanomainen, mutta sisältää uusia näkökulmia.
  • Aihe on melko haastava ja tuo uutta toimeksiantajalle.
  • Aihe on haastava ja tuo uutta alalle.

Nappaisin sitten sopivimman kohdan ja lisäisin sen lomakkeen kohtaan Aiheen valinta.

Sitten katsoisin seuraavan arviointikriteerin kohdasta Aihe. Se on ”Opinnäytetyön ongelman/tavoitteiden määritys ja täsmennys”. Siinäkin on kuusi eri vaihtoehtoa. Nappaisin siitäkin sen, joka kuvaa mielestäni parhaiten omaa opinnäytetyötäni. Lisäisin myös sen lomakkeen kohtaan Aiheen valinta.

Arviointikriteereissä on vielä kolmaskin aihetta koskeva kriteeri: ”Kehittämis-/ tutkimusote ja sen osuvuus”. Siitäkin katsoisin sopivimman kohdan ja lisäisin sen lomakkeen kohtaan Aiheen valinta. Sen jälkeen lomakkeen kohta ”Aiheen valinta” olisi valmis.

Sen jälkeen katsoisin samalla menetelmällä muutkin lomakkeen kohdat: Tietoperusta, Toteutus, Tulosten analysointi ja pohdinta sekä Raportointi.

Arviointikriteereissä voidaan käyttää sanaa opiskelija, esimerkiksi:

”Opiskelija toteuttaa opinnäytetyön itsenäisesti sovitun aikataulun ja laaditun suunnitelman mukaisesti.”

Muuttaisin sen minä-muotoon esimerkiksi näin: Olen toteuttanut opinnäytetyön itsenäisesti sovitun aikataulun ja laaditun suunnitelman mukaisesti.

3) Keskeiset ansiot

Keskeiset ansiot ovat ne, mihin olet tyytyväinen omassa opinnäytetyössäsi.

Esimerkiksi jos joku kohta lomakkeen ARVIOINTI-osuudessa oli oman arvioisikin mukaan sujunut hyvin tai erinomaisesti (kriteereisä 4 – 5 p), niihin asioihin varmaankin voi olla tyytyväinen.

Mutta myös muihin oppariin tai oppariprosessiin liittyviin asioihin voi olla tyytyväinen!

4) Kehittämiskohteet

Kehittämiskohteet ovat asioita, joita haluaisit kehittää eli tehdä paremmin, jos nyt aloittaisit opinnäytetyön tekemisen samasta aiheesta uudestaan.

5) Opinnäytetyöprosessiin liittyviä kehittämisideoita

Voit tässä kertoa ideoitasi siitä, miten JAMKissa kannattaisi opinnäytetyöprosessia kehittää. Ideoita ei ole pakko olla. Mutta jos mielessäsi on jokin idea, tähän sen voi kirjoittaa.

6) Haluan vielä sanoa …

Tässä kohtaa sana on vapaa, mutta sanomisen on tietty liityttävä opinnäytetyöhön tai opinnäytetyön prosessiin.

– – – –

Opinnäytetyön ohjaajat voivat täydentää tai korjata tätä selitystäni tarvittaessa!


Tekstiviite lakiin tyylillä (PKL 806/2011, 7:23:1)

Onko oikein seuraavanlainen lakia koskeva tekstiviite:
xxxxxxx kuulutusmenettely xxxxxxxx (PKL 806/2011, 7:23). 

Kyseessä siis pakkokeinolain 7 luvun 23 §. Mites jos haluaisin siihen vielä momentin? PKL 806/2011, 7:23:1?

Tarvitseeko olla tuo lain päivämäärä vai riittääkö lain numero ja vuosi? Opparin I kurssilla oli seuraavanlainen ohje:

Viitteessä (A 16.12.2004/ 1163.) Lähdeluettelossa A 16.12.2004/1163.

Vastaus:

Mielestäni tämä on sallittu kirjoittamistapa: (PKL 806/2011, 7:23:1). Se näyttää olevan tyypillinen kirjoittamistapa ainakin osassa alanne tekstiviitteitä.

Lain numero ja vuosi riittävät tässä tapauksessa. Opintojaksollanne on ilmeisesti ollut käytössä vanha versio raportointiohjeesta, jos tuo esimerkki on mainittu ainoana mahdollisuutena; voin päätellä sen myös tuosta vuosiluvusta 2004.

Tekstiviite tehdään sen mukaan, miten lähde on ilmoitettu lähdeluettelossa.

Onko tuo PKL-lyhenne vakiintunut alallasi? Se ei näytä jostain syystä olevan Edilexissä (ks. tässä tekstissä myöhemmin tuleva linkki). Googlettamalla selviää, että se on yleisesti käytössä. Sitä voi käyttää.

Raportointiohje, ks. samantapainen POL-esimerkki:

Lait ja asetukset ja muut virallislähteet

Ensimmäisenä tietona voidaan käyttää virallista lyhennettä tai vakiintunutta lyhennettä (ks. esim. Edilex).

A 26.2.2009/92. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Viitattu 12.5.2016. http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

Huoneenvuokralaki 481/1995. Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta. Annettu 31.3.1995. Viim. muutos 18.1.2013. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481.

L 548/2016. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viitattu 31.8.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160548.

POL 628/1998. Perusopetuslaki. Annettu 21.8.1998. Viim. muutos 19.2.2016. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

SFS-ISO/IEC 27018:2015. Menettelyohjeet henkilötietojen suojaamiseen henkilötietoja käsittelevissä julkisissa pilvipalveluissa. Aihealueet: Informaatioteknologia, turvallisuustekniikat. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Vahvistettu 18.5.2015. Viitattu 1.7.2015. https://janet.finna.fi, SFS Online.


Omat valokuvat kuntoutuslaitteista

Selailin oppariblogia ja yritin saada selville miten merkitsen lähteeksi jos kyseessä on itse ottamani valokuva, mutta en löytänyt tuohon selvää mallia. Laitanko esim (kirjoittajan oma kuva-arkisto), (Sukunimeni 2017) tms? Miten näiden itseotettujen valokuvien julkaisu ylipäätään, suurin osa on julkisista rakennuksista tai kuntoutusmenetelmälaitteista, ihmisiä (potilaita) ei kuvissa ole.

Vastaus:

Jos olet itse ottanut kuvia eikä niissä ole potilaita, lukijan pitäisi kyllä ymmärtää, että olet ne itse ottanut ilman että niihin tehdään tekstiviitettä tai lähdeviitettä. Voithan halutessasi johdannossa tai alaviitteellä ensimmäisen kuvan kohdalla ilmoittaa, että kuvat, joissa ei mainita lähdettä, ovat sinun ottamiasi.

Jos tekstiviitteessä lukee Sukunimi 2017, lähde pitäisi mainita myös lähdeluettelossa. Jos olet jakanut kuvan jossain kuvapalvelussa julkisesti, silloin tämä tapa on mielestäni ihan korrekti ja ehkä jopa suositeltava. Lisää silloin lähdeviitteeseen Viitattu + päivämäärä ja nettiosoite.

 


Kypsäri, opparin arkistointi ja Theseukseen tallennus

Tietyt kysymykset ovat yleistyneet lähipäivinä mm. kirjaston asiakaspalvelussa. Tässä kollegojeni vastauksia:

  • Kypsyysnäyte tehdään sen jälkeen, kun opinnäyte on jätetty arvioitavaksi (ks. amk ja yamk).
  • JAMKin sähköiseen arkistoon työn voi tallentaa vasta, kun työn nimi näkyy ASIOssa, eli kun se on arvioitu.
  • Jokaikinen opiskelija laittaa itse työnsä sähköiseen arkistoon, vaikka työssä olisi useampi tekijä.
  • Theseukseen sen sijaan riittää, että työ tallennetaan vain yhden kerran; tallennustietoihin laitetaan molempien tekijöiden nimet. (Ks opinto-oppaan ohjeet .)

Lisään tuohon vielä sen, että opinnäytetyön paperiversion voi lukea ja lainata kirjastosta silloin, kun työtä ei julkaista Theseuksessa. Ne ovat oppareita, joihin opiskelijat tai koulutusalat eivät ole antaneet verkkojulkaisulupaa.

Ohjeet opinnäytetyön julkisuudesta ja salassapidosta ovat JAMKin intranetissa.


Rinnakkaisjulkaisun lähdeviite

Kurt Salmon verkkosivulla on julkaistu artikkeli, jonka alussa lukee näin: 

Reprinted from Furniture World Magazine with permission. All Rights Reserved.

Tarkistin Furniture World Magazine sivuilta listan verkossa julkaistuista artikkeleista ja löysin kyseisen artikkelin. Artikkelin linkki ei kuitenkaan toiminut, joten en saanut alkuperäistä auki.

Linkki Kurt Salmon verkkosivuille ja artikkeliin:

http://www.kurtsalmon.com/en-us/Retail/vertical-insight/1413/Kurt-Salmon-Study-Looks-At-Online-Furniture-Purchase-Intentions

Miten viittaan tähän artikkeliin?

Vastaus:

Koska ilmeisesti sisältö on kummassakin ihan sama, en huolehtisi artikkelin ekan julkistuksen etsimisestä, vaikka se kronologisesti ajatellen onkin ’alkuperäisjulkaisu’.

Olisiko jotenkin näin:

Salmon, K. 2015. Kurt Salmon study looks at online furniture purchase intentions. Rinnakkaisjulkaisu. Julk. Furniture World Magazinessa 25.10.2015. Viitattu pp.kk.vvvv. http://www.kurtsalmon.com/en-us/Retail/vertical-insight/1413/Kurt-Salmon-Study-Looks-At-Online-Furniture-Purchase-Intentions.

Tai:

Salmon, K. 2015. Kurt Salmon study looks at online furniture purchase intentions. Julk. alun perin Furniture World Magazinessa 25.10.2015. Viitattu pp.kk.vvvv. http://www.kurtsalmon.com/en-us/Retail/vertical-insight/1413/Kurt-Salmon-Study-Looks-At-Online-Furniture-Purchase-Intentions.


Tekijän valinta lähdeviitteeseen roolin mukaan

Jatkan vielä edellisen postauksen aihepiirissä. Silloin selitin, miksi JAMKissa viitataan julkaisun nimeen – eikä organisaation nimeen – aina silloin, kun julkaisulla ei ole henkilötekijää.

Nyt mietin laajemmin lähdeviite-standardissa (SFS 5989) annettuja ohjeita tekijän valinnasta, jos lähteellä on monta erilaista tekijää. Pikkulinnut ovat lauleskelleet, että ”tekijät lähdemerkinnässä” -aiheesta keskustellaan kansallisesti viestinnän/äidinkielen opettajien verkostoissa.

Toistan, että tärkein asia lähdeviitteen tekemisessä on, että viitteen avulla lukija saa käsityksen siitä, miten ajantasaisesta ja luotettavasta lähteestä on kyse. Bonuksena tulee tietty myös se, että ilmoittamalla lähteet korrektisti ei tule rikkoneeksi tekijänoikeuksia.

Tämäkin postaus on nälkävuoden pituinen, valitan 😉

Muut kuin (ihmepohdintoihin halukkaat) viestinnän opet voivat hypätä huoletta tämän tekstin yli. One-two-three-JUMP!

Kenellä on päävastuu julkaisun sisällöstä?

Lähdeviite alkaa tekijöiden ilmoittamisella. Lähdeviite-standardi (korostus sp):

Tekijöiksi merkitään ne henkilöt tai yhteisöt, jotka ovat näkyvimmin esitetty tai ilmoitettu ensisijaisessa tietolähteessä vastuullisiksi sisällöstä.

On siis pääteltävä: Kuka/mikä tai ketkä ovat päävastuussa julkaisun sisällöstä?

Standardissä mainitaan myös, että ”jos yksi henkilö on selvästi vastuussa teoksen intellektuaalisesta sisällöstä, hänet merkitään tekijäksi viitteen alkuun”. Vastuullisuus koskee siis intellektuaalista sisältöä, ei mitä tahansa editointia.

Roolien mukainen järjestys

Mutta entä jos päävastuuta ei voi helposti havaita?

Lähdeviite-standardi sanoo, että jos päävastuullinen tekijyys ei käy ilmi lähteestä, valitaan tekijät roolien mukaisessa järjestyksessä.

Tekijä-tiedon etsinnässä on siis ainakin tällaisia kriteereitä:

  • Jos päävastuullinen tekijyys käy ilmi lähteestä, tekijän tai tekijöiden nimet laitetaan lähdeviitteen alkuun –> vastuu julkaisun sisällöstä & näkyvimmin esitetty tai ilmoitettu nimi.

Mutta jos se ei käy ilmi, valitaan tekijä roolien seasta näin (korostukset sp):

  • Tekijätieto valitaan roolien mukaisessa järjestyksessä. Valitaan annetulta listalta yksi rooli, eli se, joka tulee listalla ekana vastaan.
  • Jos lähteellä on ”useita samantasoisia tekijöitä, valitaan viitteeseen ensisijaisesti sellainen rooli, johon sisältyy vain yksi tekijä”.
  • ”Useimmat elokuvat, videot ja lähetykset ovat useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, eikä kenelläkään ole johtavaa roolia tekijänä. Tällöin teoksen nimi merkitään viitteen ensimmäiseksi osaksi”.

Ongelma: toka kohta on mielestäni todella hämmentävä. Entä jos julkaisun kirjoittajia on kolme ja valokuvan ottajia vain yksi ja kaikkien nimet ovat yhtäläisesti kannessa? Silloin standardin mukaan lähdeviite pitäisi aloittaa valokuvaajan nimellä (koska sitä roolia edustaa vain yksi henkilö), eikä kirjoittajien (jota roolia edustaa kolme henkilötekijää). Outo ohje, jossa perusteena on tietynlaisten tekijöiden lukumäärä! Ehkä en vaan ymmärrä…

Kohta 4): JAMKissa periaatteena on, että jos kellään ei ole johtavaa roolia tekijänä, myös muiden kuin elokuvien tms. lähdemerkinnät aloitetaan julkaisun nimellä. (Tästä voi johtaa myös sen periaatteen, että mitään organisaatiota ei merkitä tekijäksi lähdeviitteen alkuun, koska organisaatiossa julkaisujen tekeminen on lähes poikkeuksetta useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, esimerkiksi työryhmän tai osaston vastuulla.)

Tekijöiden roolien mukainen ryhmittely lähdeviite-stadardissa

Tekijöiden a-ryhmässä ovat:

kirjoittaja, säveltäjä, libretisti, paikkatiedon tuottaja, maanmittari, kartoittaja, ohjelmistosuunnittelija, patentinhaltija, patentinhakija, taiteilija, valokuvaaja, piirtäjä, graafinen suunnittelija

B-ryhmän tekijöitä ovat:

kapellimestari, musiikin esittäjä, näytelmän esittäjä, muu esittäjä, elokuvaohjaaja, keksijä

C-ryhmän tyyppejä ovat:

kokooja, toimittaja, uudistetun laitoksen tekijä

D-ryhmän tekijöitä ovat:

kääntäjä, toisen tekijän teoksen valokuvaaja, kopisti, sovittaja, ohjelmoija

E-ryhmään kuuluvat:

kustantaja, tiedontuottaja, tuotantoyhtiö

F-porukkaa edustavat:

jakaja, verkkopalveluiden tuottaja.

