Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Category Archives: Tekstiviitteet

Kelan sairausvakuutustilastot

Minulla olisi kysymys liittyen lauseeseen jossa viitataan kahteen lähteeseen. Tämän tekstiviitteeseen sekä lähdeviitteisiin. Ja molempien lähteiden loppu on vuosinumero joten merkitäänkö vielä tuon vuosinumeron perään julkaisu vuosi? 

”Kelan sairausvakuutustilastoista on nähtävissä myös mielenterveysongelmien kasvu sairauspäivärahan maksun perusteena. Sairauspäivärahan saajat ja alkaneet kaudet sairausryhmittäin sukupuolen ja iän mukaan 2014 – taulukossa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia oli sairauslomalla 58 701 henkilöä ja alkaneita sairauslomakausia 53 305 kun taas vuonna 2017 vastaavat määrät olivat 66 649 henkilöä ja 59 704 kautta. (Kelan sairausvakuutustilasto 2014 2015, 61; Kelan sairausvakuutustilasto 2017 2018, 59.)”

Kelan sairausvakuutustilasto 2014. 2015. Kela. Viitattu 4.6.2019. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/156398/Kelan_sairausvakuutustilasto_2014.pdf

Kelan sairausvakuutustilasto 2017. 2018. Kela. Viitattu 4.6.2019. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/244518/Kelan_sairausvakuutustilasto_2017.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Meniköhän tämä nyt lähellekkään sinnepäin? 

Vastaus:

Erittäin hyvältä näyttää. Kyllä meni oikeaan suuntaan!

Tekstiviitteisiin tulee piste vuosilukujen väliin. Tämä on poikkeustapaus, siis säännön poikkeus sitä varten, että lukija tajuaa, kumpi noista on tilastointivuosi ja kumpi julkaisun julkaisuvuosi:

”Kelan sairausvakuutustilastoista on nähtävissä myös mielenterveysongelmien kasvu sairauspäivärahan maksun perusteena. Sairauspäivärahan saajat ja alkaneet kaudet sairausryhmittäin sukupuolen ja iän mukaan 2014 – taulukossa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia oli sairauslomalla 58 701 henkilöä ja alkaneita sairauslomakausia 53 305 kun taas vuonna 2017 vastaavat määrät olivat 66 649 henkilöä ja 59 704 kautta. (Kelan sairausvakuutustilasto 2014. 2015, 61; Kelan sairausvakuutustilasto 2017. 2018, 59.)”

Lähdemerkinnät ovat tällaisenaan täysin oikein. Jos haluat voit laittaa lisätietoja, esimerkiksi:

Kelan sairausvakuutustilasto 2014. 2015. Julk. 4.9.2015. Julkaisu Suomen virallisessa tilastossa. Viitattu 4.6.2019. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/156398/Kelan_sairausvakuutustilasto_2014.pdf.

Jos julkaisusta on pysyväisosoite, sitä kannattaa käyttää. Sen saa ainakin Kelan sivuilta (https://www.kela.fi/vuositilastot_kelan-sairausvakuutustilasto), uusimmassa näyttää olevan. Esimerkiksi:

Kelan sairausvakuutustilasto 2017. 2018. Julk. 24.9.2018. Julkaisu Suomen virallisessa tilastossa. Viitattu 4.6.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018091735890.

Viittaukset useisiin julkaisuihin samanaikaisesti

Kysyisin viittausta useisiin julkaisuihin samanaikaisesti. Raportointiohjeesta en löytänyt apua. 

Esimerkki lause ihan hatusta:

Suomessa on paljon jääkarhuja ja niiden jälkeläisiä. Jääkarhut ovat luonnossa melko villejä. (Kettunen 2016, 55; Kissanen 2017.)

    1. Miten viitataan, jos Kettusen viite koskisi yhtä lausetta ja Kissasen viite koskisi useampaa lausetta.?
    2. Miten viitataan, jos Kettusen viite koskisi useampaa lausetta ja Kissasen viite yhtä lausetta?
    3. Entä miten viitataan? Jos molemmat viitteet on koskee yhtä lausetta.
    4. Entä miten viitataan? Jos molemmat viitteet koskee useampaa lausetta. 

Huom. Kissasen lähde on tieteellinen artikkeli, siksi siinä ei ole sivunumero. 

Vielä sellainen kysymys vielä, tarvitaanko kuvioissa laittaa sivua numeroa, jos kuvio  lähde tieteellisestä artikkelista?

Vastaus:

Kysymys 1, esimerkiksi

Suomessa on paljon jääkarhuja ja niiden jälkeläisiä (Kettunen 2016, 55; Kissanen 2017). Jääkarhut ovat luonnossa melko villejä. Niillä on paksu turkki. (Kissanen 2017; Kettunen 2016, 76.)

Kysymys 2, esimerkiksi

Suomessa on paljon jääkarhuja ja niiden jälkeläisiä (Kissanen 2017). Jääkarhut ovat luonnossa melko villejä. Niillä on paksu turkki. (Kettunen 2016, 55.)

Tai vaikka näin:

Suomessa on paljon jääkarhuja ja niiden jälkeläisiä (Kettunen 2016, 55). Jääkarhut ovat luonnossa melko villejä (Kissanen 2017; Kettunen 2016, 68).  Niillä on paksu turkki. Se on yleensä valkoinen. (Kettunen 2016, 76.)

Kysymys 3, esimerkiksi

Noissa aiemmissa onkin tullut jo vastaus tähän:

Jääkarhut ovat luonnossa melko villejä (Kissanen 2017; Kettunen 2016, 68).

Kysymys 4, esimerkiksi

Aiemmissa esimerkeissä tähänkin vastaus:

Jääkarhut ovat luonnossa melko villejä. Niillä on paksu turkki. (Kissanen 2017; Kettunen 2016, 76.)

Tieteellinen artikkeli: sivunumerot

Kyllä tieteellisessä artikkelissa voi olla sivunumerot, tosi usein on.

Kuvion selosteessa (kuvatekstissä) kerrotaan lukijalle, miltä sivulta kuvio on otettu.

Jos artikkelissa ei ole sivunumeroita, niitä ei voi kertoa. Silloin tekstiviitteeksi kuvioselosteeseen tulee vain (Sukunimi vuosi).

Jos kuvioseloste on lause/virke, jossa on verbi, kuvioselosteen loppuun tulee piste. Jos kuvioselosteessa ei ole verbiä, loppuun ei tule pistettä.

 

Artikkeli Organisaation X tietojärjestelmässä

Olemme tehneet opinnäytetyötä toisen organisaation verkossa, ja saimme sitä kautta yhden tutkimuksen. Miten merkitsemme sen lähteisiin?

Olemme myös käyttäneet lähteenä e -kirjaa, joka on avattu Storytel-sovelluksessa kännykällä eli sivunumerot ovat erit kuin painetussa kirjassa. Miten tässä tapauksessa merkitään lähde? Mobiiliversiossa kirjan tiedoissa lukee: ”Teos on uudistettu painos Tammen aikaisemmin julkaisemasta samannimisestä kirjasta”

Vastaus:

Kokeilin lähdemerkinnän erilaisia mahdollisuuksia. Tämä on mielestäni paras teidän tapauksessanne:

Sukunimi1, E1., Sukunimi2, E2. & Sukunimi3, E3. Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi, vuosikerta, numero, sivut. Artikkeli Organisaation X tietojärjestelmässä. Vaatii käyttäjätunnuksen. Viitattu 16.4.2019. Organisaation verkkosivun osoite, Tietokanta.

E = Etunimen alkukirjain.

Kirja Storytel-palvelussa

Sukunimi, E. 2017. Kirjan nimi. E-kirja Storytel-kirjapalvelussa. Uud. p. Kustantajan paikka: Kustantaja. Vaatii rekisteröitymisen palveluun. Viitattu pp.kk.vvvv. Verkko-osoite.

Tekstiviitteenä käytätte e-kirjan sivunumeroinnin mukaista sivunumeroa, kun kerran olette käyttäneet nimenomaan e-kirjaa.

Kyseisessä palvelussa kirjaa voi välillä lukea e-kirjana ja välillä kuunnella äänikirjana, ilmeisesti? En rekisteröitynyt käyttäjäksi, joten en todentanut, koskeeko vaihtelumahdollisuus myös tuota kirjaa.

Kuvion tiedot koottu monesta lähteestä

Jos kuvio on yhdistetty kahdesta eri lähteestä (= muokattu kumpaakin alkuperäistä kuvaa), miten se merkitään?

Vastaus:

Kysymys on mielestäni erityisesti siitä, tuleeko kumpaankin tekstiviitteeseen muokattu-sana? Vai riittääkö yksi muokattu-sana?

Siis näin:

Kuvio X. Kuvion nimi (Aaltonen 2018, muokattu; Virtanen 2016, 5, muokattu)

Vai näin:

Kuvio X. Kuvion nimi (Aaltonen 2018; Virtanen 2016, 5; muokattu)

Vai jotenkin muuten?

Keskustelin asiasta Kielikeskuksen väen kanssa.

Viestinnän opettaja: ”Jos vastaava visuaalinen muoto on, mutta tietoja on täydennetty toisesta lähteestä, voisi ratkaisu mielestäni olla tuo, jossa on yksi muokattu-sana. Mutta onko välimerkki puolipiste? Ehkä sen pitää olla, jotta ymmärretään ulottuvaksi molempiin. Pilkulla se yhdistyisi ehkä vain jälkimmäiseen.”

Entä jos kuvio muodostetaan tietojen perusteella – ei kopsata kuvion muotoa?

Viestinnän ope: ”- – jos tiedot on koottu joistain aineistoista, neuvon (tiedot Aaltonen 2018; Virtanen 2018, 5). Tämä tarkoittaa lähinnä, että vastaavaa visuaalista muotoa ei ole alkuperäisessä lähteessä.”

Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu

Olisin kysellyt, miten lähdemerkintä ja tekstiviite laitetaan väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa tehtyyn etunimitilastohakuun. Olen siis hakenut sieltä nimeä Lumi ja kertonut tekstissä kuinka niitä esiintyy miehellä ja naisella. Lähdeviitteissä näkyy se päivä jolloin olen viitannut ja tuo ”haku” on käsittääkseni se päivä, jolloin nimen tiedot on päivitetty sivulla.

Tekstiviitteisiin olen laittanut vain: (Nimipalvelu 2019.)

Ja lähdeluetteloon: Nimipalvelu. 2019. Väestörekisterikeskuksen etunimitilasto. Haku 11.2.2019: Lumi. Viitattu 14.2.2019. https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/.

Kun ei ole kirjoittaja tai tekijä tietoja, niin en ole varma viitataanko ”nimipalveluun” vai ”etunimitilastoon” jotka on molemmat vähän niinkuin otsikkona tuolla sivulla. Tuo linkki antaa pääsivulle, josta on menty ”etunimihaku” kohtaan ja sieltä syötetty tuo nimi Lumi. Lähdelinkki ei nimittäin muutu vaikka teen sen haun.

Vastaus:

Mielestäni lähdeviite on ihan oikein. Lukija saa siitä täsmällisen kuvan, millainen lähde on kyseessä.

Koska lähdeviite alkaa sanalla Nimipalvelu, niin tekstiviite muodostetaan sen perusteella (Nimipalvelu 2019).

Toinen tapa

Kuten itsekin mietit, tässä tapauksessa olisi mahdollista viitata myös Etunimitilastoon. Sivulla tosin silloinkin lukee ylempänä otsikkona Nimipalvelu.

Mutta lähdeviite voisi olla siis tällainenkin:

Etunimitilasto. 2019. Tilasto Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa. Haku 11.2.2019: Lumi. Viitattu 14.2.2019. https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/.

Tutkimusoppaat ja liuta toissijaisia lähteitä

Minulla on käytössä useampikin koulun suosittelema laadullisen tutkimuksen menetelmäkirjallisuuden teos, jotka on lueteltu Optimassa. Jokainen näistä kuitenkin pohjautuu lukemattomiin aikaisempiin teoksiin. Koulun opinnäytetyön raportointiohjeiden mukaan tekstiviitteet tulee merkintä niin, että silloin viitataan toissijaiseen lähteeseen… 

Esimerkki:

Grayn (2017, 251) mukaan Creswell (2013) ja Maxwell (2013) toteavat, että laadullisen tutkimuksen analyysissä teemat muodostuvat toistuvista ilmiöistä. 

No näin kauan menee ok. Mutta kun kirjassa on sivuja reilut 700, poimin tärkeimmät asiat sieltä täältä, tulee ongelma. MITEN VIITATAAN?

Ohjeen mukaan se menisi näin: 

Grayn (2017, 251) mukaan Creswell (2013) ja Maxwell toteavat, että laadullisessa tutkimuksen analyysissä teemat muodostuvat toistuvista ilmiöistä. Grayn (2017, 269) mukaan Jirwe (2011) kuvailee laadullisen aineiston analyysin luovaksi, haastavaksi, aikaavieväksi ja kalliiksi. Grayn (2017, 269) mukaan Streubert & Carpenter (2011) mukaan kokemattomat tutkijat voivat tuntea epävarmuutta, koska kokevat prosessin epäselväksi ja monitulkintaiseksi. Grayn (2017, 270) mukaan Patton (2015) kuvaa aineiston tulevan tutuksi lukemalla ja synventymällä siihen useita kertoja. Grayn (2017, 271) mukaan Miles ym. (2014) selittää, että aineiston koodaamisen avulla tutkija voi tutkia esiintyviä ilmiöitä.

–> Tässä menee ensinnäkin ikä, järki ja terveys. Toiseksi tuo ei ole loogista, sujuvaa eikä ammattimaista tekstiä. Tuon kun lukee, ei jää mieleen mitä siinä oikeastaan edes sanottiin. 

Miten tässä toimitaan? Viitataanko metodikirjallisuudessa vain tähän kirjoittajaan (pääteos) vai millä tavoin?

Opettaja suositteli ottamaan vain muutaman lähteen, joilla todella on merkitystä, ja silloin toissijainen viittaaminen vähenee. Sain opettajalta neuvoksi mennä päälähteeseen.

Noh, jos tästä lähtisin etsimään alkuperäisen lähteen, löytäisin sieltä varmasti uudet 20 viittausta. Joista viittaukset taas vanhempiin teoksiin. Suo on loputon. Ei taida tutkimusmenetelmältä yhtä ainutta ”keksijää” ja alkuperäisteosta löytyä. 

Toisaalta ne teokset, joita olen lukenut ja joissa ei viittauksia ole käytetty näin ahkerasti, eivät nekään niiden kirjoittajien omia keksintöjä ole. 

Ja tuo, että ota vain muutama lähde, niin toissijainen viittaaminen vähenee. EI se vähene. Jos otan yhden teoksen, josta kuvailen mitä on laadullinen tutkimus, yhdessä tekijän kappaleessa on jo viittaus jopa kymmeneen lähdeteokseen. 

Eikö tässä nyt ole ristiriita? Eikö kukaan muu ihmettele asiaa? 

Vastaus:

Alkuperäiset lähteet ovat juurikin niitä, joita kaikki tutkimusprosessin ympärillä pörräävät toimijat ja ohjaajat ovat velvollisia suosittelemaan.

Mutta se ei ehkä poista ongelmaasi, sillä todennäköisesti tutkimusoppaissa viitataan vähän väliä muihin lähteisiin. Siinä mielessä voisi käydä juurikin niin kuin ennakoit: toissijaisten lähteiden määrä ei välttämättä vähenisi.

Jos haluaisin viitata esim. Tutki ja kirjoita -julkaisuun, joka on hyllyssäni, huomaan, että siinä viitataan usein muihin lähteisiin – jotka minun näkökulmastani katsoen olisivat toissijaisia lähteitä. Satunnaisella peukalo-otannalla kyseisestä julkaisusta katseeni sattui kohtaan, jossa osa toissijaisista lähteistä oli vrt.-lähteitä eli lähteitä, joissa on tulkintoja, joihin Hirsjärvi & comp. eivät yhdy, ja osa ks. myös -lähteitä, eli lähteitä, joissa oleviin tulkintoihin Hirsjärvi ym. yhtyvät. Siitäkin saattaisi tulla mielenkiintoinen soppa, jos myös nuo päinvastaiset sävyt pitäisi referoida opparissa.

Mutta ei opettajasikaan välttämättä hiihtele väärillä jäljillä. Tuskin tässä asiassa on yhtä ainutta totuutta. Sen vuoksi vinkkaan, että esimerkiksi Liiketoiminnan tiedonhaun oppaassa, otsikon ”Tee tutkimusta – oppaita” alta, löytyy hyviä linkkejä! Ja ainahan laadullisesta tutkimuksesta voi etsiä lisää julkaisuja Janetista ja muista tietokannoista.

Kokeilu 1: Kirjoittajakeskeinen viittaus

Olet esimerkissäsi käyttänyt aivan oikein JAMKin ohjetta toissijaisiin lähteisiin viittaamisesta (rapsaohje, luku 5.2).

Mietin: Voisiko tuosta vetää hieman mutkia suoriksi terveen järjen käytön selityksellä? Esimerkiksi näin:

Grayn (2017) mukaan Creswell ja Maxwell (2013) toteavat laadullisen tutkimuksen analyysissä teemojen muodostuvan toistuvista ilmiöistä ja Jirwe (2011) kuvailee laadullisen aineiston analyysin luovaksi, haastavaksi, aikaavieväksi ja kalliiksi. Streubert ja Carpenter (2011) toteavat kokemattomien tutkijoiden voivan tuntea epävarmuutta, koska he kokevat prosessin epäselväksi ja monitulkintaiseksi. Patton (2015) kuvaa aineiston tulevan tutuksi lukemalla ja syventymällä siihen useita kertoja ja Miles ym. (2014) selittävät, että aineiston koodaamisen avulla tutkija voi tutkia esiintyviä ilmiöitä. (Gray 2017, 251, 269-271.)

Tässä tieteellinen tarkkuus pysyy hyvin ja luettavuus paranee himpun verran. Mutta onko teksti vieläkään riittävän helppolukuista?

Kokeilu 2: Asiakeskeinen viittaus

Olen aiemmin postannut asiakeskeisestä viittauksesta toissijaiseen lähteeseen. Silloin neuvoin tekemään näin, konkreettinen esimerkki:

Tutkimuksien mukaan musiikki hyödyttää teho-hoidossa olevia keskosia (Pölkki ym. 2011, 198; viitattu lähteeseen Hartling ym.2009).

Sovellan em. tapaa tekstinpätkääsi:

Laadullisessa tutkimuksen analyysissä teemat muodostuvat toistuvista ilmiöistä. Aineiston analyysiä voi kuvata luovaksi, haastavaksi, aikaavieväksi ja kalliiksi. Kokemattomat tutkijat voivat kuitenkin tuntea epävarmuutta, koska kokevat prosessin usein epäselväksi ja monitulkintaiseksi. Aineisto tulee tutuksi lukemalla ja synventymällä siihen useita kertoja. Aineiston koodaamisen avulla tutkija voi tutkia esiintyviä ilmiöitä. (Gray 2017, 251, 269–271; viitattu lähteisiin Creswell & Maxwell 2013, Jirwe 2011, Streubert & Carpenter 2011, Patton 2015 ja Miles ym. 2014.)

On puntaroitava, kumpi painaa enemmän: tieteellinen tarkkuus vai luettavuus. Tarkkuus vaatisi sen, että jokainen tyyppi ilmoitetaan juurikin oman ajatuksensa välittömässä yhteydessä. Mutta lukijaystävällistä se ei ehkä tässä tapauksessa olisi. Raportointiohje (luku 5):

Opinnäytetyön tekijän on oltava varovainen, jottei anna itsestään kuvaa epätarkkana kirjoittajana. Tällainen mielikuva syntyy, jos jatkuvasti viittaa samanaikaisesti moneen eri lähteeseen. Mahdollisimman täsmällinen viittauskäytäntö on tyylikästä ja osoittaa asian hallintaa. On siis parempi viitata yhteen ajatukseen ja ilmaista välittömästi lähde, jossa ajatus esitettiin, kuin niputtaa tekstikappaleen perään useampia eri lähteitä.

Tuo on siis suositus (”on siis parempi …”). Rikettä ei mielestäni tapahdu, vaikka hippunen epätäsmällisyyttä olisikin havaittavissa: Ilmoitathan kuitenkin sekä ensisijaisen lähteen että toissijaiset lähteet. Lukija voi helposti päätellä, mihin julkaisuhin viitataan lukemassasi Grayn julkaisussa sivuilla 251 ja 269–271.

Mahdollisesti voisi olla vielä jokin tapa, jolla voisi yhdistää sekä kirjoittajakeskeisen että asiakeskeisen viittaamisen toissijaisiin lähteisiin.

Pitkän nimen voi lyhentää kolmella pisteellä

Minulla on tullut opinnäytetyötä tehdessäni oheinen uutinen vastaan, jota haluan käyttää lähteenä. 

https://www.osakeliitto.fi/uutiset/osakesaastotili-kannustaa-sijoittamaan-ja-lisaa-aktiivisuutta-paljastaa-tuore-tutkimus/

Kysymys kuuluukin, että voidaanko olettaa, että Jamilla Heiskanen, jolta lisätietoja saa kysyä on tekstin kirjoittaja? Vai pitääkö uutiseen viitata ostikolla? Otsikko on niin pitkä, että tekstiviitteen tekeminen sillä tuntuu tokeröltä… Mikä olisi sopivin tapa tehdä tekstiviite tähän uutiseen?

Vastaus:

Kyseinen henkilö näyttää hoitavan Osakesäästäjien mediasuhteita. Sivuston antaman tiedon mukaan henkilö on kirjoittanut yhden artikkelin, jonka aiheena on Davos, ja hän myös bloggaa ahkerasti.

Kyse on siis Osakesäästäjien tekemästä uutisesta/tiedotteesta. Heiskanen on voinut kirjoittaa tiedotteen, jolloin hyväksyisin kyllä lähdeviitteen, joka alkaa hänen nimellänsä.

Mutta oletan, että jos hänet olisi haluttu esittää tekijänä, hänen nimensä olisi ollut uutisen yhteydessä ilman sanaa ’lisätiedot’. Sen vuoksi perusteltu epäilys jää siitä, että onko hän tekijä.

Oletan, että uutisella ei ole tässä tapauksessa henkilötekijää. JAMKin ohjeistuksen mukaan lähdeviite alkaa silloin lähteen nimellä:

Osakesäästötili kannustaa sijoittamaan, ja lisää aktiivisuutta paljastaa tuore tutkimus. 2018. Uutinen 14.9.2018 Osakesäästäjien verkkosivustolla. Viitattu pp.kk.vvvv. https://www.osakeliitto.fi/uutiset/osakesaastotili-kannustaa-sijoittamaan-ja-lisaa-aktiivisuutta-paljastaa-tuore-tutkimus/.

Pilkku julkaisun nimessä on mielestäni kummallisessa kohdassa, mutta en alkanut muuttaa julkaisun nimeä.

Tekstiviite voi olla joko kokonaisuudessaan tai lyhennettynä (Osakesäästötili kannustaa sijoittaamaan…2018). Poisjätettyjen sanojen tilalle tulee siis kolme pistettä.

Aiempi postaus: ”Epäkäytännöllisen pitkät nimet voi lyhentää, mutta ensimmäisiä sanoja on oltava riittävästi, jotta nimen merkitys ei muutu.”

Raportointiohje perustuu kansainväliseen standardiin

Kysyjä seminaarin Padletissa: Voisiko JAMKin ohje olla sama kuin APA.
Kommentoija: Yes, please move to APA or some other international standard

Lyhyt vastaus:

JAMKin lähdemerkinnät ja tekstiviitteet perustuvat kansalliseen standardiin SFS 5989:2012, joka perustuu kansainväliseen standardiin ISO 690:2010. JAMK on valinnut standardin antamista vaihtoehdoista Nimi-vuosijärjestelmän eli Harvardin järjestelmän.

APA on ihan ok. ISO 690 voi olla vielä parempi? Harvard British parhain?

Kaikki edellä mainitut voi muuttaa JAMKin tapaisiin (SFS 5989-standardin mukaisiin) lähdeviitteisiin kohtuullisin vaivoin juuri ennen opparin julkaisemista muokkaamalla tietokantojen cite-komennon antamaa lähdeviitteen aihiota tai käyttämällä jotain viitteidenhallintajärjestelmää, esimerkiksi RefWorksia.

Pitkä vastaus:

Aika ajoin raportointiohjeen tekijöille, Satulle ja minulle, tai JAMKin opinnäytetyöfoorumille esitetään toivomus, että JAMKin raportointikäytännön pitäisi perustua (johonkin tiettyyn) kansainväliseen standardiin.

Lähdeviite- ja tekstiviite-asioissa JAMKin raportointiohje perustuu kansalliseen SFS-standardiin, joka taas on lähes sanasta sanaan sama kuin sen esikuvana toiminut ISO-standardi.

Kansallinen standardi on SFS 5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet, julkaistu 13.8.2012. Standardi löytyy SFS Onlinesta, johon jamkilaiset pääsevät JAMKin hankkimalla käyttöluvalla.

SFS-standardin soveltamisalan kuvauksessa lukee: ” – – standardi perustuu standardiin ISO 690:2010 Information and documentation – Guidelines for bibliographic references and citations to information resources”. Sama tieto on lyhyemmin myös etusivulla.

Kaukolainasin kyseisen ISO-standardin kerran Oulun yliopistosta tai AMKista. Vertailuni johtopäätöksenä oli, ettei kansallisessa standardissa ja kv. standardissa ole olennaista eroa. Joku esimerkki voi olla eri tavalla (Akseli Gallen-Kallela, Oskar Merikanto tms.). Standardi itse mainitsee eroiksi (s. 41) sen, että translitteroinnissa etusijalle laitetaan kansallinen SFS-standardi ja se, että ISO 690 on ”kirjoitettu ensisijaisesti englannin kielen käytänteitä ja yksikielisen maan tarpeita ajatellen”. Joten SFS-standardissa on maamme kaksikielisyys otettu huomioon ja myös se, että ”suuri osa suomalaisten tutkijoiden tieteellisistä artikkeleista kirjoitetaan englanninkielisiin lehtiin”. Aikamääreidenkin kirjoittamistavoissa voi olla eroja.

MOT: JAMKin lähdemerkinnät ja tekstiviitteet perustuvat kansainväliseen standardiin.

SFS-standardin soveltaminen

Lähdemerkintä-standardi antaa mahdollisuuden säätää merkinnät omaan organisaatioon sopivaksi ainakin näissä asioissa:

  • Välimerkit ja typografia eivät ole standardissa normatiivisia vaatimuksia. Kunhan kukin organisaatio käyttää sovittuja välimerkkejä ja typografista käytäntöä johdonmukaisesti ja yhtenäisesti omissa julkaisuissaan.
  • ”Viitteiden merkitsemisessä voidaan soveltaa yhtä niistä kolmesta viittausjärjestelmästä, jotka esitellään kohdissa A.2–A.4.” (SFS 5989, liite A, opastava) -> JAMK on valinnut kohdan ”A.2 Nimi-vuosijärjestelmä (Harvardin järjestelmä)”. Tämä tarkoittaa, että tekstiviitteessä ilmoitetaan Tekijä ja vuosiluku sekä sivut/sijainti tietolähteessä. Toinen asia, mihin tämä valinta vaikuttaa on, että JAMKin lähdeviitteissä julkaisuvuosi ilmoitetaan lähdeviitteen toisena tietona, ei vasta kustantaja-tiedon jälkeen viitteen loppupuolella.

ISO-merkintätapa ja tietokannat

Valitettavasti ISO 690 -tyyliä ei ole kaikissa tietokannoissa. Esimerkiksi ABI Inform -tietokannassa se kuitenkin on, esimerkki napattu cite-komennolla:

BUCKLEY, A., 2015. Getting IT to Work for Marketing: Exploring Collaboration between Marketing and IT Functions for the Delivery of Marketing Innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 07, vol. 16, no. 4, pp. 285-307 ABI/INFORM Collection. ISSN 17460166. DOI http://dx.doi.org.ezproxy.jamk.fi:2048/10.1057/dddmp.2015.29.

Mitä eroa tällä on JAMKin viitteeseen? Korostettuna:

BUCKLEY, A., 2015. Getting IT to Work for Marketing: Exploring Collaboration between Marketing and IT Functions for the Delivery of Marketing Innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 07, vol. 16, no. 4, pp. 285-307 ABI/INFORM Collection. ISSN 17460166. DOI http://dx.doi.org.ezproxy.jamk.fi:2048/10.1057/dddmp.2015.29.

Ero on juurikin välimerkeissä ja typografisissa keinoissa (isot kirjaimet, kursiivi) ja välimerkityksessä. Tietokannan nimen ABIn laittaisin eri kohtaan, vaikka ei se tuossakaan virhe ole, jos sen ymmärtää lisätietona. ISSN voi olla lisätietona, samoin DOI, eivät kuitenkaan ole pakollisia. Jos haluaa laittaa DOIn, kannattaa laittaa ezproxyllisen tilalle: DOI:10.1057/dddmp.2015.29, joka näyttää toimivan tietokannan ulkopuolellakin.

Lyhenteet Vol. ynnä muut jätetään pois, vaikka itse en niitä pidä ongelmina, vaikka siinä kököttäisivätkin suoraan tietokannasta otettuna. Kulttuurinen tai aloihin liittyvä ero voi olla se, että vuosikerta merkitään 07 eikä vaan 7. Loppuun on vielä lisättävä Viitattu pvm ja Nettiosoite/-polku. JAMKin mukainen merkintä:

Bucley, A. 2015. Getting IT to Work for Marketing: Exploring Collaboration between Marketing and IT Functions for the Delivery of Marketing Innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 7, 16, 4, 285 – 307. Viitattu 20.2.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.318814, ABI/INFORM Collection.

Jos halutaan nipottaa, suomenkielisessä opparissa lähteen nimessä olevat substantiivit kirjoitetaan tavalliseen tapaan, ei isoilla alkukirjaimilla. Lehden nimessä ne on oltava, koska se on erisnimi ja kirjoitetaan lähdemerkintäänkin samalla tavalla kuin mitä lehti itse nimensä kirjoittaa.

Minkä alan mukaiset lähdemerkinnät?

APA on siinä mielessä hyvä lähdemerkintä-tyyli, että sitä käytetään laajasti maailmassa, ainakin humanistisella alalla ja yhteiskuntatieteissä. Kuten taustaorganisaatiosta voi päätellä: APA = American Psychological Association. Jyväskylän yliopistossa psyka kuuluu Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntaan.

Haittapuoli voi olla se, että muilla aloilla käytetään muita viitejärjestelmiä. Jos teillä on tuttu yliopistolla ja hänellä on RefWorks-tunnukset, pyytäkää häntä näyttämään, kuinka monta erilaista järjestelmää eri aloilla onkaan käytössä (vähintään 26 viitejärjestelmää; vrt. JAMKilla on RefWorksissä yksi alustava merkintätapa suomenkielisille opinnäytetöille).

Itse pidän ehkä eniten ITC-puolella aika yleisestä merkintätavasta, jossa tekstiin tulee numero hakasulkeisssa, esim. [1], ja sitten opinnäytteen loppuun merkitään numerolista, jossa kohdassa [1] on kyseisen lähteen lähdeviite.

Toinen hyvä pointti on APAssa on se, että APAkin käyttää nimi-vuosijärjestelmää, jota JAMKissakin aloitettiin käyttää jo vuonna miekka ja kirves (= kevät 1995).

Edellinen lähdeviite-esimerkki APA-tyylillä:

Buckley, A. (2015). Getting IT to work for marketing: Exploring collaboration

between marketing and IT functions for the delivery of marketing innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 16(4), 285-307. doi:http://dx.doi.org.ezproxy.jamk.fi:2048/10.1057/dddmp.2015.29

APAssa sisennetään kaikki toiselta riviltä alkaen. En tiedä tuleeko tuo oikein tällä julkaisujärjestelmällä, mutta olen yrittänyt havainnollistaa asiaa (sanojen collaboration ja between välille ei saisi tulla tyhjää riviä, mutta nyt siihen näyttäisi tulevan). Toiselta riviltä alkava sisennys on selvin ero APAn ja JAMKin lähdeviitteiden välillä. Muut erot liittyvät taas pikemminkin välimerkkeihin ja typografiaan (korostus sp):

Buckley, A. (2015). Getting IT to work for marketing: Exploring collaboration between marketing and IT functions for the delivery of marketing innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 16(4), 285-307. doi:http://dx.doi.org.ezproxy.jamk.fi:2048/10.1057/dddmp.2015.29

Kyseinen aihio muutettuna JAMKin lähdeviitteeksi:

Buckley, A. 2015. Getting IT to work for marketing: Exploring collaboration between marketing and IT functions for the delivery of marketing innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 16, 4, 285 – 307. Viitattu 20.2.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.318814, ABI/INFORM Collection.

Harvardin mukainen lähdeviite – paras apu?

Koska JAMK noudattaa standardissa mainittua Harvard-vaihtoehtoa, tietokannoista voi napata viitteen (cite/citation/sitaatti) Harvard-tyylisenä. Tosin Harvard-tyylejä on useita (mm. British, Australian yms.). Tässä Harvard British -tyylillä otettu lähdeviite ABI-tietokannasta, en muuttanut enkä korostanut mitään:

BUCKLEY, A., 2015. Getting IT to work for marketing: Exploring collaboration between marketing and IT functions for the delivery of marketing innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 16(4), pp. 285-307.

Ja tämä muutettuna JAMKin viitteeksi:

Bucley, A. 2015. Getting IT to work for marketing: Exploring collaboration between marketing and IT functions for the delivery of marketing innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 16, 4, 285-307. Viitattu 20.2.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.318814, ABI/INFORM Collection.

Anatomiakuva – saanko kopioida?

Musiikkipedagogiksi opiskeleva: Olen tekemässä opinnäytetyötä, jonka tietoperustaan kuuluu olennaisena osana ihmisen kurkunpään ja ääntöväylän anatomia. Näitä asioita olisi minusta erittäin oleellista havainnollistaa piirroskuvien avulla. Minulle on kuitenkin epäselvää, mitä kuvia opinnäytetyössä saa käyttää ja mitä ei, mitä lupia yms. tarvitaan sekä kuinka kuviin mahdollisesti viitataan oikeaoppisesti.

Vastaus:

Voit valita ainakin kolme eri toimintatapaa.

Kuva Terveysportista – voi kopioida oppariin

JAMKin ostamassa ammattilaisille tarkoitetussa (laajassa) Terveysportissa on todennäköisesti oppariisi sopivia kuvia. Niitä voi käyttää lähde mainiten ja niiden on havainnollistettava tekstiä.

Terveysportin käyttöehdoissa (alareunassa) lukee:

Loppukäyttäjä on oikeutettu käyttämään yksittäisiä kuvia ei-kaupallisissa tieteellisissä opinnäytetöissään tai muissa tieteellisissä kirjoituksissaan selventämään tai havainnollistamaan kirjoituksensa tekstiä. Edellytyksenä mainitulle käytölle on, että kuvan lähde ilmoitetaan.

Loppukäyttäjä = JAMKin opiskelija tai henkilökunnan jäsen

Lähdemerkintä, esimerkki:

Gray, H. & Vandyke Carter H. N.d. Kurkunpään lihakset, lateraalinen näkymä. Julkaisussa Anatomiakuvasto. Viitattu 19.2.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.318775, Terveysportti.  

Kuvioseloste/kuvateksti, esim.:

Lateraalinen näkymä kurkunpään lihaksiin; kilpiruston oikea levy on poistettu (Gray & Vandyke Carter n.d.)

Avoimen netin kuvat – voi kopioida

Avoimen netin kuvia saa käyttää muokkaamattomina opparissa sitaattioikeuden perusteella lähde ilmoittaen, ks. aiempi Oppariblogi-postaus.

Selittävät piirrokset – voi yleensä kopioida ja muokata

Piirroskuvat, mm. selittävät piirrokset ovat yleensä ns. vapaata riistaa, eli niiden teoskynnys ei ylity tekijänoikeuslain tulkinnan näkökulmasta katsottuna. Sen vuoksi niitä yleensä saa vapaasti kopioida ja muunnella. Esimerkiksi piirustukset hengityselimistä eivät ylittäneet teoskynnystä, Tekijänoikeusneuvosto (1996):

Lääketieteellisen oppi- ja käsikirjan kuvituksena olevat selittävät piirustukset, käyrät ja taulukkomuotoiset mittaustulokset eivät sisältäneet teostasoon vaadittavaa itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä.

Ja Opettajantekijänoikeus.fi (Toikkanen 2011; ks. myös esim. Kopiokissa tai Selittävä piirros – Aalto yo):

Käytännössä esimerkiksi useimmat biologian, geologian ja anatomian piirustukset alittavat teoskynnyksen. Näitä kuvia saa siis ilman muuta lupaa kopioida ja muunnella, joskin tekijän nimi on hyvä mainita, jottei syyllisty plagiointiin eli toisen ajatusten omina esittämiseen.

Kelaston raportit

Viittaan työssäni Kelaston sivulta itse koostamaani kahteen raporttiin, jotka löytyy tuolta linkeistä alempaa. 

Saan tulokseksi kaksi hyvin yksinkertaista raporttia, joista muodostin seuraavanlaiset lähdeviittaukset: 

Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet, alkaneet oikeudet. 2018. Kelasto-raportti. Viitattu 20.11.2018. http://raportit.kela.fi/linkki/92044816.  

Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet, vuoden lopussa voimassa olleet. 2018. Kelasto-raportti. Viitattu 20.11.2018. http://raportit.kela.fi/linkki/77405961.

Miten olisi hyvä muodostaa lähdeviite, niin, että saan eroteltua nuo kursivoidut kohdat? Ne siis erottavat lähdeviitteet toisistaan, tietenkin linkin lisäksi. Mutta jos tekstiviitteeseen pitäisi saada eroteltua kumpaa olen missäkin kohdassa käyttänyt, miten se kannattaisi tehdä? Olenko yhtään oikeilla jäljillä merkintätavassani? 

Vastaus:

Paloitellaan ongelma.

1 Mikä on raportin nimi?

Kelastosta Kela kertoo näin: ”Kelastoon on koottu keskeinen tilastotieto Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta. Kelastossa voit tehdä raportteja haluamillasi valinnoilla Kelan tilastotiedoista.”

Kyseessä on siis tietokanta, jossa voit muodostaa raportteja valitsemillasi muuttujilla ja tehdä siitä vaikka MSExcel-tiedoston tai pdf:n.

Lääkekorvausoikeudet-raporttien muuttujia ja raportin asetuksia on monia. Mutta raportin nimi on tosiaakin ”Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet”. Lähdeviite aloitetaan raportin nimellä.

Koska käytät kahta samannimistä raporttia, ne on eroteltava toisitansa. Se tapahtuu vuosiluvun yhteydessä a- ja b-kirjaimilla.

2 Mikä valitaan julkaisuvuodeksi?

Mietin tuota julkaisuvuotta. Onko se 2018, jolloin itse olet ilmeisesti käyttänyt Kelasto-tietokantaa? Vai 2017, jota tuo raportti koskee? Vai onko se N.d., koska tietokannan sivulla ei ilmoiteta vuosilukua?

Voin tietty päätellä, että koska tietokannassa on vuoden 2019 tietoja, tietokanta on päivitetty 2019. Ainakin aluejako näyttää noudattavan jo tämänvuotista jaottelua. Mutta käytit itse tietokantaa viime vuoden puolella, joten sinun raportissasi aluejakokin on ollut vuoden 2018 mallinen.

Kohdassa Lisätietoja raportista, joka antaa lisätietoja juuri käsittelyssä olevasta raportista, kerrotaan, että raportti päivitetään vuosittain helmikuussa. Joten olet käyttänyt vuoden 2018 helmikuussa päivitettyä raporttia. Lukitaan vuosi 2018.

3 Muodostetaan lähdeviitteet

Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet. 2018a. Kelasto-raportti. Diabeteksen alkaneet lääkekorvausoikeudet Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 2017. 0–19-vuotiaat. Viitattu 20.11.2018. http://raportit.kela.fi/linkki/92044816.

Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet. 2018b. Kelasto-raportti. Diabeteksen lääkekorvausoikeudet Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 2017. 0–19-vuotiaat. Vuoden lopussa voimassa olleet oikeudet. Viitattu 20.11.2018. http://raportit.kela.fi/linkki/92044816.

