Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: toimeksiantajat

Kirjoita kuvailulehti fonttikoolla 11

Miten saan tiivistelmän mahtumaan kuvailulehdelle sille varattuun kohtaan?
Voiko kuvailulehden fonttikokoa pienentää?

Vastaus:

Kuvailulehdessä ne kohdat, jotka opiskelija täyttää, ovat viime aikoina tuottaneet ongelmia. Tiivistelmätekstin mahtuminen omaan lootaansa on kuulemma ollut hankalaa.

Sen vuoksi fonttikoko muuttui eilen koosta 12 kokoon 11.

Kuvailulehdessä on ohjeteksti fonttikoolla 10. Älä aloita kirjoittamista ohjeteksti-riviltä, vaan vasta seuraavalta. (Asiakirjaohjeet suosittelevat, että lomakkeen kenttien ohjeteksti kirjoitetaan pienemmällä kirjasinkoolla kuin varsinainen teksti.)

Tiivistelmän alussa on nyt lause, joka ohjaa opiskelijaa kirjoittamaan oikealta riviltä alkaen.

Napakka tiivistelmä

Standardi SFS 3855, joka on ikivanha, mutta edelleen käytössä, sanoo: ”Suomenkielisen tiivistelmän pituudeksi riittää yleensä alle 200 sanaa”.

Kerro tiivistelmässä napakasti:

  • Tavoite: Mikä oli työn ensisijainen tavoite tai tarkoitus? Mikä tutkimustehtävä (tutkimusongelma tai -ongelmat) oli? Mikä tai kuka toimi sen toimeksiantaja?
  • Menetelmät vaihe vaiheelta: Miten tutkimus toteutettiin? Mikä oli tutkimusote/lähestymistapa? Miten keräsin tutkimusaineistoni? Miten analysoin sen?
  • Tulokset faktoina: Mitkä ovat työn tulokset? = Mitä vastauksia tutkimus antoi tutkimusongelmiin?
  • Johtopäätökset ja sovellukset: Millaisia johtopäätöksiä tai sovelluksia tutkimuksen tuloksista voi tehdä? Miten tuloksia voi hyödyntää?

Lähteet

SFS 3855. 1978. Tiivistelmien laatiminen ja käyttö. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Viitattu 13.11.2014. Https://janet.finna.fi/SFS Online.

Huom! Avaa SFS Onlinen sivulla JAMKin sopimus, niin saat JAMKin kirjaston ostamat standardit käyttöösi. Yhtäaikaa SFS Online -palvelussa voi olla 8 käyttäjää. Kirjaudu ulos palvelusta lähtiessäsi.

Toimeksiantajalta saatu OKM:n muistio

Miten teen oikein teksti- ja lähdeviittausmerkinnän, kun kyseessä on Opetus- ja kulttuuriministeriön keskustelumuistio Tekijänoikeuspolitiikasta 2012? Olen saanut tämän muistion paperiversiona opinnäytetyöni toimeksiantajalta. Muistioon ei ole merkitty kirjoittajien / osallistujien nimiä.

Vastaus:

Tietoa OKM:n muistiosta näyttää olevan ministeriön sivuilla: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Tekijanoikeuspolitiikka2012.html

Julkaisusta löytyvät nämä tiedot:

  • Julkaisun nimi Tekijänoikeuspolitiikka 2012; Keskustelumuistio
  • Tekijät Kulttuuriyksikkö, tekijänoikeuspolitiikan ryhmä
  • Työryhmä
  • Julkaisusarja Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:20
  • Julkaistu 26-11-2012
  • Sivumäärä 35
  • ISBN 978-952-263-168-8 (PDF)
  • ISSN-L 1799-0327, 1799-0335 (PDF)
  • Kieli suomi
  • Tilaukset –
  • Julkaisija Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Koska muistiolla ei ole henkilötekijää, lähdeviite alkaa sen nimellä. Julkaisun lajina on keskustelumuistio:

Tekijänoikeuspolitiikka 2012. 2012. Keskustelumuistio. Julk. 26.11.2012. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 19.12.2013. Http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuspolitiikka/tekijanoikeus__Keskustelumuistio_18062012.pdf.

Näin tulee siis lähdeviite netissä olevaan keskustelumuistioon. Mutta miten viitataan toimeksiantajalta saatuun paperiversioon?

Tuosta em. luetelmasta päättelen, että muistiota ei voi tilata ollenkaan. Sitä ei siis saa paperiversiona, vaan se on ainoastaan netissä.