Kun standardi puhuu samantasoisista tekijöistä, se ilmeisesti viittaa tähän ryhmittelyyn. A-ryhmäläiset ovat keskenään samantasoisia, mutta B-ryhmäläiset ovat eritasoisia A-ryhmäläisten kanssa.

Tuossa on vissiin ideana se, että A-ryhmässä ovat julkaisujen tekijät ja B-ryhmässä tehtyjen julkaisujen esittäjät  (paitsi ettei keksijä esitä kenenkään muun tuotoksia – omien tuotosten keksiminen on keksimisen idea!).

C-ryhmään on valikoitunut henkilöitä, jotka kokoavat tai stilisoivat toisten tuotoksia ja D-ryhmässä ovat henkilöt, jotka sovittavat tai kopioivat teoksen johonkin toiseen kontekstiin. Suoraan sanoen en ymmärrä, miten he voivat olla vastuullisia julkaisun intellektuaalisesta sisällöstä, joka on ratkaisevin kriteeri tekijyydessä.

E-sakissa on muun muassa kustantaja, joka on mielestäni, niin no, kustantaja, eikä tekijä! F-porukassa on kanssa jotain kummallista, sillä jos joku jakaa julkaisua painettuna tai sähköisenä, ei se tee hänestä/siitä tekijää!

Kirjottaja

Listatuista rooleista kirjoittaja on yleensä helppo nakki: hänen nimensä merkitään viitteen ensimmäiseksi tiedoksi. Yleensä myös lähde itse ilmaisee kirjoittajien päävastuullisuuden näkyvästi, joten siinäkin tekijöiden mielessä hoksaaminen ei useinkaan ole vaikea.

Kirjoittaja on roolilistan kärjessä, mikä tietty helpottaa. Hän menee valinnoissa valokuvaajan, piirtäjän tai graafisen suunnittelijan edelle. Muita kuin kirjoittajaa ei tarvitse ilmoittaa lähdeviitteessä tekijä-tietona.

Joissakin julkaisussa kirjoittajiksi ilmoitetaan esimerkiksi työryhmän jäsenet. Silloin yleensä tulkitaan, ettei kellään ole johtavaa roolia tekijänä, ja lähdemerkinnät aloitetaan julkaisun nimellä.

Säveltäjä ja libretisti sekä kapellimestari, musiikin esittäjä ja musiikkijulkaisun sovittaja

Säveltäjästä ja libretististä standardi toteaa, että kun viitataan musiikkiteokseen (painatteeseen tai äänitteeseen) säveltäjä merkitään tekijäksi, vaikka libretistikin olisi lähteessä yhtä näkyvästi esillä. Tämä on johdonmukaista, onhan säveltäjä roolilistalla ennen libretistiä.

Onneksi musiikkijulkaisuissa päävastuullinen tekijä on yleensä näkyvästi ilmoitettu! Ei tarvitse spekuloida ”entä jos yksi musiikin esittäjä (rooli b), vaikka Katri Helena, esittäisi yhden säveltäjän (rooli a), vaikka Esa Niemisen, sävellyksiä, niin silloinhan säveltäjä merkittäisiin tekijäksi roolilistan mukaisesti, eikä musiikin esittäjä”.

By the way, YLE Arkiston äänitetietokanan suppeampi versio löytyy netistä, ks. Fono.fi.

Jännä, että lähdeviitestandardin ohjeen mukaisesti musiikkikipaleen sovittaja voitaisiin merkitä varsinaiseksi  tekijäksi, vaikka kyse olisi esim. tuntemattoman säveltämästä kansansävelmästä.

Paikkatiedon tuottaja, maanmittari ja kartoittaja

Paikkatiedon tuottaja on yleensä organisaatio, esimerkiksi ympäristöviranomainen, maanmittauslaitos, kunta yms. Prosessin liittyvät mielestäni henkilötekijöinä myös samassa a-ryhmässä mainitut maanmittari ja kartoittaja, ehkä jopa ohjelmistosuunnittelija, (ilmakuvien) (valo)kuvaaja ja graafinen suunnittelijakin, hekin a-ryhmää.

Koska nämä kaikki ovat samantasoisissa rooleissa, lähdeviite pitäisi aloittaa roolilistalla ensimmäisenä tulevalla eli paikkatiedon tuottajan nimellä. Jos tuottajaa ei tiedettäisi, viite aloitettaisiin maanmittarin tai kartoittajan nimellä – mikä kuulostaa koomiselta. Jos mikään edellä mainituista henkilöistä ei olisi tiedossa, viitteen alkuun laitettaisiin valokuvaajan nimi, piirtäjän nimi tai graafisen suunnittelijan nimi. Nykyisissä kartoissa, esimerkiksi Jyväskylän kaupungin sivulla olevassa ilmakuvakartassa, ei näy kuvaajien nimiä, onneksi 😉

Lähdeviite-standardissa on täsmennyksiä kartta-aineistosta (luku 15.5):

Kartan tekijäksi merkitään henkilö tai yhteisö, jonka roolia kuvataan kartassa esimerkiksi sanoilla ”laatinut”, ”koonnut”, ”korjannut”, ”omistettu”, ”toimittanut”, ”suunnitellut”, ”piirtänyt”, ”kopioinut”, ”valmistanut”, ”tarkistanut”, ”päivittänyt” tai näiden sanojen muunkielisillä vastineilla. – – Kartan laatimiseen osallistuneet tahot merkitään tekijöiksi tai lisätietoihin (ks. kohta 14). Kartan tuottamiseen merkittävästi vaikuttaneen henkilön nimi merkitään, vaikkei se olisikaan kartassa näkyvästi esillä.

(Mitäköhän tarkoittaa ”omistettu” tässä yhteydessä? Jos omistan jonkun asian jollekin, ei se tee häntä, jolle se on omistettu, tekijäksi. Melko sekavaa.)

Testi: Vilkaisin Maanmittauslaitoksen karttapaikka-palvelua. Kun palvelun painiketta klikkaa, näkymä siirtyy  Suomen maastokarttaan. Maastokartta on yhdistetty useasta Maanmittauslaitoksen kartasta (taustakartta, maastokartta, ortokuvat, korkeusmalli, kiinteistöjaotus, kiinteistötunnukset). Paikkatiedon tuottaja näyttää siten olevan vahvasti Maanmittauslaitos. (Itselle tosin tulee heti mieleen ajatus, että esimerkiksi Jyväskylän kohdalla Jyväskylän kaupunki on varmaankin tehnyt päätökset kiinteistöjaotuksesta ja Jyväskylän kaupunkirakennepuolen työntekijät ovat käyneet tekemässä mittauksia.) Kartan vuosilukua ei näy missään, vaikka luultavasti kartta on aika uusi ja ajantasaisuuteen pyrkivä.

Kartalla voi zoomata, jolloin mittakaava muuttuu. Sitä ei ilmoiteta kuitenkaan 1 : lukuX. Tarvitsisin viivottimen mittakaavan ilmoittamiseen ja vielä pitäisi sen jälkeen laskea, kuinka moni(sata)kertainen suurennus näytöllä näkyy. Koska mittakaavaaa ei ilmoiteta tavanomaisesti, niin mielestäni sitä ei tarvitse ilmoittaa lähdeviitteessä. Zoomatun kohdan, esimerkiksi Kortepohjan koulun alueen, voi tulostaa paperille tai pdf-tiedostoksi tai -tulosteeksi.

Lähdeviite-standardin mukaan organisaatio voi olla tekijä, joten standardin mallin mukainen lähdeviite voisi olla tällainen:

Maanmittauslaitos. N.d. Kortepohjan koulun alue. PDF-tuloste. Julkaisussa Maastokartta. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2017. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/.

Jos opinnäytetyön tekijä tarvitsisi useita karttoja tai karttojen zoomaustulosteita, hänelle tulisi lähdeluetteloon useita lähteitä, jotka alkaisivat Maanmittauslaitos-sanalla ja ne olisi eroteltava toisistaan pienaakkosin a, b, c jne. vaikka julkaisuvuotta ei tiedetä, esimerkiksi näin:

Maanmittauslaitos. N.d.a. Kortepohjan koulun alue. Kohdistetun alueen PDF-tuloste Maastokartasta. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2017. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/.

Maanmittauslaitos. N.d.b. Huhtasuon yhtenäiskoulun alue. Kohdistetun alueen PDF-tuloste Maastokartasta. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2017. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/.

Tekstiviitteet olisivat silloin muotoa (Maanmittauslaitos n.d.a; Maanmittauslaitos n.d.b.).

JAMKin tapainen lähdeviite voisi olla:

Kortepohjan koulun alueen kartta. N.d. Maastokartasta kohdistetun alueen PDF-tuloste. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2017. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/.

Huhtasuon yhtenäiskoulun alueen kartta. N.d. Maastokartasta kohdistetun alueen PDF-tuloste. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.6.2017. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/.

Kortepohjan koulun alueen karttoja voi tietty olla monissa eri karttasysteemeissä, esimerkiksi Jyväskylän kaupungilla voi valita eri vuosina otetuista ilmakuvista uusimman:

Kortepohjan koulun alueen kartta. 2015. Ilmakuva Jyväskylän karttapalvelussa. Viitattu 7.6.2017. https://kartta.jkl.fi/IMS/?layers=Ilmakuva&cp=6904854,484780&z=0.5.

Ohjelmistosuunnittelija ja ohjelmoija

Ohjelmistosuunnittelijat voivat olla päävastuussa julkaisun (ohjelmiston) sisällöstä. Heidät saatetaan ilmoittaa ainakin pienissä ohjelmistoissa, voisin kuvitella niin, tai silloin kun opiskelija tekee jonkun ohjelmiston prototyypin opinnäytetyönään. Standardi toteaa, että ”Tietokoneohjelmistoon viitattaessa merkitään tekijöiden nimi tai nimet jos ne tunnetaan, vaikka jakaja olisi näkyvämmin esillä”.

Finna.fi-tietokannasta (https://finna.fi/) en saa tulokseksi yhtäkään ohjelmistosuunnittelijaa, vaikka valitsin tarkennetussa haussa kentäksi Tekijä ja rooli. Yleensä isoissa ohjelmistoissa lähdeviite, tai kirjaston tietokannan tietue, alkaa ohjelmiston tai sovelluksen nimellä, eikä ohjelmiston suunnittelijoiden nimillä, joita ei edes ilmoiteta. Lähdeviite-standardin esimerkki (huom! JAMKissa lähdeviite aloitettaisiin tietokoneohjelman nimellä, eikä sulkuja, hakasulkuja tai kursiivia käytettäisi):

MICROSOFT. Windows 7 Professional. (Service Pack 1 / FIN) [tietokoneohjelma]. [viitattu 2011-12-14]. Saatavissa: https://www.microsoft.com/licensing/servicecenter/Home.aspx

Patentinhaltija tai patentinhakija sekä keksijä

Lähdeviite-standardin mukaan patentinhaltijan tai -hakijan nimi merkitään viitteeseen ennen patenttijulkaisun nimeä, jonka jälkeen tulee maan nimi tai maakoodi ja sitten patenttisarjan nimi tai tunnus sekä patentin sarjanumero. Tätä ohjetta kuitenkin venytetään hetikohta sanomalla, että nimen ja sarjan tunnuksen välissä voidaan ilmoittaa muitakin erilaisia lisätietoja (esim. keksijän nimi, luokitus ja hakupäivä). Roolilistan mukaan keksijä (rooli b) ei ole samantasoinen tekijä kuin patentinhaltija (rooli a).

Standardin esimerkki patenttiviitteestä:

TELLABS. Menetelmä ja laitteisto signaalin käsittelemiseksi tietoliikennelaitteistossa. Keksijä: LAAMANEN, H. Hak. FI 971760 1997-04-24. Pat. FI 104024. 1998-10-25.

Etsin saman patentin Patentti- ja rekisterihallituksen PatInfo-tietokannasta. JAMKissa patentin lähdeviite aloitetaan patentin tunnuksella – kuten standardit sekä säädökset ynnä kaikki muut virallislähteet, joissa on virallinen koodi. Viitteessä kerrotaan myös patentinhaltijan tai -hakijan tieto, olipa haltija henkilö tai organisaatio, ja tyypillisesti se on organisaatio:

Pat. FI 104024. 1999. Menetelmä ja laitteisto signaalin käsittelemiseksi tietoliikennelaitteistossa. Patentti. Haltija Tellabs Oy. Keksijä H. Laamanen. Myönnetty 29.10.1999. Rauennut 14.4.2014. IPC-luokka H04B 3/04. Viitattu 7.6.2017. https://patent.prh.fi/patinfo/tiedot.asp?NroParam=971760&NID=&offset=&ID=X971760&Inx=3.

Taiteilija, valokuvaaja, piirtäjä, graafinen suunnittelija sekä toisen tekijän teoksen valokuvaaja

Taideteoksissa tekijänä on luonnollisesti taiteilija, esimerkiksi patsaan tekijä-tiedoksi tulee patsaan ideoinut ja toteuttanut taiteilija. Luontovalokuvan, taidetta sekin, päävastuullinen tekijä on luonnollisesti valokuvaaja, samoin (taide)piirroksen piirtäjä on vastuussa piirroksensa sisällöstä. Graafinen suunnittelija on taiteilija suunnitellessaan esimerkiksi logokilpailuun osallistuvan logon.

Usein kuitenkin valokuvat ja piirrokset ovat osa kirjoitettua julkaisua. Silloin lähdeviite aloitetaan kirjoittajan nimellä, jos kukaan muu ei ole näkyvämmin esillä. Kirjoittaja tulee roolilistassa ennen valokuvaajaa, piirtäjää tai graafista suunnittelijaa.

Toisen tekijän teoksen valokuvaaja on mielestäni ihan samanlainen tekijä kuin mikä tahansa muunlaisia kohteita kuvaaja. Toisen teoksiin liittyy tekijänoikeudellisia juttuja, jotka on otettava huomioon.

Näyttelijä ja elokuvaohjaaja sekä tuotantoyhtiö

Standardi (SFS 5989) ohjeistaa

Useimmat elokuvat, videot ja lähetykset ovat useiden henkilöiden yhteistyön tulosta, eikä kenelläkään ole johtavaa roolia tekijänä. Tällöin teoksen nimi merkitään viitteen ensimmäiseksi osaksi. Ohjaajan, tuottajan, näyttelijän jne. rooleihin liittyvät henkilönnimet voidaan ilmoittaa, jos niillä on erityistä merkitystä viitteen kannalta tai jos niillä voidaan erottaa samannimiset teokset toisistaan. Ohjaaja on suosituimmuusjärjestyksessä ensimmäinen – – Jos yksi henkilö on selvästi vastuussa teoksen intellektuaalisesta sisällöstä, hänet merkitään tekijäksi viitteen alkuun.