Tekstiviitteet, esimerkiksi:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet 2018a) – – tekstiä tekstiä tekstiä (Voimassaolevat, alkaneet ja päättyneet lääkekorvausoikeudet 2018b).

Viittaaminen Sotkanetin tilastoon

Miten viitataan sotkanetin tilastoihin? Onko seuraava tapa oikea? Linkit ovat usein pitkiä, eivätkä toimi, jos linkin laittaa suoraan tilastoon.

Ylipainoisia (BMI≥25 kg/m2) 15 – 64-vuotiaita,  % vastaavanikäisestä väestöstä 2014. 2017. THL:n tilastoja. Viitattu 29.3.2018. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku?g=219 Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky, väestön hyvinvointi ja elintavat, aikuisväestö.

Voiko tekstissä lyhentää tuon nimen esim. näin? (Ylipainoisia… 2017).

Vastaus:

Lähdemerkintäsi ja tekstiviitteesi ovat ihan oikein.

Joskus tietokannoissa tehtyihin omiin hakuihin ja valittuihin indikaattoreihin viittaaminen voi vaikuttaa tragikoomiselta.

Sinänsä tietokantojen olemassaolo on huippujuttu. Esimerkiksi tämä THL:n Sotkanet antaa tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Voit rajata hakuja ajallisesti (vuodet x-y), maantieteellisesti (koko maa vs. tietty alue) tai sukupuolen perusteella (vielä miehet vs. naiset). Voit tallentaa hakuja. On vapaasanahaku, asiasanahaku ja valmis hakupuu, jossa voi edetä yleisimmistä otsikoista tarkempiin aihekokonaisuuksiin. Voit vertailla tietoja sen mukaan, millaiset indikaattorit valitset.

Kokeilu

Mietin kuitenkin, voiko lähdemerkintää yksinkertaistaa tai selventää jotenkin. Kurkkasin tulostaulukon metadataa, se avautui Info-linkistä.

Lähdeviite ei lyhene, mutta kertoo ehkä lukijalle enemmän lähteen sisällöstä:

Ylipainoisten osuus väestöstä 2014. 2017. Sotkanetin tulostaulukko. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ilmaisee ylipainoisten 15–64-vuotiaiden prosenttiosuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Sisältyy tutkimukseen Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys. Viitattu 29.3.2018. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=sw4OBwA=&region=s07MBAA=&year=sy6rtDbR0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-SNAPSHOT&buildTimestamp=201802280718.

Tai:

Ylipainoisten osuus väestöstä 2014. 2017. Sotkanetin tulostaulukko. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ilmaisee sellaisten 15–64-vuotiaiden prosenttiosuuden, joiden BMI ≥ 25 kg/m2. Viitattu 29.3.2018. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=sw4OBwA=&region=s07MBAA=&year=sy6rtDbR0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-SNAPSHOT&buildTimestamp=201802280718.

Tai jokin edellisten yhdistelmä. BMI voi olla myös ilmaisu painoindeksi.

Tuo linkki ei ehkä ole kaunein, mutta voi se ehkä lähdeviitteessä olla, kun se on ”vain” pari-kolme riviä pitkä. Linkki ei toiminut yhdessä selaimessa, mutta toisessa toimi ongelmitta, mikä oli kummallista.

Voit korvata tämän litannian ”Sotkanetin tulostaulukko. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.” halutessasi tällaisella: ”Tilastotaulukko Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanet-tietokannassa.” tai vieläkin lyhyemmin: ”Tilasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanet-tietokannassa.”

Nettipolkuna:

Ylipainoisten osuus väestöstä 2014. 2017. Sotkanetin tulostaulukko. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ilmaisee sellaisten 15–64-vuotiaiden prosenttiosuuden vastaavanikäisestä väestöstä, joiden BMI ≥ 25 kg/m2. Viitattu 29.3.2018. https://sotkanet.fi, Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky, Väestön hyvinvointi ja elintavat, Aikuisväestö.

Kirjoittaisin nettipolulla etenemisen isoilla alkukirjaimilla, koska tässä tapauksessa en muuten erota osioiden nimiä toisistansa runsaasta pilkutuksesta johtuen.

Ja vaikka Sotkanetin tulostaulukossa kirjoitetaan ”BMI≥25 kg/m2”, tulee tuon matemaattisen merkin ympärille välilyönnit (tyhjät).

Tekstiviite: (Ylipainoisten osuus väestöstä 2014. 2017).

Väestöstä 49,8 prossaa näyttää olleen ylipainoisia vuonna 2014, eli joka toinen.

Ilmoita rekisteröity tavaramerkki ®-merkillä

Miten viittaan oikein Rekisteröityyn tavaramerkkiin? Tarvitsenko luvan siihen viitatakseni, jos tuon sen kuvana opinnäytteeseeni?

Vastaus:

Otin yhteyttä Patentti- ja rekisterihallitukseen.

Sieltä vastattiin näin:

Tavaramerkkilaissa todetaan, että sanakirjan, käsikirjan taikka muun sellaisen painetun tai tietoverkossa olevan julkaisun tekijä, julkaisija ja kustantaja on velvollinen rekisteröidyn tavaramerkin haltijan pyynnöstä huolehtimaan siitä, ettei julkaisuun oteta tavaramerkin toisintoa ilmoittamatta, että tavaramerkki on rekisteröity.

Eli opinnäytetyössä riittää varmastikin, että ilmoittaa esim. ® -merkillä, että kyseessä ei ole mikä tahansa sana/kuva/iskulause, vaan jollekin rekisteröity tavaramerkki.

Jos toisen tavaramerkkiä käyttää omien tuotteiden/palveluiden markkinoinnissa, myynnissä, jne. niin silloin on parasta kysyä lupa tavaramerkin käyttöön.

Mikä on tavaramerkki?

Ajantasainen tavaramerkkilaki on Finlexissä. Siinä lukee näin (2 §): ”Tavaramerkkinä voi olla mikä tahansa elinkeinotoiminnassa käytettävä erottamiskykyinen merkki, joka voidaan esittää graafisesti”. Erottamiskykyä arvioidessa kiinnitetään huomiota ” kaikkiin asianhaaroihin ja erityisesti siihen, kuinka kauan ja miten laajalti merkkiä on käytetty” (3 §).

Yksinoikeus haluttuun merkkiin saadaan, kun se rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksessa (4 §; 2. luku).

Lähdemerkintä

Menin PRH:n tietokantaan nimeltä Laajalti tunnettujen merkkien luettelo. Olisin voinut etsiä sopivaa esimerkkiä myös PRH:n tavaramerkkitietokannasta.

Valitsin Osuuspankin mustavalkoisen merkin, jonka bongasin ekalta sivulta. Sen nimi ei tosin ole Osuuspankki, vaan haltijana on OP-Pohjola osk. (Ja Osuuspankin sivuilla näytetään suosivan oranssia merkkiä, but anyway, kyllä tästä lähdemerkintä-harjoitelma kuitenkin saadaan.)

Lähdemerkintä voisi olla tällainen, jättäisin ehkä osk-lyhenteen, joka tarkoittaa osuuskuntaa, pois merkin nimestä:

OP-Pohjola®. 2009. Tavaramerkki. Haltija: OP-Pohjola osk. Hyväksytty 15.6.2009. Voimassaolo päättyy 15.6.2019. Numero 2007020. Luokka 36: Pankkipalvelut, vakuutustoiminta. Viitattu 12.12.2018. http://tavaramerkki.prh.fi/ltm/info.php?lang=fi&id=2007020.

Näyttää siltä, että tässä blogipohjassa ®-merkki ei pysy yläindeksissä, vaan tunkee samalle tasolle muiden kirjainten kanssa. Wordissä se toimii halutulla tavalla.

Muut haut

Uteliaisuuttani tarkistin vielä tavaramerkkitietokannasta, mitä muita OP-ryhmän merkkejä on olemassa. Laitoin tarkennetun haun hakija-kenttään OP, määrittelin haun laajuudeksi ’kansallinen’ ja kirjoitin Tavarat ja palvelut -kohtaan luokkanumeroksi numeron 36, joka siis kuvaa pankkipalveluita ja vakuutustoimintaa. Tämä tietokanta hyväksyi kahden kirjaimen hakusanan (OP), monissa tietokannoissa minimimäärä on kolme. Havaitsin, että montaa sorttia merkkejä on OP-ryhmällä.

Tämähän on hauskaa! Hakusanalla Moomin Characters saan tarkennetussa haussa sivun verran PRH:n tavaramerkkitietokannassa olevia tavaramerkkejä. Myös EU:n tavaramerkkitietokanta antaa tulokseksi useita muumihahmoja hakusanalla moomin.

Symbolien ® jakirjoitusohje

Kirjoitetaanko symboli ennen vai jälkeen tavaran nimen? Oikea vastaus on: jälkeen. Kielitoimiston ohjepankki antaa ohjeen niiden kirjoittamiseen. Wordissä ne löytyvät Lisää-Merkki-Erikoismerkit-toiminnolla tai näppäilemällä Alt+Control+R tai Alt+Control+T.

Symbolien käytöstä saa lisätietoa PRH:n sivuilta. ®-symbolia käytetään Suomessa tai EU:n alueella rekisteröidyistä tavaramerkeistä. ™-symbolilla on hieman väljempi käyttötapa.

 

Somemarkkinoinnin trendit 2018 – lähdeviite

Opiskelija heitti minulle vaikean kysymyksen, johon en osaa antaa varmaa vastausta, joten saanko kääntyä puoleesi. Kyseessä sähköinen julkaisu, jossa haastateltu useita asiantuntijoita.

Viittaanko

  • Raportin nimeen
  • Lähdevuoreen, Opakseen & Tuomiseen vai
  • Siihen kenen suusta mikäkin asia on peräisin?
  • Lisäksi lähdeviitteiden ja -luettelon suhteen mietin, millaiset säännöt tällaisen lähteen merkintään pätevät?

Vastaus:

Pääsääntö tässä sekasotkussa on: viittaa raportin nimeen:

Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017. Helsinki: Kurio, sivut. Viitattu päivämäärä. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Kolme erilaista osiota

Kyseisessä verkkokirjassa on tavallaan kolme erilaista, toki lukijaystävällistä tapaa kertoa asiantuntijoiden käsitykset somemarkkinoinin trendeistä täksi vuodeksi. Sisällöllisestikin aika kiinnostava opus.

Kerätään faktat kansilehdestä:

Julkaisun nimi: Somemarkkinoinnin trendit 2018

Julkaisun nimi voi toisaalta olla myös: 27 kotimaista asiantuntijaa: Somemarkkinoinnin trendit 2018
Takakannessa lukee: #Sometrendit 2018

Julkaisuvuosi: 2017
Kustantaja/julkaisija: Kurio – The Social Media Age(ncy)

Lähdemerkinnän näkökulmasta julkaisu on ongelmallinen. Mutta pilkotaan ongelma pienemmiksi palasiksi, ehkä päästään sillä tavalla eteenpäin.

Esipuheen kirjoittajat tiedossa

Esipuheella on kolme selvästi kerrottua kirjoittajaa, se on helppo nakki. Jos viittaisin pelkästään esipuheeseen, voisin käyttää heitä tekijöinä:

Lähdevuori, J., Opas, T. & Tuominen, E. 2017. Esipuhe. Julkaisussa Somemarkkinoinnin trendit 2018. Helsinki: Kurio, 2. Viitattu 6.11.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Seitsemän merkittävintä trendiä: Ensimmäinen varsinainen luku ja sitä seuraavat samantapaiset luvut

Esipuheen jälkeen seuraava luku on nimeltään Vastuullisuutta ja kannanottoja vaaditaan – myös somejäteiltä itseltään. Sen jälkeen tulee kuusi muuta nimettyä lukua. Eli sivu/trendi tai trendi/sivu.

Luvulla ei ole kirjoittajia, vaan se sisältää sitaatteja asiantuntijoiden sanomisista.

Voinko viitata asiantuntijan nimeen? – En.

Jokainen asiantuntija vastaa omista sanomisistansa, mutta laittaisinko jokaisesta tekstikappaleesta oman lähdemerkintänsä? Ehkäpä en. Ei se edes pelittäisi, koska ”julkaisulla” ei olisi nimeä; esimerkki:

Hakola, I. 2017. [Mitä tähän pitäisi laittaa?]. Julkaisussa Somemarkkinoinnin trendit 2018. Helsinki: Kurio, 4. Viitattu 22.10.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Emme siis voi viitata asiantuntijoiden nimiin, vaikka he tavallaan ovat vastuussa julkaisun intellektuaalisesta sisällöstä.

Viittaisinko kirjan koostajien nimiin – En.

Kirjan esipuheessa sanotaan, että esipuheen kirjoittaneet kolme henkilöä ovat koostaneet katsauksen. He ovat ilmeisesti toimittaneet julkaisun ja läiskineet asiantuntijoiden lausumat suhtkoht loogiseen järjestykseen eri lukujen tai osioiden otsikoiden alle. Lähdeviitestandardi SFS 5989 (luku 5.4.5) sanoo, että julkaisun toimittajat, kääntäjät yms. ovat muita tekijöitä, joita ei ole pakko merkitä lähdeviitteeseen. En siten laita heidän nimiään lähdeviitteen alkuun. (Jos laittaisin, heidän nimensä tulisi vasta kirjan nimen jälkeen, ei lähdemerkinnän alkuun.)

Johtopäätös: Lähdeviite kaikkiin tämäntyyppisiin lukuihin voisi olla:

Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017. Helsinki: Kurio, sivut. Viitattu 6.11.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Tekstiviite tulee näin: Tekstiä tekstiä tekstiä (Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017, sivut).

Huom! Koska kirjan nimessä on vuosiluku, sen ja julkaisuvuoden väliin laitetaan piste. Tämä on poikkeussääntö, yleensähän nimen ja julkaisuvuoden väliin tulee vain välilyönti/tyhjä.

Tekstissä voi halutessaan kertoa, kenen asiantuntijan sanomiseen viittaa. Esimerkki:

Elisa Oyj:n kuluttajapalveluissa markkinointijohtajana toimivan Tommi Taposen mukaan Googlella, Facebookilla ja Twitterillä on valta suitsia valeuutisia. Somemarkkinoinnissa sisällön laatu on oleellista, mitä tahansa tuubavideoita ei tarvita. (Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017, 4, 51–52.)

10 käskyä somen parissa työskenteleville

Kirjan seuraava osio on nimeltään 10 käskyä somen parissa työskenteleville. Siinä ei ole erillisiä lukuja, vaan asia etenee 1. käskystä 10. käskyyn, eli koko osio on yhtä ja samaa lukua.

Tekisin lähdemerkinnän johdonmukaisesti samalla tavalla kuin edellisessäkin osiossa:

Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017. Helsinki: Kurio, sivut. Viitattu 6.11.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Tekstiviite samalla tavalla: Tekstiä tekstiä tekstiä (Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017, sivut).

Esimerkki:

Janne Saarikko ennusti, että vuosi 2018 on termin XR eli ’extended reality’ läpimurtovuosi (Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017, 12).

Olisi hyvä, jos henkilön nimeä ennen kuvailtaisiin hänen asiantuntijuuttaan jollain tittelillä tai vastaavalla. Mutta tittelit ovat nykymaailmassa joskus hankalia; vaikeaa on suomentaa esimerkiksi titteli ensimmäisyyksien tekijä, Creator of Firsts, joka on ekana kyseisen henkilön asiantuntijuuden kuvauksessa. Toisena on Director, Founder Institute Finland ja kolmantena on CMO Mentor, Gorilla Ventures.

Asiantuntijoiden haastattelut

Kirjan loppupuolella ei enää kerätä sitaatteja tietystä aihepiiristä monelta eri asiantuntijalta, vaan otetaan yksi henkilö per sivu tai kaksi sivua ja esitellään, mitä hän lausahtaa sometrendeistä. Haastattelijaa ei kerrota.

Ekana, sivulla 17 esitellään Helene Auramo, joka on toimitusjohtaja ja perustaja Okimo Clinic -yrityksessä sekä co-founder SLUSHissa ja Indiedaysissä. Lähdemerkintä voisi olla sama kuin aeimmin:

Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017. Helsinki: Kurio, 17. Viitattu 6.11.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Tekstissä voi halutessaan korostaa kyseisen henkilön asiantuntijuutta:

Okimo Clinicin toimitusjohtajan Helene Auramon mielestä – – – (Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017, 17).

Halutessaan voi korostaa asiantuntijuutta lähdeviitteessäkin:

Somemarkkinoinnin trendit 2018. 2017. Helsinki: Kurio, 17. Okimo Clinicin toimitusjohtaja Helene Auramon haastattelu. Viitattu 6.11.2018. http://kurio.fi/v2/wp-content/uploads/2017/12/kurio-somemarkkinoinnin-trendit-2018-raportti.pdf.

Tässä tulee se ongelma, että jos on siteerannut montaa kyseisen kirjan asiantuntijaa, pitäisi jokaisesta tehdä oma lähdeviitteensä. Mikä ei mielestäni ole järkevää.

Googlattu kuva diaesitykseen

Opiskelija 1: Voinko googlettaa jonkun kuvan miltä hyvänsä nettisivulta, tallettaa sen itselleni, liittää sen powerpoint-esitykseen ja esityksessä mainitsen linkin / sivuston mistä kuva on otettu?

Opiskelija 2: Voinko ottaa netistä kuvia JAMK:ssa tehtäviin harjoitustöihin ja jos voin niin pitääkö kuvan lähde ilmoittaa esitelmässä / harjoitustyössä. 

Vastaus:

Ammattikorkeakoulut ovat tehneet Kopioston kanssa sopimuksen, jossa kerrotaan, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä.

Korkeakouluille hankitun kopiointiluvan ansiosta voit googlettaa ja kopioida kuvan diaesitykseesi, jos et jaa esitystäsi netissä. Saat siis tallentaa esityksesi Optimaan tai muuhun suljettuun systeemiin opintojaksolle osallistuvien saataville opintojakson keston ajaksi.

Muista ilmoittaa lähdetiedot joko tavalla 1) tai 2):

1) Jos sinulla on esityksessä erillinen lähdeluettelo. Tee tekstiviite kuvan yhteyteen normisti: (Tekijä julkaisuvuosi). Ilmoita tarkemmat tiedot lähdeviitteessä lähdeluettelossa:

Sukunimi, E. Julkaisuvuosi. Kuvan nimi. Valokuva. Lisätiedot kuvasta esim. CC-lisenssitiedot jos on. Viitattu pvm. Nettiosoite.

2) Jos sinulla ei ole esityksessäsi erillistä lähdeluetteloa, ilmoita kuvan yhteydessä tarvittavat tiedot, mieluiten lähdeviitteenä. Kopioston lupa vaatii ilmoittamaan vähintäänkin tekijän ja sivuston, josta kuva on otettu (esimerkiksi linkki). Itse olisin vielä tiukempi: myös julkaisuvuosi ja viittauspäivämäärä ovat mielestäni tärkeitä tietoja -> Ja samalla vaivalla tekee asiallisen lähdeviitteen kokonaan…

Kopiointisopimus – kopioiden käyttö

Tässä suoria lainauksia em. kopiointisopimuksesta, sopimuksessa tosin puhutellaan opettajaa, mutta samaa voidaan soveltaa myös JAMKin opiskelijoiden diaesityksiin yms.:

”Kopiointiluvallamme saat kopioida opetusta, tutkimusta ja hallintotoimintaa varten

  • – – internetissä vapaasti saatavilla olevia kuvia ja tekstiaineistoja – kuten verkkolehtien artikkeleita, digitaalisia julkaisuja, raportteja ja otteita sähkökirjoista.- –

Kopioita saat

  • liittää osaksi – – opiskelijoiden opinto-, harjoitus- ja muita projektitöitä – –
  • tallentaa suljetulle kurssialustalle kyseiselle kurssille osallistuvien – – saataville – –

Kopiot saavat olla kurssille osallistuvien opiskelijoiden saatavilla korkeakoulun suljetulla kurssialustalla tai vastaavassa suljetussa verkossa kurssin tai muun opintokokonaisuuden ajan, mukaan lukien tentit.”

Huom! Jos kyseessä on nuotti- tai muita vastaavia kopiot, tai liikkuva kuva tai ohjelmisto, lue sopimus tarkemmin, niitä tilanteita en tässä siteerannut.

Lähdeviite äänikirjaan ja verkkovideoon

Mistähän löytyis joku soveltamiskelpoinen ohje siihen, miten videoita tai ääninauhoja tai äänikirjoja merkitään lähteiksi? 

Äänikirjoissahan ei kait ole sivunumeroita(?), niin merkitäänkö siis minuutit ja sekunnit vai minkälainen käytäntö on? 

Jos ko. lähde on lähdekritiikin kannalta hyvä lähde, niin sen muodolla ei varmaankaan saisi olla väliä.

Mutta en löytänyt JAMKin sivuilta tai muualta pätevää ohjetta lähdemerkintöihin.

Vastaus:

Videot, äänikirjat ja muut vastaavat tallenteet merkitään lähteiksi tavanomaisesti. Lähdemerkinnässä ilmoitetaan kuitenkin tallennetyyppi (äänikirja, DVD tms.).

Kun viittaat äänikirjaan tekstissä, voit viitata kirjan lukuun, koska sivunumeroita äänikirjassa ei ole. Hyväksyisin myös minuutit ja sekuntit tekstiviitteeseen, mutta suositeltavampaa on lukuun viittaaminen.

Esimerkki äänitallenteesta/äänikirjasta, joka löytyy Janet-tietokannasta. Viitetiedot-toiminnolla saan lähdeviitteen aihion:

Laane, T. 2018. Unen lahjoja: Kirjeitä hänelle, joka valvoo. Helsinki: Kirjapaja.

Tästä tulee JAMKin mukainen lähdeviite, kun muutan kursiivit tavallisiksi kirjaimiksi ja lisään vielä tiedon siitä, että äänikirjaan on mentävä Janetin kautta (Janetiin kirjautumalla). On monta tapaa tehdä lähdeviite, esimerkkinä pari ekaa mieleeni tullutta:

Laane, T. 2018. Unen lahjoja: Kirjeitä hänelle, joka valvoo. Äänikirja. Helsinki: Kirjapaja. Viitattu 5.11.2018. https://janet.finna.fi/, Ellibs.

Laane, T. 2018. Unen lahjoja: Kirjeitä hänelle, joka valvoo. Äänikirja. Helsinki: Kirjapaja. Vaatii käyttöoikeuden. Viitattu 5.11.2018. https://janet.finna.fi/Record/janet.347112.

Tallennetyyppi voi olla Äänikirja tai Äänikirja Ellibs-palvelussa.

Jos haluaa ilmoittaa myös henkilön, joka lukee äänikirjan, voi hänen nimensä laittaa lähdeviitteeseen, jos sillä on lähdeviitteen näkökulmasta erityistä merkitystä:

Laane, T. 2018. Unen lahjoja: Kirjeitä hänelle, joka valvoo. Äänikirja Ellibs-palvelussa. Lukijana S. Majuri. Helsinki: Kirjapaja. Vaatii käyttöoikeuden. Viitattu 5.11.2018. https://janet.finna.fi/Record/janet.347112.

Tekstiviite tulee näin, x:n tilalle sen luvun numero, johon haluaa viitata:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Laane 2018, luku x).

Huom! En arvioinut tässä sitä, soveltuuko kyseinen lähde opparin tietoperustan lähteeksi. Välttämättä ei sovellu kovin hyvin, koska kyse todennäköisesti ei ole tutkimusjulkaisusta, tiedekirjasta eikä virallisujulkaisusta. Lähdettä voi kuitenkin luultavasti käyttää mindfullness-työskentelyssä tai esim. opparin johdannossa – hankala sanoa kun en ole kuunnellut äänikirjaa.

Verkkovideon lähdeviite

Jos kyse on videosta, joka ei ole DVD-video, vaan esimerkiksi youtube-video, sen voi ilmoittaa vaikka näin:

Saarinen, E. 2017. Magnificent Life: Your X Factor. Video. Aalto-yliopiston soveltavan filosofian professorin luento 6.10.2017 Design Factory -tuotekehitysympäristössä. Lataaja Aalto University. Viitattu 5.11.2018. https://www.youtube.com/watch?v=PSQKOjuj0GE.

Video-sanan sijaan voi käyttää sanaa verkkovideo.

Tai:

Saarinen, E. 2017. Magnificent Life: Your X Factor. Aalto-yliopiston soveltavan filosofian professorin luentovideo 6.10.2017 Design Factory -tuotekehitysympäristössä. Lataaja Aalto University. Viitattu 5.11.2018. https://www.youtube.com/watch?v=PSQKOjuj0GE.

Tämäkin on mielestäni ok, koska voidaan YouTube-nettiosoitteesta voi jo heti päätellä, että kyseessä on video:

Saarinen, E. 2017. Magnificent Life: Your X Factor. Aalto-yliopiston soveltavan filosofian professorin luento 6.10.2017 Design Factory -tuotekehitysympäristössä. Lataaja Aalto University. Viitattu 5.11.2018. https://www.youtube.com/watch?v=PSQKOjuj0GE.

Verkkovideon tekstiviite

Koska kyse on yli kahden tunnin luennosta eikä mistään neljän minsan infopläjäyksestä, lisäisin tekstiviitteeseen ajankohdan:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Saarinen 2017, 1:09:34).

Virhe ei kuitenkaan ole viitata koko julkaisuun: (Saarinen 2017). Lukijan kannalta on kuitenkin aika työlästä kuunnella koko juttu, jos hän vaikka haluaisi esim. tarkistaa vain tietyn yksittäisen väitteen, että ymmärtääkö suurin piirtein samalla tavalla kuin opparintekijä.

Pääasia lähdeviitteessä on, että opparisi lukija saa käsityksen siitä, millaisesta ja miten luotettavasta lähteestä on kyse sekä mistä lähteen löytää, jos itse haluaisi perehtyä kyseiseen lähteeseen. Plus tietysti tekijänoikeuden kunnioittaminen.

Viitattu-päivämäärä viittaa tosiasialliseen lukukertaan

Minulla olisi pari kysymystä opinnäytetyön raportointiin liittyen, joihin en ole löytänyt vastausta.  

Opinnäytetyöni on kirjallisuuskatsaus. Olen lisännyt kirjallisuuskatsaukseen valikoituneet tutkimukset opinnäytetyön lähdeluetteloon, mutta jäin miettimään, merkitäänkö myös niiden lähdetietoihin ”Viitattu pvm”? Tämähän on se yleinen toimintaperiaate verkkojulkaisujen kanssa, mutta olen kuitenkin ”viitannut” näihin tutkimuksiin koko aineiston analysointivaiheen ajan (eli siis useamman kuukauden ajan). Vai merkitäänkö tuohon päivämäärä, jolloin olisin ehkä ensimmäistä kertaa käyttänyt kyseistä artikkelia?  

Toinen kysymykseni liittyy tekstiviitteisiin. Kirjallisuuskatsauksen tulososiossa analysoin mukaan valikoituneita tutkimuksia. Jos viittaan yhteen tutkimukseen esimerkiksi kahdessa peräkkäisessä lauseessa, niin tuleeko tekstiviite merkitä myös toisen lauseen loppuun, vaikka käyttäisin ensimmäisen lauseen alussa kirjoittajakeskeistä viittausta? Näinhän yleensä toimitaan, mutta nyt kun näin selkeästi puhutaan yhdessä tutkimuksessa esiintyneistä asioista, niin vaikuttaa hassulta lisätä joka väliin tekstiviitteitä. Alla esimerkki: 

Maharajn ja Lallien (2016) tutkimuksessa lasten vanhemmat sekä opettajat täyttivät DCDQ-kyselylomakkeen tutkimuksen alussa ja lopussa. Alku- ja loppupisteitä verrattiin keskenään.”

 Eli tulisiko nyt jälkimmäisen lauseen loppuun vielä tekstiviite (Maharaj & Lallie 2016). 

Ja päteekö sama sääntö, jos samasta tutkimuksesta esitetään useampia lauseita? Toki silloin kun kyseessä on pidempi tekstipätkä, tuntuisi muutenkin fiksulta laittaa loppuun vielä erillinen tekstiviite. 

Vastaus:

Merkitse kaikkiin lähdeluettelossa oleviin verkkolähteisiin Viitattu päivämäärä sekä nettiosoite tai nettipolku. Päivämäärä kannattaa olla nimenomaan se, jolloin olet ekaa kertaa käyttänyt (lukenut, kuunnellut, katsellut tms.) kyseistä lähdettä, jos käytät nimenomaan sitä versiota julkaisusta, joka on ollut ”voimassa” ekaa kertaa lukiessasi.

Tässä tapauksessa lähde tuskin on muuttunut ekan kerran jälkeen. Jos kuitenkin käytät julkaisua, joka muuttuu silloin tällöin, ole tarkkana, minkä ajankohdan versiota käytät ja viittaa siihen versioon, mitä käytät. Myös lukijan on oleellista tietää, minkä päivämäärän versiota lähteestä olet käyttänyt.

Tekstiviite

Raportointiohjeessa on tällainen ohje (ks. luku 5.2):

Kirjoittajakeskeisessä viittauksessa mainitaan kirjoittajan nimi referoinnin alussa ja lopussa on lähdemerkintä suluissa asiakeskeisen viittaustavan malliin.

Lapsen kuntouttavan arjen merkitystä korostaa puolestaan Sipari (2008). Hänen mukaansa lapsen hyvään elämään kuuluvat omatoimisuustaidot, itsenäisyys, mielekäs tekeminen ja osallistuminen. Ensisijaista on kuntoutuksen kytkeminen kodin, päiväkodin ja koulun toimintaan. Harrastukset, koulu ja terapia tukevat tällöin toisiaan. (Sipari 2008, 68–70.)

Sama sääntö pätee, jos samasta tutkimuksesta esitetään useita lauseita.

Tekstiviiteesi tulee ohjetta tuota matkien näin:

Maharajn ja Lallien (2016) tutkimuksessa lasten vanhemmat sekä opettajat täyttivät DCDQ-kyselylomakkeen tutkimuksen alussa ja lopussa. Alku- ja loppupisteitä verrattiin keskenään. (Maharaj & Lallie 2016, sivut.)

Lähdeviite artikkelimuotoiseen väikkäriin

Miten merkitään lähteet/lähdeviiitteet seuraavanlaisessa tapauksessa. Tero Kokkonen on tehyt väitöskirjan johon joudun useampaan kertaan viittaamaan. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/52075

Ongelma on se että tuo on artikkelikokoelma eli jos viittaan ns selittävään tekstiin eli sivujen 1-68 niin tämä on itselle selvää, mutta sitten jos viittaan varsinaiseen artikkeliin, jotka kuitenkin on tuon väitöskirjan ”included articles” osiossa niin miten viitataan tekstissä niihin?

Eli pitääkö jokainen artikkeli mainita erikseen lähdeluettelossa ja viitata siten että tulee kaikkien kirjoittajien nimet mukaan ja viitata niihin. Itseäni häiritsee tuossa väitöskirjassa että sivunumerointi ei ylety artikkeleiden yli jolloin pitäisi ehkä etsiä ne oikeat julkaisut jossa nuo artikkelit on julkaistu, vai miten viittaan?

Vastaus:

Itseäni vaivaa juuri sama asia: sivunumerointi ei jatku väitöskirjassa liitteinä oleviin artikkeleihin. Eikä niissä näytä olevan itsenäistä sivunumerointiakaan. Eikä niissä, huokaus, lue edes Appendix 1, Appendix 2 jne.

Kyseiset artikkelit on kirjoitettu eri vuosina kuin itse väikkäri, mikä tietty lisää vaikeuskerrointa. Sitä lisää rutkasti myös se, että artikkeleilla on muitakin kirjoittajia, kuin vain väikkärintekijä itse.

En ole mitenkään varma tästä, mutta viittaisin esimerkiksi ekaan liitteenä olevaan artikkeliin suomenkielisen tutkinto-ohjelman oppareissa esimerkiksi näin:

Zolotukhin, M., Hämäläinen, T., Kokkonen, T. & Siltanen, J. 2014. Analysis of http requests for anomaly detection of web attacks. Artikkeli Tero Kokkosen artikkeliväitöskirjassa Anomaly-based online intrusion detection system as a sensor for cyber security situational awareness system. Julk. 15.12.2016. Artikkeli julk. alun perin konferenssissa The 12th IEEE International Conference on Dependable, Autonomic and Secure Computing, DASC 2014, Dalian, China, August 24-27, 2014, Proceedings. Viitattu 16.4.2018. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/52075.

Tekstiviite ekalla kerralla: (Zolotukhin, Hämäläinen, Kokkonen& Siltanen 2014)

Muut tekstiviitteet: (Zolotukhin ym. 2014)

Enkunkielisissä tutkinto-ohjelmissa pitää tietty kääntää ilmaisut enkuksi. Ja julkaisujen nimien tavalliset sanat kirjoitetaan enkunkielisessä kulttuurissa isoilla alkukirjaimilla, esim. Anomaly-Based Online Intrusion Detection System as a Sensor for Cyber Security Situational Awareness System.

Lähdeviite itse väikkäriin tulee normisti:

Kokkonen, T. 2016. Anomaly-based online intrusion detection system as a sensor for cyber security situational awareness system. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta. Viitattu 16.4.2018. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/52075.

Kirjan tiedoissa kerrottiin myös, minkä laitoksen väikkäristä on kyse: Department of Mathematical Information Technology. Sitä ei ollut kuitenkaan suomenkielisenä tekstinä, joten en sitä tuohon ängennyt, enkä alkanut etsiä erikseen suomennosta JY:n sivuilta.

Jos haluaa, lähdeviitteeseen voi laittaa julkaisusarja-tiedon, mutta se ei ole JAMKissa pakollista: Jyväskylä studies in computing 251.

Enkunkielinen viittaus lakiin, jota ei ole vielä käännetty

Olen kyberturvallisuusopiskelija (YAMK), joka on kirjoittamassa englanninkielistä lopputyötä. Työn teoriapohjassa viittaan paljon viranomaisia koskeviin lainsäädäntöihin. Luin blogi kirjoituksen ”Lain käännöksen luvut ja pykälät – chapters and sections”. Se auttoi minua jo paljon eteenpäin.

Ongelmaksi muodostuu lait mitä ei ole käännetty englannin kielelle Finlexsin toimesta. Kuinka viittaan lakeihin joista ei ole tunnettua lyhennettä? Käännänkö lakien nimet itse ja sisältöä?

Toinen kysymys on, että osa valtion lain vaatimista ohjeistuksista on julkaistu vain suomen kielellä. Miten toimin näiden dokumenttien kanssa?

Olen siis kirjoittamassa ketjua auki kuinka usean lain ketju määrittää vastuita. Kun tätä ketjua seuraa pitkään löytyy VAHTI tai Viestintäviraston ohje, joka viimekädessä kertoo kuinka vaatimus tulee täyttää. Mietin myös kuinka paljon voin kääntää joitain vaatimuksia jos se on suomeksi sanatarkka. Toiselta kantilta miettien kuinka väärin on olla suomenkielinen lainaus esim. lain tekstistä?

 

Vastaus lyhyesti:

Tee vaikkapa näin (ns. hatusta vedetty esimerkki), englanninkielistä raportointiohjetta mukaellen:

Act 300/2017. Laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta [Act on Government Situation Centre]. Accessed 2 January 2018. Retrieved from https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170300.

Tai kuten valtioneuvoston oma julkaisu sanoo: ”Jos käännöstä ei löydy, sitä voi kysyä valtioneuvoston kanslian vieraiden kielten yksiköstä (englanti@vnk.fi)”. En tiedä, miten suhtautuvat opiskelijoilta tuleviin pyyntöihin, mutta ei tuossa toisaalta mitenkään rajata kysyjien joukkoa. Ja silloin voi tietty kysyä koko säädöksen käännöstä, ei pelkästään nimen käännöstä, mikä voisi tuottaa suurta hyötyä mahdollisesti monelle muullekin vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelevalle. Jos kysyt, kerrothan, miten asiointi sujui.

 

Vastaus, pidempi versio:

Taustaa

Kyberturvallisuus on yksi JAMKin strategisista vahvuusaloista, joten kysymyksesi on siinäkin mielessä mielenkiintoinen.

Vakiintuneita säädösten suomenkielisiä nimiä voi etsiä Finlexistä tai Edilexistä. Esimerkki suomenkielisestä raportointiohjeesta:

POL 628/1998. Perusopetuslaki. Annettu 21.8.1998. Viim. muutos 19.2.2016. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

Jo käännetyt säädökset löytyvät Finlexin käännökset -tietokannasta. Esimerkiksi perusopetuslain käännös on Basic Education Act.

Viestintäviraston sivuilla näyttää olevan kyberturvallisuusosio ja myös kokonaisuus, jossa on viestintään liittyvät lait, määräykset ja päätökset. Viestintävirasto pitää myös aiheeseen liittyvää blogia, josta voisin sanoa sen verran, että yleensä asiantuntijablogikirjoitukset kelpaavat opparin lähteeksi monilla aloilla.

VAHTI-toiminnasta eli Valtionhallinnon tieto- ja kyberturvallisuustoiminnasta johtoryhmineen kerrotaan valtiovarainministeriön sivuilla, ja sieltä löytyvät myös VAHTI-ohjeet.

Käännänkö lakien nimet itse, jos valmista käännöstä ei vielä ole?

Koska opiskelet enkunkielisessä tutkinto-ohjelmassa (Cyber Security), noudatat enkunkielistä raportointiohjetta. Joten teksti ja lähdemerkinnät enkuksi.

Jos haluamastasi laista ei ole käännöstä Finlexissä, voit kääntää lain nimen lähdeviitteeseen. Paitsi jos olet pyytänyt valtioneuvoston kansliasta virallisen käännöksen, mikä tietty on suositeltavinta.

Kirjoita lain nimi suomeksi ja sitten perään hakasulkuihin sen käännös. Enkku-rapsaohje Project Reporting Instructions näyttää esimerkkiä suomenkielisen lähteen nimen kääntämisestä, ei tosin lakilähteestä:

Haasio, A. 2009. Johdon assistentin tiedonhankinnan opas [The executive assistant’s guide to information retrieval]. Helsinki: WSOYpro.

Kuinka viittaan lakeihin joista ei ole tunnettua lyhennettä?

Jos kyse olisi suomenkielisestä opparista, lyhenne olisi L niin kuin laki tähän tyyliin:

L 548/2016. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viitattu 31.8.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160548.

Mutta miten tuon vastaavan voisi merkitä enkku-opparissa?

Hmm…olisi helpointa kehitellä asiallinen lähdemerkintä-esimerkki, jos tietäisin yhdenkin lain, johon haluat viitata. Kun en sitä tiedä, valitsen arpomalla jonkun, josta ei ole vielä käännöstä.

Aloitan sopivan esimerkin etsinnän tsekkaamalla Finlexin asiasanaston. Kyberturvallisuus ei näytä olevan Finlexissä asiasana – mikä hieman hämmästyttää – mutta esimerkiksi tietoturva, tietoyhteiskunta ja turvallisuusselvitys ovat. Huomaan kuitenkin pääseväni googlettamalla parempiin tuloksiin ihan vaan hakusanoilla finlex ja kyberturvallisuus. Silloin saan hallituksen esityksiä, joista voi napata sitten tarkemmat lakien nimet tai koodit varsinaisiksi hakusanoiksi.

Vuonna 2017 tuli voimaan ainakin laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta. Käytän sitä tässä esimerkkinä, jonka lähdemerkinnän tekisin vaikkapa näin:

Act 300/2017. Laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta [Act on Government Situation Centre]. Accessed 2 January 2018. Retrieved from https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170300.

Valtioneuvoston kanslian säädöskäännösoppaan (2017) mukaan yksittäinen lakisäädös käännetään sanaksi act ja asetus sanaksi decree ja lakiehdotus sanaksi bill: Police Act, Act on the Recognition of Professional Qualifications, Decree of the Ministry of the Environment on Foundation Structures ja Government Decree on the Recognition of Professional Qualifications.

Kyseinen laki on niin uusi, ettei sitä ole Finlexin ajatasainen lainsäädäntö -osiossa, varmaan sen vuoksi, ettei siihen ole ehtinyt tulla vielä muutoksia. Viittasin sen vuoksi tässä tapauksessa suoraan alkuperäiseen säädökseen, vaikka muutoin suosin linkkejä ajantasainen-osioon.

Käännänkö lakien sisältöä?

En laittaisi lähdeluettelossa olevaan lähdeviitteeseen kuvausta lain sisällöstä, sillä ajantasainen laki on luotettava lähde. (Monista muuntyyppisistä verkkolähteistä on hyvä laittaa muutaman sanan kuvaus, koska se antaa lukijalle käsityksen lähteen luotettavuudesta.)

Tekstissä toki pitää referoida oleellisten lähteiden sisältöjä.

Osa lain vaatimista ohjeistuksista on julkaistu vain suomen kielellä. Miten toimin näiden dokumenttien kanssa?

Referoi sisältö tekstissä enkuksi, koska opparisi lukijakunta on englanninkielinen.

Mietin, miten itse toimisin kyseisten dokumenttien kanssa. Kenties laittaisin sanatarkan suomenkielisen ilmaisun esimerkiksi alaviitteeseen, jos haluaisin ns. varmistaa selustani.

Tekstiviitteet

Säädöskäännösoppaan mukaisesti toimitaan näin:

Säädöksen osiin viitataan tekstissä seuraavasti: ”chapter 1, section 2, subsec­tion 3, paragraph 4” – – Jos pykälässä on kirjain, esim. ”2a”, numero ja kirjain kirjoitetaan yhteen.

Toisaalta JAMKin englanninkielinen raportointiohje noudattaa APA-viitejärjestelmää. APA-blogissa on tällaisia esimerkkejä, lähdemerkintöjen alkuja:

Family and Medical Leave Act of 1993, 29 U.S.C. §§ 2601–2654 (2006).

U.S. Const. art. I, § 3.

U.S. Const. amend. XIX.

JAMKissa lähdeluettelossa olevaan säädöslähteen lähdemerkintään ei yleensä merkitä sijaintia lähteessä, kuten APAssa tehdään (§ 3, XIX, XVIII).

Sen sijaan tekstissä olevassa tekstiviitteessä tuo tiedon sijaintitieto kerrotaan. Hyväksyisin sijaintitietona sekä säädöskäännösohjeen mukaiset ilmaisut että nuo APAn ohjeistamat, esimerkiksi §3. Tai ”3 §”, kuten suomenkielisessä alkuperäissäädöksessä lukee. ’Pykälä kolme’ kuulostaa omiin korviini tarkemmalta kuin luku 3, joten suosisin sitä, jos mahdollista.

Esimerkki:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Act 300/2017, 3 §).

Rellestin muiden muassa näissä julkaisuissa tätä postausta varten

Citing statutes. 2017. Albertan yliopiston kirjastojen verkkosivu. Päiv. 5.12.2017. Viitattu 2.1.2018. https://guides.library.ualberta.ca/apa-citation-style/laws.

How to Cite the U.S. Constitution in APA Style. 2010. Blogikirjoitus 3.6.2010 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2010/06/how-to-cite-the-us-constitution-in-apa-style.html.

How to Cite US Government Documents in MLA, APA Citation Style: Laws/Statutes. 2017. Cornellin yliopiston kirjaston verkkosivu. Viitattu 2.1.2018. http://guides.library.cornell.edu/c.php?g=134360&p=881315.

Introduction to APA Style Legal References. 2013. Blogikirjoitus 7.2.2013 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2013/02/introduction-to-apa-style-legal-references.html.

Lainsäädäntösanasto. 2017. Valtioneuvoston kanslian julkaisu. Viitattu 2.1.2018. http://vnk.fi/documents/10616/343825/Lainsaadantosanasto.pdf/4116fc9d-94b5-47de-ba23-39a5c6f8f94a.

Säädösten kääntäminen englanniksi ja valtiosopimusten suomentaminen. 2017. Valtioneuvoston kanslian julkaisu. Viitattu 2.1.2018. https://www.finlex.fi/data/muut/saadkaan/opas_j09_2017.pdf.

Writing References for Federal Statutes. 2013. Blogikirjoitus 21.2.2013 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2013/02/writing-references-for-federal-statutes.html.

Sanastot ja ohjeet. Valtioneuvoston kanslian verkkosivu. Viitattu 2.1.2018. http://vnk.fi/kaannos-ja-kielipalvelut/sanastot.

P.S. APAn blogikirjoituksissa kirjoittajaksi kerrotaan tuttavallisesti Melissa ilman sukunimeä. En alkanut kaivella hänen sukunimeään laajan APA-sivuston uumenista. Kumma, ettei sitä viitsitä ilmoittaa blogissa, joka on auktoriteetiltään lyömätön juuri APA-lähdemerkinnöissä. Sen vuoksi kyseiset lähdemerkinnät on aloitettu julkaisun nimellä. (Luultavasti kyse on Melissa Masonista, mutta kun en voi olla varma, olkoon sitten tuolla tavalla. Lukija kuitenkin pääsee itse kyseiseen lähteeseen, mikä on tärkeintä.)

Euroopan komission esite (leaflet)

Kirjoitamme opinnäytetyön suunnitelmaamme ja meillä on yksi konstikas lähde, jonka merkkaamisesta emme ole varmoja. Eli lähde on seuraava: http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/news/2016/docs/inclusion-fundamental-values-leaflet_en.pdf.

Viitteeseen se on merkattu näin: (Promoting Inclusion and Fundamental Values through Formal and Non-Formal Learning n.d.) ja luetteloon näin: 

Promoting Inclusion and Fundamental Values through Formal and Non-Formal Learning. 2016. European Comission. Viitattu 15.11.2017. http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/news/2016/docs/inclusion-fundamental-values-leaflet_en.pdf

Vastaus:

Tekstiviite on ok. Jos nimi vaikuttaa liian pitkältä tekstiviitteeseen sen voi lyhentää, kunhan merkitys ei muutu, esim. (Promoting Inclusion and Fundamental Values… 2016).

Näen PDF:n luonti- ja muokkauspäivät Tiedosto – Ominaisuudet -kohdasta:

Created:        21.6.2016 17.42.47
Modified:      22.6.2016 15.23.37

Opiskelette ilmeisesti suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa? Silloin Euroopan komission voisi suomentaa, koska sille on olemassa virallinen suomenkielinen ilmaisu:

Promoting Inclusion and Fundamental Values through Formal and Non-Formal Learning. 2016. EU level measures to implement the Paris Declaration. Euroopan komission verkkosivu. Viitattu 15.11.2017. http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/repository/education/news/2016/docs/inclusion-fundamental-values-leaflet_en.pdf.

JAMKin opinnäytetyyli RefWorksissa etenee mutta hitaasti

JAMKin raportointityyli ei toimi Refworksissa, ollaanko tätä korjaamassa?

Vastaus:

RefWorks ei taivu siihen, että tekisimme vain yhdenlaisen JAMKin tyylitiedoston kaikille lähteille, vaan kirjat, artikkelit, verkkosivut ynnä muut eri lähdetyypit pitää erotella omikseen. SE on harmi!

Olemme musiikkikampuksen amanuenssin Hannele Saaren kanssa tehneet muutamasta lähdetyypistä oman tyylinsä uuteen RefWorksiin.

Tyylitiedostojen pitää olla kerralla oikein, koska Jyväskylän yliopiston kirjastosta saamamme tiedon mukaan niitä on myöhemmin vaikea muuttaa. Emme voi tehdä siis niin, että Hannele määrittelee tyylin ja minä testaisin sen. Voimme aukaista tyylit vasta sitten, kun suurin piirtein kaikki on valmiina.

Hannele vastasi tähän myös Yammerissa:

”Olemme Suvi Perttulan kanssa tekemässä JAMKin opinnäytetyyliä. Määrittelemme erilaisille lähdetyypeille määritykset, ja se on vienyt aikaa. Tyyli menee helposti rikki, jos siihen lisäilee myöhemmin uusia lähdetyyppejä. Refworksin herkkähipiäisyyttä, harmillista käyttäjille.

Tyylejä voi tehdä kuka vaan itselleen Uuden RefWorksin yläpalkissa olevan sitaattimerkin (Create bibliography) alla olevalla Citation Style Editorilla.”

P.S. ProQuest-kustantamo osti männä viikolla RefWorksin, toivottavasti se tulee joustavammaksi, niin että käyttäjä voisi vapaasti määritellä kaikki tyylitiedoston kentätkin, nythän ne määräytyvät sen mukaan, onko lähdetyyppi kirja, artikkeli, konferenssijulkaisu, verkkosivu tms. Haluaisin voida rakentaa vain yhden tyylitiedoston JAMKin lähdeviitteille, jossa olisi sitten kaikki kaikki tarvittavat kentät yhdessä ja samassa tiedostossa. Silloin opiskelijat välttyisivät siltä, että heidän pitää pohtia, mikä tyyli on valittava esimerkiksi verkossa julkaistulle viranomaisen julkaisulle (kirja? e-kirja? verkkokirja? toimitettu teos? verkkosivu? mikä?)

Tässä sähköpostiini tullut tiedote:

We are pleased to inform you that RefWorks is now part of Ex Libris, a ProQuest company. Aligning with the full suite of Ex Libris solutions for researchers will help us accelerate the development of RefWorks, combining Ex Libris’ library experience, development expertise, and close community collaboration with the deep domain knowledge of the RefWorks team.

Tekstiviite lakiin tyylillä (PKL 806/2011, 7:23:1)

Onko oikein seuraavanlainen lakia koskeva tekstiviite:
xxxxxxx kuulutusmenettely xxxxxxxx (PKL 806/2011, 7:23). 

Kyseessä siis pakkokeinolain 7 luvun 23 §. Mites jos haluaisin siihen vielä momentin? PKL 806/2011, 7:23:1?

Tarvitseeko olla tuo lain päivämäärä vai riittääkö lain numero ja vuosi? Opparin I kurssilla oli seuraavanlainen ohje:

Viitteessä (A 16.12.2004/ 1163.) Lähdeluettelossa A 16.12.2004/1163.

Vastaus:

Mielestäni tämä on sallittu kirjoittamistapa: (PKL 806/2011, 7:23:1). Se näyttää olevan tyypillinen kirjoittamistapa ainakin osassa alanne tekstiviitteitä.

Lain numero ja vuosi riittävät tässä tapauksessa. Opintojaksollanne on ilmeisesti ollut käytössä vanha versio raportointiohjeesta, jos tuo esimerkki on mainittu ainoana mahdollisuutena; voin päätellä sen myös tuosta vuosiluvusta 2004.

Tekstiviite tehdään sen mukaan, miten lähde on ilmoitettu lähdeluettelossa.

Onko tuo PKL-lyhenne vakiintunut alallasi? Se ei näytä jostain syystä olevan Edilexissä (ks. tässä tekstissä myöhemmin tuleva linkki). Googlettamalla selviää, että se on yleisesti käytössä. Sitä voi käyttää.

Raportointiohje, ks. samantapainen POL-esimerkki:

Lait ja asetukset ja muut virallislähteet

Ensimmäisenä tietona voidaan käyttää virallista lyhennettä tai vakiintunutta lyhennettä (ks. esim. Edilex).

A 26.2.2009/92. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Viitattu 12.5.2016. http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

Huoneenvuokralaki 481/1995. Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta. Annettu 31.3.1995. Viim. muutos 18.1.2013. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481.

L 548/2016. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viitattu 31.8.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160548.

POL 628/1998. Perusopetuslaki. Annettu 21.8.1998. Viim. muutos 19.2.2016. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

SFS-ISO/IEC 27018:2015. Menettelyohjeet henkilötietojen suojaamiseen henkilötietoja käsittelevissä julkisissa pilvipalveluissa. Aihealueet: Informaatioteknologia, turvallisuustekniikat. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Vahvistettu 18.5.2015. Viitattu 1.7.2015. https://janet.finna.fi, SFS Online.

Omat valokuvat kuntoutuslaitteista

Selailin oppariblogia ja yritin saada selville miten merkitsen lähteeksi jos kyseessä on itse ottamani valokuva, mutta en löytänyt tuohon selvää mallia. Laitanko esim (kirjoittajan oma kuva-arkisto), (Sukunimeni 2017) tms? Miten näiden itseotettujen valokuvien julkaisu ylipäätään, suurin osa on julkisista rakennuksista tai kuntoutusmenetelmälaitteista, ihmisiä (potilaita) ei kuvissa ole.

Vastaus:

Jos olet itse ottanut kuvia eikä niissä ole potilaita, lukijan pitäisi kyllä ymmärtää, että olet ne itse ottanut ilman että niihin tehdään tekstiviitettä tai lähdeviitettä. Voithan halutessasi johdannossa tai alaviitteellä ensimmäisen kuvan kohdalla ilmoittaa, että kuvat, joissa ei mainita lähdettä, ovat sinun ottamiasi.

Jos tekstiviitteessä lukee Sukunimi 2017, lähde pitäisi mainita myös lähdeluettelossa. Jos olet jakanut kuvan jossain kuvapalvelussa julkisesti, silloin tämä tapa on mielestäni ihan korrekti ja ehkä jopa suositeltava. Lisää silloin lähdeviitteeseen Viitattu + päivämäärä ja nettiosoite.

 

Organisaation nimi lähdeviitteen alkuun?

Onko JAMK Suomessa ainoa amk, jossa käytetään tekijättömästä nettilähteestä lähdetietona dokumentin nimeä? Muissa amkeissa hyväksytään se, että jos nettilähteellä ei ole kirjoittajaa, viitataan organisaation nimellä.

Vastaus:

Valitettavasti minulla ei ole täsmällistä tietoa tästä JAMKin opettajan tiedustelemasta asiasta, eikä aikaa kartoittaa tilannetta. Mutta tilanne voi olla tuontapainen.

Aikaa on kuitenkin pähkäillä hetken tai pari sitä, mitä ohjeita standardi antaa yhteisötekijän merkitsemisestä lähdeviitteeseen. (Vinkki: Tämä on tosi pitkä postaus! Lue vain, jos on aikaa.)

Tärkein asia lähdeviitteessä on, että sen avulla lukija saa jonkun sortin käsityksen siitä, millaisesta ja miten ajantasaisesta ja luotettavasta lähteestä on kyse sekä onko julkaisun kirjoittanut aihepiirin asiantuntija vai Matti Meikäläinen. Käsityksen usein saa, olipa tekijä-tietona vain henkilötekijät, kuten JAMKissa, tai yhteisötekijät, kuten joissakin korkeakouluissa.

Tekijä on pääasiallisesti vastuussa lähteen sisällöstä

Kuka tai mikä on tekijä? Lähdeviite-standardi SFS 5989 (2012, 3) määrittelee tekijän näin: ”taho, joka on pääasiallisesti vastuussa sisällöstä”. Lähdeviite on siten kytkeytynyt vahvasti tekijänoikeuteen: Kenellä, keillä tai millä on tekijänoikeus kyseiseen julkaisuun?

Standardin kohdassa 4.5 sivulla 6 kerrotaan, että tekijä-tieto tulee viitteen alkuun:

Tavanomainen tietoelementtien järjestys viitteessä on:

  1. tekijän tai tekijöiden nimet, jos tiedossa
  2. tietolähteen nimi
  3. tallennetyyppi, jos tarpeen (esim. kuva)
  4. versio, painos tai laitos

Jne.

JAMKissa lähdeviitteen 2. kohtana on julkaisuvuosi nimi-vuosi-viitejärjestelmän mukaisesti.

Standardi: tekijä voi olla henkilö tai yhteisö

Standardin luvussa 5.1 todetaan, että tekijä voi olla henkilö tai yhteisö:

Tekijöiksi merkitään ne henkilöt (ks. 5.2) tai yhteisöt (ks. 5.3), jotka on näkyvimmin esitetty tai ilmoitettu ensisijaisessa tietolähteessä (ks. 4.1) vastuullisiksi sisällöstä.

Bongaan tässä kaksi tärkeää asiaa: ”näkyvimmin esitetty” ja ”vastuullisiksi sisällöstä”.

Organisaation vaihtelevat roolit

Edellä mainitussa luvussa kerrotaan, että tekijän rooli vaihtelee eri tietolähteissä.

Organisaatio voi tosiaan olla monituisissa erilaisissa rooleissa julkaisun tekemisessä: työryhmän kokoajana, toimeksiantajana, koordinoijana, kustantajana/rahoittajana, julkaisijana, tuottajana, tuotantoyhtiönä, jakajana, verkkopalveluiden tarjoajana, tiedontuottajana jne.

Se, missä roolissa organisaatio on, vaikuttaa siihen, mihin kohtaan lähdeviitettä sen nimi läntätään. Merkitsevää on myös, ovatko julkaisun tekijöiden roolit samantasoisia vai eritasoisia keskenään (mitä asiaa pohdin toisessa postauksessa, kunhan ehdin).

Emme ole vaatineet opiskelijaa hoksaamaan, missä roolissa organisaatio milloinkin on ja onko rooli kulloinkin samantasoinen vai eritasoinen verrattuna lähteen muihin tekijöihin. Sen vuoksi JAMKissa on yksinkertainen ohje: Jos lähteellä ei ole henkilötekijää, aloita viite lähteen nimellä.

Organisaation nimen muoto

Standardin mukaan ”jos tekijä on yhteisö tai ryhmä, joka käyttää tiettyä nimeä, viitteissä pitäisi soveltaa jotakin tämän nimen kansallisessa tai kansainvälisessä ISNI-tietokannassa (ks. http://isni.ocic.nl) käytettyä muotoa”. Standardin esimerkkejä: ”SUOMALAINEN TIEDEAKATEMIA”, ”EPPU NORMAALI (Yhtye)”, ”ROSSIJSKAÁ AKADEMIÁ NAUK”.

(Kirjoitin nuo isoin kirjaimin, koska standardissakin käytetään isoja kirjaimia, vaikka se näyttää hieman huutamiselta.)

Kuinka moni opiskelija, opettaja tai suomen kielen asiantuntija tarkistaa nimen tuosta tietokannasta? Todennäköisesti aika harva, sillä linkki ei edes toimi.

Organisaation yläyhteisön nimi

Siteeraan standardia:

Jos ylempi taho on valtio, liittovaltio tai muu hallintoviranomainen, siitä käytetään yleisessä käytössä olevaa nimitystä mieluummin kuin pitempää nimeä.

ESIMERKKI 1           SUOMI.           [Suomen tasavalta].
ESIMERKKI 2           HULL.          [Kingston-upon-Hull].
ESIMERKKI 3           WESTMINSTER          [City of Westminster].

Täytyy suoraan myöntää, että en tajua tästä yhtään mitään. Kuulostaa oudolta, että lähdeviite alkaisi tekijän nimellä Suomi. Eikä tavantallaajalla ole niin absoluuttista kielikorvaa, jotta hän tietäisi käyttää organisaatiosta nimeä Hull eikä Kingston-upon-Hull.

Organisaation alayhteisön nimi yläyhteisön nimen jälkeen

Kun yläyhteisön eli kattoyhteisön nimi on meille kaikille nyt ihan selvää pässinlihaa, siirtykäämme miettimään alayhteisön nimen merkintää lähdeviitteessä.

Standardin mukaan alayhteisön nimi kerrotaan viitteessä pääyhteisön nimen jälkeen, jos selvästi nähdään, että yhteisö on toisen yhteisön osa tai jos nimi osoittaa selvästi hallinnollista alistussuhdetta tai jos kukaan ei muuten tajua, mistä firmasta on kyse.

Standardin esimerkkejä:

HELSINGIN YLIOPISTO. Aikuiskoulutuskeskus.
TIETOYHTEISKUNTA-ASIAIN NEUVOTTELUKUNTA. Hallinnon sähköisen asioinnin jaosto.

Vaikutelma on, että nämä ovat ymmärrettäviä ilmaisuja.

Teen testin. Jos JAMKissa ilmoitettaisiin organisaatiotkin tekijöiksi (tällä hetkellä ei ilmoiteta), lähdeviite olisi:

Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta. Hallinnon sähköisen asioinnin jaosto. 2002. Kohti hallittua murrosta. Julkiset palvelut uudella vuosituhannella. Ehdotus julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelmaksi 2002 – 2003. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Muut tiedot halutessa. Viitattu pvm. Nettiosoite tai -polku.

Tai välimerkkinä voisi olla pilkku, kuten opinnäytteiden organisaatioita ilmoitettaessa, mutta tämä näyttää jo hieman hankalalta:

Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta, hallinnon sähköisen asioinnin jaosto. 2002. Kohti hallittua murrosta. Julkiset palvelut uudella vuosituhannella. Ehdotus julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelmaksi 2002 – 2003. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Muut tiedot halutessa. Viitattu pvm. Nettiosoite tai -polku.

Tässä on paljon muttia. Opiskelijan pitäisi esimerkiksi älytä, että Valtiovarainministeriö on kustantaja ja julkaisija eikä tekijä. Raportti on luovutettu hallitukselle: onko hallitus tekijä/teettäjä, vai missä roolissa se on tässä tapauksessa? Pitää lisäksi ymmärtää, että sekä neuvottelukunta että jaosto ilmoitetaan tekijä-tietona. Vaihtoehtoja on liian paljon!

Kiinnostavaa on myös, että kyseinen julkaisu asetetaan kirjaston hyllyyn julkaisun nimen mukaisesti, eikä organisaation nimen mukaisesti. Esimerkiksi Helsingin Kaisa-kirjastossa se sijaitsee tällaisessa paikassa: Hc 4. krs Yhteiskuntatieteet Politiikan tutkimus KOHTI. Se ei luuraile Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan kohdalla.

Paitsi jos alayhteisöllä on omat määrätyt tehtävänsä…

Standardi: Jos alayhteisöllä kuitenkin on tarkoin määrätyt omat tehtävänsä, jotta se voidaan tunnistaa yksiselitteisesti, silloin pääyhteisön nimi jätetään sen edestä pois.

Standardin esimerkkejä:

RADION SINFONIAORKESTERI          [ei: YLEISRADIO. Radion sinfoniaorkesteri].
WORLD HEALTH ORGANIZATION          [ei: UNITED NATIONS. World Health Organization].

Apua, en ymmärrä, miksi lähdeviitteen teosta tehdään standardissa näin vaikeaa!

JAMK: Jos tekijää ei mainita, lähteen nimi on viitteen ensimmäinen osa

Sovellamme JAMKissa omin päin Lähdeviite-standardin SFS 5989 (2012, 10) kohdan 5.6 ohjetta:

Jos tietolähteeseen viitataan nimi-vuosijärjestelmän mukaisesti (ks. A.2) eikä tekijää mainita, voidaan käyttää lyhennettä ”Anon”. Jos käytetään numeroviitejärjestelmää (ks. A.3) tai alaviitettä (ks. A.4), tietolähteen nimi voi olla lähdeviitteen ensimmäinen osa.

JAMKin sovellus tästä on, että vaikka käytössä on nimi-vuosijärjestelmä, lähteen nimi on viitteen ensimmäinen osa silloin, kun (henkilö)tekijää ei mainita. Anon-lyhennettä ei käytetä.

Jossittelua 1: Anon-tekijät

Jos käyttäisimme Anon-lyhennettä, kaikki ne julkaisut, joissa ei tekijää mainita, tulisivat lähdeviitteen alkupuolelle Anoneiksi:

Anon. 2010a. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2010b. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2011. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2012a. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2012b. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2013. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2014. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2015a. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2015b. Lähteen nimi. Jne.

Anon. 2015c. Lähteen nimi. Jne.

Anon 2015d. Lähteen nimi. Jne.

Anon-lyhenteen käyttäminen tekisi lähdeluettelot kaikkea muuta kuin informatiiviseksi. En näe, mitä lisäarvoa sen käyttämisellä olisi.

Tekstissä vilisisi Anon-tekstiviitteitä (Anon 2015a; Anon 2015d). Julkaisun nimikin voi joskus olla epäinformatiivinen, mutta Anon-alkuiset tekstiviitteet olisivat sitä ihan varmasti.

Jossittelua 2: Jyväskylän kaupungin julkaisut

Testaan lähdeviitteen aloittamista yhteisönimellä. Aiheenani voisi olla vaikka uuden opetussuunnitelman käyttöönotto Jyväskylän kaupungissa. Lähdeluetteloon kasaantuisi hyvin paljon lähteitä, jotka alkaisivat Jyväskylän kaupungin nimellä:

Jyväskylän kaupunki. 2011. Koulun ulkopuolisen opetuksen ohjeet 2011– . Viitattu 9.5.2017. http://opspro.peda.net/jyvaskyla/viewer.php3?DB=jkl_kuoo.

Jyväskylän kaupunki. 2015. Jyväskylän kaupungin perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 alkaen. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 19.5.2015. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi:8081/ktweb/default.htm, sivistyslautakunta.

Jyväskylän kaupunki. 2016a. Huoltajien miniOPS 7. luokka. Esite. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/62213_miniops_7_luokka.pdf.

Jyväskylän kaupunki. 2016b. Huoltajien miniOPS 8. ja 9. luokka. Esite. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/62214_miniops_8-9_luokka.pdf.

Jyväskylän kaupunki. 2016c. Jyväskylä. Vuosiluokkien 7-9 oppiainekohtaiset opetussuunnitelman osuudet. Viitattu 9.5.2017. http://opspro.peda.net/jyvaskyla/.

Jyväskylän kaupunki. 2016d. Ole menossa mukana! OPS 2016 Jyväskylä. Esite huoltajille. Viitattu 9.5.2017. http://jyvaskyla.netpaper.fi/3164.

Jyväskylän kaupunki. 2016e. Perusopetus Jyväskylä. Esite. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/84250_11244_JYKA_Perusopetuksen_esite_2016_17_P01_WEB.pdf.

Jyväskylän kaupunki. 2016f. Perusopetuksen opetussuunnitelman paikalliset osuudet. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 27.4.2016. Viitattu 9.5.2017. http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=2035.

Jyväskylän kaupunki. 2017a. Hyvinvointikertomus 2013–2016. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 29.3.2017. Viitattu 9.5.2017. http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=4450.

Jyväskylän kaupunki. 2017b. Jyväskylän esiopetuksen opetussuunnitelma. Viitattu 9.5.2017. https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jkleops.

Jyväskylän kaupunki. 2017c. Jyväskylän kaupungin opetussuunnitelma. Osio Keski-Suomen kuntien opetussuunnitelmat -sivustolla. Viitattu 9.5.2017. https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla.

Jyväskylän kaupunki. 2017d. Opetussuunnitelma. Perusopetuspalveluiden verkkosivu. Viitattu 9.5.2017. http://www.jyvaskyla.fi/opetus/perusopetus/opetussuunnitelma.

Jyväskylän kaupunki. 2017e. OPS 2016 toimintakulttuuri uudistuu. Video verkkosivuilla. Viitattu 9.5.2017. https://youtu.be/kidit_hQpps.

Jyväskylän kaupunki. 2017f. Perusopetuksen opetussuunnitelman paikallinen osuus vuosiluokkien 7 -9 osalta. Sivistyslautakunnan pöytäkirja 26.4.2017. Viitattu 9.5.2017. http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?+bid=4578.

Jyväskylän kaupunki. N.d. Kompassi – Jyväskylän kaupungin kulttuuriopetussuunnitelma. Viitattu 9.5.2017. https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla/kompassi.

Tekstiviitteet olisivat tyyliä (Jyväskylän kaupunki 2016a; Jyväskylän kaupunki 2016b; Jyväskylän kaupunki 2016c; Jyväskylän kaupunki 2016d).

Taustalla muinaiset käytännöt?

Joskus – ja saattaapa joissakin kirjastoissa käytäntö olla vieläkin voimassa – tietyt julkaisusarjat (kausijulkaisut, tutkimussarjat, raporttisarjat) järjestettiin organisaation mukaiseen järjestykseen, ei aiheen mukaiseen. Silloin oli helpompi löytää Tampereen yliopiston kaikki tutkimusraportit vierekkäin, tai vaikka Tilastokeskuksen tilastot. Arvaukseni on, että yhteisönimen suosiminen lähdeviitteen alussa liittyy jotenkin tähän vanhaan käytäntöön.

Nykyisin yhden organisaation raporttien koonnilla peräkkäin julkaisusarjan mukaiseen järjestykseen on paljon vähemmän merkitystä, koska raportit julkaistaan sähköisinä netissä. Silloin ne löytyvät ja niitä etsitään tietokannoista aiheen mukaisesti, tai ihan julkaisun nimellä, jos se on tiedossa.

Monissa tieteellisissäkin kirjastoissa julkaisut ovat tätä nykyä hyllyillä aiheen mukaisesti, olipa julkaisijana Tampereen yliopisto tai Tilastokeskus. Psykan hyllyluokasta psykologian julkaisut löytävät lukijoilleen helpommin, kuin jos ne sijaitsisivat T-kirjaimen kohdalla (Tampereen yliopiston psykologian laitos). Matkailutilastot ovat matkailun hyllyillä, eikä T:n kohdalla (Tilastokeskus).

Vuosikertomukset – organisaatio tekijätietona

Entä sitten vuosikertomukset, tilinpäätökset ja muut raportit? Voisivatko niiden lähdeviitteet alkaa organisaation nimellä? Niissä ei välttämättä ole organisaation nimeä etusivulla näkyvästi, jos ne ylipäätään enää ovat edes pdf-tiedostona tai muuna kokonaisuutena.

Tässä on mielestäni ideaa. Lukija saa paljon paremman käsityksen siitä, millaisesta lähteestä on kyse, jos lähdeviite on esimerkiksi tällainen:

Jyväskylän ammattikorkeakoulu: vuosikertomus 2016. 2017. – –

kuin jos lähdeluettelossa olisi vuosikertomusten rypäs:

Vuosikertomus 2016. 2017a. Jyväskylän ammattikorkeakoulun vuosikertomus. – –

Vuosikertomus 2016. 2017b. Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy. – –

Vuosikertomus 2016. 2017c. Jyväskylän yliopiston vuosikertomus. – –

En tosin tiedä, hyväksyvätkö viestinnän opettajat kaksoispistettä tuohon välimerkiksi.

Tässäpä vuodatukseni tällä kertaa. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin…

Jätänkö julkaisuvuoden ilmoittamatta?

Onko parempi käyttää lyhennettä n.d., jos teoksen luontivuotta ei tiedetä, vai jättää julkaisuvuosi-tieto pois lähdeviitteestä? Osa suomen kielen asiantuntijoista vastustaa englanninkielisen n.d.-lyhenteen käyttöä suomenkielisissä opinnäytteissä.

Vastaus:

Standardi 5989 ”Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet” toteaa näin kohdassa 9.3.4, jonka otsikkona on Ei julkistusaikaa:

Jos julkistusajasta ei voida esittää edes arviota, käytetään ilmaisua ”ei julkistusaikaa”, sen latinankielistä vastinetta ”sine anno” (joka voidaan lyhentää ”s. a.”) tai vastaavaa ilmaisua kohdeyleisön kielellä (esim. no date).

Standardin esimerkin mukaan ”s. a.” tulee hakasulkuihin: [s. a.]. (Huom! JAMKissa ei hakasulkuja lähdeviitteessä käytetä.)

”Ei julkistusaikaa”

Voisimmeko käyttää JAMKIssa ilmaisua ”ei julkistusaikaa”?

Suomenkielisten oppareissa on englanninkielinen tiivistelmä laajemman yleisön saavuttamiseksi. Tämän opin jo 1990-luvun puolivälissä, kun kokeiluvaiheen ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä esiteltiin ulkomaisille korkea-arvoisille vieraille. Tiivistelmän lisäksi asiantuntijat silmäilevät myös lähdeluetteloa saadakseen käsityksen opinnäytetyön luotettavuudesta ja validiteetista. Sen vuoksi JAMKin oppareissa ei mielestäni voida käyttää ilmaisua ”ei julkistusaikaa”, sitä ei ulkomaalaiset ymmärrä.

”Sine anno” tai ”s. a.”

”Sine anno” tai ”s. a.” on tuntematon ilmaisu meille suomenkielisillekin ja varmaan myös isolle osalle vieraskielisiäkin. Vieraskielisissäkään opinnäytteissä sitä ei ole kovin usein tullut vastaan; en tosin ole välttämättä asiantuntija tästä lausumaan. (Mutta olen kuitenkin lähes päivittäin tekemisissä kansainvälisistä tietokannoista löytyvien tutkimusten kanssa.)

No date tai n.d.

Standardi antaa mahdollisuuden käyttää edellisiä vaihtoehtoja vastaavaa ilmaisua kohdeyleisön kielellä (esim. no date). Mikä on JAMKin kohdeyleisön kieli?

Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen se, että suomenkielisten oppareiden kohdeyleisö on suomenkieliset ja englanninkielisten oppareiden kohdeyleisö on suurin piirtein koko maailma.

AMK-laki (24 §) sanoo, että amkin hallintokieli on sen toimiluvassa määrätty opetus- ja tutkintokieli. JAMKin toimiluvassa kerrotaan, että opetus- ja tutkintokielemme on ”Suomi, muu opetus- ja tutkintokieli englanti”. OKM:n luvalla JAMK saa antaa suomenkielisiä ja englanninkielisiä tutkintoja.

JAMKin tutkintosääntö huomauttaa, että suomenkielisillä voi olla enkunkielisiä opintoja kansainvälistymisen vuoksi ja että englanninkielisillä voi olla suomenkielisiä opintoja integroitumisen tukena:

14 § Opetuskieli

Jyväskylän ammattikorkeakoulun opetus – ja tutkintokieli on suomi. Suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä englannin kielellä toteutettavia opintojaksoja tai osaamisalueita silloin, kun se on opiskeltavan alan kannalta tarkoituksenmukaista ja tukee opiskelijan kansainvälistymistä. Vastaavasti englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai osaamisalueita, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään. Kunkin tutkinto-ohjelman hyväksytyissä opetussuunnitelmissa määritellään opintojaksoilla tai osaamisalueilla käytettävä kieli. Opintosuoritukset tehdään pääsääntöisesti opintojakson tai osaamisalueen kielellä.

JAMKin käyttökielet ovat siis suomi ja englanti.

Tätä on ajateltu, kun lähdeviitteeseen laitetaan n.d. Lyhenne yleensä muistetaan sen jälkeen, kun kerrotaan, että se tulee sanoista no date. Enkunkielisissä oppareissa n.d. kirjoitetaan aina pienillä kirjaimilla, vaikka sitä edeltäsi piste (ja välilyönti) – kuten lähdeviitteessä aina edeltää! Suomenkielisissä lähdeviitteissä n.d. kirjoitetaan tekstiviitteissä pienellä: Tekstiä tekstiä tekstiä (Sukunimi n.d., sivut). Lähdeviitteessä se kirjoitetaan isolla N:llä, esimerkki (E. = Etunimen alkukirjain):

Sukunimi, E. N.d. Julkaisun nimi. Painos. Kustantajan paikka: Kustantaja.

Julkaisuvuosi-tiedon jättäminen pois viitteestä

Tämä voisi olla yksi ratkaisu.

Asiasta voi kuitenkin tulla vakavahko ongelma arvioinnissa, koska opettaja ei tiedä, onko opiskelija unohtanut laittaa lähdeviitteeseen julkaisuvuosi-tiedot (miinusta huolimattomuudesta), vai eikö hän ole sitä osannut (miinusta osaamattomuudesta). Opet eivät voi alkaa tarkistaa kaikkia epämääräisiä lähdeviitteitä tsekatakseen, mistä on kyse!

The copying licence for teaching and research purposes

I have students who have:

1. taken a picture of a table / chart from an outside source and pasted the picture into their academic work and listed the source.

2. copy/pasted a table from a source into an academic work and listed the source of the table.

Is this OK, or do the students need to manually reconstruct a table from an outside source?

Answer, edited 9.8.2019:

Thank you for your question.

It’s always good to be careful with respecting copyrights. Especially the use of photographs might cause problems. I would not use the photographs of distinguished nature photographers, for example, without their permission.

See also Copyright Act 404/1961 (last amendment 12.11.2018), especially 22 § and 25 §.

Scientific presentation

9.8.2019: Copyright organisation Kopiosto says that in Finland:

Photographs can be cited in scientific presentations (e.g. theses) or critiques (e.g. critique of a thesis in a journal) if the photo in question is connected to the text and the citation is justified on the grounds of illustrating or clarifying the presentation. – – Whenever a work is quoted, the source of the quotation, which normally includes the author’s name and quoted work, must be mentioned.

Teaching purposes and online courses

JAMK has a digital licence for these kind of situations.

According to copyright society Kopiosto: “The staff and students of educational institutions can scan printed publications and copy text and images from open websites. The licence applies to both domestic and foreign materials. These materials can be used in education, research, diploma theses and practical works.”

Further information on these websites:

 

Viittaus kirjan takakanteen

Miten viitataan kirjan kannessa olevaan tekstiin? Jätänkö vain sivunumeron pois vai pitääkö se takakansi jotenkin ilmoittaa?

Vastaus:

Jätä sivunumero pois ja laita tilalle takakansi: (Tekijä vuosi, takakansi).

 

Toissijainen lähde mainittava

Pitääkö toissijainen lähde mainita AINA? Esim jos tässä tapauksessa käytän Möttösen tekstiä lähteenä, riittääkö että mainitsen vain Möttösen viittauksen lopussa (Möttönen 2004). Vai täytyykö lähteet ”kirjoittaa auki” tekstissä, esim.

”According to Ying (2014), Eisenberger, Huntington, Hutchison, and Sowa (1986) state that …”

vai saanko vaan viitata lauseen loppuun suluissa (Ying 2014.)?

Vastaus:

Toissijainen lähde on kerrottava, jos se on mainittu siinä lähteessä, jonka itse olet lukenut.

Tämä on hyvin tyylikäs tapa:

According to Ying (2014), Eisenberger, Huntington, Hutchison, and Sowa (1986) state that …

Mutta voi myös laittaa kaikki loppuun, jos haluaa korostaa asiaa:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Ying 2014, sivut; viitattu Eisenberger, Huntington, Hutchison & Sowa 1986, sivut).

Adapted figure / Muokattu kuvio

Miten eroaa kuvatekstissä viittaus kuvan lähteeseen, jos kuva on suoraan kopioitu, vrt. jos esim. tilaston tiedot kopioitu, mutta kuvio/chart/taulukko tmv. tehty itse Wordilla? Tai muun vastaavan kuvion tekstit kopioitu, mutta vastaavanlainen kuvio itse taiteiltu Wordissa? Eli kuvaa ei ole suoraa kopioitu, mutta idea napattu lähdeteoksesta. Eroavatko kuvatekstit/viittaukset toisistaan tämäntyyppisissä tapauksissa?

Taas englanninkielistä rapsaohjetta mukaillen, jos niissä nyt eroja on.

Vastaus:

viittaus kuvan lähteeseen, jos kuva on suoraan kopioitu

jos esim. tilaston tiedot kopioitu, mutta kuvio/chart/taulukko tmv. tehty itse Wordilla

Jos kuva/kuvio on suoraan kopioitu:

Kuvio 1. Kuvan nimi (lähde)
Figure 1. Figure’s name (Author year)

Jos kuva/kuvio on muokattu:

Kuvio 1. Kuvan nimi (lähde, muokattu)
Figure 1. Figure’s name (Author year, adapted)

Tarkkuutta tekstiviitteisiin!

Voiko tekstissä viitata näin:

Keskustelun teemaksi valittiin ammattikorkeakoulupedagogiikka ja koetut vaatimukset omaa työtä kohtaan. Se oli hedelmällinen valinta. Näimme ryhmässä luomamme yrittäjyyskasvatuksen kriteeristön työssämme kehittymisen välineenä. (Saurén 2015; Salonen & Savander-Ranne 2015.)

Lähteenä on

Saurén, Kirsi, Miten yrittäjiä kasvatetaan? Aikuiskasvatus 4, 2015.

Salonen, Arto & Savander-Ranne, Carina, Monialaisen ammattikorkeakoulun opettajien tieto- ja osaamisperusta, Aikuiskasvatus 2, 2015

Vastaus:

Tekstissä taitaa mennä nyt jonkin verran sekaisin oma kirjoitus ja lähteiden ajatukset. Lukijan on kuitenkin aina ymmärrettävä, mikä osa tekstissä on sinun omaa kirjoitustasi ja milloin kerrot muiden ajatuksista.