Tässä tapauksessa standardin roolilistauksella ei ole kovasti merkitystä, koska pääasiallisesti lähdeviite aloitetaan julkaisun nimellä. Silmään kuitenkin pistää se, että standardin roolilistassa esittäjä (rooli b) tulee ennen elokuvaohjaajaa (rooli b), mutta tarkemmassa ohjeessa ohjaajan nimi priorisoidaan. Ehkäpä tätä varten standardiin on tehty muuten kummalliselta vaikuttava ohje, että jos lähteellä on ”useita samantasoisia tekijöitä, valitaan viitteeseen ensisijaisesti sellainen rooli, johon sisältyy vain yksi tekijä”?

Esimerkki JAMKin lähdeviitteestä:

Valkoinen raivo. 2015. Elokuva. Ohjaus A. Halonen. Yle TV1 23.5.2016.

Toimittaja, kääntäjä, uudistetun laitoksen tekijä tai muu julkaisun tuottamiseen osallistunut henkilö

Standardin roolilistassa toimittaja/editoija (rooli c) ja kääntäjä (rooli d) ovat eritasoisia hommia, mikä on hieman epätasapainossa tämän, muualla standardissa, sanotun kanssa:

5.4.5 Muut tekijät

Toimittajan, kääntäjän tai muun tietolähteen tuottamiseen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä tietolähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta. Nimi merkitään viitteeseen niin, että kyseisen henkilön ja tietolähteen välinen yhteys on selvä.

ESIMERKKI 1 SALINGER, J. D. Sieppari ruispellossa. Englannista suomentanut Pentti SAARIKOSKI.

ESIMERKKI 2 BACH, C. P. E. Sonate G-moll für Violine und obligates Cembalo. Herausgegeben von Anne Marlene GURGEL.
ESIMERKKI 3 FOWLER, H. W. A dictionary of modern English usage. 2nd ed. Revised by Sir Ernest GOWERS.

Toimittajia ja kääntäjiä ei ilmoiteta lähdeviitteessä kuin vain poikkeustapauksissa!

Standardissa poikkeustapaus näyttää olevan konferenssijulkaisu, jolloin julkaisu voidaan aloittaa toimittajan nimellä – paitsi jos julkaisu kuuluu julkaisusarjaan, jolloin sen lähdeviite aloitetaankin sarjan nimellä:

Jos konferenssijulkaisun toimittajaa ei voida nimetä, konferenssin nimi merkitään viitteeseen ensimmäiseksi.- – Konferenssisarjojen numeroituja julkaisuja käsitellään kausijulkaisuna.

(Huom! Lehtien toimittajat ovat journalisteja, joilla on tekijänoikeus tekstiinsä vs. kokoomajulkaisujen toimittajat/editoijat.)

Julkaisun kokooja, kopisti, kustantaja, jakaja ja verkkopalvelujen tarjoaja sekä tiedontuottaja

Mielestäni julkaisun kokooja (rooli c), sen kopisti (rooli d), sen kustantaja (rooli e), sen jakaja (rooli f) tai verkkopalvelujen tarjoaja (rooli f) eivät vastaa julkaisun intellektuaalisesta sisällöstä, vaan ne vastaavat julkaisun kokoamisesta, kopioimisesta, rahoittamisesta, jakamisesta ja julkaisualustan tarjoamisesta. Joten ihmettelen, miksi ne ylipäätään ovat standardin roolilistalla!

Tiedontuottaja: Yhdeksän kysymysmerkkiä ja kymmenen huutomerkkiä! Tiedontuottajaa (rooli e) ei selitetä standardin termistössä. Esimerkiksi kirjoittajan voi ymmärtää tiedontuottajaksi, mutta voi joku tiedekustantamokin olla tieteellisen tiedon tuottaja. Ilmeisesti viime mainittu on oikea arvaus sen perusteella, että muut e-ryhmän roolit ovat kustantaja ja tuotantoyhtiö.

Ugh. Olen puhunut.


Organisaation nimi lähdeviitteen alkuun?

Onko JAMK Suomessa ainoa amk, jossa käytetään tekijättömästä nettilähteestä lähdetietona dokumentin nimeä? Muissa amkeissa hyväksytään se, että jos nettilähteellä ei ole kirjoittajaa, viitataan organisaation nimellä.

Vastaus:

Valitettavasti minulla ei ole täsmällistä tietoa tästä JAMKin opettajan tiedustelemasta asiasta, eikä aikaa kartoittaa tilannetta. Mutta tilanne voi olla tuontapainen.

Aikaa on kuitenkin pähkäillä hetken tai pari sitä, mitä ohjeita standardi antaa yhteisötekijän merkitsemisestä lähdeviitteeseen. (Vinkki: Tämä on tosi pitkä postaus! Lue vain, jos on aikaa.)

Tärkein asia lähdeviitteessä on, että sen avulla lukija saa jonkun sortin käsityksen siitä, millaisesta ja miten ajantasaisesta ja luotettavasta lähteestä on kyse sekä onko julkaisun kirjoittanut aihepiirin asiantuntija vai Matti Meikäläinen. Käsityksen usein saa, olipa tekijä-tietona vain henkilötekijät, kuten JAMKissa, tai yhteisötekijät, kuten joissakin korkeakouluissa.

Tekijä on pääasiallisesti vastuussa lähteen sisällöstä

Kuka tai mikä on tekijä? Lähdeviite-standardi SFS 5989 (2012, 3) määrittelee tekijän näin: ”taho, joka on pääasiallisesti vastuussa sisällöstä”. Lähdeviite on siten kytkeytynyt vahvasti tekijänoikeuteen: Kenellä, keillä tai millä on tekijänoikeus kyseiseen julkaisuun?

Standardin kohdassa 4.5 sivulla 6 kerrotaan, että tekijä-tieto tulee viitteen alkuun:

Tavanomainen tietoelementtien järjestys viitteessä on:

  1. tekijän tai tekijöiden nimet, jos tiedossa
  2. tietolähteen nimi
  3. tallennetyyppi, jos tarpeen (esim. kuva)
  4. versio, painos tai laitos

Jne.

JAMKissa lähdeviitteen 2. kohtana on julkaisuvuosi nimi-vuosi-viitejärjestelmän mukaisesti.

Standardi: tekijä voi olla henkilö tai yhteisö

Standardin luvussa 5.1 todetaan, että tekijä voi olla henkilö tai yhteisö:

Tekijöiksi merkitään ne henkilöt (ks. 5.2) tai yhteisöt (ks. 5.3), jotka on näkyvimmin esitetty tai ilmoitettu ensisijaisessa tietolähteessä (ks. 4.1) vastuullisiksi sisällöstä.

Bongaan tässä kaksi tärkeää asiaa: ”näkyvimmin esitetty” ja ”vastuullisiksi sisällöstä”.

Organisaation vaihtelevat roolit

Edellä mainitussa luvussa kerrotaan, että tekijän rooli vaihtelee eri tietolähteissä.

Organisaatio voi tosiaan olla monituisissa erilaisissa rooleissa julkaisun tekemisessä: työryhmän kokoajana, toimeksiantajana, koordinoijana, kustantajana/rahoittajana, julkaisijana, tuottajana, tuotantoyhtiönä, jakajana, verkkopalveluiden tarjoajana, tiedontuottajana jne.

Se, missä roolissa organisaatio on, vaikuttaa siihen, mihin kohtaan lähdeviitettä sen nimi läntätään. Merkitsevää on myös, ovatko julkaisun tekijöiden roolit samantasoisia vai eritasoisia keskenään (mitä asiaa pohdin toisessa postauksessa, kunhan ehdin).

Emme ole vaatineet opiskelijaa hoksaamaan, missä roolissa organisaatio milloinkin on ja onko rooli kulloinkin samantasoinen vai eritasoinen verrattuna lähteen muihin tekijöihin. Sen vuoksi JAMKissa on yksinkertainen ohje: Jos lähteellä ei ole henkilötekijää, aloita viite lähteen nimellä.

Organisaation nimen muoto

Standardin mukaan ”jos tekijä on yhteisö tai ryhmä, joka käyttää tiettyä nimeä, viitteissä pitäisi soveltaa jotakin tämän nimen kansallisessa tai kansainvälisessä ISNI-tietokannassa (ks. http://isni.ocic.nl) käytettyä muotoa”. Standardin esimerkkejä: ”SUOMALAINEN TIEDEAKATEMIA”, ”EPPU NORMAALI (Yhtye)”, ”ROSSIJSKAÁ AKADEMIÁ NAUK”.

(Kirjoitin nuo isoin kirjaimin, koska standardissakin käytetään isoja kirjaimia, vaikka se näyttää hieman huutamiselta.)

Kuinka moni opiskelija, opettaja tai suomen kielen asiantuntija tarkistaa nimen tuosta tietokannasta? Todennäköisesti aika harva, sillä linkki ei edes toimi.

Organisaation yläyhteisön nimi

Siteeraan standardia:

Jos ylempi taho on valtio, liittovaltio tai muu hallintoviranomainen, siitä käytetään yleisessä käytössä olevaa nimitystä mieluummin kuin pitempää nimeä.

ESIMERKKI 1           SUOMI.           [Suomen tasavalta].
ESIMERKKI 2           HULL.          [Kingston-upon-Hull].
ESIMERKKI 3           WESTMINSTER          [City of Westminster].

Täytyy suoraan myöntää, että en tajua tästä yhtään mitään. Kuulostaa oudolta, että lähdeviite alkaisi tekijän nimellä Suomi. Eikä tavantallaajalla ole niin absoluuttista kielikorvaa, jotta hän tietäisi käyttää organisaatiosta nimeä Hull eikä Kingston-upon-Hull.

Organisaation alayhteisön nimi yläyhteisön nimen jälkeen

Kun yläyhteisön eli kattoyhteisön nimi on meille kaikille nyt ihan selvää pässinlihaa, siirtykäämme miettimään alayhteisön nimen merkintää lähdeviitteessä.

Standardin mukaan alayhteisön nimi kerrotaan viitteessä pääyhteisön nimen jälkeen, jos selvästi nähdään, että yhteisö on toisen yhteisön osa tai jos nimi osoittaa selvästi hallinnollista alistussuhdetta tai jos kukaan ei muuten tajua, mistä firmasta on kyse.

Standardin esimerkkejä:

HELSINGIN YLIOPISTO. Aikuiskoulutuskeskus.
TIETOYHTEISKUNTA-ASIAIN NEUVOTTELUKUNTA. Hallinnon sähköisen asioinnin jaosto.

Vaikutelma on, että nämä ovat ymmärrettäviä ilmaisuja.

Teen testin. Jos JAMKissa ilmoitettaisiin organisaatiotkin tekijöiksi (tällä hetkellä ei ilmoiteta), lähdeviite olisi:

Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta. Hallinnon sähköisen asioinnin jaosto. 2002. Kohti hallittua murrosta. Julkiset palvelut uudella vuosituhannella. Ehdotus julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelmaksi 2002 – 2003. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Muut tiedot halutessa. Viitattu pvm. Nettiosoite tai -polku.

Tai välimerkkinä voisi olla pilkku, kuten opinnäytteiden organisaatioita ilmoitettaessa, mutta tämä näyttää jo hieman hankalalta:

Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta, hallinnon sähköisen asioinnin jaosto. 2002. Kohti hallittua murrosta. Julkiset palvelut uudella vuosituhannella. Ehdotus julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelmaksi 2002 – 2003. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Muut tiedot halutessa. Viitattu pvm. Nettiosoite tai -polku.

Tässä on paljon muttia. Opiskelijan pitäisi esimerkiksi älytä, että Valtiovarainministeriö on kustantaja ja julkaisija eikä tekijä. Raportti on luovutettu hallitukselle: onko hallitus tekijä/teettäjä, vai missä roolissa se on tässä tapauksessa? Pitää lisäksi ymmärtää, että sekä neuvottelukunta että jaosto ilmoitetaan tekijä-tietona. Vaihtoehtoja on liian paljon!

Kiinnostavaa on myös, että kyseinen julkaisu asetetaan kirjaston hyllyyn julkaisun nimen mukaisesti, eikä organisaation nimen mukaisesti. Esimerkiksi Helsingin Kaisa-kirjastossa se sijaitsee tällaisessa paikassa: Hc 4. krs Yhteiskuntatieteet Politiikan tutkimus KOHTI. Se ei luuraile Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan kohdalla.

Paitsi jos alayhteisöllä on omat määrätyt tehtävänsä…

Standardi: Jos alayhteisöllä kuitenkin on tarkoin määrätyt omat tehtävänsä, jotta se voidaan tunnistaa yksiselitteisesti, silloin pääyhteisön nimi jätetään sen edestä pois.

Standardin esimerkkejä:

RADION SINFONIAORKESTERI          [ei: YLEISRADIO. Radion sinfoniaorkesteri].
WORLD HEALTH ORGANIZATION          [ei: UNITED NATIONS. World Health Organization].

Apua, en ymmärrä, miksi lähdeviitteen teosta tehdään standardissa näin vaikeaa!

JAMK: Jos tekijää ei mainita, lähteen nimi on viitteen ensimmäinen osa

Sovellamme JAMKissa omin päin Lähdeviite-standardin SFS 5989 (2012, 10) kohdan 5.6 ohjetta:

Jos tietolähteeseen viitataan nimi-vuosijärjestelmän mukaisesti (ks. A.2) eikä tekijää mainita, voidaan käyttää lyhennettä ”Anon”. Jos käytetään numeroviitejärjestelmää (ks. A.3) tai alaviitettä (ks. A.4), tietolähteen nimi voi olla lähdeviitteen ensimmäinen osa.

JAMKin sovellus tästä on, että vaikka käytössä on nimi-vuosijärjestelmä, lähteen nimi on viitteen ensimmäinen osa silloin, kun (henkilö)tekijää ei mainita. Anon-lyhennettä ei käytetä.

Jossittelua 1: Anon-tekijät

Jos käyttäisimme Anon-lyhennettä, kaikki ne julkaisut, joissa ei tekijää mainita, tulisivat lähdeviitteen alkupuolelle Anoneiksi:

Anon. 2010a. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2010b. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2011. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2012a. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2012b. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2013. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2014. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2015a. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2015b. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2015c. Lähteen nimi. Jne.

Anon 2015d. Lähteen nimi. Jne.

Anon-lyhenteen käyttäminen tekisi lähdeluettelot kaikkea muuta kuin informatiiviseksi. En näe, mitä lisäarvoa sen käyttämisellä olisi.