Tee mieluummin esimerkiksi näin:

Keskustelun aiheeksi valittiin ammattikorkeakoulupedagogiikka ja koetut vaatimukset omaa työtä kohtaan; aiemmin samoja teemoja on käsitelty muun muassa Salosen ja Savander-Ranteen tutkimuksessa (2015, 114). Valinta osoittautui hedelmälliseksi. Saurén (2015, 5) toteaa, että yrittäjyyskasvatuksen mittaristoa voi pitää työssään kehittymisen välineenä. Näin koimme myös oman kriteeristömme laatimisen.

Nyt lukija tietää, mikä tekstissä on omaasi ja missä kohdassa referoit tai muulla tavoin viittaat lähteisiin.

Lähteet, jos käytät artikkelien sähköisiä versioita:

Salonen, A. & Savander-Ranne, C. 2015. Monialaisen ammattikorkeakoulun opettajien tieto- ja osaamisperusta. Aikuiskasvatus 2, 111–123. Viitattu 15.8.2016. https://janet.finna.fi/, Elektra.

Saurén, K. 2015. Miten yrittäjiä kasvatetaan? Aikuiskasvatus 4, 1–6 . Viitattu 15.8.2016. https://janet.finna.fi/, Elektra.

Viitteiden merkintä ja avoimet tyylitiedostot

Miksi opinnäytetöiden viittaustyylitiedostoja ei löydy avoimena tyylitiedostona (CSL) http://citationstyles.org/

Niin ja miksi tyylitiedostoja on niin paljon erilaisia?
Ketä se palvelee että on niin paljon tyylejä?
Vaikea uskoa, että ainakaan opiskelijaa varsinkaan kun ei voi käyttää mendeley, refworks apuohjelmia ilman että lopuksi sitten säätää käsin tyylit tekstin seassa ja lähdeluettelon kuntoon.

Vastaus:

Fakta taitaa olla, että tyylien paljous ei palvele oikein ketään. Monella maailman perinteikkäällä yliopistolla tai sen laitoksella, tai arvostetulla tieteellisellä lehdellä, on oma viittaustapansa. Eri tieteenaloilla suositaan eri viittausjärjestelmiä.

JAMKissa sovelletaan kansallista standardia SFS 5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet, joka löytyy SFS Onlinesta (jamkilaiset maksuttomasti). Se taas on lähes sama kuin ISO 690:2010 Information and documentation – Guidelines for bibliographic references and citations to information resources. Kaikissa tietokannoissa ei voi valita kyseistä ISO-standardin mukaista viittaustapaa, sillä sitä ei ole mukana vaihtoehdoissa.

JAMKin viittaustyylitiedostoja on kokeiltu tehdä RefWorksiin, mutta se on niin työläs homma, ettei sitä ole tehty. Suurin osa opiskelijoista ei hyödynnä RefWorksiä, joten voi olla, että omien JAMK-tyylitiedostojen luonti sinne ei ole mielekästäkään. JAMK maksaa RefWorksin lisenssin.

Wordin tekstiviite-työkalua (viittaukset – lisää lainaus) tai lähdeviittaus-työkalua (lähdeluettelo) voi käyttää esim APAn 6. painosta tai Harvardia, mutta lähdeluetteloa on lopuksi vielä säädettävä.

Sama juttu Zoterossa, EndNotessa tms. Mendeleytä en ole vielä kokeillut, mutta yritän tsekata sen syksyllä.

Janetissa voi napata Viitetiedot-linkistä lähdeviitteen aihion.

Pesäpuun PRIDE-kirja

Käytän opparissani lähteenä PRIDE-kirjaa, joka on sijais- ja adoptiovanhemmuutta harkitsevien ennakkovalmennuskirja. Kirja on ihan kamala lähdemerkintöjen laatimisen suhteen. Itselläni on 2013 painos, joka on kolmas uudistettu painos. Kirjan sisäsivulla lukee näin:

Pesäpuu ry 2006

Toimitus:

Pirjo Hakkarainen, Anna-Liisa Koisti-Auer

Alkuperäisteos:

Foster PRIDE / Adopt PRIDE 1996

Kolmas uudistettu painos

päivitetty 2013

Paula Männikkö, Jaana Pynnönen, Sirpa Yli-Rekola

Taitto: Kirsti Pusa, Piritta Schulz

Osassa kirjaa lukee tekstipätkää ennen, kuka tekstin on kirjoittanut (esim. Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä, Anu Huovinen ja Pia Marttala). Suurimmaksi osaksi kirjoittajia ei kuitenkaan mainita eri tekstipätkien yhteydessä. Kenet merkitsen kirjoittajaksi, jos kirjoittajaa ei mainita? Männikön, Pynnösen ja Yli-Rekolan? Ovatko Hakkarainen ja Koisti-Auer toimittaneet myös 2013 painoksen, vai ainostaan 2006 painoksen? 

Kaiken tämän lisäksi kirja sisältää 9 lukua, jotka jokainen on numeroitu erikseen, eli luku 1 alkaa sivunumerosta 1, luku 2 alkaa sivunumerosta 1 ja niin edelleen. En siis voi merkata lähdeviitteeseen sivunumeroita, koska silloin lukija ei tiedä, minkä luvun sivuun viittaan. 

Kannessa lukee ”PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle” ja ”Pesäpuu ry”. Kirja ei ole saatavilla netissä.

Miten tällaiseen lähdeteokseen viitataan?

Vastaus:

Onpa tehty hankalaksi kirjaan viittaaminen!

Kerätäänpä faktat tekijöistä ja julkaisuajasta sekä siitä, miten kirjan osiin viitataan (sivunumerot):

Kenet kirjoittajaksi, jos luvun kirjoittajaa ei mainita?

Henkilötekijät, joilla on tekijänoikeus:

Jos luvun kirjoittaja mainitaan, hän on henkilötekijä.

Jos häntä ei mainita, lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä. Onko se luvun nimi vai kirjan nimi?

Sitä varten tarvitsemme tiedon siitä, ovatko nämä kirjan toimittajia vai niiden lukujen kirjoittajia, joiden alussa ei mainita muita kirjoittajia: Paula Männikkö, Jaana Pynnönen, Sirpa Yli-Rekola. Koska kirjan kannessa ei ilmoiteta heidän nimiään millään tavalla, ei tekijöinä eikä toimittajina, he ovat luultavasti toimineet alkuperäistekstin kääntäjinä, jotka lähdeviitestandardin (SFS 5989) mukaan ovat ns. muita tekijöitä, joiden nimet voidaan jättää pois lähdeviitteestä. Silloin lähdeviite alkaa kirjan nimellä.

Sitten meillä on vielä nämä kaksi tyyppiä: Hakkarainen ja Koisti-Auer. He ovat toimittaneet joko vuonna 2006 julkaistun kirjan tai sitten tämän uuden. Sillä ei oikeastaan ole väliä, sillä myös toimittajat (editoijat) ovat lähdeviitestandardin mukaan ”muita tekijöitä”, jolloin heidänkin nimet voidaan heivata lähdeviitteestä vex. Tehdään niin!

Julkaisuaika ja painostieto

Kirja on painettu vuonna 2013, siitä osviittaa antaa myös tuo ”päivitetty 2013”. Vuosi 2013 merkitään siten julkaisuajaksi. Painos on 3. uud. p. (Jollei sitten tuo alkuperäisteos ole ollut 3. uudistettu painos?)

Ilmeisesti suomenkielinen teksti on kirjoitettu ensimmäisen kerran 2006. Englanninkielinen alkuperäisteos on julkaistu 1996. Jätämme nämä tiedot pois lähdeviitteestä, ne eivät ole tässä tapauksessa oleellisia.

Jokainen kirjan luku on sivunumeroitu 1, 2, 3 jne.

Nyt on siis kahdenlaista viitettä tarjolla.

Lukuihin, joilla on omat kirjoittajansa, viitataan näin:

Tekijät. 2013. Luvun nimi. Julkaisussa: PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle. 3. uud. p. Jyväskylä: Pesäpuu.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä (Tekijät 2013, sivut).

Jos tuo Jyväskylä ei näy kirjassa, sitä ei tarvitse ilmoittaa. Laitoin sen tuohon varulta, jos se vaikka kerrotaan takakannessa tms.

Lukuihin, joiden kirjoittajia ei ilmoiteta, viitataan näin:

PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle. 3. uud. p. Jyväskylä: Pesäpuu.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä (PRIDE-kirja sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitsevalle 2013, luku X, sivut).

Taustatietoa

Luin THL:n sivuilta:

Pesäpuu ry on lastensuojelujärjestö, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Pesäpuu ry kehittää, kouluttaa ja tekee käytännön tarpeista nousevaa tutkimusta. Se myös tuottaa konkreettisia työvälineitä lastensuojelutyöhön. Pesäpuu ry:n kehittämistyön tavoitteena on edistää lapsinäkökulman esiintuomista lastensuojelussa.

Ja onhan järjestöllä myös omat sivut ja verkkokauppakin, josta tosin ei ollut apua tämän kirjan lähdeviitteisiin.

Kolmannen kierroksen lähteet

Käytän opinnäytetyössäni Stoltin ym. (2016) toimittamaa teosta Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Miten olisi hyvä merkata niin lähdeluetteloon kuin tekstin joukkoon, kun mennään jo ”kolmannelle kierrokselle” alkuperäislähteessä.

Eli esimerkiksi:

Niela-Vilén & Hamari lainaavat Holopaista ym. 2008 sekä Boothia ym. 2012 teoksessa Stolt ym. 2016, 23

<–Miten ihmeessä tämä merkitään, ettei näyttäisi noin hurjalta?

Lisäys edelliseen:

Voisiko teksikappaleen loppuun tehdä viittauksen ihan vaan toimitettuun teokseen näin:

(Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä 2016, 28) tai (Stolt ym. [toim.] 2016, 28)

Vastaus:

Toissijaisia lähteitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa. Johdonmukaisuuden vuoksi kolmassijaisiakaan lähteitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa. En ole ikinä ennen törmännyt kolmassijaisten lähteiden käyttöön.

Lähdeviitteeet toimitettuun julkaisuun tehdään kunkin luvun (artikkelin) henkilötekijöiden mukaisesti:

Tekijät. 2016. Lähteen nimi eli tässä tapauksessa luvun nimi. Julkaisussa: Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turku: Turun yliopisto.

Eli tässä tapauksessa näin:

Niela-Vilén, H. & Hamari, L. 2016. Kirjallisuuskatsauksen vaiheet. Julkaisussa: Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turku: Turun yliopisto.

Onko tuo julkaisuvuosi 2016 vai 2015?

Toisen tekijän sukunimi muuttunut

Katsoin netissä Lotta Hamarin julkaisuluetteloa, jossa sanotaan:

Kirjallisuuskatsauksen vaiheet (2015)
Hannakaisa Niela-Vilén, Lotta Kauhanen
(A3 Book section, Chapters in research books)

Ja tarkemmin:

A3 Book section, Chapters in research books
Kirjallisuuskatsauksen vaiheet
List of Authors: Hannakaisa Niela-Vilén, Lotta Kauhanen
Place: Turku
Publication year: 2015
* Book title: Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä
Title of series: Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja.
Number in series: A73
ISBN: 978-951-29-6276-1
ISSN: 1236-7370

Tekstiviite

Tekstiin lähde merkitään tavanomaisella tavalla: (Niela-Vilén & Hamari vuosi, sivut).

Holopainen ym. 2008 sekä Booth ym. 2012 ovat silloin toissijaisia lähteitä, eivät kolmassijaisia.

Voit viitata niihin tekstissä, esimerkki rapsaohjeessa:

Viittaus toissijaiseen lähteeseen

Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Seuraavassa esimerkissä Möttösen  artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta:

Möttösen (2009, 64) mukaan Hyyryläinen (2004) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.

***

Vaikeuskerrointa tässä tapauksessa nosti ehkä se, että Hamarin nimi on muuttunut (ennen Kauhanen) ilmeisesti lähiaikoina. Onkohan sinulla käytössä julkaisun eri painos, kuin mitä mainitaan niissä tiedoissa, joita löysin?

Kirjan tiedot Janetissa.

Jos oikeasti olisi ollut kyse kolmannen kierroksen lähteistä, olisin kehottanut etsimään käsiin alkuperäislähteet tai ainakin sen toissijaisen lähteen.

 

Viittaus ammatillisen tutkinnon perusteisiin

Ammatillisen tutkinnon perusteet. Logistiikan perustutkinto 2014. Varastopalvelujen osaamisala, varastonhoitaja. Opetushallitus. 2014. http://www.oph.fi/download/162455_logistiikan_pt_01082015.pdf

Onkohan tämä lähdemerkintä oikein?

Vastaus:

Tekisin sen ehkä näin, koska Logistiikan perustutkinto 2014 on isommalla fontilla:

Logistiikan perustutkinto 2014. 2014. Ammatillisen tutkinnon perusteet. Varastopalvelujen osaamisala, varastonhoitaja. Opetushallituksen määräys 61/011/2014. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://www.oph.fi/download/162455_logistiikan_pt_01082015.pdf.

Tekstiviite, poikkeuksellisesti piste lähteen nimen ja julkaisuvuoden välissä: Tekstiä tekstiä tekstiä (Logistiikan perustutkinto 2014. 2014, sivut).

ICD-10 luokituksen 10. versio

Käytämme tekstissämme lähteenä ICD-10 luokitusta, miten sen tekstiviite merkitään ja miten se tulee lähdeluetteloon?

tekstiviite näin? ICD-10 2016, Chapt. 5, F43.1.

Ja lähdemerkintä: ICD-10. 2016. International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems 10th Revision. World Health Organization. viitattu 6.4.2016. http://apps.who.int/classifications/icd10/browse/2016/en#/F40-F48

 Onko oikein? Vai tuleeko nuo suomeksi vaikka ovatkin englanninkieliseltä sivulta?

Vastaus:

Lähdeviitestandardi (SFS 5989, 19) kertoo, että

Sähköisissä tietolähteissä on usein versiotieto, koska esim. ohjelmistoja päivitetään tai laajennetaan jatkuvasti. Versio ilmaistaan usein esim. termeillä editio, laitos, päivitys, revisio (”uudistettu laitos” ”kolmas päivitys”) ja niin edelleen. Versiotieto merkitään viitteeseen lähteen termein.

JAMKissa kuitenkin suomenkielisten tutkinto-ohjelmien opinnäytetöissä käytetään suomen kieltä. Lähdemerkintään ei voi lätkäistä, että 10th rev.

Miten revision suomennetaan?

En saanut selville, onko sivulla näkyvällä ilmaisulla ”WHO version” merkitystä. Jos on, se kannattaa lisätä lähdeviitteeseen, painostietojen yhteyteen. Jos katson Info-välilehteä, siellä sanotaan: International statistical classification of diseases and related health problems. – 10th revision, Fifth edition, 2016.

Onko siis kyse 5. painoksen 10:nnestä versiosta? Vai kymmenennen laitoksen viidennestä painoksesta. Ei helppoa, ihan sekaisin. Varsinkaan kun tuota 5. painos -tietoa ei ole näkyvissä varsinaisilla luokitussivuilla. (Eikä sitä silloin tarvitse lähteä metsästämään.)

MOT-sanakirjaston Collins English Dictionary selittää revision-sanan mm. näin: ”a corrected or new version of a book, article, etc.” MOTin Englannin tekniikka ja kauppa -sanakirja on sitä mieltä, että kyseessä on kirjan uusi laitos.

Koska sähköisillä lähteillä on usein nimenomaan versioita, kallistutaan siihen suuntaan tässä tapauksessa. En kuitenkaan ole mitenkään varma tästä tulkinnastani.

Lähdeviite:

ICD-10. 2016. International statistical classification of diseases and related health problems. 10. versio. World Health Organization. Viitattu 6.4.2016. Http://apps.who.int/classifications/icd10/browse/2016/en#/F40-F48.

Tekstiviite, luku 5 tai 5. luku:
Tekstiä tekstiä tekstiä (ICD-10 2016, 5. luku, F43.1).

Lähdeviite varhaiskasvatuslakiin

Olisin varmistanut sinulta lakiin liittyvän lähdemerkinnän ja viittauksen.

Laki-lähteen tekstiviite – viittaus yhteen pykälään

”Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa tulee olla tarvittava määrä henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle laaditut tavoitteet voidaan saavuttaa. Lasten päivähoidon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin sovelletaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettua lakia sekä sen nojalla annettuja säännöksiä (L 580/2015, 5 §).”

Merkataanko pykälä noin lain perään?

Vastaus:

Kyllä, tekstiviite tulee juuri tuolla tavalla.

Laki-lähteen tekstiviite – viittaus moneen pykälään

Mitä jos viittaa useaan eri pykälään samassa kappaleessa, eroitetaanko ne pilkuilla? Miten välilyönnit tulevat oikeaoppisesti, merkataanko pykälä heti numeron perään vai välilyönnillä? Tuleeko toiseksi viimeisen ja viimeisen väliin &-merkki?

(L 580/2015, 5 §, 6 §, 7 §.)

Vastaus:

Erotetaan pilkuilla. Välilyönti numeron ja pykälä-merkin väliin, kuten lakitekstissäkin on.

Toiseksi viimeisen ja viimeisen väliin ei tule &-merkkiä, pilkutus riittää. Tätä tosin ei raportointiohjeessa neuvota. Lähdeviite-standardi SFS 5989 ”Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet” antaa melko vapaat kädet välimerkityksille.

Raportointiohjeessa on kuitenkin tällainen esimerkki tekijä-tiedoista ja välimerkeistä tekstiviitteessä:

– – . Makrosysteemi sisältää yhteiskunnan säätelemät reunaehdot, kuten lait, politiikan, kulttuurin ja ideologiat. (Hietikko 2009, 45; Jaako 2008, 22; Sailio 2008, 10.)

Eipä tuossakaan ole &-merkkiä kahden viimeisen välillä.

Tarkistin vielä Tutki ja kirjoita -kirjan, mutta sielläkään ei tekstiviitteiden yhteydessä ole tähän sopivaa ohjetta tai esimerkkiä.

Ei pykäliä lähdeviitteisiin

Ja tuleeko ne pykälät lähdeluetteloonkin?

L 580/2015. Varhaiskasvatuslaki. Viitattu 5.2.2016. http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö, 5 §, 6 §, 7 §.

Vastaus:

Pykälät eivät tule lähdeluetteloon. Vähän niin kuin viittaisit tavalliseen kirjaan, ei silloinkaan lähdeviitteeseen sivuja laiteta.

(Ja yksittäinen pykälä ei ole julkaisun itsenäinen osa, kuten toimitettujen julkaisujen yksi artikkeli yleensä on.)

Mikä vuosiluku?

Ohjaajani kanssa tuli puheeksi Varhaiskasvatuslain merkitseminen. Finlexin sivuilla on varhaiskasvatuslaki merkattu näin, mutta tuo vuosiluku on kieltämättä aika häiritsevä, koska uusi Varhaiskasvatuslaki on astunut voimaan. Samoin PhL ottaa silmään. Voiko Varhaiskasvatuslakiin viitata siis noin, miten yllä olen sen kirjannut?

Päivähoitolaki / PhL 36/1973 Varhaiskasvatuslaki

Vastaus:

Nyt kannattaa olla tarkkana kuin porkkana!

Laki 580/2015 on Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja se on annettu 8.5.2015. Muutoksessa päivähoitolaki on muutettu varhaiskasvatuslaiksi. Tämä ei ole varhaiskasvatuslaki, vaan laki sen muutoksesta.

Kaikki varhaiskasvatuslakiin tehdyt muutokset näkyvät Finlexin sivuilta.

Tässä kolme viimeisintä, joista ekana oleva tulee voimaan vasta tämän vuoden elokuussa:

Lähdeviite varhaiskasvatuslakiin

Jos lailla on vakiintunut nimi ja/tai lyhenne, sitä voi käyttää. Juridisia lyhenteitä löytää esimerkiksi Edilexin sivuilta ja viranomaisten sivuilta. Sinne ei ole tullut vielä tätä muutosta, mutta koska laissa 580/2015 puhutaan varhaiskasvatuslaista, sitä voi käyttää myös lähdeviitteessä:

Varhaiskasvatuslaki 1973/36. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

TAI:

Varhaiskasvatuslaki 36/1973. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

Tämäkin hyväksyisin, sillä jos googlettaa sanalla varhaiskasvatuslaki, Googlen tuloslistan viitteessä numerot ovat päinvastaisessa järjestyksessä kuin edellisessä versiossa.

TAI:

L 1973/36. Varhaiskasvatuslaki. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

TAI:

L 1973/36. Varhaiskasvatuslaki. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi, Ajantasainen lainsäädäntö.

Muutosajankohta lähdeviitteeseen?

Voit täydentää lähdeviitettä, jos haluat, kertomalla lain viimeisimmän muutosajankohdan. Esim.:

Varhaiskasvatuslaki 1973/36. Viimeisin voimaantullut muutos 1.8.2015. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

Lähdeviite varhaiskasvatuslain muutokseen

Jos haluat viitata erityisesti lakimuutokseen, tee lähdeviite kyseiseen säädökseen:

L 580/2015. Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta. Viitattu 5.2.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150580.

Aiemmat postaukset

Olen kirjoittanut lakien lyhenteistä ja vakiintuneista nimityksistä reilu vuosi sitten, ja

lakiin viittaamisesta muulloinkin.

Numeroimaton sivu

Miten merkitsen sivunumeroimattoman sivun viiteeseeni? Esimerkiksi tutkimuksissa on välillä tiivistelmäsivuja, joita ei ole numeroitu.

Vastaus:

JAMKin oppareidenkaan tiivistelmäsivuissa (kuvailulehdissä) ei ole sivunumeroa.

Tekstiviitteestä jätetään sivunumerot pois, jollei niitä tiedetä tai niitä ei kyseisessä lähteessä ole.

Mietin kuitenkin, että jos pääset käsiksi lähteeseen, miksi viittaisit tiivistelmään etkä teksissä olevaan tietoon, esimerkiksi tutkimuksen tuloksiin tai johtopäätöksiin. Tavallisilla sivuillahan yleensä on sivunumerot, jollei koko julkaisu satu olemaan yhtä tekstipötköä.

Numeroimaton tiivistelmäsivu

Jos kuitenkaan et pääse varsinaiseen tekstiin, voit viitata numeroimattomaan tiivistelmään. Näin on esimerkiksi lisenssi-tietokannoissa, joissa artikkelit aukeavat viiveellä, vaikka perustiedot ja tiivistelmä julkaistaankin heti kun mahdollista.

Silloin lähdeluetteloon tulevaan lähdeviitteeseen on laitettava tieto siitä, että viittaat vain tiivistelmään.

Tekstiviite tulee normisti: Tekstiä tekstiä tekstiä (tekijät julkaisuvuosi).

Muuttunut kuntoutuksen nimi

Opinnäytetyössäni on lause:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen (Monialainen kuntoutus 2015, 9).

Lähde: Monialainen kuntoutus 2015. 2015. Tilannekatsaus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita: 2015:18. Viitattu 3.11.2015. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125757/URN_ISBN_978-952-00-3509-9.pdf?sequence=1

Kysymykseni on, että miten voisin merkitä lauseeseen, että 1.1.-16 lähtien Kelan lääkinnällinen kuntoutus on Kelan vaativa kuntoutus? Voinko korjata sen suoraan: …mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan kuntoutukseen (Monialainen kuntoutus 2015, 9). Vai laitanko sen sulkuihin, jolloin tulee kahdet sulut. Ja tavitseeko tuo korjauskin oman lähteen?

Vastaus:

Ensiksi huomioni kiinnittyy lähdeviitteeseen. Siihen kannattaa lisätä julkaisuvuosi, kustannus-/julkaisupaikka ja piste lähdeviitteen loppuun:

Monialainen kuntoutus 2015. 2015. Tilannekatsaus. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita: 2015:18. Viitattu 3.11.2015. Http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125757/URN_ISBN_978-952-00-3509-9.pdf?sequence=1.

Koska julkaisun nimeen sisältyy vuosiluku, tekstiviite on poikkeuksellinen: (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, sivut).

Sitten varsinaiseen kysymykseesi. Kyse on siis ilmeisesti siitä, että säädös tai viranomaisohje on muuttunut vähintäänkin termistöltään, jollei myös sisällöltään. Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus on muuttunut 1.1.2016 Kelan järjestämäksi vaativaksi kuntoutukseksi.

Tarvitset lähteen, jossa sanotaan, että kuntoutuksen nimi muuttuu, jollei sitä tietoa ole Monialainen kuntoutus 2015 -julkaisussa. Tieto näyttää kuitenkin olevan käyttämässäsi julkaisussa, ainakin sivulla 10.

Voisiko tämän muuttaa esimerkiksi näin:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jota aiemmin kutsuttiin vaikeavammaisten lääkinnälliseksi kuntoutukseksi (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, 9 – 10).

Tai:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jota ennen vuotta 2016 kutsuttiin vaikeavammaisten lääkinnälliseksi kuntoutukseksi (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, 9 – 10).

Tai:

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on kunnalla, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelan järjestämään vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jota kutsuttiin vaikeavammaisten lääkinnälliseksi kuntoutukseksi vuoden 2015 loppuun asti (Monialainen kuntoutus 2015. 2015, 9 – 10).

Tai jotain vastaavaa, tässä on monia mahdollisuuksia. Kuten aiemmin kerroin ja itsekin mietit, on myös mahdollista käyttää toista lähdettä apuna, esimerkiksi Kelan tiedotetta tai lain muuttumiseen liittyviä lakeja (HE 332/2014 vp; L 145/2015), jossa tuo kuntoutuksen nimen muuttuminen kerrotaan.

Lyhennetäänkö vaativa lääkinnällinen kuntoutus alasi julkaisuissa vaativaksi kuntoutukseksi? Jos kyllä, voit käyttää lyhyempää kirjoitusmuotoa. Jos ei, kannattaa käyttää opparissa täsmällistä ja virallista termiä, toisin sanoen pitempää nimitystä.

Kuvituskuvia ei Kuviot-luetteloon

Laitoin sinulle meidän kyselylomakkeet liitteeksi, jos osaisit auttaa.

Nalleen ja ihmishahmoon voimme merkitä lähteet varmasti kuvan alle ja lähdeviite sekä osoite siihen mistä otettu vai tarvitseeko lähde merkitä vielä erikseen johonkin muualle, kun on kyse vain liitteessä käytetyistä kuvista? Kaikki nuo kuvat on otettu Creative Commonsin kautta. Vai oliko tarkoitus kuviot-kohtaan merkitä näistä jotakin?

Mutta sitten ongelmaksi tuleekin se, että miten merkkaamme lähteet noihin kuviin, jotka toimivat visualisointia taustalla? (Kädet ja pilvet)

Vastaus:

Kaikki lähteet, jotka eivät ole tämänkertaista omaa tuotostanne, on ilmoitettava lähdeluettelossa.

Mutta kysymyksenne onkin: Ilmoitetaanko kuvituskuvat myös kuvioluettelossa (Kuviot)?

Kuvioluettelo, jonka otsikko on Kuviot, sijaitsee opparin rakenteessa sisällysluettelon jälkeen.

Ihan ekaksi olin sitä mieltä, että onhan ne ilmoitettava. Sitten olin sitä mieltä, että no ei kyllä tarvitse ilmoittaa. Viimeksi mainittu voitti.

Perustelu 1: Mitä sanoo rapsaohje?

Se kertoo, että ”Kuvioista ja taulukoista tehdään kummastakin oma luettelonsa sisällysluettelon loppuun. Luettelo sisältää kunkin kuvion tai taulukon numeron, nimen ja sijainnin (sivunumeron), mutta ei lähdeviitettä.”

Päättelen tästä, että koska kyselylomakkeissanne olevista kuvituskuvista ei todellakaan tehdä erillistä numeroa, nimeä taikka kuvioselostetta (kuvatekstiä), niitä ei ilmoiteta kuvioluettelossa.

Perustelu 2: Entä tekijänoikeudet?

Valokuvien tekijänoikeuksien kanssa on oltava huolellinen. Tekstiviitteet ja lähdeviitteet on siis tehtävä asiallisesti. Se ei kuitenkaan vaikuta mitenkään siihen, onko nallen kuvasta oltava tieto Kuviot-luettelossa vai ei.

Lähteiden ilmoittamista korostetaan myös Tutki ja kirjoita -teoksessa (2010, 395), jossa todetaan, että ”jos liitteenä oleva kuvio, taulukko, selvitys yms. ei ole kirjoittajan laatima, sen alkuperä on pantava näkyviin tarkalla lähdemerkinnällä”.

CC-lisenssejä on useita erilaisia. Osa antaa mahdollisuuden käyttää valokuvaa lähdetiedot ilmoittaen, toiset sallivat jopa kuvan kaupallisen käytön. Lähdeviitteeseen on laitettava mahdollisimman täsmällinen tieto siitä, millainen lisenssi on kyseessä.

Miten viittaan kuvaan lähdeluettelossa ja tekstissä?

Kuvaan viitataan ihan normisti.

Lähdeluettelossa, jos henkilötekijä tiedetään:

Sukunimi, Etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kuvan nimi. Lisenssitieto. Muut mahdolliset tiedot. Viitattu pp.kk.vvvv. Nettiosoite.

Lähdeluettelossa, jos henkilötekijä ei ole tiedossa:

Kuvan nimi. Julkaisuvuosi. Lisenssitieto. Muut mahdolliset tiedot. Viitattu pp.kk.vvvv. Nettiosoite.

Myös tekstissä kuvaan viitataan tavalliseen tapaan, esimerkiksi Liitteessä X vaikkapa näin:

Liite X. Kyselylomake lapsille (kuvituskuvat Sukunimi1 julkaisuvuosi, Sukunimi2 julkaisuvuosi, Sukunimi3 julkaisuvuosi ja Sukunimi4 julkaisuvuosi)

Tekstiviitettä ei mielestäni tarvitse erikseen laittaa nallen tai ihmisen kuvan päälle/alle/viereen/mihin sen nyt saisikaan laitettua.

Sanomalehtien hinnastot netissä

Tässä pari lähdettä joita mietimme, miten nämä tulisi merkitä tekstiin ja lähdeluetteloon.

Tässä on kyseessä sanomalehti Kalevan hinnasto.  http://issuu.com/kaleva/docs/hinnasto_2015_a_034078eb85e75b

Ja tässä Lapin Kansan ja Pohjolan sanomien hinnasto
Mikä tästä pitää laittaa otsikoksi?
Http://mediamyynti.lapinkansa.fi/tuotteet/lapin-kansa/luokitellut-ilmoitukset/

Vastaus:

Tekisin lähdeviitteet jotensakin näin:

Kalevan hinnasto

Hinnasto 2015. N.d. Sanomalehti Kalevan julkaisu. Viitattu pp.kk.vvvv. http://issuu.com/kaleva/docs/hinnasto_2015_a_034078eb85e75b.

Julkaisuvuosi on todennäköisesti 2014 tai 2015, mutta kun sitä ei sanota, emme arvo, kumpi se on.

Julkaisussa ei kerrota kustannuspaikkaa, mutta sen saa selville, jos karsii nettiosoitetta viimeisestä merkistä taaksepäin jonkin matkaa. Lähdeluetteloon voisi siis laittaa myös ”Oulu: Kaleva.”-tiedon.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Hinnasto 2015 n.d., sivut).

Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien hinnasto

Luokitellut ilmoitukset. N.d. Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien www-sivu. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://mediamyynti.lapinkansa.fi/tuotteet/lapin-kansa/luokitellut-ilmoitukset/.

Luokitellut ilmoitukset -otsikon kirjaimet ovat hieman isompia kuin muiden otsikoiden samalla sivulla. Ja onhan se myös ensimmäinen/ylin otsikko.

Julkaisuvuotta ei saa selville.

Jos haluaa korostaa sitä, että sivulla on hinnasto, tiedon voi ängetä lähdeviitteeseen:

Luokitellut ilmoitukset. N.d. Hinnaston sisältävä Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien www-sivu. Viitattu pp.kk.vvvv. Http://mediamyynti.lapinkansa.fi/tuotteet/lapin-kansa/luokitellut-ilmoitukset/.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Luokitellut ilmoitukset n.d.).

Kurja tekstiviite

Olen miettinyt miten tällaisesta lähteestä merkitään tekstiviite; nettilähde, johon ei ole henkilötekijää EIKÄ vuotta. Sivun otsikkohan merkitään, jos ei ole henkilötekijää. Mutta mites tuo vuosiluku, jos sitä ei mistään löydy (ei edes sivun alalaidasta).

Esimerkki: http://mtkl.fi/tietoa-mielenterveydesta/aikuisille/yksinaisyys/. Tulee aika kurja tekstiviite, jos sulkuihin tulee pelkkä (Yksinäisyys.) Kiitos avusta!

Vastaus:

Jos julkaisulla ei ole henkilötekijää, aloitetaan lähdeviite julkaisun nimellä, esimerkiksi nettisivun otsikolla.

Jos vuosilukua ei tiedetä, julkaisuvuodeksi laitetaan tekstiviitteeseen n.d.

Lähdeviitteeseen sama lyhenne kirjoitetaan N.d., sen vuoksi kun suomenkielessä pisteen jälkeen tuleva sana aloitetaan isolla kirjaimella. N.d. on yhtä kuin ”no date”. (Enkunkielisten tutkinto-ohjelmien oppareissa lyhenne kirjoitetaan aina n.d., koska se on vakiintunut lyhenne enkunkielisellä kulttuurialueella.)

Sivun lähdekoodista, hiiren kakkosnäppäimellä, näen että sivu on todennäköisesti tehty 20.06.2014, koska siellä on tekstinpätkä ver=3.51.0-2014.06.20. Mutta ei opiskelijan tarvitse osata penkoa vuosilukuja koodista, vaan toivottavaa on, että organisaatiot älyäisivät lisätä päivitysajankohdan sivuillensa aina, kun niitä päivittävät. Vilkaisin varulta myös sivuston etusivulle, mutta eipä sielläkään kerrota julkaisu- tai päivitysajankohtaa.

Alakuloinen tekstiviite

Totta puhut, kurja tekstiviite tulee!

Tekstiä tekstiä tekstiä (Yksinäisyys n.d.).

Väistyisiköhän osa pimeydestä, jos kirjoitat kyseistä opparin lukua aamuisin kirkasvalolampun vieressä?

Etunimen alkukirjain ja et al. -lyhenne

Kuinka merkitään lähdeviitteeksi alkuperäinen lähde, jossa lukee esim. Marshall et al. Pitääkö siihen laittaa tuo et al. Entäs sitten jos lähteessä on esim. Marshall M. Laitetaanko tuo M-kirjain myös?

Lähde on

Veselinova, C. 2014. Influencing communication and interaction in dementia. Nursing & Residential Care 3, 162. Viitattu 23.1.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Cinahl.

Siinä on alkuperäisenä lähteenä s.164 (Michie et al. 2012) ja (Marshall et al. 2012). Lisäksi joissakin ulkomaisissa alkuperäislähteissä on sukunimi ja etukirjaimen ensimmäinen kirjain. Kuinka ne merkitään tekstiin lähdeviitteinä?

Vastaus:

Hienosti osaat ilmoittaa tuon Veselinova-lähdeviitteen!

Koska olen muualla kuin JAMKin kampuksella kirjoittaessani tätä, singahdin kirjautumaan Janetiin. Sillä tavoin saan JAMKin verkon ulkopuolella olessani käyttööni myös ne tietokannat, joista JAMKin kirjasto maksaa lisenssimaksut.

EBSCO-kustantamon Cinahl on yksi niistä. Siitä löytyy lähteitä hoitotieteen, hoitotyön, sairaanhoidon, terveydenhuollon, kuntoutuksen, fysioterapian ja toimintaterapian opiskelijoille ja ammattilaisille sekä muille kiinnostuneille.

Kaikki kirjoittajat näkyviin lähdeluettelossa (lähdeviitteissä)

Toissijaisia lähteitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa, koska niitä ei ole itse tosiasiallisesti luettu.

Käännän kuitenkin Veselinovan lähdeluettelossa kerrotut Michien ja muiden (2011) ja Marshallin ja muiden (2012) JAMKin ohjeen mukaisesti saadakseni selville, miten ne olisi järkevää ilmoittaa tekstissä. Saan ne selville ilmoittamasi artikkelin lähdeluettelosta (muokattu rapsaohjeen mukaisiksi):

Marshall, T., Baker, L. & Spencer, S. 2012. Learning disability care. A care worker handbook. London: Hodder Education.

Michie, V., Morris, C., Baker, L., Collier F. & Marshall, T. 2011. Level 2 health and sosial care diploma. London: Hodder Education.

Lähdeluettelossa ei ollut Michie ym. 2012 -lähdettä, mutta oletan, että selittäjänä on painovirhe kysymyksessäsi.

Tekstiviitteet tekstissä

Kun lähde ilmoitetaan eka kerran tekstissä, läimästään kaikki tekijät näkyviin:

Veselinovan (2014, 164) mukaan Marshall, Baker ja Spencer (2012) ehdottavat…

TAI esimerkiksi:

Marshall, Baker ja Spencer (2012) toteavat, että … (ks. Veselinova 2014, 164).

Toisella ja sitä seuraavilla kerroilla riittää ym.-lyhenteen käyttö, esimerkiksi näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Marshall ym. 2012, ks. Veselinova 2014, 164).

Etunimen alkukirjainta ei ilmoiteta tekstin sisällä olevissa tekstiviitteissä.

Poikkeustilanne voi tietty olla sellainen, jossa on vaikka Korhonen, A. 2012 ja Korhonen, B. 2012. Silloin tekstiviitteisiin on laitettava myös alkukirjain, muuten menee sekaisin sekä kirjoittaja että lukija.

Jos lukemassasi artikkelissa ei olisi ilmoitettu kaikkia tekijöitä, niin eihän niitä voi sitten ilmoittaa. Silloin on vain laitettava tekijöiksi edes se, mitä on tiedossa.

Linkki voi olla linkki

Kuinka merkitään oppariin …

Ensimmäinen kysymys:

Elliot, V. 2014. Supporting staff to care for people with dementia who experience distress reactions. Art & Sciency 7, 22. Viitattu 23.1.2015. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Cinahl.

Onko näin? Eli tuo sininen aktivoidaan?

Toinen kysymys:

Tekstiviittessä esim. Jämsenin ja muiden (2015, 977) mukaan Ferrucci ja muut (1998) ja Kingston ja muut (2012) määrittelevät arkielämän toiminnot päivittäisiin perustoimintoihin (ADL-toiminnot) sekä välineellisiin päivittäistoimintoihin (IADL-toiminnot).

Tuleeko Jämsenin ym. vai Jämsenin ja muiden, Ferrucci ym. vai ja muut?

Vastaus ensimmäiseen kysymykseen:

Kyllä voi linkin aktivoida ja silloin se yleensä muuttuu siniseksi ja alleviivatuksi.

Linkit helpottavat potentiaalisia lukijoita, jos vaikka haluavat lukea alkuperäislähteen itsekin.

Tosin tässä tapauksessa, kun on kyse JAMKin kirjaston ostamasta tietokanta-lisenssistä Cinahl-tietokantaan, vain jamkilaiset pääsevät käsiksi lähteeseen. Muut pääsevät kirjaston sivuille, tai lukemaan kyseisen artikkelin JAMKin kirjastossa tiedonhaku-tietokoneilta – Tervetuloa!

Vastaus toiseen kysymykseen:

Minun mielestäni juuri tuolla tavoin.

Rapsaohjeessa neuvotaan näin, suora sitaatti luvusta 5.2:

Viittaus toissijaiseen lähteeseen

Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Seuraavassa esimerkissä Möttösen artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta:

Möttösen (2009, 64) mukaan Hyyryläinen (2004) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.

Ja luvun alusta, kohdasta Viittaus teokseen, jolla on kaksi tai useampi tekijä:

”Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, kaikki tekijät mainitaan silloin, kun ensimmäisen kerran viitataan käytettyyn lähteeseen. Toisesta viittauskerrasta lähtien käytetään ensimmäisen tekijän perässä kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisua ”ja muut” ja asiakeskeisessä viitteessä ym.-lyhennettä.”

Esimerkkinä on ”Hirsjärvi ja muut ovat todenneet, että – -.

Viitteet kolmeen saksankieliseen lähteeseen

Miten merkitään tekstiin seuraava saksankieliset lähteet?

Asmussen-Clausen, M & Knobel, S (2013). Demenz und Bewegungskompetenz. Leben mit Demenz. In: Stiftung Lebensqualität (Eds.) (2013): Lebensqualität. Die Zeitschrift für Kinaesthetics. Siebnen, Nr. 2: Verlag Lebensqualität. pp 51-53.

Asmussen-Clausen , M. (2003). Bewegungen analysieren- individuell unterstützen. Die Schwester/der Pfleger 42. Jahrg. 3/03. 194-199.

Asmussen-Clausen, M. (2006). Praxisbuch Kinaesthetics. Erfahrungen zur individuellen Bewegungsunterstützung auf Basis der Kinästhetik. München: Jena: Elsevier: Urban und Fischer

Vastaus:

Lähdeviitteet on ehkä löydetty esim. tietokannasta tai lähdeluettelosta. Nyt on siis kysymys lähinnä siitä, miten ne ”käännetään” JAMKin raportointiohjeen mukaisiksi.

Myönnän, että saksan kieli ei ole osaamisaluettani. Opettelin sen alkeet jotain neljännesvuosisata sitten – ja mitäköhän siitä enää muistan?

Mutta hoidan tämän rastin nyt tyylillä ”kysykää mitä haluatte, vastaan mitä sattuu”.

Eka viite ja eka arvaus

Kyseessä lienee artikkeli aikakauslehdessä. Lähdeviite:

Asmussen-Clausen, M. & Knobel, S. 2013. Demenz und Bewegungskompetenz: Leben mit Demenz. Lebensqualität, Die Zeitschrift für Kinaesthetics 2, 51 – 53.

Jos lähde löytyy netistä, lähdeviitteeseen lisätään Viitattu pp.kk.vvvv sekä nettiosoite.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Asmussen-Clausen & Knobel 2013, sivut).

Toka viite

Tutkailin kyseisen lehden hakemistoa netissä. Artikkelin julkaisuvuosi on 2003, vuosikerta 3, numero 42, sivut 194–199. Lähdeviite:

Asmussen-Clausen, M. 2003. Bewegungen analysieren und individuell unterstützen. Die Schwester der Pfleger 3, 42, 194–199.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Asmussen-Clausen 2003, sivut).


Kolkki viite

SwissBib antaa kirjasta tällaiset tiedot:

Praxisbuch Kinaesthetics
Erfahrungen zur individuellen Bewegungsunterstützung auf Basis von Kinästhetik

Authors/Contributors: Maren Asmussen
Place, publisher, year: München Jena : Elsevier, Urban und Fischer, 2006
Physical Description: VIII, 199 S ; Ill
Format: Book
Online Access:
Inhaltsverzeichnis

Lähdeviite voisi tulla näin:

Asmussen, M. 2006. Praxisbuch Kinaesthetics: Erfahrungen zur individuellen Bewegungsunterstützung auf Basis der Kinästhetik. München: Elsevier, Urban und Fischer.

Kustannuspaikoista on pakko kertoa vain ensimmäinen, sen vuoksi jätin Jenan pois.

Virallisesti tekijän nimi näyttää olevan Asmussen-Clausen, mutta kirjan kannessa lukee Asmussen.

Netissä olevan tiedon mukaan julkaisusta on olemassa 2. painos vuodelta 2009.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Asmussen 2006, sivut).


Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erot lähdemerkinnöissä

Jos opiskelet suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa, lähteen nimessä olevat lukuisat isot alkukirjaimet muutetaan pieniksi, paitsi tietysti ihan ensimmäisen sanan eka kirjain. Kuten tein tokassa lähdeviitteessä.

Huom! Lehden nimi on kuitenkin erisnimi, se kirjoitetaan aina kuten lehti itse sen haluaa kirjoitettavan.

Jos kuitenkin opiskelet vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa ja kirjoitat vieraskielistä opparia, voit kirjoittaa sanat isoilla alkukirjaimilla, perusteena kulttuuriin liittyvät tavat. Tämä konkretisoituu ekassa ja kolmannessa lähdeviitteessä.

Tekstiviite tiivistelmään?

Laitetaanko tiivistelmään, johdantoon, pohdintaan tekstiviitteet?

Vastaus:

Tekstiviite laitetaan aina, kun viitataan jonkun toisen ajatuksiin tai havaintoihin.

Johdannossa ja pohdinnassa niitä näkee usein, mutta tiivistelmässä harvemmin. Olenkohan koskaan nähnyt?

Tiivistelmässä lukijalle selostetaan vain oman opparin tärkeimmät pointit, ei kaikkea mahdollista kiinnostavaa.

Jos kuitenkin opparissa olisi asetelma, jossa vaikka testataan jonkun gurun teoriaa, olisi siitä ehkä syytä kertoa myös tiivistelmässä. Ja se voi vaatia tekstiviitettä.

Ettei syyllisty plagiointiin.

Lait vanhimmasta uusimpaan

Luetteloidaanko nuoremmasta vanhempaan päin, (tai jollain muulla perusteella) lyhennetäänkö linkki muotoon Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö., vai koko linkki mukaan?

Tässä a. esimerkki tekstistä ja b. lähdemerkinnästä

1.7.2015 kuntouttavan työtoiminnan lain (L 2.3.2001/189) 13§:n 2 momenttia muutettiin (L 1.7.2015/142). Kuntouttavan työtoiminnan toimintajakson pituus määritellään 3-24 kuukauden pituiseksi. Asiakkaan tulee osallistua toimintaan vähintään yhtenä ja enintään neljänä päivänä viikossa. Minimiaika päivittäiselle osallistumiselle on neljä tuntia. Aktivointisuunnitelmat tulee muuttaa tämän lain mukaisiksi vuoden 2015 aikana.

Eli, viitataan siihen lakiin, mitä muutettiin ja siihen lakiin, millä sitä muutettiin.

L 1.7.2015/142. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 13§:n muutoksesta. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 27.7.2015. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150142.

L.2.3.2001/189. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 13.7.2015. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.  

Vastaus:

Vanhimmasta uusimpaan päin

Kielijelpin ohjeen ja esimerkkien sekä myös Tutki ja kirjoita -opuksen esimerkkien mukaan saman tekijän julkaisut merkitään julkaisujärjestykseen niin, että vanhimmat julkaisut tulevat ekaksi.

Aiemmin julkaistu laki ilmoitetaan ensin:

L.2.3.2001/189. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 13.7.2015. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

L 1.7.2015/142. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 13§:n muutoksesta. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 27.7.2015. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150142.

Jos lailla on vakiintunut lyhenne, sitä voi käyttää. Juridisia lyhenteitä löytää esimerkiksi Edilexin sivuilta ja viranomaisten sivuilta.

Nettiosoitteena voi ilmoittaa joko suoran osoitteen kokonaisena tai lyhennettynä, tai sitten polun, jota pitkin lukija löytää lähteen.

Tekstiviitteet

Jostain syystä katso-viittaukset sopisivat mielestäni tekstiinne hyvin (”katso tarkemmin”):

1.7.2015 kuntouttavan työtoiminnan lain (ks. L 2.3.2001/189) 13§:n 2 momenttia muutettiin (ks. L 1.7.2015/142). Kuntouttavan työtoiminnan toimintajakson pituus määritellään 3-24 kuukauden pituiseksi. Asiakkaan tulee osallistua toimintaan vähintään yhtenä ja enintään neljänä päivänä viikossa. Minimiaika päivittäiselle osallistumiselle on neljä tuntia. Aktivointisuunnitelmat tulee muuttaa tämän lain mukaisiksi vuoden 2015 aikana.

Kommentteja?

Varo joutumasta lööppeihin vilpin takia!

Huomasitko tämän uutisen kesällä: http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kopioitiinko-jyvaskylalaisen-opiskelijan-opinnayte-tutkija-ei-voi-pitaa-sattumana/2089683http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kopioitiinko-jyvaskylalaisen-opiskelijan-opinnayte-tutkija-ei-voi-pitaa-sattumana/2089683

Vastaus:

Huomasin.

Jutussa kerrotaan, että yhden JAMKin opiskelijan opparin tekstejä löytyi Metropoliassa puoli vuotta myöhemmin hyväksytyssä saman alan opparissa. Plagiointitutkija Eija Moore totesi, että opinnäytetöissä on niin paljon samankaltaisuutta, ettei voi olla sattumaa.

Rehellisyys vs. vilppi

Plagiointi eli luvattomasti lainaaminen tarkoittaa JAMKin eettisten periaatteiden (2013, 6) mukaan vilppiä, jossa toisen julkituoma tutkimussuunnitelma, harjoitteluraportti, opiskelutehtävä tai muu teksti tai sen osa esitetään omana.

Eija Moore määrittelee plagioinnin em. jutussa näin: ”Lainata saa, kun merkkaa lähteen. Muutoin kaksi peräkkäin olevaa muualta otettua tekstikappaletta on plagiointia.” (Huom! Moore pitää myös blogia aiheesta.)

Oikeudenmukaisuus vs. epäoikeudenmukaisuus

Jokaista ihmistä on kohdeltava oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti, näinhän sanoo jo perustuslaki ja muutama muukin laki.

Hyvä peukalosääntö tähänkin asiaan on vanha viisaus siitä, että tee niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän. Haluaisitko, että joku nappaa tutkimushavaintosi tai kauan hiomasi tekstipätkät ilman, että kertoo niiden olevan sinun ajatuksiasi? Et tietenkään!

Vastuullisuus vs. piittaamattomuus

Opiskelija tai korkeakouluyhteisön jäsen voi toimia myös piittaamattomasti. Se tarkoittaa mm. puutteellista viittaamista aiemmin muissa tutkimuksissa julkaistuihin tuloksiin sekä tulosten ja menetelmien harhaanjohtavaa raportointia. Omiakaan julkaistuja tekstejä ei saa plagioida, eli julkaista samoja tuloksia useita kertoja näennäisesti uusina. (JAMKin eettiset periaatteet 2013, 6.) Tarkkuutta siis peliin!

Olen tavannut myös sellaisia opiskelijoita, jotka tosissaan pelkäävät, että saattavat vahingossa plagioida, kun he käyvät läpi kymmeniä lähteitä ja enää ei voi olla varma, mikä ajatus on keneltäkin. Yleensä nämä opiskelijat ovat kuitenkin niitä, jotka tunnollisimmin ilmoittavat lähteet opparin tekstissä ja lähdeluettelossa.

Tekstiviitteitä kannattaa aluksi viljellä vaikka jokaisen virkkeen perässä, varsinkin jos niitä siirtelee vähän väliä opparia kirjoittaessaan. Viimeistelyvaiheessa voi sitten napsia ylimääräiset tekstiviitteet pois.

Luottamus ja kunnioitus vs. luottamuksen puute

”Opiskelijan päätavoitteena on oppia, kasvaa ja kehittyä kohti tulevan ammattialansa asiantuntijuutta” (JAMKin eettiset ohjeet 2013).

Yllättävän usein asiantuntijan ajatellaan olevan sellainen, että kaikki hienot ajatukset on synnyttävä omassa päässä, muutenhan en olisi asiantuntija. Mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että opparissa on lähinnä vain omaa tekstiä. Epäilen, että Keskisuomalaisen jutussa kerrottujen, todennäköisesti plagiointiin sortuneiden opiskelijoiden toimintatapa on voinut nojautua tällaiseen harhakäsitykseen.

Asia on kuitenkin päinvastoin: Asiantuntija nimenomaan kunnioittaa muiden tekstejä ja tunnustaa muiden tekemän työn arvon. Jos katsotte tieteellisiä artikkeleita, niissä on usein pitkähköt lähdeluettelot. Asiantuntija seuraa siis alaansa ja sen kehittymistä ja on tietoinen siitä, mitä uutta tietoa alan ilmiöistä on viime vuosina saatu. Ja se näkyy lähdeluettelossa ja tekstiviitteinä.

Luota siis siihen, että ilmoittamalla lähteet ja osoittamalla opparissasi, mikä on sinun ajatteluasi ja mikä muiden, osoitat olevasi perillä alan tutkimustuloksista ja keskusteluista.

Tietolähteitä

Miten toimit eettisesti JAMKissa? Katso JAMKin eettisistä periaatteista.

Miten siteeraat tai referoit muiden tekstejä? Lue JAMKin raportointiohjeesta.

Miten tieteessä toimitaan? Tutkaile Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita.

Saatko kokonaisia artikkeleita kopioida esim. opintojakson sivuille? Kertaa JAMKin kirjaston e-aineistojen käyttöehdoista, mitä yleensä saa tehdä ja mitä ei.

 

 

 

Tikkukirjaimista luovuttu

Olen oppinut, että jos asiakirjan nimi, johon viittaan on kirjoitettu asiakirjassa isolla esim. TOIMIVA LASTENSUOJELU, LASTENSUOJELUN LAATUSUOSITUS tai LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄKUVAMALLI, niin ne kirjoitetaan myös lähdeviitteisiin isolla ja lähdeluetteloon isoilla kirjaimilla? Eikö ole näin enää?

Esim:
…(LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄNKUVAMALLI 2013, 9-10.)

Lähdeluettelossa:
LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNNASSA JA KOORDINAATTORIN TEHTÄVÄKUVAMALLI. Käytännön ohjeita lähisuhde- ja perheväkivallan strategiseen suunnitteluun ja ehdotuksia väkivallan ehkäisyn koordinaattorin toimenkuvamalliksi. 2013. Aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.thl.fi/attachments/kasvunkumppanit/yhdyshenkilon_tehtavakuva_v3.pdf.

Vastaus:

Ei ole enää näin, maailma muuttuu ja asiakirjastandardit myös. Standardit suosittelevat, että lähes kaikki kirjoitetaan tavallisesti.

Nykyään isoilla kirjaimilla kirjoittaminen tulkitaan helposti huutamiseksi.

Ensimmäinen tapa

Lähdeviite on ok sinun tavallasi, kunhan kirjoitat julkaisun nimen pienillä kirjaimilla ja muistat Viitattu päivämäärä -tiedon.

Tekstiviitteestä tulisi aika pitkä, kun siihen otetaan mukaan kaikki sanat ennen julkaisuvuotta, tässä tapauksessa siis julkaisun nimen täsmennyskin mukaan. Julmetun pitkät nimet voi kuitenkin lyhentää kolmella pisteellä tekstiviitteessä:

Tekstiviite:

Eka virke. Toka virke. Kolkki virke. Nelkki virke. (Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa… 2013, 9-10.)

Toinen tapa

Lähdeviitteen voi tehdä näinkin:

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa ja koordinaattorin tehtäväkuvamalli. 2013. Käytännön ohjeita lähisuhde- ja perheväkivallan strategiseen suunnitteluun ja ehdotuksia väkivallan ehkäisyn koordinaattorin toimenkuvamalliksi. Aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu päivämäärä. Http://www.thl.fi/attachments/kasvunkumppanit/yhdyshenkilon_tehtavakuva_v3.pdf.

Tällöin ”käytännön ohjeita” ymmärretään julkaisun tyypiksi.

Tekstiviite:

Eka virke. Toka virke. Kolkki virke. Nelkki virke. (Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa ja koordinaattorin tehtäväkuvamalli 2013, 9-10.)

Kolmas tapa

Lähdeviite-standardi (SFS 5989) sanoo, että ”alanimekkeet merkitään, jos ne antavat olennaista tietoa tietolähteen sisällöstä – – Muuten ne voidaan jättää pois”.

Alanimen (julkaisun nimen täsmennys) voi siis jättää kokonaan pois, jos on sitä mieltä, ettei se anna olennaista tietoa lähteen sisällöstä. Itse kallistun sille kannalle, että siinä saattaa olla oleellista tietoa tässä tapauksessa.

But any way, lähdeviite muodostettaisiin silloin näin:

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa ja koordinaattorin tehtäväkuvamalli. 2013. Aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu päivämäärä. Http://www.thl.fi/attachments/kasvunkumppanit/yhdyshenkilon_tehtavakuva_v3.pdf.

Tekstiviite edelleen:

Eka virke. Toka virke. Kolkki virke. Nelkki virke. (Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy kunnassa ja koordinaattorin tehtäväkuvamalli 2013, 9-10.)

Aluehallintoviraston kotipaikka?

Tässä lähteessä huomioni kiinnittyy siihen, että julkaisussa on vain Aluehallintovirasto. Mikä niistä on kyseessä, kun kaikki ovat alueellisia? Ainakin Avin omilla sivuilla olevien yhteystietojen mukaan. Luultavasti kyse on Etelä-Suomen Avista, joka majailee Hämeenlinnassa.

Muut julkaisijat eli STM ja THL ovat Helsingistä.

Lähdeviitteeseen ei tarvitse ängetä kustannuspaikkaa, koska se jää epäselväksi. Sen takia se varmaan on jätetty julkaisustakin pois?

N.d. vai n.d.?

Nyt on epäselvää, kuinka merkitsen lähteen sekä tekstiin että lähdeluetteloon, kun lähteestä puuttuu vuosiluku. Eli tarkoitan merkintää n.d. Asiaan liittyvää ohjeistusta en löytänyt myöskään oppariblogista.

Vastaus:

Suomenkieliset tutkinto-ohjelmat: Pienet ja isot n:t tulevat suomen kielen mukaisesti. Pisteen jälkeen N-kirjain isolla ja muuten pienellä.

Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat: Enkunkielisessä raportointiohjeessa käytetään kyseisen kielialueen perinteiden  mukaisesti koko ajan pienellä kirjaimella alkavaa n.d.-lyhennettä, siis sekä lähdeviitteessä että tekstiviitteessä. Tällainen muutos tapahtui enkku-rapsaohjeen viimeisimmässä isossa päivityksessä vuosi sitten keväällä.

N.d. ja suomenkieliset tutkinto-ohjelmat

Lähdeluettelossa on N.d. ja tekstiviitteessä on n.d.

Raportointiohjeessa kerrotaan näin:

Lähdemerkinnän yleisrakenne on neliosainen:
Kuka – kirjoittaja, tekijä tai suullinen tietolähde – aina henkilö
Milloin – julkaisuvuosi (ellei tiedossa, voidaan käyttää lyhennettä N.d. = no date, tekstiviitteessä n.d.)
Mitä – lähteen nimi tai otsikko
Missä – tiedot julkaisusta, painoksesta, julkaisupaikasta ja kustantajasta, julkaisusarjasta, Internet-osoitteesta jne.

Lähdeluettelo-mallissa on tällaiset esimerkit:
Kekseliäs kasvattaja. N.d. Lastensuojelun keskusliiton ohjeet kasvattajille. Viitattu 15.4.2009. Http://www.alalyolasta.fi/, kasvatusvinkkejä.

Papermaking. N.d. Artikkeli Metso Paper Oy:n sivustolla. Viitattu 16.4.2009. Http://www.metsopaper.com, paper technology, papermaking.

Tekstiviitteinä edelliset ovat (Kekseliäs kasvattaja n.d.) ja (Papermaking n.d.).

 

Sivunumerot tekstiviitteisiin jos mahdollista

Haluaisin varmistuksen, milloin pitää ilmoittaa viitatun lähteen sivunumerot. Olen esimerkiksi käyttänyt lähteenä paljon tutkimuksia ja haluan viitata niiden päätuloksiin, niin tuleeko minun silloinkin kirjata tekstiviitteeseen sivunumeroit esim (Olofson 2001, 323-330)?

Vastaus:

Aina, kun vain on mahdollista, ilmoita sivunumerot tekstiviitteissä. Painetuissa kirjoissa yleensä sivut on numeroitu.

Jos julkaisussa ei ole sivunumeroita – näin voi käydä silloin tällöin nettilähteissä tai e-kirjoissa – voit viitata luvun numerolla, esimerkiksi (Virtanen 2015, luku 5) tai (Kirjan nimi 2015, 5. luku). Lakilähteen tekstiviitteessä voi olla esimerkiksi pykälä (POL 628/1998, 4 §).

POL on lyhenne perusopetuslaista.

Paljon viittauksia toissijaisiin lähteisiin

Päälähteenäni on kirja Potilassiirrot: Taitava avustaja aktivoi ja auttaa 2013, Tamminen-Peter & Wickström.

Kirja on lähteisiin perustuva ja sisältää lukuisia lähdeviitteitä, varsinkin niistä kohdin josta itse haluaisin lähdettä viitata. Olen pyrkinyt pääsemään alkuperäislähteille mutta haluan vielä varmistaa, että minun tulee joka kerta kirjoittaa auki myös alkuperäislähde kun haluan kirjan tekstiin viitata esim alla

kirjan s. 15 ” Toistuvat selän kumarat ja kiertyneet asennot ovat keskeisiä selkävaivojen riskitekijöitä (Hansson 2001).”

Minun teksti esim: Tamminen-Peter ja Wickström (2013, 15) toteavat, että Hanssonin (2001) mukaan selän kumarat ja kertyneet asennot toistuessaan ovat riskejä selkävaivoille.?

Vastaus:

Hyvä, kun olet pyrkinyt etsiytymään alkuperäislähteiden tykö.

Jos tekstiisi tulee paljon viittauksia toissijaisiin lähteisiin, joudut olemaan notkea sanankäyttäjä. Onneksi tähän(kin) pulmaan löytyy useita ratkaisuja.

Raportointiohje sanoo toissijaisiin lähteisiin viittaamisesta näin:

Viittaus toissijaiseen lähteeseen

Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Seuraavassa esimerkissä Möttösen  artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta:

Möttösen (2009, 64) mukaan Hyyryläinen (2004) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.

Ensimmäinen ratkaisu: rapsa-ohjetta matkien

Sinäkin voit kirjoittaa samalla tavalla kuin rapsaohjeessa neuvotaan, esim. vaikkapa näin:

Tamminen-Peter ja Wickström (2013, 15) toteavat Hanssonin (2001) mukaisesti, että selän kumarat ja kertyneet asennot toistuessaan ovat riskejä selkävaivoille.

Tamminen-Peter ja Wickström (2013, 15) toteavat Hanssoniin (2001) viitaten, että selän kumarat ja kertyneet asennot toistuessaan ovat riskejä selkävaivoille.

Toinen ratkaisu: katso-viittaus

Olen nähnyt myös toisenlaista toissijaisiin lähteisiin viittausmeininkiä. Sekin suo lukijalle mahdollisuuden ymmärtää, mikä on se lähde, jota kirjoittaja on käyttänyt ja mikä toisaalta se lähde, johon hänen lukemassaan lähteessä on viitattu:

Selän kumarat ja kertyneet asennot toistuessaan ovat riskejä selkävaivoille (Hansson 2001, ks. Tamminen-Peter & Wickström 2013, 15).

Kolmas ratkaisu: Tutki ja kirjoita -esimerkin mukainen

Tutki ja kirjoita -teoksessa esimerkki on tällainen (Hirsjärvi ym. 2010, 357):

Psykoanalyyttisesta teoriasta kiinnostunut neuropsykologi havainnoi ammatikseen psyyken sisäisiä tapahtuia ja puhuu psyyken ”lainalaisuuksista” ja ”psyyken sisäisestä kausaliteetista (Vuorinen 1991, Silvosen 1992, 150 mukaan).

Tämän mukaisesti oma tekstisi tulisi näin:

Selän kumarat ja kertyneet asennot toistuessaan ovat riskejä selkävaivoille (Hansson 2001, Tamminen-Peterin & Wickströmin 2013, 15 mukaan).

Teoksen alkuperäinen esipuhe vai suomennos?

Miten tehdään lähdemerkintä (niin tekstiin kuin lähdeluetteloonkin), jos viitataan teoksen esipuheeseen, jonka kirjoittaja on eri kuin muulla teoksella? Käyttämäni teos on A. Jean Ayresin Aistimusten aallokossa, mutta esipuheen ovan kirjoittaneet G. G. Coleman & Z. Mailloux ja nimenomaan heidän kirjoitukseensa olen tässä tapauksessa viittaamassa. Myös vuosiluku hämmentää: suomeksi teos on ilmestynyt vuonna 2010, mutta alunperin 2005 (jolloin oletettavasti on kirjoitettu myös esipuhe). Mikä on siis oikeaoppinen merkitsemistapa tällaisessa tilanteessa?

Korjaus edelliseen: teos on siis julkaistu suomeksi vuonna 2008.

Vastaus:

Ihmiset viittailee nyt innokkaasti kirjojen esipuheisiin, alkusanoihin ja Lukijalle-lukuihin, sillä samantyyppisiä kysymyksiä on tullut nippu viikon sisällä. Pointsit siis esipuheiden laatijoille, kun ovat laatineet loistavia johdatteluja!

Olen viime aikoina vastaillut opiskelijalle, joka kysyi, miten viitata Lukijalle-luvun kirjoittajaan.

Viite tulee lähdeluetteloon näin:

Coleman G. G. & Mailloux, Z. 2008. Esipuhe. Julkaisussa Aistimusten aallokossa. Kirj. A. J. Ayres. Kustantaja: Kustantajan kotipaikka, sivut.

Tekstiviite tulee näin (Coleman & Mailloux 2008, sivut).

Jos viittaat suomennokseen, käytä vuosilukua 2008.

Jos käytät alkuperäistä vuonna 2005 julkaistua teosta, käytä silloin vuosilukuna vuotta 2005. Tiedot alkuperäisteoksesta tai sen julkaisuvuodesta voi tietty aina lykätä lähdeviitteeseen täsmennyksenä/huomautuksena, mutta mitenkään välttämätöntä se ei ole. Paitsi jos on kyse jostain hyvin harvinaisesta teoksesta, esimerkiksi klassikosta tai taideteoksesta tms., silloin on ihan mielekästä ilmoittaa alkuperäisteoksen julkaisuvuosi.

Lukijalle-luvulla on eri kirjoittaja

Kuinka merkitään lainaus teoksen Lukijalle-luvusta, jonka on kirjoittanut joku muu, kuin teoksen kirjoittaja? Haluaisin lainata tekstiä, jossa on allekirjoituksena Mainostajien Liitto ja kuukausi&vuosiluku.

Vastaus:

Helpottaisi, jos tietäisi tarkemmin, mikä kirja on kyseessä.

Lukijallekin pitää tehdä selväksi, mistä suurin piirtein on kysymys. Siihen on usein aika monta mahdollisuutta.

Periaatteessa lähdeviitteen voisi tehdä kuten viitataan toimitettuun julkaisuun. Hassusti silloin on vain laitettava Toim.-lyhenteen tilalle Kirj.-lyhenne:

Lukijalle. Julkaisuvuosi. Julkaisussa: Kirjan nimi. Kirj. Etunimenalkukirjain. Sukunimi. Lukijalle-luvun kirj. Mainostajien Liitto, kuukausi vuosi. Kustannuspaikka: Kustantaja, sivut.

Tekstiviite: (Lukijalle julkaisuvuosi, sivu).

Toinen – ehkä parempi – tapa tässä tapauksessa on jättää koko Mainostajien liitto vex lähdemerkinnästä:

Sukunimi, Etunimenalkukirjain. Julkaisuvuosi. Kirjan nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja.

Tekstiviitteessä on ilmoitettava, mihin sivuun viitataan: (Sukunimi julkaisuvuosi, sivu).

Jos Lukijalle-luvulla olisi henkilötekijä, silloin lähdeviite aloitettaisiin hänen sukunimellänsä.

Lastensuojelun käsikirja ja Nettiturvakoti-sivusto

Ollaan tässä tekemässä opparia ja kamppaillaan pienen ongelman kanssa, joka liittyy tekstiviitteen merkitsemiseen. Olemme löytäneet tietoa muun muassa THL:n ja Nettiturvakodin sivuilta, muun muassa seuraavilta

Https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojeluilmoitus-ja-lastensuojeluasian-vireilletulo/lastensuojeluilmoitus

ja täältä https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=12

Miten nämä merkitään tekstiviitteisiin, kumpi on oikein:
(Nettiturvakoti 2015) vai (Mikä on väkivaltaa? 2015)
ja pitääkö lähdemerkinnässä mainita Ensi- ja Turvakotien liitto?

Entä tuo THL?  (THL 2015), (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2015) vai (Lastensuojeluilmoitus 2015) ?

Kiitos paljon!!

Vastaus:

Asiaa on lähdettävä purkamaan siitä, miten noiden lähdeviitteet tehdään. Sen mukaan tekstiviitteet tulevat.

Lähdeviite 1

Lastensuojelun käsikirja on THL:n julkaisema laaja sivusto.

Jos lähteellä ei ole henkilötekijää, lähdeviite alkaa julkaisun nimellä.

Lähdeviite esim. näin:

Lastensuojeluilmoitus. 2015. Julkaisussa: Lastensuojelun käsikirja. Julk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 14.4.2015. Https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojeluilmoitus-ja-lastensuojeluasian-vireilletulo/lastensuojeluilmoitus.

TAI:

Lastensuojeluilmoitus. 2015. Artikkeli Lastensuojelun käsikirjassa. Julk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 14.4.2015. Https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojeluilmoitus-ja-lastensuojeluasian-vireilletulo/lastensuojeluilmoitus.

Tekstiviite: (Lastensuojeluilmoitus 2015).

Lähdeviite 2

Sivulla ei varsinaisesti ole julkaisuvuotta kerrottu, mutta uutispläjäysten päivämääristä voi päätellä, että vuosiluku 2015 ei ole väärin. Julkaisuaika-tieto voi olla siis joko 2015 tai N.d.

Mikä on väkivaltaa? Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on sanoin ja teoin satuttamista. 2015. Julkaisussa: Nettiturvakoti: Apua perheväkivaltaan – turvallisuutta lähisuhteisiin. Julk. Ensi- ja turvakotien liitto. Viitattu 14.4.2015. Https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=12.

Tekstiviite tulisi hankalan pitkä. Lähdeviite-standardi antaa mahdollisuuden pitkien nimien lyhentämiseen tekstiviitteessä, kunhan katkaisee nimen järkevästä kohdasta. Poisjätetty kohta kerrotaan kolmen pisteen avulla:

Tekstiviite: (Mikä on väkivaltaa? Perhe- ja lähisuhdeväkivalta…).

Toinen mahdollisuus on tehdä lähdeviite niin, että ymmärtää tuon ”Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on sanoin ja teoin satuttamista” -merkkijonon nimen täsmennykseksi. Se voi silloin tulla vuosiluvun jälkeen.

Mikä on väkivaltaa? 2015. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on sanoin ja teoin satuttamista. Julkaisussa: Nettiturvakoti: Apua perheväkivaltaan – turvallisuutta lähisuhteisiin. Julk. Ensi- ja turvakotien liitto. Viitattu 14.4.2015. Https://www.turvakoti.net/site/?lan=1&page_id=12.

Tekstiviite: (Mikä on väkivaltaa? 2015).

Aiempia postauksiani:

Tekstiviite sivunumeroimattomaan e-kirjaan

Kaikissa e-kirjoissa ei ole sivunumerointia. Kuinka sellaiseen e-kirjaan tehdään tekstiviittaus, kun siihen ei voi laittaa sivunumeroa?

Vastaus:

Tätä olen miettinyt aiemminkin: Verkkokirjasssa ei ole sivunumeroita ja Miten tekstissä viitataan lukulaitteelta luettaviin kirjoihin.

Sivunumeron sijaan voi käyttää luvun tai alaluvun numeroa tai nimeä, prosentteja tai muita vastaavia tarkahkon sijaintikohdan kertovia tietoja: (Tekijä vuosi, luku X).

 

 

 

 

Suomentajaa ei tarvitse ilmoittaa

Pohdimme tässä mitenkä merkitä lähde lähdeluetteloon ja tekstiin tapauksessa, jossa teos on suomennettu. Janetin kautta kirja löytyy suomenkielisellä nimellä mutta merkitäänkö lähteisiin alkuperäisteos?

Kyse on siis Insoo Kim Berg:n tekemästä teoksesta, joka on suomennettu nimellä perhekeskeisen työn opas. Suomentajana on  Jaakko Mäntyjärvi ja alkuperäisteoksen nimi on A Guide to practice – Family based services.

Vastaus:
Suomentaja on ns. muu tekijä, jota ei ole pakko ilmoittaa, mutta saa, jos haluaa. Samoin on alkuperäisteoksen nimen kanssa. Sen voi ilmoittaa. Mutta yleensä sitä ei ilmoiteta, jollei ole joku perusteltua syytä sen kertomiseen. Tietokannassa, esimerkiksi Melindassa, suomentaja ja myös alkuperäisteos näkyvät.

Onko kirja alan klassikko (ja sen vuoksi alkuperäiskirjan nimen ilmoittamisella voisi olla merkitystä)? Mietin vaan, kun julkaisu on kuitenkin aika vanha. Monilla oppari-ohjaajilla on raja 10 vuotta vanhoissa julkaisuissa, osalla vielä paljon tiukempi ”aikarajoitus”.

Lähdeviite:

Berg, I. K. 1991. Perhekeskeisen työn opas: käytännön vihjeitä lastensuojeluun. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto.

Tekstiviite:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Berg 1991, sivut).

Saako olla saksankielisiä lähteitä?

Olen nyt ymmällä lähdeviitteistä. jamkissa ohjeet on niin suppeat. Onko nuo oikein laitettu, tarviiko tekstin väliin laittaa kaiken aikaa tuo Suhonen ym. jotka ovat siis lähde, josta olen nuo tiedot lukenut: Hoitotiedelehti 2012 vol 24 . Saako olla saksankielistä lähdettä opparissa?

Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro (2012) tutkimuksessa Wright ym. (2007) määrittelevät työhyvinvointia alakäsitteen työtyytyväisyyden kautta. Castle ym (2010) tuovat esille, että aiemmissa tutkimuksissa ikääntyneiden hoitajien hoitotyössä työtyytyväisyys oli alhaista. Kloster (2007) tuo esille ilmiön, jossa vastavalmistuneet hoitajat eivät suunnittele tulevaisuuden työkseen ikääntyneiden hoitotyötä. WHO (2006) tuo esille sen, että saadakseen osaavaa henkilökuntaa täytyy organisaation tarkastella toimintaansa sekä henkilöstön työtyytyväisyyden yhteyttä toisiinsa. Terveydenhuollon toimintaympäristöä ja tuloksellisuutta voidaan arvioida esimerkiksi  henkilöstön työtyytyväisyydellä. Sitä voidaan pitää valttina silloin, kun kilpaillaan osaavasta henkilökunnasta. (Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro 2012, 28-29.)

Vastaus:

Opparissa saa olla erikielisiä lähteitä!

Vieraskielisistä lähteistä saa pisteitä mukavasti opparin arviointivaiheessa. Vitosen arvosanan töissä lähteistä merkittävä osa on vieraskielistä, nelosen töissä osa on vieraskielistä ja kolmosen töissäkin mukana on vieraskielistä kirjallisuutta.

Tekstiviitteen merkintä

Ekalla kerralla tekstissä ilmoitetaan koko litania: (Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro 2012, sivut)
Tai niin kuin kirjoitat: Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro (2012, sivut)

Sen jälkeen riittää ym.-lyhenne: (Suhonen ym. 2012, sivut).

Viittaus toissijaiseen lähteeseen

Asiasta kolmanteen. Mietin, ketkä ovat viitanneet keihin. Ovatko Suhonen ym. viitanneet Wrightiin ynnä muihin? Vai päinvastoin?

Nyt luen tekstin niin, että on ollut Wrightin ynnä muiden tutkimus vuonna 2007 ja siinä tutkimuksessa on viitattu Suhoseen ynnä muihin, joka lähde kuitenkin on vuodelta 2012. Nuo vuosiluvut saavat lukijan epävarmaksi.

Olipa miten päin hyvänsä, pienellä tekstinviilaamisella asia kirkastuu lukijalle nykyistä paremmin.

Lehden numerokin on tärkeä tieto

Mielestäni volyymia (vuosikertaa) tärkeämpi tieto lukijalle on lehden numero. Jos lehti ilmestyy useamman kerran vuodessa, samana vuonna ilmestyneissä on sama volyymi, lehden numero yksilöi lähteen huomattavasti selvemmin. Sekä volyymi että numero ilmoitetaan, jos ovat tiedossa tai helposti löydettävissä. Tietokannoista napattuihin lähdeviitteisiin ne tulevat ihan pyytämättä.

Suomenkielinen koulutusohjelma – suomenkielinen raportointiohje

Tätä asiaa sivuava pontti: Jos opiskelet suomenkielisessä koulutusohjelmassa (tutkinto-ohjelmassa), käytät lähdemerkintöjen tekoon aina suomenkielistä raportointiohjetta. Myös silloin, kun kirjoitat opparisi vaikka enkuksi.

Lakilyhenne: POL vai L?

Perusopetuslaista käytetään yleensä lyhennettä POL. Voinko käyttää sitä?

Vastaus:

Voit käyttää virallisia tai vakiintuneita lyhenteitä. Siis muitakin lyhenteitä kuin L, A ja HE, jotka mainitaan JAMKin rapsaohjeessa.

Ainakin Edilexin sivuilla on lista vakiintuneista juridisista lyhenteistä. Lista on päivitetty viimeksi 8.12.2014. Siellä on myös tuo POL.

POL 628/1998 Perusopetuslaki

Edilexin listasta ei pääse suoraan Finlexin ajantasaiseen säädökseen, vaan linkki vie Edilexin maksullisille sivuille.

On mentävä Finlexiin ja etsittävä laki sieltä.

Lähdeluettelossa:

POL 628/1998. Perusopetuslaki. Viitattu 11.12.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

Tekstissä:

Opetuksen on annettava elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tuettava oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen (POL 628/1998, 2§).

WHO:n kartta alkoholin kulutuksesta

Voiko opinnäytetyön raportissa käyttää WHO:n sivulta löytyvää kuvaa?

Vastaus:

Tässä on kysymys, jota olen selvittänyt viikkokausia. En tietysti kokoaikaisesti – tiedoksi työnantajalle – mutta olen lähetellyt sähköpostia ja odotellut, lähetellyt uutta sähköpostia ja odotellut. Ja niin edelleen.

Kuva kertoo kartan muodossa sen, kuinka monta litraa alkoholia per nuppi yli 15-vuotiaat kitoihinsa kumosivat vuonna 2010 maailmassa (Total alcohol per capita (15 + years) consumption in litres pure alcohol, 2010).

Nettikuvien kanssa saa olla aika varpaillaan.

Joten lähetin sähköpostina kysymyksen YK:n alaisen World Health Organizationin sivuilla annettuun osoitteeseen ja tiedustelin, voivatko korkeakouluopiskelijat käyttää kyseistä kuvaa e-opinnäytetöissään. Mitään vastausta ei ole kuulunut sieltä suunnalta. Lieneekö syynä nämä viisi kirjainta: e b o l a.

Sitten kokeilimme kysymyksen esittäneen opiskelijan kanssa kansallista väylää. Ehkäpä Suomen YK-liitto tietäisi asiasta? Sinne siis meiliä! Mutta ei, hipihiljaista taas.

Opiskelija päätti olla käyttämättä kyseistä karttaa opinnäytetyössään.

Linkitä kuvaan

Karttaan voi kuitenkin linkittää. Netti-oppareihinhan linkit sopivat kuin nenä päähän! Kunhan vaan toimivat.

Esimerkiksi näin. Linkitän suoraan kuvaan, jonka avasin suurempana:

Lähdeluettelossa:

Total alcohol per capita (15 + years) consumption in litres pure alcohol, 2010. 2014. Kartta World Health Organizationin sivuilla. Viitattu 9.12.2014. Http://gamapserver.who.int/mapLibrary/Files/Maps/Global_consumption_percapita_2010.png?ua=1.

Tekstissä (ihan hihasta vedin tämän esimerkin):

Alkoholia kulutettiin vuonna 2010 Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta vähemmän kuin Venäjällä (Total alcohol per capita… 2010. 2014.)

Tekstissä on pakko laittaa välimerkki lähteen nimen ja julkaisuvuoden väliin. Muuten ne menisivät sekaisin.

Epäkäytännöllisen pitkän nimen voi lyhentää järkevästi kolmella pisteellä; lukijan on kuitenkin ymmärrettävä, millaisesta lähteestä on kyse.

Tekstiviite luetelman eteen, perään vai alle?

Opiskelija 1: Laitetaanko tekstiviite viimeisen luetelman perään vai alle?

Opiskelija 2: Ohjeissa on näin: Luetelmaviivoja eli ns. ranskalaisia viivoja käytettäessä luetelman osien loppuun ei tule välimerkkiä (pilkkua). Sen sijaan viimeisen osan jälkeen merkitään piste luettelon päättymisen merkiksi. Jos luetelma koostuu kokonaisista virkkeistä tai useammasta virkkeestä käytetäänkö silloin normaalisti Isoa alkukirjainta ja pistettä?