Tekstissä vilisisi Anon-tekstiviitteitä (Anon 2015a; Anon 2015d). Julkaisun nimikin voi joskus olla epäinformatiivinen, mutta Anon-alkuiset tekstiviitteet olisivat sitä ihan varmasti.

Jossittelua 2: Jyväskylän kaupungin julkaisut

Testaan lähdeviitteen aloittamista yhteisönimellä. Aiheenani voisi olla vaikka uuden opetussuunnitelman käyttöönotto Jyväskylän kaupungissa. Lähdeluetteloon kasaantuisi hyvin paljon lähteitä, jotka alkaisivat Jyväskylän kaupungin nimellä:

Jyväskylän kaupunki. 2011. Koulun ulkopuolisen opetuksen ohjeet 2011– . Viitattu 9.5.2017. http://opspro.peda.net/jyvaskyla/viewer.php3?DB=jkl_kuoo.

Jyväskylän kaupunki. 2015. Jyväskylän kaupungin perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 alkaen. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 19.5.2015. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi:8081/ktweb/default.htm, sivistyslautakunta.

Jyväskylän kaupunki. 2016a. Huoltajien miniOPS 7. luokka. Esite. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/62213_miniops_7_luokka.pdf.

Jyväskylän kaupunki. 2016b. Huoltajien miniOPS 8. ja 9. luokka. Esite. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/62214_miniops_8-9_luokka.pdf.

Jyväskylän kaupunki. 2016c. Jyväskylä. Vuosiluokkien 7-9 oppiainekohtaiset opetussuunnitelman osuudet. Viitattu 9.5.2017. http://opspro.peda.net/jyvaskyla/.

Jyväskylän kaupunki. 2016d. Ole menossa mukana! OPS 2016 Jyväskylä. Esite huoltajille. Viitattu 9.5.2017. http://jyvaskyla.netpaper.fi/3164.

Jyväskylän kaupunki. 2016e. Perusopetus Jyväskylä. Esite. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/84250_11244_JYKA_Perusopetuksen_esite_2016_17_P01_WEB.pdf.

Jyväskylän kaupunki. 2016f. Perusopetuksen opetussuunnitelman paikalliset osuudet. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 27.4.2016. Viitattu 9.5.2017. http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=2035.

Jyväskylän kaupunki. 2017a. Hyvinvointikertomus 2013–2016. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 29.3.2017. Viitattu 9.5.2017. http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=4450.

Jyväskylän kaupunki. 2017b. Jyväskylän esiopetuksen opetussuunnitelma. Viitattu 9.5.2017. https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jkleops.

Jyväskylän kaupunki. 2017c. Jyväskylän kaupungin opetussuunnitelma. Osio Keski-Suomen kuntien opetussuunnitelmat -sivustolla. Viitattu 9.5.2017. https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla.

Jyväskylän kaupunki. 2017d. Opetussuunnitelma. Perusopetuspalveluiden verkkosivu. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/opetus/perusopetus/opetussuunnitelma.

Jyväskylän kaupunki. 2017e. OPS 2016 toimintakulttuuri uudistuu. Video verkkosivuilla. Viitattu 9.5.2017. https://youtu.be/kidit_hQpps.

Jyväskylän kaupunki. 2017f. Perusopetuksen opetussuunnitelman paikallinen osuus vuosiluokkien 7 -9 osalta. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 26.4.2017. Viitattu 9.5.2017. http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=4578.

Jyväskylän kaupunki. N.d. Kompassi – Jyväskylän kaupungin kulttuuriopetussuunnitelma. Viitattu 9.5.2017. https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla/kompassi.

Tekstiviitteet olisivat tyyliä (Jyväskylän kaupunki 2016a; Jyväskylän kaupunki 2016b; Jyväskylän kaupunki 2016c; Jyväskylän kaupunki 2016d).

Taustalla muinaiset käytännöt?

Joskus – ja saattaapa joissakin kirjastoissa käytäntö olla vieläkin voimassa – tietyt julkaisusarjat (kausijulkaisut, tutkimussarjat, raporttisarjat) järjestettiin organisaation mukaiseen järjestykseen, ei aiheen mukaiseen. Silloin oli helpompi löytää Tampereen yliopiston kaikki tutkimusraportit vierekkäin, tai vaikka Tilastokeskuksen tilastot. Arvaukseni on, että yhteisönimen suosiminen lähdeviitteen alussa liittyy jotenkin tähän vanhaan käytäntöön.

Nykyisin yhden organisaation raporttien koonnilla peräkkäin julkaisusarjan mukaiseen järjestykseen on paljon vähemmän merkitystä, koska raportit julkaistaan sähköisinä netissä. Silloin ne löytyvät ja niitä etsitään tietokannoista aiheen mukaisesti, tai ihan julkaisun nimellä, jos se on tiedossa.

Monissa tieteellisissäkin kirjastoissa julkaisut ovat tätä nykyä hyllyillä aiheen mukaisesti, olipa julkaisijana Tampereen yliopisto tai Tilastokeskus. Psykan hyllyluokasta psykologian julkaisut löytävät lukijoilleen helpommin, kuin jos ne sijaitsisivat T-kirjaimen kohdalla (Tampereen yliopiston psykologian laitos). Matkailutilastot ovat matkailun hyllyillä, eikä T:n kohdalla (Tilastokeskus).

Vuosikertomukset – organisaatio tekijätietona

Entä sitten vuosikertomukset, tilinpäätökset ja muut raportit? Voisivatko niiden lähdeviitteet alkaa organisaation nimellä? Niissä ei välttämättä ole organisaation nimeä etusivulla näkyvästi, jos ne ylipäätään enää ovat edes pdf-tiedostona tai muuna kokonaisuutena.

Tässä on mielestäni ideaa. Lukija saa paljon paremman käsityksen siitä, millaisesta lähteestä on kyse, jos lähdeviite on esimerkiksi tällainen:

Jyväskylän ammattikorkeakoulu: vuosikertomus 2016. 2017. – –

kuin jos lähdeluettelossa olisi vuosikertomusten rypäs:

Vuosikertomus 2016. 2017a. Jyväskylän ammattikorkeakoulun vuosikertomus. – –

Vuosikertomus 2016. 2017b. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy. – –

Vuosikertomus 2016. 2017c. Jyväskylän yliopiston vuosikertomus. – –

En tosin tiedä, hyväksyvätkö viestinnän opettajat kaksoispistettä tuohon välimerkiksi.

Tässäpä vuodatukseni tällä kertaa. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin…


Jätänkö julkaisuvuoden ilmoittamatta?

Onko parempi käyttää lyhennettä n.d., jos teoksen luontivuotta ei tiedetä, vai jättää julkaisuvuosi-tieto pois lähdeviitteestä? Osa suomen kielen asiantuntijoista vastustaa englanninkielisen n.d.-lyhenteen käyttöä suomenkielisissä opinnäytteissä.

Vastaus:

Standardi 5989 ”Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet” toteaa näin kohdassa 9.3.4, jonka otsikkona on Ei julkistusaikaa:

Jos julkistusajasta ei voida esittää edes arviota, käytetään ilmaisua ”ei julkistusaikaa”, sen latinankielistä vastinetta ”sine anno” (joka voidaan lyhentää ”s. a.”) tai vastaavaa ilmaisua kohdeyleisön kielellä (esim. no date).

Standardin esimerkin mukaan ”s. a.” tulee hakasulkuihin: [s. a.]. (Huom! JAMKissa ei hakasulkuja lähdeviitteessä käytetä.)

”Ei julkistusaikaa”

Voisimmeko käyttää JAMKIssa ilmaisua ”ei julkistusaikaa”?

Suomenkielisten oppareissa on englanninkielinen tiivistelmä laajemman yleisön saavuttamiseksi. Tämän opin jo 1990-luvun puolivälissä, kun kokeiluvaiheen ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä esiteltiin ulkomaisille korkea-arvoisille vieraille. Tiivistelmän lisäksi asiantuntijat silmäilevät myös lähdeluetteloa saadakseen käsityksen opinnäytetyön luotettavuudesta ja validiteetista. Sen vuoksi JAMKin oppareissa ei mielestäni voida käyttää ilmaisua ”ei julkistusaikaa”, sitä ei ulkomaalaiset ymmärrä.

”Sine anno” tai ”s. a.”

”Sine anno” tai ”s. a.” on tuntematon ilmaisu meille suomenkielisillekin ja varmaan myös isolle osalle vieraskielisiäkin. Vieraskielisissäkään opinnäytteissä sitä ei ole kovin usein tullut vastaan; en tosin ole välttämättä asiantuntija tästä lausumaan. (Mutta olen kuitenkin lähes päivittäin tekemisissä kansainvälisistä tietokannoista löytyvien tutkimusten kanssa.)

No date tai n.d.

Standardi antaa mahdollisuuden käyttää edellisiä vaihtoehtoja vastaavaa ilmaisua kohdeyleisön kielellä (esim. no date). Mikä on JAMKin kohdeyleisön kieli?

Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen se, että suomenkielisten oppareiden kohdeyleisö on suomenkieliset ja englanninkielisten oppareiden kohdeyleisö on suurin piirtein koko maailma.

AMK-laki (24 §) sanoo, että amkin hallintokieli on sen toimiluvassa määrätty opetus- ja tutkintokieli. JAMKin toimiluvassa kerrotaan, että opetus- ja tutkintokielemme on ”Suomi, muu opetus- ja tutkintokieli englanti”. OKM:n luvalla JAMK saa antaa suomenkielisiä ja englanninkielisiä tutkintoja.

JAMKin tutkintosääntö huomauttaa, että suomenkielisillä voi olla enkunkielisiä opintoja kansainvälistymisen vuoksi ja että englanninkielisillä voi olla suomenkielisiä opintoja integroitumisen tukena:

14 § Opetuskieli

Jyväskylän ammattikorkeakoulun opetus – ja tutkintokieli on suomi. Suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä englannin kielellä toteutettavia opintojaksoja tai osaamisalueita silloin, kun se on opiskeltavan alan kannalta tarkoituksenmukaista ja tukee opiskelijan kansainvälistymistä. Vastaavasti englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai osaamisalueita, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään. Kunkin tutkinto-ohjelman hyväksytyissä opetussuunnitelmissa määritellään opintojaksoilla tai osaamisalueilla käytettävä kieli. Opintosuoritukset tehdään pääsääntöisesti opintojakson tai osaamisalueen kielellä.

JAMKin käyttökielet ovat siis suomi ja englanti.

Tätä on ajateltu, kun lähdeviitteeseen laitetaan n.d. Lyhenne yleensä muistetaan sen jälkeen, kun kerrotaan, että se tulee sanoista no date. Enkunkielisissä oppareissa n.d. kirjoitetaan aina pienillä kirjaimilla, vaikka sitä edeltäsi piste (ja välilyönti) – kuten lähdeviitteessä aina edeltää! Suomenkielisissä lähdeviitteissä n.d. kirjoitetaan tekstiviitteissä pienellä: Tekstiä tekstiä tekstiä (Sukunimi n.d., sivut). Lähdeviitteessä se kirjoitetaan isolla N:llä, esimerkki (E. = Etunimen alkukirjain):

Sukunimi, E. N.d. Julkaisun nimi. Painos. Kustantajan paikka: Kustantaja.

Julkaisuvuosi-tiedon jättäminen pois viitteestä

Tämä voisi olla yksi ratkaisu.

Asiasta voi kuitenkin tulla vakavahko ongelma arvioinnissa, koska opettaja ei tiedä, onko opiskelija unohtanut laittaa lähdeviitteeseen julkaisuvuosi-tiedot (miinusta huolimattomuudesta), vai eikö hän ole sitä osannut (miinusta osaamattomuudesta). Opet eivät voi alkaa tarkistaa kaikkia epämääräisiä lähdeviitteitä tsekatakseen, mistä on kyse!


Liitteet sisällysluetteloon

Miten saan liitteet näkyviin opparin sisällysluetteloon? Toimintoa ei ole mallipohjassa.

Vastaus:

Tämä kysymys alkoi hyökyä joka puolilta tänään.

Mallipohjaa olisi muokattava, jotta kyseinen toiminto onnistuisi ongelmitta. Laitoin viestiä JAMKin koulutuksen kehittämispalveluille, joka vastaa mallipohjasta.

***

Tässä kuitenkin lehtori Juha Kuulan ohje ensiavuksenne:

Liitteiden otsikointi kannattaa tehdä otsikkotyyleillä, kuten ilmeisesti mallipohjassakin on ollut tarkoitus, mutta tätä tyyliä ei ole määritelty loppuun saakka. Tyyli luettelosta löytyy ”Liite 1. Liite” -niminen tyyli, jonka jäsennystyyliksi muokkaaminen korjaa asian.

Liite 1. Liite -tyylin muokkaaminen siten, että tämän nousemaan sisällysluetteloon.

  • Tyylin nimen päällä hiiren oikea > Muokkaa
  • Muotoile > Kappale
  • Jäsennystasoksi Taso 2
  • Tämän jälkeen liitteiden otsikot tulee merkata käyttämään tuota tyyliä
  • Lopuksi sisällysluettelon päivitys.

Mallipohjassa liitteen otsikko on sisennetty, onko raportointiohje muuttunut tältä osin? Aiemmin liitteiden otsikoinnin on kuulunut olla muotoiltuna samalla tavalla kuin Otsikko 2, mutta ilman etunumerointia. Jos edelleen on näin, tulee tuon Liite 1. Liite -tyylin muotoilua korjata hieman.

* * *

Suvi P.: Kommenttini tuohon otsikoiden sisentämiseen: Otsikoita ei sisennetä. Siltäkin osin täytyy mallipohjaa korjata.


The copying licence for teaching and research purposes

I have students who have:

1. taken a picture of a table / chart from an outside source and pasted the picture into their academic work and listed the source.

2. copy/pasted a table from a source into an academic work and listed the source of the table.

Is this OK, or do the students need to manually reconstruct a table from an outside source?

Answer, edited 9.8.2019:

Thank you for your question.

It’s always good to be careful with respecting copyrights. Especially the use of photographs might cause problems. I would not use the photographs of distinguished nature photographers, for example, without their permission.

See also Copyright Act 404/1961 (last amendment 12.11.2018), especially 22 § and 25 §.

Scientific presentation

9.8.2019: Copyright organisation Kopiosto says that in Finland:

Photographs can be cited in scientific presentations (e.g. theses) or critiques (e.g. critique of a thesis in a journal) if the photo in question is connected to the text and the citation is justified on the grounds of illustrating or clarifying the presentation. – – Whenever a work is quoted, the source of the quotation, which normally includes the author’s name and quoted work, must be mentioned.

Teaching purposes and online courses

JAMK has a digital licence for these kind of situations.

According to copyright society Kopiosto: “The staff and students of educational institutions can scan printed publications and copy text and images from open websites. The licence applies to both domestic and foreign materials. These materials can be used in education, research, diploma theses and practical works.”