Vastaus:

Sen verran olen seurannut viestinnän opettajia, että aina kun on kokonainen virke, piste ängetään sen loppuun. Myös luetelmissa.

Kielikeskuksen viestinnän opet keskustelivat tekstiviitteen paikasta näin:

– Suosittelen yleensä, että lähde laitettaisiin johdantolauseen loppuun, ennen kaksoispistettä. Silloin se ei jää ikävästi ”killumaan” sinne loppuun. Lisäksi luetelman osat voivat siinä tapauksessa olla pitempiäkin, eikä lähdettä tarvitse toistaa.

– Samaa mieltä. Luetelman yhteydessä myös kirjoittajakeskeinen tapa on monesti sujuva. Mikäli nämä eivät jostain syystä käy, suosittelen laittamaan luetelman loppuun samalle riville. Useinhan tekstiviite ulottuu vain luetelmaan, joka on yksi virke. Mutta niin kuin sanottu, tilanteita on niin monenlaisia, että yhtä vastausta on vaikea antaa.

Tekstiviite luetelman edessä: esimerkkejä

Järvisen ja Mäkisen (2014, 11) mukaan välimerkkejä ovat:
•    piste
•    pilkku
•    kaksoispiste.

Terveydenhuollon ammattilaisten toimenkuvat (Järvinen & Mäkinen 2014, 11):
•    Sairaanhoitaja hoitaa sairaita.
•    Toimintaterapeutti on arjen personal trainer.
•    Fysioterapeutti jatkaa liikeratoja.
•    Kuntoutusohjaaja ohjaa kuntoutujaa löytämään sopivat kuntoutukset.

Tekstiviite luetelman perässä: esimerkkejä

Välimerkkejä ovat:
•    piste
•    pilkku
•    kaksoispiste (Järvinen & Mäkinen 2014, 11).

Terveydenhuollon ammattilaisten toimenkuvat:
•    Sairaanhoitaja hoitaa sairaita.
•    Toimintaterapeutti on arjen personal trainer.
•    Fysioterapeutti jatkaa liikeratoja.
•    Kuntoutusohjaaja ohjaa kuntoutujaa löytämään sopivat kuntoutukset. (Järvinen & Mäkinen 2014, 11.)

Lähde luvun alkuun vai joka tekstipätkään?

Kirjoitan opparia, jonka lopputulemana laaditaan hankintastrategia. Tätä lopputulosta ohjaa viisi ylemmän tason strategiaa, jotka käyn työssäni läpi.

Avaan ylemmän tason strategiat aina per kappale. Jotta yhden kappaleen jäsennys olisi selkeämpi, palastelen sen pienempiin, otsikottomiin kappaleisiin. Onko näiden pienten kappaleiden jälkeen aina merkittävä lähde vai voinko viitata esim. kappaleen alussa lähteeseen, jota koko kappale käyttää? (Ks. liite.)

Vastaus:

Tarkoitat ehkä strategia per luku?

Pientenkin kappaleiden jälkeen on merkittävä lähde. Muuten lukija ajattelee, että kyseisen kappaleen teksti on sinun omaasi. Kirjoittajan on oltava melko tarkkana siitä, minkä vaikutelman hän lukijalle antaa.

Katsoin lähettämääsi liitettä. Olet hienosti osannut käyttää Mts.-lyhennettä.

Jos sama lähde toistuu peräkkäisissä tekstipätkissä, voi käyttää lyhennettä mts. = mainitun teoksen sivuilla. Suora lainaus JAMKin rappausohjeesta:

Mts.-lyhennettä (’mainitun teoksen sivu(i)lla’) voidaan käyttää vain yhden luvun sisällä, jos viitataan samaan lähteeseen kuin edellä. Sivut on tällöinkin merkittävä. Sivujen puuttuessa käytetään lyhennettä mt. Huomaa, että lyhenteessä käytetään alkukirjainta normaalin virkkeen alkukirjainperiaatteen mukaisesti.

Viite ICF-luokituskirjaan, osa 2

Tämä on jatkoa aiempaan vastaukseeni koskien ICF-luokitusta. Opiskelijan jatkokysymys:

Opettaja suositteli uudempaa julkaisua, johon pääsee tätä kautta. Tehdäänkö lähdeviite näin:

Selb, M., Escorpizo, R., Kostanjsek, N., Stucki, G., Ustün, B. & Cieza, A. 2014. A guide on how to develop an international classification of functioning, disability and health core set. European Journal of Physical and Rehabilitation Medicine Apr 01 [Epub ahead of print], 1-32.

Tosin sivunumerointi loppuu jo 17-18 sivun paikkeilla, vaikka koko PDF:ssä on 32 sivua. Pitäisikö viitata ilman sivunumeroita?

Vastaus:

Linkki vie JAMKin Nelli-portaalin kautta Pubmed-tietokantaan, jossa on englanninkielisiä kansainvälisiä lääketieteen ja lähialojen artikkeliviitteitä.

Kyseessä näyttää olevan tilapäinen versio julkaisusta (Provisional PDF). ”Full formatted”-versio on vasta tekeillä. Ehkäpä sen vuoksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ydinlistoja koskevalla sivulla ei ole vielä linkkiä tähän.

Vai onko niin, että elektroninen artikkeli julkaistaan ennen painettua artikkelia? Miten tuon ”Epub ahead of print” voi ymmärtää? Tosin, jos julkaisu on julkastu huhtikuussa 2014, olisihan sen pitänyt olla jo silloin valmiina? Eipä ihme, jos opiskelijat ovat hieman hämmennyksissä, kun meikäkin on. Nelli-portaalin lehtivalinnassa tekemäni haun perusteella kyseistä lehteä ei JAMKin kirjaston tietokannoissa näyttäisi olevan.

Mutta yhtä kaikki, väliaikaisuus tai tilapäisyys on jotenkin ilmaistava myös lähdeviitteessä: tilapäinen versio, väliaikainen versio, ei lopullinen versio, keskeneräinen versio, käsikirjoitusversio tms.

Minä en näe sivunumeroja missään. Jos niitä ei ole, ei niitä silloin tarvitse laittaa lähdeviitteeseen. Mutta toisaalta pdf-tiedostossa on muuttumattomat sivut, joten kyllä ne voi ilmoittaa halutessaan ainakin tekstiviitteessä.

Myöskään lehden vuosikertaa tai numeroa ei kerrota, vain se, että julkaisu julkaistaan 1.4. Aprillipäivänä siis 😉

Pubmediin pääsee kätevimmin uudistuneen Janetin kautta.

Lähdeviite JAMKin tyyliin, esimerkiksi näin:

Selb, M., Escorpizo, R., Kostanjsek, N., Stucki, G., Ustün, B. & Cieza, A. 2014. A guide on how to develop an international classification of functioning, disability and health core set. Artikkelin käsikirjoitusversio. European Journal of Physical and Rehabilitation Medicine,  Apr 01. Viitattu 12.11.2014. Https://janet.finna.fi/, Pubmed.

Tekstiviite ekalla kerralla: (Selb, Escorpizo, Kostanjsek, Stucki, Ustün & Cieza 2014, sivut).

Tekstiviite seuraavilla kerroilla: (Selb ym. 2014, sivut).

Kun oppari alkaa olla valmis – tarkistuslista

Tarkista nämä:

  • Onhan aihe esitelty ja perustelu?
  • Onko käsitteet määritelty?
  • Toimivatko perustelut?
  • Toimiiko päättely?
  • Onhan oppari varmasi tehty JAMKin raportointiohjeiden mukaisesti?
  • Onko kieli virheetöntä ja sujuvaa?
  • Onhan lähdemerkinnät ja lähdeluettelo kohdillaan?
  • Onhan rakenne toimiva (pääluvut ja alaluvut, ”pakolliset” osat)?
  • Onhan jokainen kuvio ja taulukko tarpeellinen?

Näitä samoja asioita tarkastellaan myös opinnäytetyön arviointikriteereissä.

Kun oppari on valmis sekä sinun itsesi että ohjaajasi mielestä, niin se on aika laittaa kielenhuollontarkastukseen. Varaudu viikon huoltoaikaan. Suurin ruuhka on ennen lukukauden viimeistä palautuspäivää.

Tämän vuoden viimeinen palautuspäivä  on ma 17.11., eli tällä viikolla tapahtuu!

Lähteenä käytin Anu Mustosen ohjetta tiimiakatemialaisille Oparitehdas-ryhmässä Facebookissa 10.6.2013.

Muokkasin sitä aavistuksen verran, mm. opari -> oppari, kun opari kuulostaa keskisuomalaissyntyisen ihmisen korviin länsirannikon murteelta 😉

Millaisia vastauksia sait tutkimuskysymyksiisi?

Pitempi ja perusteellisempi lista löytyy esimerkiksi Tutki ja kirjoita -kirjasta (2010, 434 – 441). Siitä nostaisin esiin nämä tarkistettavat asiat, osa hieman muokattuna:

  • Onko aiempia tutkimuksia käsitelty riittävästi, keskeisiin ja tuoreisiin tutkimustuloksiin keskittyen?
  • Onko tutkimusongelmat muotoiltu selvästi?
  • Antavatko tulokset vastauksen esitettyihin ongelmiin?
  • Onko tulokset suhteutettu aiempiin tutkimustuloksiin?
  • Vastaako pohdinta kysymyksenasetteluun (tutkimuksen tavoite, tutkimusongelma, tutkimuksen aiheellisuus)?

Tuo tutkimuksen aiheellisuus tarkoittaa mielestäni amk-kontekstissa tutkimuksen merkittävyyttä toimeksiantajalle, toimialalle ja muulle yhteiskunnalle: Miten tutkimuksesi edistää ja uudistaa toimeksiantajan, alan tai yhteiskunnan toimintaa?

Laki L:n kohdalle lähteisiin

Keskustelua, joka osui silmiini yhdessä JAMKin Facebook-ryhmässä:

Henkilö 1: Tuolla tekstiviittauksissa sanotaan, että säädöksiin viitataan (L 19.12.2008/878), niin laitetaanko se sitten lähdeluetteloon L:n kohdalle näin?

L 19.12.2008/878. Laki Finanssivalvonnasta. Viitattu 17.10.2014.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878

Henkilö 2: ”Säädöksillä on yleensä viralliset lyhenteet, joita viitteissäkin voi käyttää (laki = L, asetus = A, hallituksen esitys = HE). Lähdeluetteloon laitetaan tarkat tiedot .” Löydän vain tuon, ja tuli mieleen että onko sitä L-kirjaita sinne pakko tumpata?

Vastaus:

Raportointiohjeessa tosiaan sanotaan noin.

Voi-sana on merkityksellinen! Ei siis ole pakko käyttää L-lyhennettä. Lyhenteiden käyttö on kuitenkin aika yleistä tietyntyyppisten virallislähteiden kanssa toimittaessa.

Lähdeviitteeseen monta mahdollisuutta

Joko näin

L 19.12.2008/878. Laki Finanssivalvonnasta. Viitattu 17.10.2014.
Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878.

Tai näin

Laki 19.12.2008/878. Laki Finanssivalvonnasta. Viitattu 17.10.2014.
Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878.

Periaatteessa lähdeviitteen voi tehdä myös näin:

Laki finanssivalvonnasta 19.12.2008/878. Viitattu 17.10.2014.
Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20080878.

Perinteisesti, varmaankin jotenkin sopimuksenvaraisesti, säädöslähteiden lähdeviitteissä ei ole ollut erikseen julkaisuvuotta, koska sen näkee heti suoraan tuosta tunnuksesta/koodista.

Kaikissa näissä tapauksissa lähde tulee L:n kohdalle lähdeluetteloon.

Entä tekstiviite?

Lakitekstistä voi tehdä tekstiviitteen kirjoittamalla koko sanan (Laki 19.12.2008/878) tai lyhenteellä (L 19.12.2008/878). Tekstiviitteessä voi käyttää sivunumeron sijaan luvun tai pykälän numeroa: (Laki 19.12.2008/878, 3 §).

Jos tekstiviitteen tekee tuolla pisimmällä lähdeviitteellä, se tulee näin (Laki finanssivalvonnasta 19.12.2008/878, 3 §) tai näin (L finanssivalvonnasta 19.12.2008/878, 3 §).

KvaliMOTV ja toissijainen lähde

Kuinka merkitsisimme oppariimme oikein seuraavan viitteen. KvaliMOTV:n nettisivustolla oli tiukka ohjeistus, kuinka tekstiä saa lainata ja viitata. Olen laittanut lähdeviittauksen heidän ohjeensa mukaan. Voiko se jäädä sellaisena myös JAMK:n työhömme?

En saanut käsiini Tuomen ja Sarajärven teosta, joten se on periaatteessa toissijainen lähde. Osaisitko auttaa?

Sisällönanalyysissa tarkastelimme tekstimuotoon litteroitua teemahaastattelun aineistoa eritellen ja yhtäläisyyksiä etsien; näin muodostimme tutkittavasta ilmiöstä tiivistetyn kuvauksen. Analyysin ”tulokset” kytkimme laajempaan kontekstiin (MOHO) ja aihetta koskeviin muihin tutkimustuloksiin. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 105.)

Vastaus:

Mitä ohjetta käytetään?

JAMKin opinnäytetöissä käytetään JAMKin raportointiohjetta. Eli KvaliMOTV:n mukainen lähdeviite on muutettava JAMKin mukaiseksi.

Maailmassa on useita kymmeniä, jopa satoja erilaisia viittaustyylejä. Lähes joka tutkimusfirmalla omansa. Niissä on kuitenkin paljon samaa, joten lähdeviitteen voi usein helposti ”siivota” tai muotoilla JAMKin tyylin mukaiseksi.

Tekstiviite ja lähdeviite KvaliMOTV:n sivuun

Kyseiseen lähteeseen viitataan useilla eri KvaliMOTV:n sivuilla. En tiedä, millä sivulla olette olleet. Mutta otan nyt esimerkiksi luvun 7.3.2 Sisällönanalyysi, koska se on tuossa tekstinpätkässänne mainittu.

Luvun kirjoittajia ovat Saaranen-Kauppinen & Puusniekka.

KvaliMOTV:n viittausohje kyseiseen sivuun/lukuun on:

Tekstiviite: (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006)

Lähdeviite:
Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. <http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/>. (Viitattu pp.kk.vvvv.)

JAMKin ohjeen mukainen tekstiviite on juuri sama kuin edellä: (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006).

Jos haluaa olla täsmällisempi, voi sen tehdä näinkin: (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006, luku 7.3.2).

Itse suosin viimeksi mainittua. Lähdeviite-standardi (5989, 26) sanoo, että ”Jos viittaus koskee tietolähteen tiettyjä osia, niiden sijainti tietolähteessä (esim. sivunumero tai -numerot) merkitään sulkeissa vuosiluvun perään”.

JAMKin ohjeen mukainen lähdeviite lähdeluettelossa:
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu 11.11.2014. Http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/.

Miten viitata toissijaiseen lähteeseen?

Sitten kysymyksessä oli vielä tuo ongelma, että viitatakko alkuperäiseen vai toissijaiseen lähteeseen.

Tuomi & Sarajärvi on siis alkuperäislähde. Saaranen-Kauppinen & Puusniekka viittaavat siihen.

JAMKin raportointiohje sanoo tästä asiasta näin: ”Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty.”

Tekstiänne pitää siis muuttaa hieman. Olisiko tämä kohtuullinen ratkaisu:

Teimme sisällönanalyysin Tuomen ja Sarajärven (2002, 105) mukaisesti (ks. Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006, luku 7.3.2). Tarkastelimme tekstimuotoon litteroitua teemahaastattelun aineistoa eritellen ja yhtäläisyyksiä etsien; näin muodostimme tutkittavasta ilmiöstä tiivistetyn kuvauksen. Analyysin ”tulokset” kytkimme laajempaan kontekstiin (MOHO) ja aihetta koskeviin muihin tutkimustuloksiin.

Miten voin käyttää standardeja?

Tässä on jäänyt vielä hieman epäselväksi, miten standardeja voidaan käyttää opinnäytetyötä tehdessä.

Pitääkö paikkaansa, että standardi pitää nimenomaan juuri sellaisenaan julkaista opinnäytetyössä, että sitä ei saa omin sanoin muokata?

Vastaus:

Standardeja on ihan suositeltavaa käyttää oppareissa. JAMKin kirjaston Nelli-portaalissa on SFS Online -palvelu, jossa voi lukea mielenkiintoisia standardeja.

En ole nähnyt kieltoa, joka estäisi referoimasta standardeja samalla tavalla kuin muitakin lähteitä. Jos sellainen on, olen kyllä itsekin sitten syyllistynyt rikokseen, kun olen esimerkiksi esitteitä tai oppimateriaaleja varten stilisoinut tekstejä.

Kun avaan sähköisen SFS-standardin, kansilehdellä on määräys: ”Tätä julkaisua ei saa kopioida tai levittää missään muodossa ilman SFS:n erillistä kirjallista lupaa. Julkaisu on tekijänoikeuslain suojaama.”

Se ei mielestäni kuitenkaan estä rehellistä referointia.

Jos referoit lähdetta, olipa se standardi tai jokin muu lähde, muista asialliset teksti- ja lähdeviitteet. Jos suoraan lainaat eli siteeraat standardia, muista lainausmerkit lyhyissä lainauksissa ja sisennys, tiheämpi riviväli ja kursiivi pitkissä lainauksissa.

E-aineistoissa on erilaisia käyttöehtoja ja ohjeita. Tarkista ne aina, jos olet epävarma. Myös kirjaston asiakaspalvelu jelppii!

 

Kun tekstissä ei viitata tutkimusoppaisiin

Olen lukenut / käyttänyt noita tutkimuskirjoja, esim. ”opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön opas” ja ”Laadullisen tutkimuksen perusteet” ja merkinnyt ne lähdeluetteloon. En kuitenkaan missään tekstissä viittaa niihin, kun niistä nyt on katsottu esim. opparin runko. Olenko siis tehnyt tämän oikein?

Vastaus:

Kysymys tuli minulle opon kautta.

Lähdeluetteloon merkitään vain ne lähteet, joihin on tekstissä viitattu.

Aika usein tutkimusmenetelmäkirjallisuutta luetaan enemmän, kuin mitä lähdeluettelossa ilmoitetaan.

Jos opiskelija haluaa kuitenkin osoittaa, että hän on lukenut kyseiset kirjat, hänen on keksittävä opparista sopiva tekstikohta tai -kohdat, joissa hän voi viitata kyseisiin julkaisuihin. Tai kirjoitettava joku lisävirke sopivaan kohtaan. Nimenomaan sopivaan, jotta lukija ei hämmästy yllättävää ajatushyppyä.

Viite ICF-luokituskirjaan

Tarkistaisin, että mistä kohtaa teoksien nimi lähdeviitteessä katkaistaan, kun teoksella ei ole henkilötekijää.

Raportointiohjeesta:
Viittaus lähteeseen, jolla ei ole henkilötekijää
Jos lähteenä käytetyllä teoksella ei ole henkilötekijää, viitataan julkaisun nimeen.
Jos tila haisee kellarimaiselta, hajun syy ja lähde on aina paikannettava (Kosteusvauriot työpaikoilla 2009, 49).

Näin sanoo siis ohje. Oma merkintäni opparissani:
International Classification of Functioning, Disability and Health eli ICF on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF – Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus 2011, 3).

Tässä kohtaa on opparin ohjaajan merkintä: ”lähdeviitteen merkitsemistapa”. Ilmeisesti merkintäni on siis väärin. Laitanko vain (ICF 2011, 3). ? Jätetäänkö kirjan nimestä siis tuo ”alaotsikko pois? Tuntuu vain niin lyhyeltä, siksi haluan tarkistaa…

Vastaus:

Lähdeviitteessä lähteen nimi kirjoitetaan kokonaan. Tekstiviitteessä se voidaan tarvittaessa lyhentää.

Tekstiviitteesi vaikuttaa oikealta. Vaikka se on lyhennetty, se on kuitenkin täysin ymmärrettävä tekstiviite.

Tarkoitat varmaankin painettua kirjaa, jonka tiedot löytyvät Janet-tietokannasta.

Minulla ei ole kyseistä kirjaa käpälässäni juuri nyt, mutta päättelen tietokannan ja kansikuvan perusteella, että lähdeviite voisi olla esimerkiksi tällainen:

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF. 2011. 4 p. Helsinki: World Health Organization & Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes.

Se, mikä nyt kiinnittää huomioni, on tuon ICF-lyhenteen sijainti. Sinä olet kirjoittanut sen julkaisun nimen ensimmäiseksi sanaksi ja tietokannassa se näyttää olevan julkaisun nimen viimeinen sana. Kirjan kannessa se on vasemmassa laidassa yksinään ja sijoitettu pystysuuntaisesti ja muu osa julkaisun nimeä vaakasuuntaisesti. Sen voi siis ymmärtää miten milloinkin. Tässä voi olla selitys saamaasi kommenttiin.

Ensimmäinen tapa viitata

Jos kirjan nimen ymmärtää alkavan ICF-sanalla, silloin tekstiviitteesi on täysin ok ja lähdeviite tulee näin:

ICF – Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. 2011. 4 p. Helsinki: World Health Organization & Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes.

Ajatusviivan tilalla voi olla kaksoispiste.

Tekstiviite voidaan tehdä kahdella vaihtoehtoisella tavalla.

a)

International Classification of Functioning, Disability and Health eli ICF on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF – Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus 2011, 3).

b)

International Classification of Functioning, Disability and Health eli ICF on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF… 2011, 3).

Lähde- ja tekstiviitestandardi (SFS 5989) antaa mahdollisuuden lyhentää tekstiviitettä, jos nimi on epäkäytännöllisen pitkä. Tekstiviitteen pitää silloinkin olla ymmärrettävä. Jos nimen lyhentää, se on ilmaistava kolmella pisteellä.

Toinen tapa viitata

Jos tekstiviite tehdään em. lähdeviite-esimerkkini mukaisesti, lähdeviite tuli siis näin:

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF. 2011. 4 p. Helsinki: World Health Organization & Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes.

Ja tekstiviite:

International Classification of Functioning, Disability and Health eli ICF on toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF 2011, 3).

Mielestäni tuota rimpsua ei voi lyhentää. Jos sen lyhentää, tekstiviitteen ymmärrettävyys heikkenee oleellisesti.

Kuntasektorin palkat ammateittain -tilasto

Tein tilastokeskuksen tiedoista omaa koontia, mutta miten merkitsen sen tekstiin ja lähdeluetteloon.
Tein nyt näin:

… Näistä suurin ammattiryhmä on päiväkotiapulaiset, joiden tehtävänkuva on erilainen eri toimipaikoissa. (Kuntasektorin palkat 2012).

Lähteissä:
Kuntasektorin palkat 2012. N.d. Tilastokeskus. Kuntasektorin palkat PX-WEB tilastotietokannat. Viitattu 21.9.2014. Tilastotietokannat > Tietokanta: PX-Web Statfin > Palkat ja työvoimakustannukset/Kuntasektorin palkat/Kuntasektorin palkat 2012. Http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ksp_tau_111_fi&path=../database/StatFin/pal/ksp/2012/&lang=3&multilang=fi.

Menikö oikein?

Nettisivu näyttää tältä, jos linkit ei toimi. [Kuvakaappaus.]

Vastaus:
Aika hyvä lähdeviite.

Faktatietokantojen muodostamien tietojen, kaavioiden ja käppyröiden kanssa tulee usein hyvä mieli. Mahtavaa, että tällaisia työvälineitä on avoimesti ihmisten käytettävissä.

Ihan toinen asia on sitten lähdemerkintöjen tekeminen niistä! Siihen voi löytyä monta erilaista tapaa.

Olit määritellyt hakukriteereiksi (muuttujiksi) nämä:
– ammatti: laitoshuoltaja
– sukupuoli: miehet ja naiset
– tiedot: lukumäärä yhteensä.

Tulokseksi tulee:
Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012 muuttujina Ammattinimike, Sukupuoli ja Tiedot
Lukumäärä yhteensä
Laitoshuoltaja
Miehet 182
Naiset 8 896

Onpas naisia huimasti enemmän kuin miehiä!

Mielestäni olisi selvintä, että tuo laitoshuoltaja näkyisi lähdemerkinnässä jotenkin, koska se oli ensimmäinen ja tärkein hakukriteerisi ja se muuttuja, josta tietokanta tulosta rakentaa. Tulokseksi sait laitoshuoltajien lukumäärää koskevan tilaston. Tilaston voi myös tallettaa itselleen excel- tai muuksi vastaavaksi taulukoksi.

Lähdeviite voisi olla tällainen:

Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012. 2013. Tilastokeskuksen PX-Web Statfin -tietokannan muodostama tilasto laitoshuoltajien lukumäärästä. Viitattu 21.9.2014. Http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ksp_tau_111_fi&path=../database/StatFin/pal/ksp/2012/&lang=3&multilang=fi.

N.d.:n vaihdoin julkaisuvuodeksi 2013, koska muodostetun tilaston tiedoissa lukee ”Viimeksi päivitetty:2013-05-08 09:00”.

Tekstiviite tulee näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012. 2013).

Miksi laitoin pisteen ennen julkaisuvuotta? Selvyyden vuoksi. Muuten tekstiviite tulee monitulkintaiseksi. Lukijan pitää ymmärtää, missä julkaisun nimi loppuu ja missä julkaisuvuosi-tieto alkaa.

Toinen vaihtoehto lähdeviitteeksi

Lähdeviite voi olla tällainen, jos tuon laitoshuoltaja-aspektin haluaa myös tekstiviitteeseen:

Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012: laitoshuoltaja. 2013. Tilastokeskuksen PX-Web Statfin -tietokannan muodostama tilasto laitoshuoltajien lukumäärästä. Viitattu 21.9.2014. Http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=020_ksp_tau_111_fi&path=../database/StatFin/pal/ksp/2012/&lang=3&multilang=fi.

Tekstiviite:
Tekstiä tekstiä tekstiä (Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2012: laitoshuoltaja. 2013).

Tässäkin on tuo piste tuohon ilmeisesti ängettävä, ettei tule väärinkäsitystä siitä, että julkaisun nimessä olisi ”laitoshuoltaja 2013”.

 

Lain käännöksen luvut ja pykälät – chapters and sections

Minulla olisi kysyttävää parista lähdemerkinnästä, joihin en löytänyt vastausta raportointiohjeesta, jos sinulla on aikaa vastata 🙂

Ensinnäkin on tilanne, että olen ottanut laista 2 kohtaa itse tekstiin, luku 2:n section 3 ja section 6. tarvitseeko mainita itse asetuksia/lukuja(sections?) ja niiden otsikoita vai voiko laittaa vain  Act on the Status and Rights of Patients jne.:

L 17.8.1992/785. Act on the Status and Rights of Patients. Chapter 2, Section 6 :Patients’ right to self-determination
+ chapter 2: The rights of patients Section 3 . Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Viewed 4.9.2014. http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1992/en19920785.pdf

Vastaus:
Palkkaa tästä maksetaan, joten ei huolta. Mielelläni vastailen näihin kysymyksiin muiden hommien rinnalla.

Lähdeviite-standardin (SFS 5989, 26) mukaan tekstiviitteeseen merkitään tekijän nimi ja julkistusaika sekä sijainti lähteessä, esimerkiksi sivunumerot. Jos henkilötekijää ei ole, lähdemerkintä tehdään JAMKissa lähteen nimellä.

Tässä tapauksessa voit käyttää joko sivunumeroita, koska niitä julkaisussa näyttää olevan. Täsmällisempi tapa on kuitenkin noiden lukujen ja sectioneiden ilmoittainen. Onko niin, että nuo chapterit ovat lukuja ja sectionit pykäliä?

Tekstiä tekstiä tekstiä (Act on the Status and Rights of Patients, chapter 2, section 3).

Jos chapterille ja sectionille on viralliset lyhenteet, niitä voi käyttää. MOT-sanakirjaston mukaan chapter lyhennetään joko ch. tai chap. Wikipediassa näyttää olevan lyhenne myös sectionille, mutta en laita sitä tähän, koska en löytänyt samaa lyhennettä MOTin enkkusanakirjoista enkä MOT Collins English Dictionary:stäkään. Esimerkiksi yliopistoilla, joissa juristeja koulutetaan, näyttää olevan netissä legal appreviations -hakukoneita.

Lähdeviitteessä lähteen sisällä olevia osioita ei tarvitse erikseen enää ilmoitella. Tässähän ei ole kyseessä mikään monen kirjoittajan yhteisjulkaisu.

Lain ”tietokortilta” selviää, että julkaisua on päivitetty viimeksi 2011, eli kyseisen lain muutoksia on käännöksessä seurattu vuoteen 2011 asti: ”Amendments followed up to: 741/2011”.

Suomenkielisissä koulutusohjelmissa käytetään suomenkielisiä lähdemerkintä-ilmaisuja:

L 17.8.1992/785. 2011. Act on the Status and Rights of Patients. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Viitattu 4.9.2014. Http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1992/en19920785.pdf.

Englanninkielisissä koulutusohjelmissa noudatetaan Project reporting instructions -ohjetta, eli raportointiohjeen käännöstä:

L 17.8.1992/785. 2011. Act on the Status and Rights of Patients. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Accessed on 4 September 2014. Retrieved from ttp://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1992/en19920785.pdf.

LinkedIn-keskustelut

Raportointiosaamisen tunnilla kävimme keskustelun sitä miten voi tekstissä ja lähdeluettelossa viitata netissä olevaan keskustelupalstaan, esimerkiksi Linkedin -sivustoilla olevaan oman alansa asiantuntijoiden keskusteluun. Opettaja ei osannut vastata suoraan ja kehotti kysymään sinulta ja siksi sinua lähestyn 🙂

Vastaus:
Hauskaa!

Ajankäytön mielekkäänä pitämiseksi sompailen somessa vain kohtuudella. LinkedIn ei ole ollut osa arkeani, ennen tätä kysymystä 😉

Kun kirjauduin systeemiin, huomasin, että sekä muoto että sisältö muistuttivat ensivaikutelmaltaan Facebookia. Naamakirjan käyttöön lähteenä annoinkin aiemmin ohjeita. Niitä voidaan soveltaa myös LinkedIniin.

Esimerkkejä:

Liestman, D. 2o13. Is anyone using Kirkpatrick’s 4 Levels to evaluate their IL activities? LinkedIn 24.7.2013. Ryhmä Journal of Information literacy (JIL). Keskustelun avaus. Daniel Liestman, Library Director, DeVry University. Viitattu 15.9.2014. Https://www.linkedin.com/.

Holland, M. 2014.See this link here…LinkedIn, elokuu 2014. Ryhmä Journal of Information (JIL). Kommentti keskustelussa ”Is anyone using Kirkpatrick’s 4 Levels to evaluate their IL activities?”. Matt Holland, outreach librarian at NWAS NHS Trust. Viitattu 15.9.2014. Https://www.linkedin.com/.

Kommenteissa ei ole otsikkoa, joten niiden alusta on otettava pätkä ja lyhennettävä se kolmella pisteellä. Kunhan ymmärrettävyys ei kärsi.

LindedInissä ei näe tarkkaa päivämäärää samalla tavoin kuin Facessa (laittamalla kursorin aikamääreen päälle). Tuossa keskustelijan kommentissa aikamääreenä oli ”1 month ago”. Se ei ole kuitenkaan kovin täsmällinen ilmaisu, vaikka tokihan viittauspäivämäärästä voi päätellä, että kyseessä on varmaankin ollut elokuu 2014. Päätin laittaa elokuun suoraan lähdemerkintään, säästääkseni lukijan aivokapasiteettia.

Saman vuoden eri Saloset

Työstämme opinnäytetyötä loppumetreillä. Tuli eteen kysymys lähdeviittauksesta, mihin ei ohjaajatkaan osanneet antaa vastausta.  

Lähteinä on Kirsi Salosen kirjat vuosilta 2005, 2006, 2010 ja 2012 ja Arto Salosen kirja 2012. Miten viittaamme tekstissä, kun on kahden eri Salosen kirjoja vuodelta 2012? Miten ne erotellaan oikeaoppisesti?

Vastaus:

Lähdeviitestandardi (SFS 5989) ei näyttäisi antavan ohjetta tällaiseen tapaukseen. Enkä löytänyt neuvoa myöskään Tutki ja kirjoita -teoksesta, kun sitä pikaisesti selailin.

Tässä mielipiteeni: Tekstiviitteissä on pakko käyttää täsmennettä, jolla lukija näkee, että kyseessä ovat eri tekijät. Siis esimerkiksi näin (K. Salonen 2012, sivut; A. Salonen 2012, sivut).

 

Etsi opparisi lähteet ohjatusti – ilmoittaudu verkkokurssille

Onko opparisi aloittamatta tai ”vaiheessa”, ja kuitenkin pitäisi valmistua tänä vuonna tai heti ensi vuoden alussa? Tai tarvitsetko yksilöllistä tukea lähteiden etsintään?

Jos vastaat ’kyllä’, olet ihannetapaus Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojaksolle (ZZRZV120.4S0A1). Ilmoittaudu tällä viikolla Asiossa! Kurssi alkaa ensi viikolla ja eka vapaaehtoinen kontakti on jo maanantaina 8.9.14 klo 14.30 Rajakadulla (FK14).

Kurssin voi suorittaa omaan tahtiinsa. Kurssilla on hyödyllisiä vapaaehtoisia kontakteja. Tehtäviä on tehtävä, mutta ne kaikki avittavat opinnäytetyösi etenemistä. Joutuisit joka tapauksessa rehkimään samalla tavalla opparisi eteen!

Ketkä pääsevät kurssille?

Otan syksyn 2014 verkkokurssille tämäntyyppisiä opiskelijoita:

  • Opiskelijalle on myönnetty lisäaikaa JAMKista valmistumiseen (R-merkintä Asiossa). Oppari on pakko tehdä vauhdikkaasti.
  • Opiskelijan jäljellä olevien opinto-oikeuslukukausien määrä on miinuksella tai nollilla.
  • Opiskelija tarvitsee yksilöllistä tukea tietolähteiden etsinnässä ja käytössä. Hänellä voi olla esimerkiksi vaikeuksia hahmottamisessa, tarkkaavuudessa, lukemisessa, kirjoittamisessa tai englanninkielessä (vieraskielisten lähteiden etsinnässä). Opiskelija ei tarvitse diagnoosia, mutta keskusteluissa esimerkiksi opinto-ohjaajan, tutoropettajan tai opinnäytetyön ohjaajan kanssa on mietitty, että hän saattaisi hyötyä pitkäkestoisesta tiedonhaun ohjauksesta opinnäytetyötä kirjoittaessaan.

Selvyyden vuoksi: Opot tai opet eivät anna minulle opiskelijoiden tietoja. He voivat antaa opiskelijalle tiedon opintojaksosta ja minun yhteystietoni mahdollista yhteydenottoa varten.

Varasija ei ole vaarallista

Kursille otetaan 15 henkilöä.

Jos ja kun ilmoittaudut, älä sure, vaikka joutuisit varasijalle. Katsoin äsken ilmoittautuneiden listaa ja näyttää siltä, että monet hinkuvat kurssille, vaikka valmistumisaikaa on runsaasti, esimerkiksi vuoden 2016 tai 2017 loppuun asti. Sen vuoksi oletan, että loppupelissä nykyisistä ilmoittautuneista osa tipahtaa kurssilta. (Paitsi jos on yksilöllisen tuen tarve tms.)

Ennakkotietoa kevään kurssista

Hyviä uutisia niille, jotka eivät mahdu syksyn kurssille! Tammikuussa 2015 alkavalle kurssille (ZZRZV120.5K0A1) voi kuka tahansa opparintekijä ilmoittautua. Ilmoittautuminen sille alkaa marraskuussa. Kevään kurssille otetaan useita kymmeniä opiskelijoita.

Lisätietoja:

Suvi Perttula, etunimi.sukunimi(a)jamk.fi
(Huom! Teen töitä osa-aikaisena, enkä välttämättä vastaa heti samantien..)

Jatko OKM:n sivuston osiot -kysymykseen

Kysyin aiemmin OKM:n sivustoon viittaamisesta ja sainkin kattavan vastauksen. Jäi vaan vielä auki, jos siis viittaan moneen osioon viittaanko siihen jo tekstissä esim OKM, kansalaistoiminta.

Entä sitten lähdeluottelossa kun osioita on monia? Laitanko ne erikseen

Liikuntajärjestöt. N.d. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 5.8.2014.
ja sitten uusi osio ja uusi nettiosoite:  Kuntien liikuntatoimi. N.d. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 5.8.

Vastaus:
Juuri noin, lähdeluetteloon ne tulevat erikseen. Nuo nettiosoitteet ovat tosiaan erilaiset ja ne tulevat viitteen loppuun.

Mutta tekstiviitteet eivät ala OKM:llä. Tekstissä viitteet tulevat lähdeluettelon lähdeviitteen mukaan, johdonmukaisuuden vuoksi.

Jos siis lähdeluettelossa on:
Kuntien liikuntatoimi. 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 5.8. Nettiosoite.
Liikuntajärjestöt. 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivu. Viitattu 5.8.2014. Nettiosoite.

..niin tekstiviiteet tulevat näin: (Kuntien liikuntatoimi 2014) ja (Liikuntajärjestöt 2013).

Tai voi ne tulla toisellakin tavalla tekstissä sen mukaan, miten kirjoitat. Jos viittaat samassa tekstikappaleessa kumpaankin, ne voivat tulla esimerkiksi näin (Kuntien liikuntatoimi 2014; Liikuntajärjestöt 2013.)

Katso vielä aiemmasta vastauksestani, OKM:n antamasta lisäohjeistuksesta, ohjeen julkaisuvuoden selville saamiseksi.

Nettisivulla vuosiluku 2008-2012

Toinen mietityttänyt lähdeviittaus liittyy internet lähteeseen. Olemme käyttäneet lähteenä sellaista nettisivua joka on hyvin otsikoitu, mutta sivun lopussa vuosilukuna on 2008-2012. Viittaammeko siis näin: tekstiä tekstiä tekstiä (Men’s depression 2008 – 2012 ) vai tekstiä tekstiä tekstiä (Men’s depression N.d) ?

Vastaus:

Linkin puuttuessa en voi käydä itse kurkkaamassa kyseistä sivua. Ja googlettamalla en voi olla varma, laskeudunko juuri samalle tietylle sivulle, josta tässä nyt puhutaan.

Olettaisin, että sivua – tai sivustoa, jonka osana tuo sivu on – on päivitetty viimeksi 2012. Ehkäpä kyseessä on jokin projekti, joka toteutettiin vuosien 2008 – 2012 aikana. Senpä vuoksi laittaisin julkaisuajaksi vuoden 2012: (Men’s depression 2012).

Esitteen tekstiviite

Olemme viimeistelemässä opinnäytetyötä ja jäimme miettimään muutamaa lähdeviittausta. Yhtenä lähteenä käytämme ensi-ja turvakotien liiton esitettä. Olemme viitanneet siihen seuraavasti: tekstiä tekstiä tekstiä (Ensi- ja turvakotien liitto 2012.) Ja lähdeluottelossa tämä on meillä näin:

Maailman isoin asia – tervetuloa isäksi. 2012. Ensi- ja turvakotien liiton esite. Onko oikein?

Vastaus:

Ei, koska johdonmukaisuus on valttia tässäkin asiassa. Jos lähde ilmoitetaan lähdeluettelossa Maailman isoimpana asiana, on sen oltava tekstiviitteessäkin samalla tavalla: Tekstiä tekstiä tekstiä. Tekstiä tekstiä tekstiä (Maailman isoin asia 2012.)

Muistattehan lähdeviitteeseen  viitattu+pvm ja nettiosoitteen:

Maailman isoin asia – tervetuloa isäksi. 2012. Ensi- ja turvakotien liiton esite. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Sukunimien etuliitteet lähdeluettelossa: van, de, …

Referoin kirjaa, jonka on kirjoittanut Marieke de Mooij, enkä ole varma miten merkitsen lähteen tekstiin (de Mooij, sivu) vai (De Mooij, sivu)? Ja laitanko lähteisiin de Mooij, M. vai Mooij, de M.? Ja tuleeko se De isolla vai pienellä? 