Further information on these websites:

 


Viittaus kirjan takakanteen

Miten viitataan kirjan kannessa olevaan tekstiin? Jätänkö vain sivunumeron pois vai pitääkö se takakansi jotenkin ilmoittaa?

Vastaus:

Jätä sivunumero pois ja laita tilalle takakansi: (Tekijä vuosi, takakansi).

 


Harvardin raportti

Miten viittaan tähän

https://hbr.org/resources/pdfs/comm/achievers/hbr_achievers_report_sep13.pdf

Vastaus:

Lähdeviite englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa:

The Impact of Employee Engagement on Performance. 2013. Report by Harvard Business Review Analytic Services. Accessed on 14 March 2017. https://hbr.org/resources/pdfs/comm/achievers/hbr_achievers_report_sep13.pdf.

Lähdeviite suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa:

The impact of employee engagement on performance. 2013. Harvard Business Review Analytic Services -raportti. Viitattu 14.3.2017. https://hbr.org/resources/pdfs/comm/achievers/hbr_achievers_report_sep13.pdf.


Toissijainen lähde mainittava

Pitääkö toissijainen lähde mainita AINA? Esim jos tässä tapauksessa käytän Möttösen tekstiä lähteenä, riittääkö että mainitsen vain Möttösen viittauksen lopussa (Möttönen 2004). Vai täytyykö lähteet ”kirjoittaa auki” tekstissä, esim.

”According to Ying (2014), Eisenberger, Huntington, Hutchison, and Sowa (1986) state that …”

vai saanko vaan viitata lauseen loppuun suluissa (Ying 2014.)?

Vastaus:

Toissijainen lähde on kerrottava, jos se on mainittu siinä lähteessä, jonka itse olet lukenut.

Tämä on hyvin tyylikäs tapa:

According to Ying (2014), Eisenberger, Huntington, Hutchison, and Sowa (1986) state that …

Mutta voi myös laittaa kaikki loppuun, jos haluaa korostaa asiaa:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Ying 2014, sivut; viitattu Eisenberger, Huntington, Hutchison & Sowa 1986, sivut).


Adapted figure / Muokattu kuvio

Miten eroaa kuvatekstissä viittaus kuvan lähteeseen, jos kuva on suoraan kopioitu, vrt. jos esim. tilaston tiedot kopioitu, mutta kuvio/chart/taulukko tmv. tehty itse Wordilla? Tai muun vastaavan kuvion tekstit kopioitu, mutta vastaavanlainen kuvio itse taiteiltu Wordissa? Eli kuvaa ei ole suoraa kopioitu, mutta idea napattu lähdeteoksesta. Eroavatko kuvatekstit/viittaukset toisistaan tämäntyyppisissä tapauksissa?

Taas englanninkielistä rapsaohjetta mukaillen, jos niissä nyt eroja on.

Vastaus:

viittaus kuvan lähteeseen, jos kuva on suoraan kopioitu

jos esim. tilaston tiedot kopioitu, mutta kuvio/chart/taulukko tmv. tehty itse Wordilla

Jos kuva/kuvio on suoraan kopioitu:

Kuvio 1. Kuvan nimi (lähde)
Figure 1. Figure’s name (Author year)

Jos kuva/kuvio on muokattu:

Kuvio 1. Kuvan nimi (lähde, muokattu)
Figure 1. Figure’s name (Author year, adapted)


Harvard Business Review -lehden artikkeli netissä pdf:nä

Taustatiedoksi että kirjoitan opparini englanniksi, joten täytyy seurata englanninkielisiä reporting instructions.

1. Miten viittaan esim tähän McKinsey Quarterlyn artikkeliin?
http://www.mckinsey.com/business-functions/marketing-and-sales/our-insights/the-consumer-decision-journey

2. Miten viittaan Harvard Business Review -artikkeleihin jotka on otettu heidän nettisivuiltaan vs. pdf-tiedosto netistä / fyysinen kopio?

Lähinnä mietin sanamuotoja ”Article on Harvard Business Review” vs. “Harvard Business Review online article” vs. “Article on Harvard Business Review’s website”

Entäs miten viittaisin esim tähän: http://saberfazermarketing.com/wp-content/uploads/2011/10/Branding-in-the-Digital-Age.pdf

Sama löytyy myös HBR virallisilta sivuilta, mutta ihan vain nettiartikkelina, eli ei sivunumeroita, eikä edes kuvia. Minun täytyy viitata nimenomaan tähän, koska käytän kuvia ko. artikkelista.

3. Pitääkö kaikkiin PDF-tiedostoihin jotka löytyy netistä, laittaa linkki referenssi listaan? Vai riittääkö perustiedot artikkelista. Esim yllämainittu Edelmanin artikkeli? Linkillä vai ilman?

Vastaus:

McKinsey Quarterlyn artikkeli

Lähdeviite:

Court, D., Elzinga, D., Mulder, S., & Vetvik, J. 2009. The consumer decision journey. McKinsey Quarterly, June 2009. Accessed on 14 March 2017. http://www.mckinsey.com/business-functions/marketing-and-sales/our-insights/the-consumer-decision-journey.

Harvard Business Review -artikkeli

Harvard Business Review -lehti ja siten myös kyseinen pdf-muotoinen artikkeli on kokotekstinä mm. EBSCO-kustantamon Business Source Elite -tietokannassa, löytyy Janetin kautta. Etsin artikkelin näkyviin ja nappasin Cite-toiminnolla lähdeviitteen aihion APA-mallilla, hivenen muokkasin + lisäsin linkkisi:

Edelman, D. C. 2010. Branding in The Digital Age. Harvard Business Review, 88, 12, 62 – 69. Accessed on 14 March 2017. http://saberfazermarketing.com/wp-content/uploads/2011/10/Branding-in-the-Digital-Age.pdf.

(Huom! Suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa kursiivit poistetaan.)

Jos haluat, voit laittaa viitteeseen ehdottamasi tiedon, näistä jokainen on mielestäni lukijalle täysin ymmärrettävä:

Article on Harvard Business Review
Harvard Business Review online article
Article on Harvard Business Review’s website


Pitääkö online-lähteisiin laittaa linkit?

Pitääkö kaikkiin online lähteisiin (journals yms?) laittaa linkit?

Ajattelin että pelkkä kirjoittaja, vuosi, artikkelin otsikko, journal title, volume, issue, publisher riittää.. vai?

esim.

Booth, N., & Matic, J. 2011. Mapping and leveraging influencers in social media to shape corporate brand perceptions. Corporate Communications: An International Journal, 16 (3). Emerald Group Publishing Limited.

vai pitääkö tähän laittaa linkki?
entäs jos artikkeliin on kirjauduttu jamkin tietokannan kautta (emerald)?

Vastaus:

Opiskelet englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa.

Se ei kuitenkaan vaikuta tähän periaatteeseen: Verkkolähteistä ilmoitetaan aina viittauspäivämäärä ja verkko-osoite. Verkko-osoite on URN, URL, DOI tai nettipolku lähteeseen.

Esimerkkejä:

URN:
Accessed 15 April 2016. Retrieved from http://urn.fi/URN:NBN:fi:jamk–1236326673–1.

URL eli tavallinen nettiselaimen osoiterivillä oleva linkki:
Accessed on 13 January 2017. Retrieved from http://www.freep.com/article/20140112/BUSINESS03/301120152.

DOI:
Accessed on 16 April 2016. doi:10.1002/bltj.20335.

Lisäys DOI-asiaan 28.3.17/sp, jos käytät DOI:ta: DOI:n lisäksi suosittelen laittamaan myös nettilinkin, kuten yllä, tai nettipolun tietokantaan, kuten alla. Tämä sen vuoksi, että DOI vie ainakin JAMKin verkon ulkopuolella kustantajan verkkosivulle, jossa artikkelia ei voi yleensä lukea ostamatta (purchase) sitä ensin. Hinta näyttää olevan usein yli 30 euroa, mikä ei ole pikkusumma opiskelijalle.

Nettipolku:
Accessed on 14 March 2017. https://janet.finna.fi/, Emerald.

Eli vastaus on, että 1) pitää laittaa linkki, jos olet lähteen löytänyt netistä, ja 2) laita nettipolku Emeraldiin, kuten viimeinen esimerkki.

Muita huomioita:
Jätä sulut pois numero 3:n ympäriltä.

Enkunkielisen ja suomenkielisen raportointiohjeen ero tulee tässä näkyviin. Englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevat laittavat lehden nimen jälkeen pilkun, suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevat eivät laita.

 


Lyhyt vai pitkä linkki?

Miten tämän lähteen voisi lyhentää?

Hanenkamp, N. 2010. The Process Model for Shop Floor Management Implementation. Advances in Industrial Engineering and Management, 2, 1, 40–46. Viitattu 25.1.2017. http://www.sciencealerts.org/aiem/wp-content/uploads/downloads/2013/04/6-J1-10320-Final-Paper-AIEM.pdf

Vastaus:

Mielestäni tuo on noin juuri oikein. Miksi sitä tarvitsisi lyhentää? Mahtuu lähdeluetteloon.

Vai tarkoitatko tuota linkkiä? Minusta sekin näyttää ok:ta. Sen voi mahdollisesti korvata nettipolulla halutessaan.

Kokeilen, toimiiko tämä lyhyempi osoite: http://www.sciencealerts.org/aiem/?
Näyttää toimivan.

Tuota kautta voi sitte etsiä kyseisen artikkelin ja hyppelemällä pääsee myös PDF:ään. Lukija tosin voi arkailla ja miettiä, pitääkö hänen ostaa (purchase) kyseinen artikkeli lukeakseen sen, kun tuo purchase-vaihtoehto tulee niin selvästi näkyviin.

Jos siis haluat käyttää lyhyempää linkkiä, se käy.

Tekstiviite tulee melko lyhyesti kirjoittajan nimellä (Hanankamp 2010, sivut).


Lähteen nimi alkaa numerolla – mihin lähdeluettelossa?

Miten tämä alla oleva lähde sijoittuu lähdeluetteloon, kun alkaa numerolla?

 4 askelta kohti Lean-tuotantoa. Tiedonkeruusta Lean-päivittäisjohtamiseen. N.d. Arrow. Viitattu 25.1.2017. https://cdn2.hubspot.net, 4 askelta kohti Lean-tuotantoa

Vastaus:

Numeroilla alkavat lähteet tulevat lähdeluettelossa ihan alkuun ennen A-kirjaimella alkavia lähteitä.

Merkitsisin näin:

4 askelta kohti Lean-tuotantoa. N.d. Tiedonkeruusta Lean-päivittäisjohtamiseen. Arrow. Viitattu 25.1.2017. https://cdn2.hubspot.net, 4 askelta kohti Lean-tuotantoa.


Syöpäsäätiön verkkosivut

Miten kirjoitan tekstiin viittauksen jonkun järjestön nettisivulle, kun sillä ei ole omaa kirjoittajaa, esim. Syöpäsäätiön sivut.

Vastaus:

Yleensä viitataan johonkin tiettyyn verkkosivuun, ei koko organisaation – mahdollisesti hyvinkin laajaan – sivustoon.

Esimerkki Syöpäsäätiön sivustolla olevasta artikkelista:

Syöpäpotilaat hakevat yhä enemmän taloudellista tukea. 2016. Uutinen Syöpäsäätiön verkkosivustolla 8.12.2016. Viitattu 14.2.2017. https://www.syopasaatio.fi/uutiset/syopapotilaat-hakevat-yha-enemman-taloudellista-tukea/.

Esimerkki 2:

Mitä teemme. 2017. Syöpäsäätiön verkkosivu. Viitattu 14.2.2017. https://www.syopasaatio.fi/syopasaatio/mita-teemme/.


10 kirjoitetaan kymmenen

Koskeeko opparissa käytettyjä numeraaleja sama sääntö kuin yleensä: eli 10 ja alle kirjoitetaan kirjaimin, muut numeroin.

Vastaus:

Kyllä koskee.

Asian voi tarkistaa esim. Kielijelppi-sivustolta: http://kielijelppi.virtamieli.fi/tyokalupakin-termit/numeroilmaus.

Paitsi tietty taulukoissa ja kuvioissa numerot yleensä kirjoitetaan numeroina.


Journal.fi – kotimaisten tiedelehtien artikkelit verkossa

Täytyy ihan mainostaa tällaista reilu viikko sitten aloittanutta älyttömän hyödylliseltä vaikuttavaa palvelua: Journal.fi. Tätä on kaivattu!

Tämäkin, kuten Julkaisufoorumikin, on Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan ylläpitämä palvelu. Tällä hetkellä palvelussa on avoimesti Open Access -periaatetta noudattaen noin 30 suomalaista tiedelehteä tai muuta vastaavaa julkaisua. Mutta lisää tulee koko ajan!

Klikkaa lehden kansikuvaa. Pääset esimerkiksi lehden sisällysluetteloon ja sitä kautta artikkeleiden pdf-tiedostoihin. Mahtavuutta!

Yksi luetuimpia just tällä hetkellä on tämä JAMKin sote-alan opiskelijoita mahdollisesti kiinnostava artikkeli:

Sosiaalityön tiedonhallinnan tutkimus – kirjallisuuskatsaus tutkimusmetodina Finnish Journal of eHealth and eWelfare

 

 


Julkaisufoorumi kertoo lehden tieteellisyyden

Miten tieteellinen lehti on Harvard Business Review?

Vastaus:

Se on perustason tieteellinen lehti. Norjassa ja Tanskassa sitä kuitenkin pidetään johtavan tason (2) lehtenä, kuten Suomessakin vielä vuonna 2014. Voit käyttää sitä opinnäytetyön lähteenä, olitpa amk- tai yamk-opiskelija.

Lehden tieteellisyyden voit tarkistaa Julkaisufoorumista (www.julkaisufoorumi.fi), lyhenne JUFO. Se on Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämä julkaisukanavien tasoluokitus-sivusto.  Sivustolla arvioidaan sekä kotimaisia että ulkomaisia tieteellisiä julkaisuja.

1 = perustaso; 2 = johtava taso; 3 = korkein taso

Julkaisukanava = lehti, konferenssijulkaisu, tutkimusraportti tai muu tieteellisiä tutkimustuloksia julkaiseva ”kanava”. Mutta huom! ”Tieteellinen julkaisukanava voi sisältää myös vertaisarvioimattomia julkaisuja, kuten kommentteja, katsauksia ja käsikirjoja.”

Kun teet haun, kirjoita lehden nimi nimeke-kentään ja klikkaa painiketta Hae. Sivun alareunasta näet lehden tieteellisyyden tason. Jos klikkaat lehden nimen linkkiä, näet, mille tasolle se on aiemmin arvotettu.

Tieteellisyyden tasot

Vain tieteelliset julkaisukanavat voivat saada Julkaisufoorumi-luokan 1, 2 ja 3.

Arvioinnit-välilehdestä voit tarkistaa, mitä tarkoittaa taso 1, taso 2, taso 3 tai taso 0. 


Ensin johtopäätökset, sitten pohdinta – Jorman ohje

Tässä on Jorma Kanasen kommentti kirjoitukseeni Ei teoriaa tulokset-lukuun.

Halusin nostaa sen kommentista paremmin näkyville, sillä kokemukseni mukaan selkeä rakenne auttaa paljon opparin kirjoittamisessa!

Jorma kertoo:

Käytäntöjä on monia lähinnä pohdinnan (discussion) ja johtopäätösten (conclusion) osalta (paikka) riippuen siitä, ollaanko Britanniassa vai Yhdysvalloissa. Näiden paikka voi maailmalla vaihdella.

Hyvä ja selvä ohje on:

1) Johdanto

2) Tutkimusasetelma

3) Teoriaosa (2 ja 3 voivat vaihtaa paikkaa)

4) Tutkimustulokset

5) Johtopäätökset

6) Pohdinta

Teoriaosassa esitellään keskeiset teoriat ja aikaisemmat tutkimukset.

Tutkimustuloksissa esitellään omat tutkimustulokset.

Johtopäätöksissä tulokset puristetaan vastaukseksi tutkimusongelmaan. Tässä on varottava, ettei tule toistoa. Pitää siis ymmärtää tulosten ja johtopäätösten ero.

Pohdinnassa pohditaan alussa sitä, miten tutkimus meni noin yleensä, tämän jälkeen tarkastellaan tulosten luotettavuutta (reliabiliteetti ja validiteetti) eli onko tuloksiin luottamista. Tämän jälkeen palaute omista tuloksista teoriaan (feedback) ja lopuksi jatkotutkimusehdotukset.

Tämä rakenne on selvä ja looginen.


Etsi lähteet verkkokurssilla / Information seeking online course

Opparintekijä, olethan tietoinen Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssista (5 op)? Opintojaksolla etsit asialliset ja luotettavat lähteet opinnäytetyösi tietoperustaan. Halutessasi voit osallistua myös kolmeen täysin vapaaehtoiseen kontaktiin.

Ilmoittaudu verkkokurssille nyt marraskuussa ASIOssa, kuten muillekin kevään opintojaksoille. Täydennysilmoittautuminen on tammikuun alussa, 2.-11.1.2017. Jos opintojakso näyttää olevan täynnä, ilmoittaudu jonoon. Vaihtelua on todella paljon vielä pari viikkoa opintojakson aloittamisen jälkeenkin.

Opparin aihe tai aihepiiri on oltava tiedossa, jotta verkkokurssi olisi hyödyllinen!

Also in English, see Specialized Information Seeking.


Oppikirja opparin lähteenä

Voiko oppikirjoja käyttää lähteinä opparissa?

Vastaus: Kyllä ja ei.

Kyllä voi käyttää!

Jos tiedekirjaa käytetään oppikirjana, se käy mielestäni opparin lähteeksi. Tiedekirjassa ilmoitetaan lähteet tekstissä ja lähdeluettelossa. Tiedekirja on tyypillisesti toimitettu julkaisu, jonka luvuilla on eri kirjoittajat. Jos lukujen kirjoittajat ovat tutkijoita ja kirja kokoaa esimerkiksi tietyn teemaiset tutkimukset katsaukseksi, se on mielestäni ok opparin lähteenä.

Monien kustantajien tiedekirjat ovat vertaisarvioituja. Vertaisarvioinnista tai mahdollisesti muusta laadunvarmistuksen menettelystä kerrotaan yleensä kirjan tiedoissa. Lue lisää esimerkiksi Suomen Kirjallisuuden Seuran blogista.

No ei tietenkään!

Jos kirja on tietokirja, jonka tekstissä ei kerrota, keneltä mikäkin ajatus on peräisin (tekstiviitteet), niin sellaista ei kantsi opparissa käyttää. Lähdeluetteloa ei monestikaan ole, tai on vain epämääräinen lista Kirjallisuutta aiheesta.

Lisäys 9.11.2016/sp
Kyllä, jos

Duodecimin oppikirjat Terveysportissa ovat lääkäreille tarkoitettuja ja soveltuvin osin sairaanhoitajille. AMK-tasolla näitä voi käyttää muun lähdekirjallisuuden rinnalla ei yksinään.

Lisäys 20.2.2017/sp
Kyllä, jos

Joka alalla näyttää olevan tietyt oppikirjat, jonkin sortin klassikot, joita hyväksytään lähteiksi. Kysy tarvittaessa ohjaajaltasi, jos lähteen käyttökelpoisuus mietityttää.

Lisäys 29.10.2018/sp

Oppikirjojen (runsas) käyttö opparin lähteenä vaikuttaa myös arvioinnissa. Katso AMK-oppareiden arviointikriteerit (sivun reunassa) opinto-oppaasta. Ylemmän AMK:n opiskelijat löytävät arviointikriteerit omasta opinto-oppaastaan.


RePEc-julkaisun lähdeviite

Löysin ulkomaalaisen lähteen missä on ihan hyvää asiaa ja haluaisin käyttää sitä opinnäytetyössäni. Vähän epäilyttää kyllä tuo sivusto, mutta nähtävästi ihan oikea Romanialainen yliopisto…

Voitko tarkastaa, onko tälläinen lähdemerkintä ok ja onko tuo lähde ihan fiksu? 

Mara, E. 2011. Causes and consequences of underground economy. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf

Vastaus:

Hienoa, että olet lähdekriittinen!

Psst …Tästä tuli pitkä sepustus. Joten vinkki niille, jotka haluavat vain lähdeviitteen: Hyppää joko lukemaan alaotsikkoa Lähdeviite-mahis numero 1 tai kelaa melkein jutun loppuun. Lähdeviitteen voi tässä tapauksessa tehdä todella monella eri tavalla sen mukaan, miten on lähteen löytänyt ja mitä missäkin tietokannassa  julkaisusta kerrotaan.

Miten tarkistaa lähteen luotettavuus?

Heti tuli itsellekin epäilevä olo. Olemmeko törmänneet nyt – emme feikkeihin tutkinnonantajiin vaan – keksittyihin julkaisuihin?

Sitten tuli epäusko omiin kykyihin: Miten voin tarkastaa lähteen fiksuutta, kun en ole minkään sortin underground economy -asiantuntija? Tiedon arvioinnissa toimialan tai aiheen asiantuntijuus on yleensä ratkaisevaa.

Eka keino, mitä tähän hätään keksin, oli mennä OpenDOAR-hakemistopalveluun. Siellä on tutkimustiedon portaaleja ja tietokantoja, joilla pitäisi olla suhteellisen korkea status. University of Nottinghamilla on palvelun copyright.

OpenDOAR is an authoritative directory of academic open access repositories. Each OpenDOAR repository has been visited by project staff to check the information that is recorded here. This in-depth approach does not rely on automated analysis and gives a quality-controlled list of repositories.

OpenDOAR-projekti kattaa vuodet 2006–2014. Löytämäsi lähde on julkaistu vuonna 2011. Päättelin siis, että jos lähde löytyy OpenDOARista, se on oikeasti julkaistu jossain korkeakoulussa tai tutkimuslaitoksessa.

Etsin tietokantojen sisällöistä kyseistä julkaisuja, joten valitsin hakuvaihtoehdoista Search repository contents. Kopsasin hakulootaan lähteen nimen. Ja kuinka ollakaan, lähteesi säkenöi ensimmäisenä tuloslistalla!

Oletan siis, lukematta lähteen tekstiä, että lähde on ok. Sinun on kuitenkin itse harkittava asiaa ja tehtävä päätös sekä mietittävä esimerkiksi, ovatko julkaisussa kerrotut asiat vielä ajantasaisia.

Lähdeviite-mahis numero 1

Klikkaamalla julkaisun nimeä OpenDOARissa pääsen sivulle, jossa on lähdeviite, tiivistelmä ja muuta tietoa julkaisusta kuvailulehtityyppisesti.

Mara, Eugenia-Ramona (2011): Causes and consequences of underground economy. Published in: Annals. Economic Science Series , Vol. XVII, (2011): pp. 1109-1117.

Muokataan tuo JAMKin tyylin mukaiseksi:

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. Annals, Economic Science Series, XVII, 1109–1117. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf.

Vaikuttaa aika hyvältä lähteeltä, jos on julkaistu jossakin akateemisessa julkaisusarjassa. Mutta missä? Mikä tuo linkissä mainittu MPRA on? Nettihaun perusteella se on Munich Personal RePEc Archive, josta sanotaan:

This repository is intended to disseminate research papers of economists who want to make their work freely available through the RePEc network but are not affiliated with any institution that provides that furtherance. – – MPRA accepts working papers and books in all languages, that is, contributions to economic research with a strictly academic orientation that are intended for later publication in a journal or book.

Ymmärsinkö oikein, että arkistossa on vapaasti saatavilla sellaisten taloustieteilijöiden tutkimuspapruja, joiden omassa instituutiossa ei ole avoimen netin julkaisuarkistoa? Tutkimukset pyritään myöhemmin julkaisemaan lehdessä tai kirjassa.

Tuo RePEc network näyttää olevan aika merkittävä juttu maailman mittakaavassa:

RePEc (Research Papers in Economics) is a collaborative effort of hundreds of volunteers in 87 countries to enhance the dissemination of research in Economics and related sciences. The heart of the project is a decentralized bibliographic database of working papers, journal articles, books, books chapters and software components, all maintained by volunteers. The collected data are then used in various services that serve the collected metadata to users or enhance it.

Voisi olla ehkä hyvä mainita RePEcistä lähdeviitteessäkin, luultavasti:

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. Annals, Economic Science Series, XVII, 1109–1117. Research Papers in Economics, Munich Personal RePec Archive. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf.

Janetin kansainväliset e-aineistot

Janetissa voi kokeilla hakea tämäntyyppisiä lähteitä välilehdellä, jonka nimi on Kansainvälisten e-aineistojen haku. Tulokseksi voi saada esimerkiksi vertaisarvioituja tutkimuksia, artikkelijulkaisuja ja e-kirjoja eri tieteenaloilta ja eri kustantajilta.

Tässä tapauksessa tuloslistalle kyllä tulee tuo lähde ja ehdotus, että lähde löytyy netistä DOAJ Directory of Open Access Journals-palvelusta. Linkit kuitenkin kiljuvat erroria.

ABI Inform -tietokanta

Jäi kiinnostamaan, onko lähdettä julkaistu myöhemmin jossain lehdessä tai kirjassa? Koklasin ensin Academic Search Elite -tietokantaa, jonka käyttölisenssin kirjasto on maksanut jamkilaisten puolesta. Ei tärpännyt.

Mutta jamkilaisilla on pääsy myös ProQuest-kustantamon tietokantaan nimeltä ABI Inform. Siellä tämä lähde olla köllöttelee, todennäköisesti sama versiokin eikä mikään ”lopullinen käsikirjoitus”. Tietokannassa oleva linkki vie Repecin Ideas-palveluun (ei Repecin MPRA-palveluun kuten edellä), jossa artikkelin teksti on luettavissa. Idea-palvelua tai -tietokantaa isännöi/emännöi the Research Division of the Federal Reserve Bank of St. Louis.

IDEAS the largest bibliographic database dedicated to Economics and available freely on the Internet. Based on RePEc, it indexes over 2,100,000 items of research, including over 1,900,000 that can be downloaded in full text.

Kiinnostavaa on myös tieto, että Ideas-palvelu tekee kirjailijoiden ja instituutioiden ranking-listoja.

Lisää lähdeviite-mahiksia

Tietokannan omalla Cite-komennolla saan lähdeviitteen aihion. Merkitystä on sillä, minkä viittausjärjestelmän ehdotuksen valitsen valikosta. Tässä kolmen tyylinäyte (APA, CBE ja ISO 690:2010):

Mara, E. (2011). Causes and consequences of underground economy. St. Louis: Federal Reserve Bank of St Louis. Retrieved from http://ezproxy.jamk.fi:2048/login?url=http://search.proquest.com.ezproxy.jamk.fi:2048/docview/1699219357?accountid=11773

Mara E. Causes and consequences of underground economy. IDEAS Working Paper Series from RePEc 2011.

MARA, E., 2011. Causes and Consequences of Underground Economy. St. Louis: Federal Reserve Bank of St Louis ABI/INFORM Collection.

Joista puristamme JAMKin tyylisen lähdeviitteen…

Lisäisin Repecin mukaan, koska se on tässä mielestäni oleellinen juttu, joka lisää lähteen luotettavuutta. Sulkuja yritetään välttää lähdemerkinnässä, mutta laitoin ne tuohon, kun en nopsasti kekannut mitään muuta keinoa.

Voi viitata joko suoraan julkaisuun tai polkuun, jonka kautta se on löytynyt:

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. Research Papers in Economics (RePEc), IDEAS, Working Papers. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf.

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. Research Papers in Economics (RePEc), IDEAS, Working Papers. Viitattu 12.9.2016. https://janet.finna.fi/, ABI Inform.

Jos haluaa ängetä lähdeviitteeseen St Louisin, se käy, vaikka mielestäni jossain sanottiin, että nimenomaan koko verkosto tuottaa sisällöt Ideas-palveluun eikä yksittäinen toimija (pankki tarjoaa palvelimen/alustan?):

Mara, E.-R. 2011. Causes and consequences of underground economy. St. Louis: Federal Reserve Bank of St Louis. Research Papers in Economics (RePEc), IDEAS, Working Papers. Viitattu 12.9.2016. https://mpra.ub.uni-muenchen.de/36438/1/MPRA_paper_36438.pdf.

Lopuksi

Mahtavaa, että esitit tämän kysymyksen. Tässä löytää vaikka mitä kiinnostavia tietokantoja ja muita palveluja opiskelijoiden ansiosta. Kiitos!

Ehdotan Birgitta-kollegalleni, että lisäämme RePEc-tietokannat liiketoiminnan tiedonhaun oppaaseen kirjaston sivuille.


Etsi opparisi lähteet verkkokurssilla

Oletko opparintekijä, joka opiskelee lisäajalla? Tai opiskelija, jonka ohjeellinen valmistuminen meni jo ohi? Tarvitseto yksilöllistä tukea lähteiden etsintään?

Jos haluat etsiä lähteitä oppariisi ohjatusti, ilmoittaudu Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssille.

Älä säikähdä sitä, että ilmoittautuessasi joudut jonoon. Poimin osallistujista ja jonottajista varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat osallistujiksi opintojaksolle. Muut otan sen jälkeen ilmoittautumisjärjestyksessä niin monta kuin verkkokurssille mahtuu.

Opintojakson koodi on ZZRZV120 6S0Z1, Asiantuntijan tiedonhankinta, 5 opintopistettä.