Ja sama kysymys koskee toista tekijää Jose van Dijck. Merkitäänkö samalla lailla kuin de Mooij?

Vastaus:

Lisäys 10.6.2015: Kielitoimiston uudessa palvelussa on tästä asiasta nyt erittäin hyvin tietoa saatavilla. Kannattaa käyttää hyväksi.

Lisäys 26.3.2019: Standardissa SFS 4600:2000, jota jamkilaiset voivat lukea SFS Online -palvelussa JAMKin lisenssillä, on tarkat ohjeet aakkostuksesta.

Standardissa sanotaan, että nimet, joihin kuuluu sukunimeen luettava etuliite, aakkostetaan etuliitteen mukaan. Esimerkkejä ovat:

De Palma, Brian
La Brète, Jean de
Laaksonen, J.
Ó Riagáin, Seán
Onegina, Olga
O’Neill, Eugene

Lisäksi (korostus sp): ”Kaikkia sukunimien yhteydessä olevia prepositioita yms., ei aakkostuksessa lueta sukunimeen kuuluviksi. Aakkostus alkaa sukunimen ensimmäisestä isolla alkukirjaimella kirjoitetusta sanasta.” Esimerkiksi:

Brunhoff, Jean de
Hällström, Arto af
Wright, Georg Henrik von

Alkuperäinen vastaus, jota ei kannata nyt lukea:

On etuliitteitä, jotka luetaan sukunimen osaksi ja etuliitteitä, joita ei lueta sukunimen osaksi. Ei helppo homma, joten tässä on oltava armollinen opiskelijalle ja heidän ohjaajillensa.

Sukunimen osaksi luetaan esimerkiksi enkunkieliset A’, Ab, Ap, D’, De, Fitz, M’, Mac, Mc, O’, Van

Sukunimen osaksi ei lueta esimerkiksi näitä espanjan etuliitteitä de, de la, de las, de los, del

Tai näitä hollannin etuliitteitä: de, den, der, ‘t, ten, ter, thor, van, van den, van der, vander, van’t

Näin siis sanotaan standardissa SFS 5050 Bibliografinen lajittelu. Siinä on enemmänkin näitä etuliitteisiin liittyvää ohjeistusta, mutta ne lähinnä pikemmin hämmentävät kuin selventävät tätä asiaa.

Selvempi ohje on mielestäni Jukka Korpelan sivulla:

Sääntöjen mukaan jätetään useimmat meille tutut etuliitteet kuten ruotsin ”af”, ranskan ”de”, hollannin ”van der” ja saksan ”von” huomiotta aakkostuksessa, eli esim. von Fieandt tulee aakkostaa F-kirjaimen kohdalle. Sen sijaan esimerkiksi brittiläisten nimien alussa oleva ”O’” (esim. ”O’Connor”) käsitetään osaksi itse nimeä (ja heittomerkki jätetään huomiotta aakkostuksessa).

Laittaisin esimerkki-viitteesi lähdeluettelon m- ja d-kirjainten kohdille:

van Dijck, J.

de Mooij, M.

Tekstiviitteseen: (de Mooij vuosi, sivut) ja (van Dijck vuosi, sivut).

Lähteet

Korpela, J. 2014. Aakkosjärjestys. Artikkeli Jukka Korpelan tietosivustolla Datatekniikka ja viestintä, osio Aineistoa suomen kielestä. Päiv. 7.8.2014. Viitattu 21.8.2014. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.15.html.

SFS 5050. Bibliografinen lajittelu. Julk. 12.6.2000. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 21.8.2012. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, SFS Online.

KesLin esittelysivuun viittaaminen

Keski-Suomen liikunta ry sivulla viittaan sivuston kahteen osioon esim. ”KesLin esittely.” Merkkaanko tekstissä lähdeviitteeksi pelkän KesLin ja myös KesLin esittelyn ? Mistä kerron?

Vastaus:

Viittaa siihen, mistä kerrot ja miltä sivulta olet tiedon ottanut. Eli KesLin esittelyyn.

SLU-julkaisusarjan julkaisu

Tutkimus jossa näkyy vain toimittajat: Mäenpää ja Korkatti ja SLU-Julkaisusarja 1/2012​. Kumpaa käytän tekstin lähdeviitteenä? Ja miten merkkaan sen lähdeluetteloon?

Vastaus:

Kumpaakaan noista ei käytetä tekstiviitteenä etkä nillä aloiteta myöskään lähdeviitettä lähdeluettelossa.

Perustelu 1. Lähdeviitettä ei aloiteta julkaisusarjan nimellä. (Hämäävältä voi vaikuttaa se, että kirjastoissa joskus kootaan kaikki tietyn julkaisusarjan osat yhtenäisesti vierekkäin, esimerkiksi JAMKin kirjastossa JAMKin julkaisut.)

Perustelu 2. Mäenpää ja Korkatti ovat vain toimittaneet teoksen, joten heitä ei tarvitse mainita, jollei halua. Lähdeviitestandardi (SFS 5989) sanoo kohdassa 5.4.5 Muut tekijät: ”Toimittajan, kääntäjän tai muun tietolähteen tuottamiseen osallistuneen henkilön nimi ja rooli voidaan merkitä tietolähteen nimen jälkeen, jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta”.

Tämä siis tarkoittaa editoija-toimittajia. Journalisti-toimittajat ovat taas ”oikeita tekijöitä”, jotka ottavat vastuun tekstistään. Journalisti-toimittajien nimet aloittavat lähdeviitteen, editoija-toimittajien nimet eivät (koska ovat ns. muita tekijöitä).

Tässäkin tapauksessa paljon lisää muiden tekijöiden nimiä löytyy julkaisun lopusta.

Lähdeviite voisi tulla esimerkiksi näin:

Urheiluseurat 2010-luvulla. 2012. Ajatuksia seurojen kehittymisestä ja kehittämisestä. Toim. P. Mäenpää ja S. Korkatti. Suomen Liikunta ja Urheilu. Viitattu 5.8.2014. Http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTQvMDQvMTcvMTRfMjlfMTZfNDI1X1VyaGVpbHVzZXVyYXRfMjAxMF9sdXZ1bGxhLnBkZiJdXQ/Urheiluseurat%202010-luvulla.pdf.

Tai jos haluat tuon julkaisusarja-tiedon lähdeviitteeseen:

Urheiluseurat 2010-luvulla. 2012. Ajatuksia seurojen kehittymisestä ja kehittämisestä. Toim. P. Mäenpää ja S. Korkatti. Suomen Liikunta ja Urheilu. SLU-julkaisusarja 1/2012. Viitattu 5.8.2014. Http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTQvMDQvMTcvMTRfMjlfMTZfNDI1X1VyaGVpbHVzZXVyYXRfMjAxMF9sdXZ1bGxhLnBkZiJdXQ/Urheiluseurat%202010-luvulla.pdf.

SLU eli Suomen Liikunta ja Urheilu on kustantaja/julkaisija, mutta julkaisussa ei kustantajan kotipaikkaa. Todennäköisesti se on Helsinki, mutta en saa sitä selville heidän nettisivuiltaankaan pikaisesti vilkaisten. Kaikkien jäsenliittojen sun muiden yhteystiedot kyllä löytyvät vaivattomasti.

Tekstiviite aloitetaan julkaisun nimellä (Urheiluseurat 2010-luvulla 2012, sivut). Jos tuossa on sekaannuksen paikka, tekstiviitteeseen voi lisätä pisteen (urheiluseurat 2010-luvulla. 2012, sivut).

Kirjan sisällä olevat osiot

Olisin kysynyt lähdeviittauksista jossa kirjan kirjoittajilla on omat osiot kirjan sisällä. Kirjan kirjoittajat Itkonen, Heikkala,ja Ilmanen ja Koski. Kirjan sisällä on selkeästi uusi otsikko ja kirjoittajien nimet esim. vain Heikkala ja Koski.Teenkö tekstin sisällä viittauksen vain näihin pariin henkilöön vai koko kirjan tekijöihin?

Vastaus:

Vain niihin pariin henkilöön, siis Heikkalaan ja Koskeen. He ottavat tekijänoikeudellisen vastuun kirjoituksestaan.

Esimerkiksi näin (Heikkala & Koski julkaisuvuosi, sivut).

Myös lähdeluettelossa lähde merkitään heidän nimiinsä:

Heikkala, X & Koski, Y. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Julkaisun nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja. Muut mahdolliset tiedot. Nettilähteistä Viitattu päivämäärä. Nettiosoite.

Tekstiviite ja lähdeviite

Mikä on tekstiviite? Mikä on lähdeviite?

Vastaus:

Tämä on tärkeä kysymys, tekijänoikeudenkin kannalta.

Viitteet tehdään JAMKin raportointiohjeen mukaisesti, joka sanoo näin:

Käytetyt lähteet ilmoitetaan asian yhteydessä tekstiviitteinä. Tekstiviite on tekstissä oleva lyhyt viittaus lähdeluettelossa mainittuun täydellisempään viitteeseen. Tekstiviitteiden tarkoituksena on ilmoittaa lukijalle, kenen tekstiin tai ajatuksiin viitataan.

Viittaukset on merkittävä sekä referoidun että sanasanaisen (ns. suoran) lainauksen yhteyteen. Tekstissä pitää käydä ilmi, mikä osa on tekijän ”omaa” ajattelua, mikä toiselta lainattua: toisen tekstin omin sanoin sanomista, lähdetekstin referointia tai suoraa lainausta.

Standardin määritelmät

Standardi SFS 5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet määrittelee ne näin:

  • Tekstiviite on tietolähteeseen viittaava suppea merkintä tekstissä.
  • Lähdeviite on laaja viitemerkintä, jonka avulla tietolähde voidaan tunnistaa tai paikantaa.

Mikä sitten on tietolähte? Standardin mukaan se on ”aineisto tai resurssi, johon viitataan; esimerkiksi
asiakirja, julkaisu tai (digitoitu) kuvateos”.

JAMKin tekstiviite ja lähdeviite

JAMKissa tekstiviite on tämäntapainen (Sukunimi julkaisuvuosi, sivut). Esimerkiksi

Tekstiä tekstiä tekstiä (Lautamo 2013, 35). Tekstiä tekstiä tekstiä (ks. esim. Vänskä 2012, 23).

Lähdeviitteinä kyseiset viitteet voivat näyttää vaikka tällaisilta:

Lautamo, T. 2013. RALLA: ryhmätilanteessa tapahtuva lapsen leikin arviointi. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Vänskä, K. 2012. Ohjauksen osaajat – miten he sen tekevät? Terveysalan ohjaajien käsityksiä ohjausosaamisesta. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 132. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.6.2014. Http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-222-6.

P.S. Nuo sivunumerot vedin niin sanotusti hatusta.

Mitä seuraa, jos ei tee tekstiviitteitä ja lähdeviitteitä`?

No, mitä väärinteosta nyt yleensä seuraa. Harmia, vahinkoa, selvittelyä, tuomio.

JAMKin eettisten periaatteiden mukaan on piittaamattomuutta viitata puutteellisesti aiempiin julkaistuihin tuloksiin. Samoin piittaamattomuutta on itsensä plagiointi eli samojen tulosten julkaiseminen useita kertoja näennäisesti uusina.

Suoranaista vilppiä on jättää viitteet kokonaan teksteistään, diaesityksistä, videoista tai muista tuotoksistaan pois. Luvatonta lainaamista eli plagiointia on ”toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, harjoitteluraportin, opiskelutehtävän tai muun tekstin ja sen osan esittämistä omanaan”. Ja tekstiksesi se ymmärretään, jollet teksti- ja lähdeviittein ilmoita, keneltä ajatukset ovat peräisin.

Asiantuntija seuraa alansa kehitystä. Joten osoitat asiantuntemustasi, jos tiedät, mitä tutkimustuloksia, ammatillisia kehitystoimenpiteitä tai muita vastaavia on alan lähteissä julkaistu viime vuosina.

Muokattu ja päivitetty Kelan sivu

Kuinka viitata oikein seuraavaan viittauksen kohteeseen: Kelan nettisivuilla Tietoa Kelasta kohdasta Organisaatio-kohta. Mikä vuosi valitaan viittaukseen kun sivun alalaidassa näkyy näin: Viimeksi muokattu 05.05.2014, Sivu päivitetty 19.10.2012. http://www.kela.fi/organisaatio;jsessionid=66DFDB8042B670CAA2E937E44572D6AF

Vastaus:

Hah, Kelaa usein moititaan vaikeaselkoiseksi ja virkakieliseksi. Tässä(kin) se nyt tuli todistetuksi!

En ymmärrä minäkään, mikä ero on muokkauksella ja päivityksellä tässä tapauksessa voisi olla. Jos arvata pitää, niin ehkä tuo edellinen päivityspäivämäärä on jäänyt sivun alareunaan vahingossa (= Sivu päivitetty edellisen kerran 19.10.2012.) Sivua on täytynyt päivittää tänäkin vuonna, koska sinne on Lisätietoja-kohtaan laitettu linkki Kelan organisaatiokaavioon 2014.

Lähdeviite-ehdotelmani:

Organisaatio. 2014. Kuvaus Kelan organisaatiosta. Viitattu 15.5.2014. http://www.kela.fi/organisaatio;jsessionid=66DFDB8042B670CAA2E937E44572D6AF.

Kelan verkkotoimitukselle terveisiä, että otsikoittehan sivunne niin, että niistä tulee kauniita lähdemerkintöjä. Esimerkiksi sivun otsikkona voisi olla Kelan organisaatio. Se on paljon informatiivisempi lähde- ja tekstiviitteissä kuin pelkkä Organisaatio.

Tekstiviite toissijaiseen lähteeseen

Miten tekstiviite merkitään, kun käytän lähteenä Pirjo-Leena Koivusen kirjaa Hyvä päivähoito – Työkaluja sujuvaan arkeen, ja hän on tekstissään viitannut Tukiaseman nettisivuun (hänen lähdeviitteensä on Leikki muuttuu lapsen kehityksen mukaan 2000), mutta Tukiaseman nettisivut ovat kuitenkin päivityksen alla? Eli kyseistä alkuperäistä lähdettä ei enää ole olemassa.

Laitanko Koivusen (2009) mukaan Leikki muuttuu lapsen kehityksen mukaan (2000) -Internetsivuilla sanotaan… vai mitä tulisi tehdä? Lähteen osoite on http://www.tukiasema.net/teemat/artikkelit.asp?docID=326 ja siihen on viitattu 8.2.2009.

Vastaus:
Nuo nettisivut eivät tosiaan toimi enää. Silloin on perusteltua viitata toissijaiseen lähteeseen, eli Koivusen kirjaan.

Voit viitata www-sivuun, kuten edellä ehdotit.

Yritin itsekin keksiä jotain. Tässä yritelmäni:

Koivusen (2009) mukaan Tukiaseman www-sivulla (Leikki muuttuu lapsen kehityksen mukaan 2000) lapsen ikä vaikuttaa oleellisesti siihen, mitä ja miten lapsi leikkii. Esimerkiksi 5-vuotiaan leikkiin sisältyy …

Lain virallinen lyhenne

 Ymmärsin, että lait laitetaan lähdeluetteloon niiden säädöspäivän mukaan. Ratkaiseeko se myös järjestyksen, eikä esim. lain nimi? Entä tuo hyperlinkki aktioidaanko vai ei?

Esim.

L 9.2.2007/169. 2014. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Julkaisu oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070169.

L 28.12.2012/980. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Julkaisu oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö.Viitattu 19.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980.

Tarvitseeko näissä olla päivitystieto 2014? Tuo ylemmän lain voimassa olo on päättynyt 31.12.2012, kannattaako silloin viitata ajantasaiseen vai alkuperäiseen säädökseen?

Vastaus:

Linkki laitetaan. Mitään sääntöä siitä, pitääkö sen olla aktiivinen, ei JAMKissa ole. Lukija osaa sen kopsata tarvittaessa, vaikka se ei olisi aktiivinen. Mutta onhan se lukijan kannalta kätevää, että se on valmiiksi aktiivinen.

Lait laitetaan lähdeluetteloon niiden säädöspäivän mukaan, joten se ratkaisee myös niiden järjestyksen. Aakkostuksesta on pari aiempaa oppariblogi-kirjoitusta: http://blogit.jamk.fi/oppari/tag/aakkostus/

Ensimmäinen lähdeviite

Lähdeviitteesi ovat täysin ymmärrettäviä. Ainoastaan julkaisuvuoden muuttaisin, vaikka tietyt pykälät ja momentit ovatkin muuttuneet sen jälkeen.

Päivitystieto ja voimaantulo vs. voimassaolo

En ole oikeuslähteiden asiantuntija. Mietin kuitenkin, onko laki varmasti kumottu. En löydä sitä Finlexin Kumotut säädökset -hakemistosta. Lain viitetiedoissa kerrotaan siihen tehdyt muutokset ja sanotaan:

Voimaantulo: 23.02.2007 – 31.12.2012

Olisiko niin, että laki on tullut voimaan tietyllä siirtymäajalla? Silloin tuo 31.12.2012 ei viittaisi voimassa olon päättymiseen. Tulkitsenko asian oikein vai väärin?

Päivitystietoa en ole nähnyt laki-lähdeviitteissä, vaikka lähes jokaisessa laissa muuttuu jokin pykälä aikojen saatossa. Jos päivitystiedon laittaa (”Päiv. pp.kk.vvvv.”), se  on mielestäni ok.

Itse käyttäisin lähes aina ajantasaista säädöstä. Mutta joissakin tapauksissa, esimerkiksi jos kertoo opparissaan asiat vaikkapa aikajanamaisesti, alkuperäiseen säädökseen viittaaminen voi silloin olla perustellumpaa.

Järjestys lähdeluettelossa

Huomaan, että JAMKin ohjeet eivät ole täysin johdonmukaiset tässä asiassa.

Jos noudatamme SFS-EN 13710:n mukaista aakkosjärjestystä, lähteesi tulisivat mielestäni päinvastaiseen järjestykseen, kuin mitä ne nyt ovat.

Pikaohjeessa vanhentuneita tietoja

Kurkkasin lähdeviitteiden pikaohjeeseen ja siellä olivat tällaiset esimerkit:

A 26.2.2009/92. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Viitattu 12.5.2009. Valtion säädöstietopankki Finlex. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

HE 212/2010. Hallituksen esitys Eduskunnalle ajokorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Viitattu 9.11.2010. Esitys säädöstietopankki Finlexissä. Http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100212.

L 9.5.2003/351. Ammattikorkeakoululaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 9.11.2010. Http://www.finlex.fi, lainsäädäntö, ajantasainen lainsäädäntö.

Pikaohje alkaa olla jo niin vanha, että se pitää varmaan ottaa lukuvuoden vaihtuessa pois netistä, jollen ehdi sitä päivittää.

Virallinen lyhenne voisi olla tuossa asetuksessa tällainenkin: A 92/2009. Ja laissa: L 351/2003. Ne olisivat myös tekstiviitteinä napakammat. Lisäksi Finlexissä käytetään tuota merkintätapaa.

Sen vuoksi pikaohjeen kyseiset esimerkit voisi, ja oikeastaan pitäisi, muuttaa muotoon:

A 92/2009. 2009. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Annettu 28.2.2009. Viitattu 12.5.2009. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

HE 212/2010. 2010. Hallituksen esitys Eduskunnalle ajokorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Annettu 22.10.2010. Viitattu 9.11.2010. Http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100212.

L 351/2003. 2003. Ammattikorkeakoululaki. Annettu 9.5.2003. Viitattu 9.11.2010. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

Tuo julkaisuvuosi-tieto on tuossa lähes turha, koska virallisessa lyhenteessä se jo käy ilmi. Nuo linkit voisi tietty vielä stilisoida niin, että ilmoitettaisiin joko suora linkki tai polku, kun on kyse kuitekin samasta Finlex-palvelusta.

Aakkostus

Johtopäätökseni siis on, että lähteesi voidaan merkitä näin ja tässä järjestyksessä:

L 169/2007. 2007. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Annettu 9.2.2007. Viitattu 15.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070169.

L 980/2012. 2012. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Annettu 28.12.2012. Viitattu 19.4.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980.

Voiko STM-julkaisuista käyttää lyhennettä?

Voiko viitata STM-julkaisuihin lyhyesti, eli STM 2010b, 15; STM 2012a, 20 jne.?

Lyhyesti tekstissä viitattavissa (STM2010b, 15; STM 2012a, 20). Pidemmin (Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, 15; Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma – Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015,20).

Lähdeluettelossa vastaavasti:

STM 2010b. Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Kevennetty versio. Helsinki.  Viitattu 15.3.2014. Http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2765155&name=DLFE-15437.pdf
[ http://urn.fi/ISBN:978-952-00-3106-0 (Urn-osoite löytyy julkaisusta, mutta ei toimi)]

STM 2012a. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma – Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Väliarviointi ja toteutumisen kannalta erityisesti tehostettavat toimet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:24. Helsinki. Viitattu 14.2.2014. Http://www.julkari.fi/handle/10024/103109

Vastaus:

JAMKissa lähdeviite aloitetaan henkilötekijällä. Jos lähteellä ei ole henkilötekijää, aloitetaan lähteen nimellä.

Lähteen nimen sijaan voidaan käyttää nimen virallista tai vakiintunutta lyhennettä. Lyhenteitä käytetään erityisesti asetuksissa (A), laissa (L) ja  standardeissa (SFS, ISO jne.).

Esimerkki-lähteidesi nimiä ei voi lyhentää virallisella tai vakiintuneella lyhenteellä.

Lähdeviite:

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. 2010. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Kevennetty versio. Helsinki: STM.  Viitattu 15.3.2014. Http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2765155&name=DLFE-15437.pdf.

Tai:
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. 2010. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Kevennetty versio. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.  Viitattu 15.3.2014. Http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2765155&name=DLFE-15437.pdf.

Jos URN-osoite ei kerta toimi, voit käyttää suoraa nettiosoitetta. Lisäksin kustantajaksi ministeriön.

Tekstiviite on poikkeustapaus sen takia, että lähteen nimessä on mukana vuosiluku: (Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. 2010, sivut).

Toisessa lähteessäsi alanimen voi laittaa nimen täsmennykseksi julkaisuvuoden jälkeenkin, jos haluat:

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. 2012. Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Väliarviointi ja toteutumisen kannalta erityisesti tehostettavat toimet. Helsinki: STM. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:24. Viitattu 14.2.2014. Http://www.julkari.fi/handle/10024/103109.

Julkaisun nimessä ®

Miten viitataan tekstiin, joka on sivustolta http://www.technogym.com/fi/products/functional-training-equipment/kinesis/kinesis/kinesi/1892 Viitataanko technogymiin vai tekstin otsikkoon? Ja kuinka lähde merkitään lähdeluetteloon?

Vastaus:

Kyseessä on Technogym-yrityksen tuote-esittelysivu, jossa kerrotaan Kinesis One -laitteesta. Otsikossa on mukana tavaramerkki-tunnus ® eli ympäröity R.

Koska sivulla ei ole henkilötekijää, viitataan sivun otsikkoon. Julkaisuvuosi ei pistä silmään tuote-esittelystä, etusivulta eikä About us -sivultakaan.

Kinesis® one. N.d. Technogymin kuntoilulaitteen esittely. Viitattu 22.4.2014. Http://www.technogym.com/fi/products/functional-training-equipment/kinesis/kinesis/kinesi/1892.

Jos tiukasti seurataan lähde- ja tekstiviitestandardia (SFS 5989, 10), julkaisun nimessä pitää olla tuo tavaramerkki, koska standardi ohjeistaa, että ”Nimet merkitään samassa muodossa kuin ne esiintyvät ensisijaisessa tietolähteessä”. Hyväksyisin itse kuitenkin sellaisenkin muodon, jossa tavaramerkkiä ei näy.

Kinesis one. N.d. Technogymin kuntoilulaitteen esittely. Viitattu 22.4.2014. Http://www.technogym.com/fi/products/functional-training-equipment/kinesis/kinesis/kinesi/1892.

Jos tuo vehje on jokin muu kuin kuntoiluväline, käyttäkää siitä toki parempaa ilmaisua.

Tekstiviitteet

Tekstissä lähteeseen viitataan näin: (Kinesis one n.d.). Joko tavaramerkin kanssa tai ilman sitä.

Jos käytätte lähteenä pdf-muotoista tuote-esittelyä, jossa on sivunumerot, ja jotain tiettyä tietoa sieltä, ilmoittakaa, miltä sivu(i)lta tieto on peräisin.: (Kinesis one n.d., sivut). Pdf-julkaisua voisi kutsua tuote-esitteeksikin tai esitteeksi.

Lähteenä WHO:n konferenssi-sivut

Tarkistaisin viittausohjeistusta – saisinko tarkennuksia?

Verkkosivuille, esim. WHO:n internetsivuille 2014 tai WHO 2013

Tekstissä —- (WHO 2014a). Toisessa kohtaa —- (WHO 2014b). Tarvitaanko tässä yhteydessä WHO:n internet-sivut mainintaa?

Lähdeluettelossa:

WHO 2014a. Health promotion>Global conferences on Health Promotion> The Ottawa Charter for Health Promotion. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Viitattu 19.4.2014
Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/

WHO 2014b. Health promotion>Global conferences on Health Promotion> The Ottawa Charter for Health Promotion> Health Promotion Emblem. Viitattu 19.4.2014
Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/index4.html

JA
Tekstissä —(WHO 2013.) Vai — (Healthpromotion2013, verkkosivut tai Health in All Policies).

Lähdeluettelossa:
WHO 2013. WHO> Health Promotion>Health in All Policies. Viitattu 21.4.2014. Http://www.healthpromotion2013.org/health-promotion/health-in-all-policies

Vastaus:
Kumpikin lähde käsittelee samaa konferenssia WHO:n sivustolla.

Jokaiseen osion sivuun voi viitata erikseen. JAMKissa tekijäksi merkitään henkilötekijät, ei organisaatioita. Jos lähteellä ei ole henkilötekijöitä, aloitetaan lähdeviite lähteen nimellä, eli tässä tapauksessa sivun otsikolla. Vaikkapa näin:

The Ottawa Charter for Health Promotion. 2014a. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Maailman terveysjärjestön WHO:n sivu, aiheena Health Promotion. Viitattu 19.4.2014. Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/.

The Ottawa Charter for Health Promotion. 2014b. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Maailman terveysjärjestön WHO:n sivu, aiheena Health Promotion Emblem. Viitattu 19.4.2014. http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/index4.html.

Jos teet lähdeviitteen joka sivusta erikseen, tee silloin tekstiviitteetkin sen mukaisesti: (Health Promotion 2014a) ja (Health Promotion 2014b).

Verkkokirja-lähde

Ottawan konferenssi muodostaa oman selkeän osionsa sivustolla.

Osio jakaantuu vielä sivuihin, jotka näyttävät eri alaluvuilta. Jokaisessa luvussa Ottawan konferenssia käsitellään eri näkökulmasta. Osiossa jopa navigoidaan painamalla painiketta Next page tai osion sisäisillä sivunumeroilla, jotka näkyvät kunkin sivun alareunassa. Osio muistuttaa verkkokirjaa.

Sen vuoksi näen tässä toisenlaisenkin lähdeviite-mahdollisuuden:

The Ottawa Charter for Health Promotion. 2014. First International Conference on Health Promotion, Ottawa, 21 November 1986. Osio Maailman terveysjärjestön WHO:n sivustolla. Viitattu 19.4.2014. Http://www.who.int/healthpromotion/conferences/previous/ottawa/en/.

Toista lähdeviitettä ei tällöin tarvita.

Tekstiviitteissä voi viitata osion sisäisen sivun tai luvun numeroon:
(The Ottawa Charter for Health Promotion 2014, 3) tai (The Ottawa Charter for Health Promotion 2014, luku 3).

Vivun tai luvun numeron sijasta voit viitata luvun nimeen, mutta silloin tekstiviitteestä tulee aika pitkä: (The Ottawa Charter for Health Promotion 2012, luku Health Promotion Emblem).

 

Tekstiviite heti referoinnin jälkeen

Onko sosiaali- ja terveysala virallisesti sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala?

Jos viittaan kappaleessa kahteen lähteeseen, joissa puhutaan samasta aiheesta, merkitsenkö molemmat lähteet samoihin sulkuihin vai erikseen? Molempien lähteiden sisältö kertoo samasta asiasta, hieman eri näkökulmista. En viitsisi samoja lähdeviittauksia vuorotella pitkin kappaletta joka lauseen perässä, joten olen halunnut ne loppuun. Voiko näin ylipäätään tehdä?

esim.
Kriisi on muutos, tienhaara, vaara ja mahdollisuus. Kriisi muuttaa ihmistä, tulee se tervetulleena tai kutsumattomana. Kriisi on myös henkilökohtainen kokemus, yhden kriisi on toisen arki ja päinvastoin. Kriisejä katsotaan olevan monen erityyppisiä, esimerkiksi traumaattisia, kehityksellisiä, universaaleja, ei-universaaleja ja kulttuurisia kriisejä. Tavallisin jaottelu tehdään kehityskriiseihin ja traumaattisiin kriiseihin. Kehityskriisien ymmärtäminen ja määritteleminen pohjautuu Jean Piaget’n ajattelun kehityksen malliin ja Erik H. Eriksonin psykososiaalisen kehityksen teoriaan. Kehityskriisejä ovat niin sanottuun normaaliin elämään kuuluvia kriisejä kuten elämänkaaren aikana tapahtuvat muutokset, kehittymiset ja haasteet. Sekä Piaget’n että Eriksonin teoriat jaottelevat kehityskriisejä iän mukaan ja he olettavat, että ihmisen kriisit normatiivisesti noudattaisivat tiettyjä kaavoja. Heidän mukaansa lapsi, ja myöhemmin aikuinenkin, kehittyy tietyllä tavalla tietyssä ikävaiheessa ja tämä kehittyminen ymmärretään kriisinä. Kehityskriisi on siis ihmisestä itsestään lähtösin oleva muutos. (Poijula 2007, 30–31) (Ihanus & Roti 1997, 61–63)

Vastaus:
Jep, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala on virallinen. Viralliset koulutusalojen nimet löytyvät opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta.

Toiseen kysymykseesi.

Jos tietty virke on vain Poijulalta, on se tekijänoikeusnäkökulmasta hyvä kertoa. Vaikkapa näin:
Kriisejä katsotaan olevan monen erityyppisiä, esimerkiksi traumaattisia, kehityksellisiä, universaaleja, ei-universaaleja ja kulttuurisia kriisejä (Poijula 2007, 30–31).

Tutkija ilmaisee siis mahdollisimman täsmällisesti referoimansa lähteet. Siinä mielessä vastaus kysymykseesi on: Kyllä, lähdeviittauksia on vuoroteltava pitkin tekstikappaletta eri lauseiden tai virkkeiden perässä.

Vastaaminen kysymykseesi on kuitenkin hieman hankalaa, koska en ole varma, mitä tarkoitat sillä, että lähteiden sisältö kertoo samasta asiasta, mutta kuitenkin hieman eri näkökulmista.

Jos joku tekstikappale on sellainen, että kaikkien virkkeiden sisältö todellakin kerrotaan kummassakin lähteessä, voit tehdä tekstiviitteen kappaleen loppuun. Näin:
Virke. Virke. Virke. Virke. Virke. Virke. (Poijula 2007, 30–31; Ihanus & Roti 1997, 61–63.)

Miten viittaan rikoslain lukuihin ja pykäliin?

Olen täällä pohdiskellut oikeaoppista lähdeluettelon merkintää seuraavanlaisessa tapauksessa. Oikeusopintojen tehtävissä teen paljon viittauksia lakeihin. Nyt käsittelyssä on rikosoikeuden opinnot ja sen myötä rikoslaki. Kysyisinkin, että kun tekstissä viitataan rikoslakiin ja sen eri lukuihin ja pykäliin miten teen oikeaoppisesti lähdeluettelon niiden osalta.

Esimerkiksi.
Rikoslaki löytyy netistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.
Rikosoikeuden eri tehtävissä olen viitannut useisiin lukuihin ja pykäliin seuraavasti.

FINLEX ® – Ajantasainen lainsäädäntö: 19.12.1889/39. Rikoslaki. 24. luku. Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta. Viitattu 15.3.2014.  Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L24.
FINLEX ® – Ajantasainen lainsäädäntö: 19.12.1889/39. Rikoslaki. 28.luku. Varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta käytöstä. Viitattu 15.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L28.
FINLEX ® – Ajantasainen lainsäädäntö: 19.12.1889/39. Rikoslaki. 36.luku. Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä. Viitattu 18.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Onko raportointiohjeen mukaista tehdä lähdeluettelo ylläolevalla tavalla Eli onko lähdeluettelossa mainittava yksityiskohtaisesti myös rikoslain luvut ja onko oikein laittaa ne järjestykseen luvun mukaan?
Onko aloitus FINLEX…oikeaoppinen vai pitäisikö lähdeluettelo alkaa RL 19.12.1889/39….?

Vastaus:

JAMKissa lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä, jos henkilötekijää ei ole.

Rikoslain eri lukuja ei ilmoiteta lähdeluettelossa eikä niitä laiteta järjestykseen luvun mukaan. Rikoslaki on yksi julkaisu Finlexin Ajantasainen lainsäädäntö -osiossa (tai Finlexin muissa osioissa). Siinä mielessä viittaukset kannattaaa lähdeluettelossa tehdä rikoslakiin eikä sen erillisiin kappaleisiin.

Säädöslähteet, oikeustapaukset, standardit ja muut vastaavat virallislähteet aloitetaan lähteen nimen virallisella tai vakiintuneella lyhenteellä. Voi käyttää joko L-lyhennettä, joka on virallinen lyhenne sanasta ”laki”. Oikeusoppineet taitavat käyttää RL-lyhennettä, joten sekin on kelpoinen lähdeviitteeseen, koska on vakiintunut lyhenne.

L 19.12.1889/39. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Tai

RL 19.12.1889/39. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Julkaisu-sanan tilalla voi olla Säädös-sana tai joku vastaava kuvaava ilmaisu.

Mikä julkaisuvuodeksi?

Jäin kuitenkin pohtimaan, pitäisikö tuossa olla erikseen näkyvissä myös julkaisuvuosi. Rikoslakiahan on päivitetty viimeksi tänä vuonna. Tulin siihen tulokseen, että kyllä pitäisi. Näinhän toimimme johdonmukaisesti muidenkin lähteiden kanssa: julkaisuvuosi tulee päivitysvuoden mukaan. Suosittelenkin sen vuoksi tällaista ratkaisua:

L 19.12.1889/39. 2014. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

tai

RL 19.12.1889/39. 2014. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Säädösten muuttamislait

On tietysti mahdollista viitata lähdeluettelossa lakiin, jolla jokin lainpätkä muutetaan toisenlaiseksi. Silloin voi viitata tiettyyn rikoslain pykälään. Esimerkiksi:

L 845/2009. 2009. Laki rikoslain 36 luvun 6 §:n muuttamisesta. Säädös Oikeusministeriön Finlex-palvelussa. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090845.

Tekstiviitteet

Tekstiviitteissä voi kuitenkin viitata lähteen tiettyihin osiin. Lähdeviitestandardin (SFS 5898, 2012, 26) mukaan ”jos viittaus koskee tietolähteen tiettyjä osia, niiden sijainti tietolähteessä (esim. sivunumero tai -numerot) merkitään sulkeissa vuosiluvun perään”.

Rikoslain 24. lukuun voi siis viitata esimerkiksi luvun numerolla: (L 19.12.1889/39. 2014, 24 luku) tai (RL 19.12.1889/39. 2014, 24 luku).

Laitoin poikkeuksellisesti välimerkin (pisteen) myös virallisen lyhenteen ja julkaisu-/päivitysvuoden väliin. Muuten tekstiviitteestä on hankala hahmottaa, mikä osa on julkaisun virallista lyhennettä, mikä vuosilukua.

Jos kertakaikkiaan haluaa tekstiviitteeseen luvun numeron lisäksi sen alaotsikon, jollaisina ne ovat Finlexissäkin, voihan sen tehdä, jos se antaa olennaista tietoa:

(L 19.12.1889/39. 2014, 24 luku Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta) tai (RL 19.12.1889/39. 2014, 24 luku Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta).

Suosisin itse kuitenkin tuota napakampaa tapaa, koska kuvittelen, että sitä olisi helpompi lukea. Eli tätä edellämainittua: (L 19.12.1889/39. 2014, 24 luku) tai (RL 19.12.1889/39. 2014, 24 luku).

Oikeuskäytännön lyhenne vs. tekstiviite opparissa

Finlexin Oikeuskäytäntö-osiossa käytetään vakiintuneesti rikoslaista mm. tällaisia lyhenteitä, tässä ote Korkeimman oikeuden päätöksestä vuodelta 2013:

RL 30 luku 4 § 1 mom 2 kohta

Periaatteessa vakiintuneita lyhenteitä saa lähde- ja tekstiviitteissä käyttää. Niin ajatellen em. lyhenne pitäisi olla ok.

Ongelma tähän käytäntöön tulee toisesta periaatteesta, jonka mukaan lähdeluettelossa olevan lähdeviitteen alun ja tekstissä olevan tekstiviitteen olisi oltava yhteneväiset.

Jos lähdeviite tehdään näin:
RL 19.12.1889/39. 2014. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

… niin tekstiviite tehdään napsaisemalla lähdeviitteen alkua mukaan:
(RL 19.12.1889/39. 2014, sijainti lähteessä) eli (RL 19.12.1889/39. 2014, 30 luku).

Tai tarkemmin: (RL 19.12.1889/39. 2014, 30 luku, 4 §). Tekstiviitteeseen voi lisätä myös momentin ja kohdan, jos se on oleellista.

Jostain syystä on rikoslaissa käytetään ilmaisua ”30 luku” eikä ”30. luku”. Viimeksimainittu olisi luontevampi yleiskielellä. Mutta säädöskieli on oma maailmansa!

Painettu lähde vai verkkoversio?

Jos käyttää opinnäytetyössä verkkolähdettä, mutta lähteestä on sekä verkkoversio, että painettu versio (esimerkiksi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, josta on myös pdf), riittääkö, että merkkaa lähdeluetteloon lähteen painetun version tiedot vai pitääkö mukana olla viittauspäivämäärät ja lähteen osoitteet?

Periaatteessahan opettaja tai kukaan muukaan ei voi tietää, kumpaa versiota on käyttänyt.

Vastaus:

Rike ei ole maailmoja kaatava. Toimi kuitenkin oikealla tavalla, vaikka muutkin toimintatavat olisivat mahdollisia. ”Kukaan muukaan ei tiedä” ei päde, koska itse kuitenkin tiedät.

Viittaa siis siihen lähteeseen, jota olet tosiasiallisesti käyttänyt. Jos käytät sähköistä versiota, laita lähdeviitteeseen viitattu+päivämäärä ja nettiosoite. Painetuista (paperisista) lähteistä niitä ei tarvitse merkitä lähdeviitteeseen.

Isännöinnin käsikirjan kirjoittajalauma

Kysymykseni koskee lähdeviitteitä ja -luetteloa sellaisessa tapauksessa, jossa lähteenä käyttämässäni opuksessa on 33 kirjoittajaa. Kyseessä on siis Isännöinnin käsikirja.

Tällä teoksella on todellakin 33 kirjoittajaa, mutta kunkin tekstin ja luvun kirjoittaja on eritelty käsikirjan alussa kirjoittajaluettelossa.

Laitanko siis lähdeviitteeseen ja -luetteloon vain sen henkilön nimen, joka todellisuudessa on viittaamani luvun kirjoittanut? Ei varmaankaan ole järkevää ainakaan tekstiviitteeseen kirjoittaa kaikkien 33 henkilön nimeä? 🙂

Jos näin on, niin entäpä lähdeluetteloon? Pitääkö sinne kirjoittaa kaikkien 33 nimet vai riittääkö, jos laitan heidän nimet, joiden tekstejä olen kirjasta käyttänyt? Kirjassa on kylläkin vain 4 toimittajaa, mutta varmaankaan vain toimittajien nimiä ei voi lähdeluetteloon laittaa?

Vastaus:

Olisi tosiaan aika epämukavaa kirjoittaa tekstiviitteeseen 33 kirjoittajan nimeä!

Kyseinen lähde on siis toimitettu teos, jonka jokaisella luvulla on eri kirjoittajat. Se helpottaa tässä tilanteessa. Kokoomateoksen toimittajien (editoijien) nimiä ei tarvitse ilmoittaa, jollei ehdottomasti halua.