Opinto-oppaassa on kuvaus opintojaksosta: https://asio.jamk.fi/pls/asio/asio_ectskuv1.kurssin_ks?ktun=ZZRZV120&knro=&noclose=%20&lan=f

Lisätiedot/aikataulu: https://asio.jamk.fi/pls/asio/asio_kotis.kurssin_ks?ktun=ZZRZV120&knro=6S0Z1&noclose=%20&kieli=f&clukuvuosi=2016

Opintojaksolla on mahdollisuus osallistua vapaavalintaisiin eli ei-pakollisiin kontakteihin.

Lisätietoja minulta: Suvi Perttula, informaatikko, suvi.perttula at jamk.fi, 040 705 5370


Kaavan käsittely opparissa

Mikä on oikea laskentakaavojen merkintätapa opparissa?

Vastaus:

Tästä on tullut yhteydenottoja lähikuukausina.

Matemaattisten kaavojen merkitsemisestä on nyt ohje ja yksi esimerkki opinnäytetyön raportointiohjeessa, katso luku 7.

 

 

 


Tarkkuutta tekstiviitteisiin!

Voiko tekstissä viitata näin:

Keskustelun teemaksi valittiin ammattikorkeakoulupedagogiikka ja koetut vaatimukset omaa työtä kohtaan. Se oli hedelmällinen valinta. Näimme ryhmässä luomamme yrittäjyyskasvatuksen kriteeristön työssämme kehittymisen välineenä. (Saurén 2015; Salonen & Savander-Ranne 2015.)

Lähteenä on

Saurén, Kirsi, Miten yrittäjiä kasvatetaan? Aikuiskasvatus 4, 2015.

Salonen, Arto & Savander-Ranne, Carina, Monialaisen ammattikorkeakoulun opettajien tieto- ja osaamisperusta, Aikuiskasvatus 2, 2015

Vastaus:

Tekstissä taitaa mennä nyt jonkin verran sekaisin oma kirjoitus ja lähteiden ajatukset. Lukijan on kuitenkin aina ymmärrettävä, mikä osa tekstissä on sinun omaa kirjoitustasi ja milloin kerrot muiden ajatuksista.

Tee mieluummin esimerkiksi näin:

Keskustelun aiheeksi valittiin ammattikorkeakoulupedagogiikka ja koetut vaatimukset omaa työtä kohtaan; aiemmin samoja teemoja on käsitelty muun muassa Salosen ja Savander-Ranteen tutkimuksessa (2015, 114). Valinta osoittautui hedelmälliseksi. Saurén (2015, 5) toteaa, että yrittäjyyskasvatuksen mittaristoa voi pitää työssään kehittymisen välineenä. Näin koimme myös oman kriteeristömme laatimisen.

Nyt lukija tietää, mikä tekstissä on omaasi ja missä kohdassa referoit tai muulla tavoin viittaat lähteisiin.

Lähteet, jos käytät artikkelien sähköisiä versioita:

Salonen, A. & Savander-Ranne, C. 2015. Monialaisen ammattikorkeakoulun opettajien tieto- ja osaamisperusta. Aikuiskasvatus 2, 111–123. Viitattu 15.8.2016. https://janet.finna.fi/, Elektra.

Saurén, K. 2015. Miten yrittäjiä kasvatetaan? Aikuiskasvatus 4, 1–6 . Viitattu 15.8.2016. https://janet.finna.fi/, Elektra.


Oppariblogi jatkaa elokuussa

Silloin on luvassa mm. tietoa siitä, miten laskentakaavat kirjoitetaan…

Kauniita kesäpäiviä! /Suvi


Viitteiden merkintä ja avoimet tyylitiedostot

Miksi opinnäytetöiden viittaustyylitiedostoja ei löydy avoimena tyylitiedostona (CSL) http://citationstyles.org/

Niin ja miksi tyylitiedostoja on niin paljon erilaisia?
Ketä se palvelee että on niin paljon tyylejä?
Vaikea uskoa, että ainakaan opiskelijaa varsinkaan kun ei voi käyttää mendeley, refworks apuohjelmia ilman että lopuksi sitten säätää käsin tyylit tekstin seassa ja lähdeluettelon kuntoon.

Vastaus:

Fakta taitaa olla, että tyylien paljous ei palvele oikein ketään. Monella maailman perinteikkäällä yliopistolla tai sen laitoksella, tai arvostetulla tieteellisellä lehdellä, on oma viittaustapansa. Eri tieteenaloilla suositaan eri viittausjärjestelmiä.

JAMKissa sovelletaan kansallista standardia SFS 5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet, joka löytyy SFS Onlinesta (jamkilaiset maksuttomasti). Se taas on lähes sama kuin ISO 690:2010 Information and documentation – Guidelines for bibliographic references and citations to information resources. Kaikissa tietokannoissa ei voi valita kyseistä ISO-standardin mukaista viittaustapaa, sillä sitä ei ole mukana vaihtoehdoissa.

JAMKin viittaustyylitiedostoja on kokeiltu tehdä RefWorksiin, mutta se on niin työläs homma, ettei sitä ole tehty. Suurin osa opiskelijoista ei hyödynnä RefWorksiä, joten voi olla, että omien JAMK-tyylitiedostojen luonti sinne ei ole mielekästäkään. JAMK maksaa RefWorksin lisenssin.

Wordin tekstiviite-työkalua (viittaukset – lisää lainaus) tai lähdeviittaus-työkalua (lähdeluettelo) voi käyttää esim APAn 6. painosta tai Harvardia, mutta lähdeluetteloa on lopuksi vielä säädettävä.

Sama juttu Zoterossa, EndNotessa tms. Mendeleytä en ole vielä kokeillut, mutta yritän tsekata sen syksyllä.

Janetissa voi napata Viitetiedot-linkistä lähdeviitteen aihion.


Mitä apua saan kesällä 2016 JAMKissa?

Harmi kun kesällä ei ole ketään keneltä pyytää apua.

Vastaus:

Kysäisin kesäopintojen vastaavalta Tytti Pintilältä: Mitä apua opparintekijä voi saada kesällä JAMKissa?

Ja Tytti vastaa:

Onpa hyvä kysymys, kiitoksia!

Jokaisella opiskelijalla pitäisi olla mahdollisuus saada myös kesällä ohjausta.

https://intra.jamk.fi/opiskelijat/kampus/Sivut/opiskelekesalla.aspx

https://intra.jamk.fi/opiskelijat/student/campus/Pages/studyinsummer.aspx

Opiskelijoiden kannattaa ottaa ohjaajaan yhteyttä, jotta ohjaus järjestyy. (Loma-aikana /vapaajaksona saisi opettajakin toisaalta rauhassa lomailla, toisaalta saada näkyväksi tehty työ.)

Käykäähän kurkkimassa sivuilla! Ne aukeavat JAMKin tunnuksilla.


Pesäpuun PRIDE-kirja

Käytän opparissani lähteenä PRIDE-kirjaa, joka on sijais- ja adoptiovanhemmuutta harkitsevien ennakkovalmennuskirja. Kirja on ihan kamala lähdemerkintöjen laatimisen suhteen. Itselläni on 2013 painos, joka on kolmas uudistettu painos. Kirjan sisäsivulla lukee näin:

Pesäpuu ry 2006

Toimitus:

Pirjo Hakkarainen, Anna-Liisa Koisti-Auer

Alkuperäisteos:

Foster PRIDE / Adopt PRIDE 1996

Kolmas uudistettu painos

päivitetty 2013

Paula Männikkö, Jaana Pynnönen, Sirpa Yli-Rekola

Taitto: Kirsti Pusa, Piritta Schulz

Osassa kirjaa lukee tekstipätkää ennen, kuka tekstin on kirjoittanut (esim. Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä, Anu Huovinen ja Pia Marttala). Suurimmaksi osaksi kirjoittajia ei kuitenkaan mainita eri tekstipätkien yhteydessä. Kenet merkitsen kirjoittajaksi, jos kirjoittajaa ei mainita? Männikön, Pynnösen ja Yli-Rekolan? Ovatko Hakkarainen ja Koisti-Auer toimittaneet myös 2013 painoksen, vai ainostaan 2006 painoksen? 

Kaiken tämän lisäksi kirja sisältää 9 lukua, jotka jokainen on numeroitu erikseen, eli luku 1 alkaa sivunumerosta 1, luku 2 alkaa sivunumerosta 1 ja niin edelleen. En siis voi merkata lähdeviitteeseen sivunumeroita, koska silloin lukija ei tiedä, minkä luvun sivuun viittaan. 

Kannessa lukee ”PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle” ja ”Pesäpuu ry”. Kirja ei ole saatavilla netissä.

Miten tällaiseen lähdeteokseen viitataan?

Vastaus:

Onpa tehty hankalaksi kirjaan viittaaminen!

Kerätäänpä faktat tekijöistä ja julkaisuajasta sekä siitä, miten kirjan osiin viitataan (sivunumerot):

Kenet kirjoittajaksi, jos luvun kirjoittajaa ei mainita?

Henkilötekijät, joilla on tekijänoikeus:

Jos luvun kirjoittaja mainitaan, hän on henkilötekijä.

Jos häntä ei mainita, lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä. Onko se luvun nimi vai kirjan nimi?

Sitä varten tarvitsemme tiedon siitä, ovatko nämä kirjan toimittajia vai niiden lukujen kirjoittajia, joiden alussa ei mainita muita kirjoittajia: Paula Männikkö, Jaana Pynnönen, Sirpa Yli-Rekola. Koska kirjan kannessa ei ilmoiteta heidän nimiään millään tavalla, ei tekijöinä eikä toimittajina, he ovat luultavasti toimineet alkuperäistekstin kääntäjinä, jotka lähdeviitestandardin (SFS 5989) mukaan ovat ns. muita tekijöitä, joiden nimet voidaan jättää pois lähdeviitteestä. Silloin lähdeviite alkaa kirjan nimellä.

Sitten meillä on vielä nämä kaksi tyyppiä: Hakkarainen ja Koisti-Auer. He ovat toimittaneet joko vuonna 2006 julkaistun kirjan tai sitten tämän uuden. Sillä ei oikeastaan ole väliä, sillä myös toimittajat (editoijat) ovat lähdeviitestandardin mukaan ”muita tekijöitä”, jolloin heidänkin nimet voidaan heivata lähdeviitteestä vex. Tehdään niin!

Julkaisuaika ja painostieto

Kirja on painettu vuonna 2013, siitä osviittaa antaa myös tuo ”päivitetty 2013”. Vuosi 2013 merkitään siten julkaisuajaksi. Painos on 3. uud. p. (Jollei sitten tuo alkuperäisteos ole ollut 3. uudistettu painos?)

Ilmeisesti suomenkielinen teksti on kirjoitettu ensimmäisen kerran 2006. Englanninkielinen alkuperäisteos on julkaistu 1996. Jätämme nämä tiedot pois lähdeviitteestä, ne eivät ole tässä tapauksessa oleellisia.

Jokainen kirjan luku on sivunumeroitu 1, 2, 3 jne.

Nyt on siis kahdenlaista viitettä tarjolla.

Lukuihin, joilla on omat kirjoittajansa, viitataan näin:

Tekijät. 2013. Luvun nimi. Julkaisussa: PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle. 3. uud. p. Jyväskylä: Pesäpuu.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä (Tekijät 2013, sivut).

Jos tuo Jyväskylä ei näy kirjassa, sitä ei tarvitse ilmoittaa. Laitoin sen tuohon varulta, jos se vaikka kerrotaan takakannessa tms.

Lukuihin, joiden kirjoittajia ei ilmoiteta, viitataan näin:

PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle. 3. uud. p. Jyväskylä: Pesäpuu.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä (PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle 2013, luku X, sivut).

Taustatietoa

Luin THL:n sivuilta:

Pesäpuu ry on lastensuojelujärjestö, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Pesäpuu ry kehittää, kouluttaa ja tekee käytännön tarpeista nousevaa tutkimusta. Se myös tuottaa konkreettisia työvälineitä lastensuojelutyöhön. Pesäpuu ry:n kehittämistyön tavoitteena on edistää lapsinäkökulman esiintuomista lastensuojelussa.

Ja onhan järjestöllä myös omat sivut ja verkkokauppakin, josta tosin ei ollut apua tämän kirjan lähdeviitteisiin.


Kokemusasiantuntija tietolähteenä

JAMKissa voi käyttää asiantuntijaa tietolähteenä (suullinen lähde) tietoperustan laadinnassa. Mutta mikä on tilanne, jos opiskelija haastattelee kokemusasiantuntijaa? Johdannossa varmaankin voi hyödyntää kokemusasiantuntijan haastattelua, mutta entä tietoperustassa?

Esimerkiksi sairaaloissa ja kuntoutuslaitoksissa käytetään kokemusasiantuntijoita, joilla on kokemuksellista tietoa sairauksista.

Vastaus:

Kysyin tätä JAMKin opinnäytetyöfoorumilaisilta.

Tässä yksi – ja ainoa – vastaus, jonka sain:

Juuri noin, että johdannossa ”motivoijana” tms. (ja aineistolähteenä) voi käyttää, mutta tietoperustassa tutkittua tietoa.


Kolmannen kierroksen lähteet

Käytän opinnäytetyössäni Stoltin ym. (2016) toimittamaa teosta Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Miten olisi hyvä merkata niin lähdeluetteloon kuin tekstin joukkoon, kun mennään jo ”kolmannelle kierrokselle” alkuperäislähteessä.

Eli esimerkiksi:

Niela-Vilén & Hamari lainaavat Holopaista ym. 2008 sekä Boothia ym. 2012 teoksessa Stolt ym. 2016, 23

<–Miten ihmeessä tämä merkitään, ettei näyttäisi noin hurjalta?

Lisäys edelliseen:

Voisiko teksikappaleen loppuun tehdä viittauksen ihan vaan toimitettuun teokseen näin:

(Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä 2016, 28) tai (Stolt ym. [toim.] 2016, 28)

Vastaus:

Toissijaisia lähteitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa. Johdonmukaisuuden vuoksi kolmassijaisiakaan lähteitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa. En ole ikinä ennen törmännyt kolmassijaisten lähteiden käyttöön.

Lähdeviitteeet toimitettuun julkaisuun tehdään kunkin luvun (artikkelin) henkilötekijöiden mukaisesti:

Tekijät. 2016. Lähteen nimi eli tässä tapauksessa luvun nimi. Julkaisussa: Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turku: Turun yliopisto.

Eli tässä tapauksessa näin:

Niela-Vilén, H. & Hamari, L. 2016. Kirjallisuuskatsauksen vaiheet. Julkaisussa: Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turku: Turun yliopisto.

Onko tuo julkaisuvuosi 2016 vai 2015?

Toisen tekijän sukunimi muuttunut

Katsoin netissä Lotta Hamarin julkaisuluetteloa, jossa sanotaan:

Kirjallisuuskatsauksen vaiheet (2015)
Hannakaisa Niela-Vilén, Lotta Kauhanen
(A3 Book section, Chapters in research books)

Ja tarkemmin:

A3 Book section, Chapters in research books
Kirjallisuuskatsauksen vaiheet
List of Authors: Hannakaisa Niela-Vilén, Lotta Kauhanen
Place: Turku
Publication year: 2015
* Book title: Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä
Title of series: Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja.
Number in series: A73
ISBN: 978-951-29-6276-1
ISSN: 1236-7370

Tekstiviite

Tekstiin lähde merkitään tavanomaisella tavalla: (Niela-Vilén & Hamari vuosi, sivut).

Holopainen ym. 2008 sekä Booth ym. 2012 ovat silloin toissijaisia lähteitä, eivät kolmassijaisia.

Voit viitata niihin tekstissä, esimerkki rapsaohjeessa:

Viittaus toissijaiseen lähteeseen

Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Seuraavassa esimerkissä Möttösen  artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta:

Möttösen (2009, 64) mukaan Hyyryläinen (2004) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.

***

Vaikeuskerrointa tässä tapauksessa nosti ehkä se, että Hamarin nimi on muuttunut (ennen Kauhanen) ilmeisesti lähiaikoina. Onkohan sinulla käytössä julkaisun eri painos, kuin mitä mainitaan niissä tiedoissa, joita löysin?

Kirjan tiedot Janetissa.

Jos oikeasti olisi ollut kyse kolmannen kierroksen lähteistä, olisin kehottanut etsimään käsiin alkuperäislähteet tai ainakin sen toissijaisen lähteen.

 


Viittaus ammatillisen tutkinnon perusteisiin

Ammatillisen tutkinnon perusteet. Logistiikan perustutkinto 2014. Varastopalvelujen osaamisala, varastonhoitaja. Opetushallitus. 2014. http://www.oph.fi/download/162455_logistiikan_pt_01082015.pdf

Onkohan tämä lähdemerkintä oikein?

Vastaus:

Tekisin sen ehkä näin, koska Logistiikan perustutkinto 2014 on isommalla fontilla:

Logistiikan perustutkinto 2014. 2014. Ammatillisen tutkinnon perusteet. Varastopalvelujen osaamisala, varastonhoitaja. Opetushallituksen määräys 61/011/2014. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.oph.fi/download/162455_logistiikan_pt_01082015.pdf.

Tekstiviite, poikkeuksellisesti piste lähteen nimen ja julkaisuvuoden välissä: Tekstiä tekstiä tekstiä (Logistiikan perustutkinto 2014. 2014, sivut).


Linkkipolku Google Booksiin

Opiskelija on merkinnyt tällaisen lähdeviitteen:

Tien, C. 1989. Granular filtration of aerosols and hydrosols. New York: Butterworth Publishers (https://books.google.fi/books?hl=en&lr=&id=MeMgBQAAQBAJ&oi=fnd&pg=PP1&dq=granular+filtration&ots=Od6ABJRdWz&sig=j8vpwCU9JG1A4r_7jEhCf96n7Nc&redir_esc=y#v=onepage&q=granular%20filtration&f=false)

Onhan Google Books -lähde ylipäänsä hyväksyttävä? Jos on, niin olisiko parempi linkkipolku tällainen?:

https://books.google.fi/, Granular filtration of aerosols and hydrosols

Huomaan, että olet neuvonut asiaa Oppariblogissa, mutta siinä ei ole mainintaa siitä, miten linkki tehdään.

Toinen Google Books -kysymys:

Opiskelija on löytänyt lähteeksi kirjan, josta löytyy kappale netissä. Mitä olet mieltä, kannattaisiko mainita, että kirja on osaksi verkossa vai ohjeistaa muulla tavoin?

Vsstaus:

Muun muassa näihin kysymyksiin olemme kollegojen kanssa törmänneet tämän kevään Asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssilla.

Google Booksin kirjojen luotettavuus ja käyttökelpoisuus oman opparin aiheeseen arvioidaan samalla tavalla kuin muidenkin lähteiden. JAMKin kirjaston sivuilta löytyy linkkejä eri kriteeristöihin.

On esimerkiksi arvioitava, ovatko kirjat vielä ajan tasalla vaiko tiedoiltaan vanhentuneita.

Lisäksi pitäisi varmistua siitä, ettei kyseessä vaan ole joku ikivanha painos, toisin sanoen onko kirjasta tehty tuon jälkeen tuoreempia muutettuja painoksia.

Minusta ehdottamasi linkkipolku on ok:

Https://books.google.fi/, Granular filtration of aerosols and hydrosols

Toki suoraa linkkiäkin saa käyttää, mutta polku on todellakin huomattavasti kompaktimpi ja kauniimpi kyseisessä lähdeviitteessä.

Vain osa kirjasta on netissä

Pätkäkirjan lähdeviitteessä voisi ehkä käyttää ilmaisua ”Ote kirjasta”, ”Näyte painetusta kirjasta”, ”Ensimmäiset 24 sivua painetusta kirjasta” tms.:

Linnan, L. & Steckler, A. 2002. Process Evaluation for Public Health Interventions and Research. Kirjan alkuosa, 24 sivua. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://media.johnwiley.com.au/product_data/excerpt/66/07879597/0787959766.pdf.

Näin siis suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa.

Lisäys 23.5.16:
Voisi tietty vielä olla hyvä ehkä mainita tavalla tai toisella, että kyseessä on kirja Google Books -kokoelmasta. Esim: Google Books -kirjan alkuosa, 24 sivua.


Enkkuohje: Mikä nimi kursivoidaan?

Teoksen nimi kursivoidaan, ja käännös hakasulkeisiin? 

Järvinen, M., Laine, A. & Hellman-Suominen, K. 2009. Varhaiskasvatusta ammattitaidolla [Early childhood education and care with expertice]. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino. 

Miksi sitten teoksesta napattu artikkeli toimiikin näin, vai toimiiko? (Eli yhtäkkiä englanninkielinen artikkelin nimi kursivoidaan, mutta taas teoksen nimessä suomenkielinen..?)

Hirsjärvi, S. 2009a. Tutkimuksen reliaabelius ja validius [The reliability and validity of study]. In S. Hirsjärvi, P. Remes & P. Sajavaara (Eds.), Tutki ja kirjoita [Research and Write]. 15th Rev. ed. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino, 231 – 233. 

Entä tämä lähdehirviö, onko oikein? 

Alila, K. & Kinos, J. 2014. Katsaus varhaiskasvatuksen historiaan [Overview in history of early childhood education and care]. In Varhaiskasvatuksen historia, nykytila ja kehittämisen suuntalinjat. Tausta-aineisto varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän tueksi [History, present state and development in early childhood education and care. Background material for preparing the law of ECEC]. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:12 [Publications and memos of Ministry of Education and Culture]. Accessed 19 July 2015. Retrieved from http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/tr12.pdf?lang=fi

Ja miten oli ebrary- tai muiden nettikirjojen kanssa? Olen käsitellyt niitä tähän asti ”oikeina” kirjoina, mutta kuinka ne tulisi merkitä lähdeluetteloon?

Vastaus:

Aika monta kysymystä yhdessä paketissa!

Tänä keväänä on tullut paljon kommentteja liittyen enkunkielisen raportointiohjeen ohjeisiin. Se eroaa aika paljon suomenkielisestä rapsaohjeesta, mikä näyttää aiheuttavan ongelmia JAMKin opiskelijoille ja opinnäytetyön ohjaajille sekä esim. kirjaston verkkokursseilla.

En ole enkkuohjeen asiantuntija, eikä minulla ole siihen muokkausoikeuksiakaan.

Kerron tässä mielipiteeni kysymistäsi asioista.

Se julkaisu, missä lähde on, kursivoidaan: Kirjan nimi, lehden nimi yms. Tämä katsottiin olevan osa englanninkielistä kulttuuria, ja sen vuoksi kursiivi sallittiin JAMKissa vuosi pari sitten.

Käännetty teksti laitetaan hakasulkeisiin. Tämä taitaa olla yleistä kaikkialla maailmassa ja kaikissa viittausjärjestelmissä.

Älä merkitse lähdeviitteseen kirjapainon tietoja, vaan Kustantajan kotipaikka: Kustantaja.

Ebraryyn ja muihin e-kirjoihin viitataan kuten kirjoihin, mutta lähdeviitteeseen merkitään myös viittauspäivämäärä ja nettiosoite tai nettipolku.

Lähdeviitteet:

Hirsjärvi, S. 2009a. Tutkimuksen reliaabelius ja validius [The reliability and validity of study]. In Tutki ja kirjoita [Research and Write]. Ed. by S. Hirsjärvi, P. Remes, & P. Sajavaara. 15th rev. ed. Helsinki: Tammi, 231–233.

Alila, K., & Kinos, J. 2014. Katsaus varhaiskasvatuksen historiaan [Overview in history of early childhood education and care]. In Varhaiskasvatuksen historia, nykytila ja kehittämisen suuntalinjat. Tausta-aineisto varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän tueksi [History, present state and development in early childhood education and care. Background material for preparing the law of ECEC]. Accessed 19 July 2015. Retrieved from http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2014/liitteet/tr12.pdf?lang=fi.

Ekasta lähdeviitteestä näkee myös muotoa ”S. Hirsjärvi, P. Remes, & P. Sajavaara (Eds.)”, kuten sinullakin, ja APA 6th -viittausohjeissa välillä. Tästä JAMKin Opinnäytetyöfoorumi ei mielestäni kuitenkaan tehnyt erillistä päätöstä, joten suomenkielisessä rapsaohjeessa oleva linjaus siitä, että suositaan suoraa sanajärjestystä, pätee.

Näissä enkkuohjeen lähde-esimerkeissä on mielestäni oikea ilmaisu (korostukset minun):

Ronja ryövärintytär [Ronia the robber’s daughter]. 1984. Directed by T. Danielsson. Motion picture. Yle Fem 5 January 2014.

Filmiryhmä: Musiikkia mykkäelokuvaan [Film group: Music for a silent film]. 2014. Radio broadcast episode. Produced by J. P. Pulkkinen. Aired on Yle Radio 1, published on Yle Areena 2 January 2014.

…ja sitten odottelen kommentteja, menikö oikein…


Ei teoriaa Tulokset-lukuun

Kirjoitan YAMK-opparia englanniksi. Teen tapaustutkimusta, missä tutkin yrityksen asiakirjoja, havainnoin asiakastilanteita ja teen pienen nettikyselyn. Muutama kysymys nousi, enkä saa niihin oikein otetta. Osaisitkohan auttaa?

 ~ Tulokset- ja Pohdinta-osiot. 

Tulokset suositellaan esitettävän ”vain” tuloksina, ilman teoriatietoa, ja pohdintaosioon sitten kerrata tärkeimpiä tuloksia teorian korostamana, onko näin? 

Minullahan ei varsinaisia ”tuloksia” ole, vaan kerään asiakirjoista ja havainnoinneista tärkeitä pointteja, joita kirjaan ylös. Näin ollen tuntuisi oudolta kirjoittaa löytämiäni merkittäviä pointteja ilman minkäänlaisia perusteluja, ja seuraavassa luvussa kirjoittaa ne uudelleen teorian kera. Jos kirjoitan tuloksia ja teoriaa yhdistellen, mikä olisi sopiva otsikko? Nyt otsikkoina ovat ”Results” (jaoteltuna noiden tiedonkeruumenetelmien mukaan) ja ”Discussion”, jossa alaluvut ”Answering to Research Questions” ja ”Suggestions for Future Researches”. 

Vastaus:

Jep, yleensä Tulokset-luvussa esitellään vastaukset tutkimusongelmittain, siis tutkimusasetelman mukaisesti. Keskity niihin, vaikka olisit saanut selville vaikka mitä mielenkiintoista muuta asiaan liittyvää.

Tuloksia havainnollistetaan usein kuvioina, taulukkoina tai esimerkkeinä, jotka on napattu haastatteluista.

Tutki ja kirjoita -oppaassa Hirsjärvi ja kumppanit (2010, 263) toteavat:

Joskus tutkimusselosteissa esiintyy ennen loppulukua käsittelyjakso ”Tulokset ja johtopäätökset”, jolloin jo tässä yhteydessä tulkitaan tuloksia. Vaikka tutkijan onkin syytä eritellä ja yhdistellä tuloksiaan aiemmasta tutkimuksesta ammentamansa perehtyneisyyden silmin, tulososassa ei yleensä vielä verrata tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia muihin tutkimustuloksiin.

Jos tästä voi tehdä jonkun päätelmän, on se luultavasti se, että Tulokset-luvussa kannattaa keskittyä oman tutkimuksen tulosten selostamiseen ja havainnollistamiseen.

Mutta virallinen vastaukseni kysymykseesi on: Parasta on kysyä opparisi ohjaajien näkemys asiasta.

Erityisen suositeltavaa: Lue Jorma Kanasen kommentti tähän kirjoitukseeni.


Viittaa tekstissä kuvioon ks.-viittauksella

Analysoin opinnäytetyössäni itse tehtyjä taulukoita, voinko viitata kyseiseen taulukkoon tai kuvioon? Alla on esimerkki taulukoista ja kuvioista jota käytän työssä. Tällä hetkellä olen käyttänyt (ks. kuvio 2), kun olen aukaissut lukuja tekstimuotoon.

Kuvio 2. Keski-Suomen tilalukumäärän muutos (VIITE??)

Taulukko 3. Keski-Suomen tuotantosuunnat 1995–2015 tilalukumäärä ja % -osuus maakunnassa (viite??)

 tässä lyhyt lause miten olen tähän asti käyttänyt viitettä

 ”Keski-Suomen maatilat eriteltynä tuotantosuunnittain voidaan huomata, miten tilalukumäärän vähentyminen näkyy tuotantosuunnittain (ks. taulukko 3).”

Toivottavasti ymmärsitte tästä sekamelskasta asian pointin 🙂

Vastaus:

Tajusinpa tai en, vastaanpa kuitenkin 😉

En saanut upotettua tähän nopsasti taulukoita ja pylväsdiagrammeja, ne siis puuttuvat tuosta kysymyksestä.

Mielestäni teet juuri oikein, kun viittaat tekstissä ks.-viittauksella tekemiisi kuvioihin ja taulukoihin.

Raportointiohje sanoo:

Kirjallista esitystä voidaan havainnollistaa kuvioiden, taulukoiden, piirrosten ja esimerkkiaineiston avulla. Nämä sijoitetaan tekstin yhteyteen, jos ne liittyvät olennaisesti käsiteltävään asiaan, ja niitä selostetaan tekstissä. Havaintoaineisto sijoitetaan mahdollisimman lähelle sitä tekstin kohtaa, jossa siihen ensimmäisen kerran viitataan.

Näinhän juuri teet!

Toinen mahdollisuus

Jos olet tehnyt ja julkaissut tekemäsi kuviot ja taulukot jossain aiemmassa opinnäytteessä tai toimeksiantajan asiakirjassa tms., viittaa kyseisiin lähteisiin.