Lähdeluetteloon tulevat vain ne lähteet (artikkelit/luvut), joihin olet tekstissä viitannut. Aloita lähdeviite luvun kirjoittajan nimellä:

Luvun kirjoittajan nimi. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Isännöinnin käsikirja. Helsinki: Kiinteisöalan Kustannus, sivut.

Jos olet lukenut sitä e-kirjana Ellibs-palvelussa Nelli-portaalissa (kirjaston maksaman lisenssin turvin), lähdeviite tulee:

Luvun kirjoittajan nimi. Julkaisuvuosi. Luvun nimi. Julkaisussa: Isännöinnin käsikirja. Helsinki: Kiinteisöalan Kustannus, sivut. Viitattu pvm. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Ellibs.

Tekstiviite tehdään normisti (tekijän sukunimi julkaisuvuosi, sivut).

Tutkimusraportin pitkä nimi

Käytän seuraavaa verkkojulkaisua lähteenä opinnäytetyössäni: Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10
 
Miten tuohon Deloitten julkaisemaan tutkimusraporttiin tulisi oikeaoppisesti viitata? Alustavasti olen merkinnyt sen lähdeluettelooni näin:
 
Myötätuulessa: Suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemukset ulkoistamisesta Suomessa 2006. 2006. Tutkimusraportti Deloitten tutkimuksesta. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.
 
Miltä tuo merkintätapa vaikuttaa? Julkaisun nimi on todella pitkä (jos ns. alaotsikkokin otetaan mukaan), eikä henkilötekijää ole.

Miten tuohon viitataan tekstissä?

Ja laitetaanko tekstiviitteeseen myös sivunumero, kun julkaisusta sellaiset löytyvät?

Vastaus:

Oikeaoppisuus on niin suhteellista 😉

Minäkin aloittaisin Myötätuulessa-sanalla. Kannessa siinä on sanan jälkeen piste, tai ainakin niin voisi tulkita. Se on myös näkyvin nimi.

Lähdeviite-standardissa (SFS 5989, 11) kerrotaan, että alanimekkeet/alanimet merkitään, jos ne antavat olennaista tietoa lähteen sisällöstä; muulloin niitä ei tarvitse ilmoittaa. Tässä on siis monta mahdollisuutta. Yksi niistä on alustava lähdemerkintäsi, tässä pari muuta:

Myötätuulessa. 2006. Suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemukset ulkoistamisesta Suomessa 2006. Julk. Deloitte & Touche. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.

Myötätuulessa. 2006. Suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemukset ulkoistamisesta Suomessa 2006. Tutkimusraportti. Julk.  Deloitte & Touche. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.

Myötätuulessa. 2006. Tutkimusraportti suomalaisten suuryritysten ja suurten julkishallinnon organisaatioiden kokemuksista ulkoistamisesta Suomessa 2006. Julk. Deloitte & Touche. Viitattu 2.3.2014. Http://deloitte.smartpage.fi/?docId=6e908c2f1c0286eff37d35a646f51a10.

Tekstiviitteeseen laitetaan sivunumerot, jos ne kerran lähteessä ovat.

Tekstiviite tulee joko näin: (Myötätuulessa 2006, sivut).

Tai esimerkiksi näin: (Myötätuulessa: Suomalaisten suuryritysten …, sivut). Epäkäytännöllisen pitkät nimet voi lyhentää, mutta ensimmäisiä sanoja on oltava riittävästi, jotta nimen merkitys ei muutu.

Kirjan nimi ei kerro tarpeeksi

Miten kannattaisi merkitä kahden peräkkäisen tekstiluvun osuus lähdeviitteeksi, kun kirjoittajat ovat tehneet koko kirjan, mutta haluaisin nostaa kappaleet esille, koska kirjan nimi ei kerro, miksi suosittelen kappaleita…?

eli näin:
Uhari, M. & Nieminen, P. 2012. Systemaattiset katsaukset ja Lääketieteellisen artikkelin lukeminen. Teoksessa: Epidemiologia ja biostatistiikka. Helsinki: Duodecim. s. 282-304.

vai näin:
Systemaattiset katsaukset ja Lääketieteellisen artikkelin lukeminen. Teoksessa: Uhari, M. & Nieminen, P. 2012 Epidemiologia ja biostatistiikka. Helsinki: Duodecim. s. 282-304.

Vastaus:

Kekseliäs ratkaisu. Opettajan näkökulmasta katsottuna tuo merkintätapa olisi perusteltu.

Mutta kumpikin lähdeviite on ongelmallinen, jos haluaa noudattaa sääntöjä tiukasti.

Yleisperiaate on, että jos kirjan kirjoittajat ovat tehneet koko kirjan, lähdeviitteessä Viitataan koko kirjaan, eikä kirjan eri lukuihin:

Uhari, M. & Nieminen, P. 2012. Epidemiologia ja biostatistiikka. Helsinki: Duodecim.

Eri asia olisi, jos jokaisella luvulla olisi eri kirjoittaja tai kirjoittajat.

Lähdeviitteeseen voi kuitenkin lisätä muita olennaisia tietoja (SFS 5989, 18). Luvun nimi on tässä tapauksessa olennainen, sen voisi siis lisätä:

Uhari, M. & Nieminen, P. 2012. Epidemiologia ja biostatistiikka. Helsinki: Duodecim. Sisältää luvun Systemaattiset katsaukset ja lääketieteellisen artikkelin lukeminen.

Toinen tapa on kertoa asiasta tekstissä, vaikka näin:

– – Uhari ja Nieminen (2012, sivut) ovat kirjoittaneet systemaattisista katsauksista ja lääketieteellisen artikkelin lukemisesta ja todenneet, että – –

Sama tekstiviite, eri lähde

Erästä HYVI:n projektiin liittyvää raporttia työstäessä eteen tuli ongelma, jonka mielestäni kyllä ratkaisin, mutta varmistaisin vielä. Kyse on seuraavista lähteistä:

Lukkarinen, H., Virsiheimo, T., Savo, M., Hiivala, K., & Salomäki, T. 2013. Potilaan turvallinen siirto heräämöstä vuodeosastolle. Anestesiahoitotyön käsikirja. Viitattu 12.2.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti, Sairaanhoitajan tietokannat.

Lukkarinen, H., Virsiheimo, T., Savo, M., Hiivala, K., Salomäki, T. & Hoikka A. 2013. Postoperatiivisen hoidon yleisperiaatteet. Anestesiahoitotyön käsikirja. Viitattu 13.2.2014. http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti, Sairaanhoitajan tietokannat.

Hoikkaa lukuunottamatta siis samat kirjoittajat molemmissa ja julkaisuvuosikin sama. Lukkarinen molemmissa ensimmäisenä.

Ensimmäisellä viittauskerralla ongelmaa ei ole, mutta toisella kerralla molempien lähteiden tekstiviitehän olisi: Lukkarinen ym. 2013.

Tuttua ennestään on se, että saman kirjoittajan samana vuonna julkaistut lähteet laitetaan aakkosjärjestykseen ja julkaisuvuoden perään a, b,c, jne. Mutta periaatteessahan näissä ei ole sama(t) kirjoittaja(t), mutta tekstiviite ilman tuota kirjainta tietysti aiheuttaa hämmennystä, kun se ei johdata suoraan oikealle lähteelle. Itse kallistuisin nuo kirjaimet lisäämään julkaisuvuoden perään.

Vastaus:

Jännä, miten näitä erikoisuuksia löytyy!

Lähdeviite-standardissa SFS 5989 todetaan näin: ”Jos kahdella tai useammalla tietolähteellä on sama tekijä ja julkistusvuosi, ne voidaan erottaa toisistaan pienaakkosilla (a, b, c jne), jotka merkitään vuosiluvun perään.”

Totta kuitenkin turiset: näillä lähteillä ei ole samat kirjoittajat. Mutta koska tekstiviitteen pitää mieluiten olla yksiselitteinen, kallistun sinun kanssasi samaan suuntaan: lisää kirjaimet julkaisuvuoden perään erottelemaan lähteitä toisistaan. Se on lukijaystävällinen ratkaisu. Siis toisella tekstiviittauksella näin: (Lukkarinen ym. 2013 a) ja (Lukkarinen ym. 2013b).

Sivunumerot tekstiviitteissä – mikä järki?

Mikäli tulkitsin raportointiohjeita oikein, mikä järki on ohjeistaa eri tavoin kuin mitä on yleisesti akateemistenkin julkaisukanavien käytäntö? Harward standard, APAT jne, ohjeistaa käyttämään sivunumerointia tekstiviitteissä kun on suoraa lainausta ja specifiä tietoa (esim. määritelmä).

Vastaus:

Yleisperiaate lähdeviitteissä (lähdeluettelossa) on, että lukijalle annetaan mahdollisuus paikantaa lähde mahdollisimman helposti.

Tekstiviitteissä periaatteena on, että lukija pystyy suht helposti löytämään tiedon lähteen sisältä. Jos siis tekstissä referoitu tekstinpätkä on kohdennettavissa lähteen sivuille, sivut myös merkitään.

Katsoin APAn uusinta free tutorialia netissä. Tekstiviitteissä ei näytä olevan sivunumeroita. Siinä mielessä tämä kysymys on aiheellinen ja ajankohtainen.

Mutta ei ole olemassa yhtä akateemisten julkaisukanavien käytäntöä. APAn lisäksi on satoja muitakin viittaustapoja, jos katsotaan tieteellisten lehtien viittausohjeita. Näistä erilaisista tavoista muutama (alle 10?) on aika laajasti levinnyt ja osa niistä on esimerkiksi MSWordissä käytettävissä: APA, Harvard, MLA, Chicago, Turabian, ISO 690, IEEE 2006 jne.

Tieteenalojen välillä on rajuja eroja. Esimerkiksi tietotekniikan puolella tekstiviite esitetään usein numerona hakasuluissa [1] ja julkaisun lopussa selostetaan, mitä mikäkin numero tarkoittaa. Historiassa on kuulemma alaviitejärjestelmä yleinen.

Mutta tässä pari perustelua JAMKin käytäntöön koskien sivunumeroita tekstiviitteissä.

Perustelu 1:

Kansallinen standardi SFS 5989 perustuu kansainväliseen standardiin (ISO 690:2010). Standardi ohjeistaa näin luvussa A.2.1, jossa käsitellään tekstiviitteitä Nimi-vuosijärjestelmän eli Harvardin järjestelmän mukaisesti sivulla 26:

Tekijän nimi ja tietolähteen julkistusaika merkitään tekstiviitteeseen, kun käytetään nimi-vuosijärjestelmää. Jos tekijän nimi on luontevasti osa tekstiä, sen perään merkitään pelkkä aikamääre sulkeisiin. Muutoin sekä nimi että aikamääre merkitään sulkeisiin. Jos viittaus koskee tietolähteen tiettyjä osia, niiden sijainti tietolähteessä (esim. sivunumero tai -numerot) merkitään sulkeissa vuosiluvun perään.

Perustelu 2:

Tutki ja kirjoita -julkaisu, joka on yleisohje suomalaisten korkeakoulujen opinnäytteiden raportointiin, sanoo näin (Hirsjärvi ym. 2010, 351):

Perussääntönä on silti pidettävä sitä, että lukija voi aina helposti paikantaa sivut, joilta tieto on peräisin. – – Sivujen tarkkuudella on ehdottomasti aina merkittävä suorat lainaukset, viittaukset toiselta saatuihin taulukoihin, kuvioihin ja kaavoihin sekä erilaisiin väitteisiin, ehdotuksiin tai lausumiin, joita mahdollisesti pyritään kyseenalaistamaa, toisin sanoen sellainen tietoaines, joka selvästi kytkeytyy jonkun toisen tekemisiin tai sanomisiin.

Tutki ja kirjoita -julkaisu on ilmestynyt ennen uusinta lähdeviite-standardia, joten perustelu 1 painaa tässä enemmän. Vaikka eiväthän perustelut 1 ja 2 ole edes ristiriidassa keskenään!

Sivun otsikko lähdeviitteeseen

Meillä on lähdeongelma yhden linkin kanssa. Olemme nyt merkanneet lähteen seuraavalla tavalla:

Houston Methodist leading medicine. Methodist neurological institute. MDA/ALS Center. Specialties. Viitattu 18.9.2013. http://www.houstonmethodist.org/nineurology.cfm?id=34932

Olemme ottaneet tietoa tuon linkin kautta aukeavasta tekstipätkästä (specialities). Kuinka se tulisi oikeaoppisesti merkata, kun ei ole tekijää eikä vuosilukua?

Vastaus:

Kyseessä näyttää olevan pitkä teksti laajan sivuston yhdellä sivulla, vähän niinkuin esittely tai artikkeli.

Koska sivulla ei ole henkilötekijää, aloittaisin lähdeviitteen sivun otsikolla ja kuvailisin julkaisun tyyppiä jotenkin:

Specialities. 2014. MDA/ALS-klinikan asiantuntijoiden esittely ammateittain. Houston Methodist leading medicine, Methodist neurological institute, MDA/ALS Center. Viitattu 12.2.2014. Http://www.houstonmethodist.org/nineurology.cfm?id=34932.

Julkaisuvuosi-tiedoksi käy copyright-vuosi. Se näyttää olevan sivun alareunassa: ”Academically Affiliated with Weill Cornell Medical College © 2014. Houston MethodistSM, Houston, TX. All rights reserved.”

Tässä tekstiviite kaupanpäälliseksi: (Specialities 2014).

Viittaaminen To-Mi-kansioon

Ongelmana on To-Mi -kansion merkitseminen lähteisiin ja viittaaminen tekstin sisällä. Olemme esimerkiksi ottaneet Liikkumiskyvyn arviointi Timed up and go -testin To-Mi kansiosta, joten miten se merkitään. Tässä linkki To-Mi kansioon: www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf

 Vastaus:

Mielenkiintoinen julkaisu!

Lähdeviitteen voi tehdä näin:

To-Mi. 2013. Toimintakyvyn mittarit. Turku: VSSHP. Viitattu 12.2.2014.Http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf.

Silloin tekstiviite tulee näin (To-Mi 2013, sivut).

Liikkumiskyvyn arviointitestejä näyttää olevan kaksikin erilaista.

Yritin tiirailla, kerrotaanko luvun alussa tekijöiden nimiä, mutta minun silmiini ei sellaisia osunut. Lähdeviitteen voikin aloittaa julkaisun nimellä, eikä yksittäisen luvun nimellä.
Valintoja

Ongelmana tässä lähteessä on se, kumpi tulee julkaisun nimeksi: To-Mi vai Toimintakyvyn mittarit?

Koska julkaisussa itsessäänkin suositaan muotoa To-Mi (Toimintakyvyn mittarit), laitoin To-Mi:n ensimmäiseksi. Aivan yhtä oikea tulkinta olisi esimerkiksi tämä:

Toimintakyvyn mittarit: To-Mi. 2013. Turku: VSSHP. Viitattu 12.2.2014.Http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf.

Tai tämä:

To-Mi: toimintakyvyn mittarit. 2013. Turku: VSSHP. Viitattu 12.2.2014.Http://www.vsshp.fi/fi/dokumentit/14183/TO-MI-versio-2010.pdf.

Tekstiviitteet tulisivat silloin ekasta näin (Toimintakyvyn mittarit: To-Mi 2013, sivut) ja tokasta näin (To-Mi: Toimintakyvyn mittarit 2013, sivut).

Toinen hämmennys liittyy julkasijaan/kustantajaan. Onko se VSSHP vai TYKS? Nimiölehdellä on VSSHP, joten valitsin sen. Julkaisun alatunnisteessa on kumpikin. Esipuheessa ei puhuta sanallakaan VSSHP:stä, vaan vain Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Ja monelle voi olla hakusessa sekin, mitä tuo VSSHP tarkoittaa. Googlailemalla saa toki selville, että se on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Lähdeviitteeseen olisi voinut laittaa pitkän nimen, mutta koska sitä ei käytetä julkaisussa, lyhenne on täysin ok.

Nettilinkin nimi näyttäisi viittaavan on vuoden 2010 versioon, mutta linkki vie vuoden 2013 versioon.

Kansio-sanaa ei lähdeviitteessä tarvita, julkaisu ei näytä kansiolta nettikäyttäjän silmissä. Mutta jos oikeasti käytätte kansiota, voi sen tiedon laittaa viitteeseen.

Suomen virallinen tilasto ja lähdeviitteet

Miten viittaan työvoimatutkimukseen? Tilastokeskuksen sivuilla on tällainen ohje:

Suomen virallinen tilasto: Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu]. ISSN = 1796-4938. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu 27.12.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Vastaus:

Raportointiohje on hyväksytty jo vuosia sitten, JAMK Oy:n hallituksessa. Samalla otettiin käyttöön tietyt periaatteet lähdemerkinnän teolle. Yksi keskeinen periaate on opiskelijan näkökulman huomioon ottaminen. Siihen liittyy erityisesti lähdeviitteen selkeys, ymmärrettävyys ja yksinkertaisuus.

Sen vuoksi, mikäli mahdollista, lähdeviitteeseen ei tule sulkumerkkejä, hakasulkeita ym. erikoisuuksia. Emme vaadi opiskelijoita myöskään ISBN- , ISSN- tai muita vastaavia tunnisteita. (Patentin tunnus on kuitenkin ilmoitettava.)

Asiakirjastandardien muuttuessa olemme tavanomaistaneet myös muita oppariin liittyviä asioita, esimerkiksi siirtyneet isoista kirjaimista tavalliseen kirjoitustapaan kansi- ja kuvailulehdillä.

Alkuun Suomen virallinen tilasto vai Työvoimatutkimus?

Kumpikin on ok, mutta mielestäni suositeltavampaa on aloittaa lähdeviite lähteen nimellä. Tilaston pdf-versiosta nimittäin näen, että lähteen nimi todellakin on Työvoimatutkimus. Ja kuten lähdeviitestandardi suosittelee, tiedot lähdeviitteeseen otetaan nimiösivulta tai vastaavalta (tässä tapauksessa etusivulta).

Tilasto on laadittu marraskuun 2013 tietojen perusteella. Se kuuluu Suomen viralliseen tilastoon, sen Työmarkkinat 2013 -osioon. Lukija ei osaa päätellä, onko kyseessä julkaisusarja vai joku kirjamainen, moniosainen julkaisu.

Itse asiassa pdf-versio onkin ainut tapa tutustua tutkimukseen kerralla, joten lähdeviite on siinä mielessä helppo:

Työvoimatutkimus. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työmarkkinat 2013. Viitattu 2.1.2014. Http://tilastokeskus.fi/til/tyti/index.html.

Tekstiviitteeksi tulee (Työvoimatutkimus 2013, sivut).

Huomasin, että Tilastokeskus itsekin viittaa tekstissä esimerkiksi näin: ”Lähde: Työvoimatutkimus 2013, marraskuu. Tilastokeskus”. Tai näin: ”Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus”.

Netissä olevat tilastotaulukot ja -kuviot

Netissä tutkimus on palasteltu liitetaulukoiksi ja kuvioiksi, joihin voi sitten viitata ihan erikseen. Esimerkiksi:

Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Liitekuvio 1. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tai:

Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi. 2013. Marraskuun 2013 tilasto. Julk. 20.12.2013. Helsinki: Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Työvoimatutkimus. Viitattu 2.1.2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2013/11/tyti_2013_11_2013-12-20_kuv_001_fi.html.

Tekstissä lähde ilmoitetaan näin (Työlliset ja työllisten trendi 2013) tai näin (Liitekuvio 1: Työlliset ja työllisten trendi, 2013).

Tallennetyypiksi verkkojulkaisu vai ei?

Ei tarvitse ilmoittaa, että kyseessä on verkkojulkaisu. Opiskelijalta ei voi vaatia, että hän tietäisi monituiset julkaisujen tallennetyypit tai julkaisumuodot.

Lähdeviitestandardin ohjeessa näytetään käytettävän ilmaisuja verkkoaineisto tai online-tietokanta, esimerkeissä on ilmaisu online. Ja tuossa tilastokeskuksen esimerkissä on ’verkkojulkaisu’. Mutta JAMKissa siis pitää älytä nettiosoitteen perusteella, että kyseessä on julkaisu, joka on verkossa.

Saantitapaakaan ei silloin tarvita. (Ja opiskelijat saavat lähteitä käsiinsä mitä ihmeellisimmillä tavoilla!)

Lähdeviitestandardissa suositellaan luvussa 15.2.2 Julkaisumuoto: ”Sähköisen tietolähteen julkaisumuoto merkitään (ks. kohta 7)”. Siinä myös sanotaaan, että tarvittaessa sähköisen lähteen julkaisumuotoa voidaan täsmentää.

Kohta 7 on luku otsikolla Tallennetyyppi. Siinä ohjeistetaan, että tallennetyyppi ilmoitetaan tarvittaessa hakasulkeissa.

Luvun 7 esimerkit ovat [braille], [tietonauhakela], [CD], [DVD], [Blu-ray], [filmi (35 mm)], [karttapallo], [kartta], [mikrokortti (48x)], [mikrofilmirulla (16 m:n negatiivi)], [valokuva], [partituuri], [dia (2 tuumaa)], [äänilevy (45 rpm)], [videokasetti (VHS PAL)] ja [juliste].

Luvun 15.2.2 ovat [verkkoaineisto], [DVD], [online-tietokanta], [sähköinen kausijulkaisu], [tietokoneohjelma], [sähköpostiviesti], [digitaalinen kuva], [podcast-tallenne] ja [äänitiedosto].

Tuo tarkkuus, millä lähdeviitestandardin esimerkit ovat, sopii kirjaston luetteloijille ja varmaankin myös arkistoalan asiantuntijoille. Opiskelijoille niiden pakollinen ilmoittaminen aiheuttaisi hankaluuksia, hämmennystä ja kauhuakin.

Sen vuoksi olemme JAMKissa ottaneet lähdeviitestandardin kahdesta ehkä hieman ristiriitaisestaisestakin ohjeesta nimenomaan tallennetyyppi-ohjeen pikkaisen muotoiltuna: Vain yleisimmät tekniset tallennetyypit ilmoitetaan tarvittaessa. Ja tosiaankin ilman sulkuja ja hakasulkeita.

Yleisimpiä jamkilaisten tarvitsemia tallenteita saattavat nykyään olla esimerkiksi CD-levy, DVD, Blu-ray, valokuva, partituuri ja ehkä tietokone-ohjelmakin.

Tallennetyyppi/julkaisumuoto/julkaisuformaatti kuvaa mielestäni teknologiaa, jossa tai jolla lähde on julkaistu. Se ei kuvaa tietojen sisällöllistä esitystapaa tai julkaisun lajia, joita ovat esimerkiksi  opinnäytetyö, pöytäkirja tms.. Standardin esimerkit ovatkin ainakin itselleni vaikeita. Onko kartta tekninen tallennetyyppi/julkaisumuoto vai sisällöllisesti omanlaisensa julkaisunlaji? Entä sähköpostiviesti?

Mutta jos tuntuu epävarmalta, teknisiä lisätietoja voi halutessaan ilmoittaa täsmennyksinä/huomautuksina (muina yleisinä tietoina) lähdeviitteessä.

Viitattu ja päivämäärä

Se päivämäärä, jolloin opparintekijä on oikeasti lukenut lähteen, katsonut sitä tai kuunnellut sitä, siis viitannut siihen, ilmoitetaan ilmaisulla Viitattu päivämäärä. JAMKissa se tulee lähdeviitteeseen ihan omana tietynlaisena tietonaan omaksi lauseeksi. Siis piste ja välilyönti ennen ja piste jälkeen: Viitattu 2.1.2014.

Tämä on ollut selkein toimintatapa, kun hakasulut on jätetty lähdeviitteestä pois.

Mutta on käytännöllä toinenkin syy: hämmennyksen estäminen. Jos julkaisussa ei kerrota kustannuspaikkaa ja kustantajaa, mihin opiskelija silloin änkeisi viitattu+päivämäärän?  Näinhän tapahtuu usein, kun kyse on e-kirjoista tai e-lehtien artikkeleista, joita on netti pullollaan.

Toimeksiantajalta saatu OKM:n muistio

Miten teen oikein teksti- ja lähdeviittausmerkinnän, kun kyseessä on Opetus- ja kulttuuriministeriön keskustelumuistio Tekijänoikeuspolitiikasta 2012? Olen saanut tämän muistion paperiversiona opinnäytetyöni toimeksiantajalta. Muistioon ei ole merkitty kirjoittajien / osallistujien nimiä.

Vastaus:

Tietoa OKM:n muistiosta näyttää olevan ministeriön sivuilla: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Tekijanoikeuspolitiikka2012.html

Julkaisusta löytyvät nämä tiedot:

  • Julkaisun nimi Tekijänoikeuspolitiikka 2012; Keskustelumuistio
  • Tekijät Kulttuuriyksikkö, tekijänoikeuspolitiikan ryhmä
  • Työryhmä
  • Julkaisusarja Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:20
  • Julkaistu 26-11-2012
  • Sivumäärä 35
  • ISBN 978-952-263-168-8 (PDF)
  • ISSN-L 1799-0327, 1799-0335 (PDF)
  • Kieli suomi
  • Tilaukset –
  • Julkaisija Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Koska muistiolla ei ole henkilötekijää, lähdeviite alkaa sen nimellä. Julkaisun lajina on keskustelumuistio:

Tekijänoikeuspolitiikka 2012. 2012. Keskustelumuistio. Julk. 26.11.2012. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 19.12.2013. Http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuspolitiikka/tekijanoikeus__Keskustelumuistio_18062012.pdf.

Näin tulee siis lähdeviite netissä olevaan keskustelumuistioon. Mutta miten viitataan toimeksiantajalta saatuun paperiversioon?

Tuosta em. luetelmasta päättelen, että muistiota ei voi tilata ollenkaan. Sitä ei siis saa paperiversiona, vaan se on ainoastaan netissä.

Tavoite on, että opparintekijät käyttäisivät, mikäli vaan mahdollista, aina alkuperäisiä lähteitä. Sen vuoksi suosittelen, että käytät lähteenä tuota netissä olevaa versiota, etkä toimeksiantajalta saatua paperiversiota.

Tekstiviite – poikkeustapaus

Julkaisun nimessä on valmiiksi vuosiluku. Tämä aiheuttaa poikkeuksen tekstiviitteen tekemisessä. Tekstiviitteeseen on pakko ängetä piste, koska muuten kaksi vuosilukua olisi peräkkäin. Ja silloin lukija muuten voisi luulla, että kirjoittaja ei ole viimeistellyt tekstiä.

Joten tekstiviite tehdään näin (Tekijänoikeuspolitiikka 2012. 2012, sivut).

Ongelmana loppuraportin monta kirjoittajaa

Lähteenäni on erään tutkimuksen loppuraportti, joka vaikuttaa kokoomateokselta. Lukujen aluissa ei kuitenkaan ole kerrottu, kuka kyseisen luvun on kirjoittanut (ei siis välttämättä ole kokoomateos). Raportin alussa on pitkä lista kirjoittajia, mutta myös toimittaja on mainittu. Tehdessäni ensimmäistä viittausta, viittaanko tekstissäni toimittajaan vai kaikkiin kirjoittajiin? Onko sillä myöskään lähdemerkintään vaikutusta, että toimittaja on mainittu erikseen?

Lähteeni löytyy tästä linkistä:
http://www.mela.fi/sites/default/files/tyoymparisto_nykyaik_lypsykarjatilalla_1996.pdf

Vastaus:

Toimittajat (kirjan editoijat, katsovat että kirjoitustyyli on yhtenäinen yms.) ovat toissijaisia, ns. muita tekijöitä. Heitä ei tarvitse ilmoittaa lähdeviitteessä, eikä siten myöskään tekstiviitteessä. Jos haluaa, heidät saa ilmoittaa lähdeviitteessä, ”jos lähde on siten helpompi tunnistaa tai jos tällä tiedolla on merkitystä lähdeviitteen kannalta” ( SFS 5989, 9). Mutta ei tekijöinä, vaan toimittajina – esimerkiksi: Toim. A. Virtanen) – ja vasta lähteen nimen jälkeen.

Sillä, että toimittaja on mainittu erikseen, on siis merkitystä.

Huom! Lehtiartikkelien toimittajat (journalistit) ovat varsinaisia tekijöitä, joilla on tekijänoikeus tekstiinsä, heidät merkitään tekijöiksi -> lähdeviite alkaa journalistin nimellä.

Kirjan nimi vai tekijöiden konkkaronkka

Kirjan kirjoittajat ovat tekijänoikeudellisia tekijöitä, he ottavat vastuun tekstistänsä. Nyt on vain mietittävä, ovatko he tekijöitä.

Lähdeviite-standardi (SFS 5989, 5) suosittelee, että lähdeviitteen tiedot otetaan nimiölehdeltä tai sen vastineelta. Yleensä nimiölehti on kansilehden jälkeen, välissä saattaa tosin olla tyhjiä sivuja/lehtiä. Opparissa nimiölehteä vastaa kuvailulehti.

Jos kerran nimiölehdessä ilmoitetaan kirjoittajat, silloin he ovat aitoja henkilötekijöitä. Lähdeviite aloitetaan heidän nimillänsä:

Haatainen, S., Kalliokoski, P., Kalliopää, M., Kallunki, H., Kangas, J., Kotimaa, M., Louhelainen, K., Nevala-Purala, N., Ojanen, K. & Pasanen, A.-L. 1996. Työympäristö nykyaikaisella lypsykarjatilalla. Loppuraportti Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle 30.11.1995. Helsinki: MELA.

Kirjan alkusanoissa tosin mainitaan vain kolme organisaatiota, joita kiitetään.  Mutta esipuheen allekirjoituksena on taasen ”Tekijät”. Niin että onhan tämä sekavaa.

Hämmennystä aiheuttaa lisää vielä se, että esimerkiksi Melinda-tietokannassa kirja on luetteloitu sen nimen mukaan ja muiksi tekijöiksi ilmoitetaan toimittajan lisäksi kirjoittajat ja ne kolme organisaatiota, jotka mainitaan kansilehdellä ja nimiölehdellä.

Tekstiviitteeseen ekalla kerralla kaikki tekijät

Myös tekstiviitteessä ilmoitetaan ekalla kerralla kaikki tekijät, ja lisäksi julkaisuvuosi ja sivunumerot. Tekstiviite näyttää kyllä hieman rasittavalta:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Haatainen, Kalliokoski, Kalliopää, Kallunki, Kangas, Kotimaa, Louhelainen, Nevala-Purala, Ojanen & Pasanen 1996, sivut).

Tämä ohje perustuu standardin (SFS 5989, 9) ohjeeseen: kaikkien nimet pitää mainita, jos mahdollista. Ja mikäpä meitä estäisi?

Nythän JAMKissa on käytäntö, että jos tekijöitä on neljä tai enemmän, kuten tässä tapauksessa, voidaan muilla kerroilla ilmoittaa eka tekijä ja sen jälkeen kirjoittajakeskeisessä viittauksessa ilmaisu “ja muut”. Asiakeskeisessä viittauksessa käytetään lyhennettä ”ym.”.

Haatainen ja muut ovat todenneet – –

Tekstiä tekstiä tekstiä (Haatainen ym. 1996, sivut).

Olen miettinyt samanlaista ongelmatapausta tammikuussa 2013 ja syyskuussa 2011.

Itse kannatan kyllä sitä, että jos kirjoittajia on vähintään neljä, tekstiviitteeseen voisi laittaa jo ekalla kerralla lyhenteen ”ja muut” tai ”ym”. Mutta JAMKissa ei ainakaan vielä toistaiseksi toimita niin.

Mikä julkaisuvuodeksi?

Kirjassa on sekin ristiriita, että nimiölehdellä on kaksi vuosilukua, 1995 ja 1996, ja kansilehdellä yksi, 1996. Kumpi näistä on oikea? Nuo kirjoittajat ovat antaneet loppuraporttinsa Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle 30.11.1995, mutta kirja on julkaistu vasta vuoden 1996 huhtikuussa. Julkaisuvuosi on siis 1996.

Kiinnitän tiedon luotettavuuden näkökulmasta huomiota siihen, että julkaisu on tosiaan jo vuodelta 1996. Se on ok, jos kuvaa vaikkapa lypsykarjatilojen työympäristön muutosta vuosien ja vuosikymmenten aikana. Muuten se vaikuttaa ei-ajantasaiselta lähteeltä.

Ai niin, minunkaan mielestäni tämä ei ole kokoomateos, vaikka onkin toimitettu.

Käypä hoito: tekijät, työryhmä vai nimi?

Olemme koulukavereideni kanssa pähkäilleet jo pidemmän aikaa (useammankin tehtävän kohdalla) erästä lähdemerkintöihin liittyvää asiaa. Kukaan ei oikein tunnu tietävän vastausta ja nyt ajattelin vihdoin ja viimein selvittää ongelman. Kysymys olisi siis seuraavanlainen: miten Käypä hoito -suosituksiin viitataan Jamkin ohjeiden mukaan?

Esimerkiksi tämä suositus  http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi36070

Miten lähde merkitään lähdeluetteloon ja miten siihen viitataan? Merkitäänkö lähdeviitteeksi suosituksen nimi vai tekijäryhmä? Entä, jos suosituksella olisi vain yksi henkilötekijä?

Vastaus:

No ei ihme, ettei kukaan tiedä. En näköjään itsekään tiedä. Huomaan nimittäin antaneeni erilaisia ohjeita eri aikoina ja eri käypä hoito -suosituksista.

Aiemmat ohjeet

Ekaks (30.9.2011) olen antanut tekstiviitteestä ohjeen, jossa sanon, että joo, kaikki työryhmän jäsenet on ilmoitettava, jos ja kun ne ovat päävastuullisia tekijöitä.  Kyseessä oli  vuoden 2006 käypä hoito -suositus Naisten virtsankarkailusta. Uusi kyseisen aiheen suositus on ilmestynyt joulukuussa 2011 ja vanha poistunut, joten en voi tarkistaa asiaa.

Toukokuussa 2013 (23.5.2013) olen ohjeistanut näin selkäydinvamma-suosituksesta, sen hoitohenkilökunnan versiosta ja potilasversiosta:

Alaranta, H., Baer, G., Hellström, P., Kallanranta, T., Malmivaara, A., Ronkainen, A., Sairanen, S., Salminen, J. K., Vornanen, M. & Dahlberg, A. 2001. Selkäydinvamma. PDF. Käypä hoito -suositus. Duodecim 117, 7, 772 – 788. Viitattu x.x.xxxx. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Duodecim.

Selkäydinvamma. 2012.  Käypä hoito -suositus 18.12.2012. Helsinki: Duodecim. Viitattu 26.2.2013.  Http://www.kaypahoito.fi.

Tämäkin suositus on päivitetty, itse asiassa jo ennen antamaani ohjetta, mutta enpä huomannut sitä silloin, vaan annoin vaan lähdemerkintä-esimerkit saamieni linkkien perusteella.

Tänä syksynä (10.11.2013) olen kertonut, että työryhmän jäseniä ei ole pakko merkitä lähdeviitteeseen:

Henkilökunnan ohje raskauden keskeytyksistä. 2013. Lääketieteellistä ja kirurgista keskeytystä koskeva ohje. Laadittu 15.1.2013 raskaudenkeskeytyksen Käypä hoito -suosituksen perusteella. Käytettävissä Jyväskylän ammattikorkeakoulun verkossa. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01927.

Raskaudenkeskeytys (ohje potilaalle, kesto yli 12 viikkoa). 2013. Lisätietoa Käypä hoito -suosituksen aiheesta. Julk. 15.1.2013. Viitattu 8.10.2013. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/nix01926.

Kahdessa esimerkissä käsken merkkaamaan lähteen tekijöiden mukaan ja kolmessa julkaisun nimen mukaan! Kuka tai mikä on syyllinen?

Lähdeviitteen tiedot nimiölehdeltä

Lähdeviite-standardi (SFS 5989) sanoo, että tiedot poimitaan lähdeviitteeseen ensisijaisesti nimiölehdeltä tai sen vastineesta. Käypä hoito -suosituksessa se tarkoittanee ensimmäistä sivua.

Kun oikein vertailen aiemmin antamiani ohjeita, tulen siihen tulokseen, että viimeisin antamani ohje pätee: Työryhmää ei tarvitse merkitä lähdeviitteeseen. Työryhmän jäsenten nimet eivät ole korostetusti suosituksen alussa, vaan heidät mainitaan suosituksen lopussa.  Lisäksi työryhmän on asettanut Duodecimin lisäksi aina kuhunkin suositukseen liittyvä sairaus- tai vammaryhmän yhdistys/yhdistykset. Periaatteessa voisi ajatella, että ne organisaatiot, jotka ovat työryhmän asettaneet, ovat päävastuullisia tekijöitä.

JAMKissa lähdeviite aloitetaan kuitenkin aina henkilötekijöillä eikä organisaatiolla. Siispä lähdeviite alkaa Käypä hoito -suosituksen nimellä, kun päävastuullisia henkilötekijöitä ei ole:

MS-tauti. 2012. Käypä hoito -suositus. Julk. 20.12.2012. Viitattu 11.12.2012. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi36070.

Mutta kun kurkkaan kyseisen suosituksen potilasversioon – avot! Siellä onkin henkilöiden nimiä, jotka aivan selvästi ovat potilasversion tekijöitä. Myös julkaisupäivämäärä on eri. Senpä lähdeviite tuleekin näin:

Riikola, T., Elovaara, I. & Atula, S. 2012. MS-tauti. Käypä hoito -suositus. Potilasversio. Julk. 10.12.2012. Viitattu 11.12.2012. Http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00090.

Tässä vielä lähdeviitteet uudistuneisiin selkäydinvamma-suosituksiin:

Selkäydinvamma. 2012. Käypä hoito -suositus. Julk. 18.12.2012. Viitattu 11.12.2013. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi36098.

Riikola, T., Ahoniemi, E. & Malmivaara, A. 2013. Selkäydinvamma. Käypä hoito -suositus. Potilasversio. Julk. 7.5.2013. Viitattu 11.12.2013. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00028.

Jos olet lukenut suosituksen esimerkiksi Terveysportista Nelli-portaalissa, kantsii laittaa nettiosoitteeksi kulkemansa polku:

Selkäydinvamma. 2012. Käypä hoito -suositus. Julk. 18.12.2012. Viitattu 11.12.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

Jos käytät PDF-muotoista julkaisua, sen voi ilmoittaa lähdeviitteessä:

Selkäydinvamma. 2012. PDF. Käypä hoito -suositus. Päiv. 18.12.2012. Viitattu 11.12.2013. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli-portaali, Terveysportti.

MS-tauti. 2012. PDF. Käypä hoito -suositus. Päiv. 20.12.2012. Viitattu 11.12.2012. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi36070.

PDF-julkaisuissa on päivämäärän edessä sana ’Päivitetty’, mitä ei ole tavallisessa nettiversiossa. Sen takia merkitsin nettiversion lähdeviitteeseen, että suositus on julkaistu 18.12.2012 (Julk. 18.12.2012). Mistäpä sitä tavallinen tallaaja voisi arvata, milloin suositus julkaistaan eka kerran ja milloin se on jo olemassa olevan julkaisun päivitetty muunnos?

Vastaus kootusti: lähdeviite

Merkitäänkö lähdeviitteeksi suosituksen nimi vai tekijäryhmä? Entä, jos suosituksella olisi vain yksi henkilötekijä?

  • Jos suosituksen alussa on selvästi henkilötekijä tai -tekijöitä, lähdeviite alkaa henkilötekijän nimellä tai henkilötekijöiden nimillä.
  • Jos suosituksen alussa ei ilmoiteta henkilötekijöiden nimiä, lähdeviite alkaa suosituksen nimellä.
  • Työryhmä ei tässä tapauksessa ole henkilötekijä.

Vastaus: tekstiviite

Miten lähteeseen viitataan tekstissä?

Sillä, onko lähdeviite tehty PDF-muotoisesta julkaisusta vai ei, on merkitystä tekstiviitteessä.  PDF-julkaisussa on sivunumeroita, tavallisessa nettiversiossa niitä ei ole.

Tekstiviite MS-taudin suositukseen tulee näin (MS-tauti 2012) ja vastaavaan PDF-muotoiseen suositukseen näin (MS-tauti 2012, sivut).