Tavoite on, että opparintekijät käyttäisivät, mikäli vaan mahdollista, aina alkuperäisiä lähteitä. Sen vuoksi suosittelen, että käytät lähteenä tuota netissä olevaa versiota, etkä toimeksiantajalta saatua paperiversiota.

Tekstiviite – poikkeustapaus

Julkaisun nimessä on valmiiksi vuosiluku. Tämä aiheuttaa poikkeuksen tekstiviitteen tekemisessä. Tekstiviitteeseen on pakko ängetä piste, koska muuten kaksi vuosilukua olisi peräkkäin. Ja silloin lukija muuten voisi luulla, että kirjoittaja ei ole viimeistellyt tekstiä.

Joten tekstiviite tehdään näin (Tekijänoikeuspolitiikka 2012. 2012, sivut).

Liuta avainsanoja, kiitos

Montako avainsanaa (asiasanaa) kuvailulehteen pitää laittaa?

Vastaus:
Avainsanoja ja asiasanoja kirjoitetaan ensisijaisesti tiedonhakijoita (ja hakukoneita) varten.

Niiden on kuvattava työn sisältöä, tutkimusmenetelmiä, toimeksiantajayritystä ja toimialaa sekä maantieteellistä aluetta (esimerkiksi yrityksen kotikuntaa, seutukuntaa tai maakuntaa tms.).

Avainsanoja voi siis olla paljonkin (esim. kaksi rivillistä on ok), kunhan kuvailulehti ei suurene kaksisivuiseksi. Kuvailulehden on aina oltava yksisivuinen.

Asiasanastoista saa vinkkejä sisällönkuvailuun. Yleisin on Yleinen suomalainen asiasanasto eli YSA.  Nellissä on useita muitakin asiasanastoja.

Avainsanoja voi keksiä myös omasta päästään. Olen huomannut, että varsinkin Tiimiakatemian käyttämiä termejä ei asiasanastoista aina löydy. Esimerkiksi kaverijohtaminen on ollut jo Tiimiakatemian väen puheessa jo vuosia, mutta YSAsta sitä ei löydy. Seuraan kiinnostuneena, pompsahtaako se joskus sinne – tai vaikkapa USAn Kongressin kirjaston asiasanastoon!

Numeroitu lähdeluettelo sekä kirjoittajan ja luvun tiedot tunnisteissa

Toimin ohjaajana opinnäytetyössä ja aloituspalaverissa opiskelijan opinnäytetyön tilaajayrityksen edustaja kyseli mahdollisuutta käyttää viitteissä numeromerkintää hakasuluissa ja numeroitua lähdeluetteloa. Onko ko. esitystapa kielletty vai voidaanko sitä tilaajan toivomuksesta käyttää?

Hän esitti myös toiveen saada käyttää ylä- ja alatunnisteissa esim. kappaleen numeroa ja nimeä sekä työn tekijän nimeä ja vuosilukua.

Vastaus:

Kiitos yhteydenotostasi.

Joo, kyseinen esitystapa on kielletty.

Ymmärrän, että joillakin aloilla hakasulkumerkinnät ja numeroitu lähdeluettelo (numeroviitejärjestelmä) ovat yleisin lähdeviitteiden ilmoittamistapa. JAMKissa käytetään kuitenkin vain nimi-julkaisuvuosi-muotoista lähdemerkintää (Harvardin järjestelmä); muita merkintätapoja ei saa käyttää. Raportointiohje on hyväksytty JAMKin hallituksessa, joten perusperiaatteita siitä ei voi muutella, vaikka muuten opusta voikin tarvittaessa päivittää.

Opiskelijalle on varmaankin liian työlästä tehdä kaksi erilaista versiota työstä, eli siis toimeksiantajalle omansa. Se olisi perusteltua esimerkiksi tapauksissa, joissa toimeksiantajalla on määritelty ulkoasu raporteilleen. Vaikka käyttäisi etsi-korvaa-toimintoa, kyllä siinä voi joutua tunnin tai pari tekemään ylimääräistä työtä.

Sen sijaan ylä- ja alatunnisteissa kappaleiden (lukujen) numeroiden ja nimien esittäminen sekä työn tekijän nimen ja vuosiluvun esittäminen kuulostaa ok:lta. Kunhan muistaa, että sivunumeron on oltava vakiopaikallaan.

Toimeksiantajan nimen kiertoilmaisu kuvailulehdessä

Jos opinnäytetyön toimeksiantajana on yritys, mutta yritystä ei saa raportissa mainita nimeltä, niin jätetäänkö kuvailulehden toimeksiantaja -kohta silloin tyhjäksi vai käytetäänkö kiertoilmaisua ”palvelualan yritys” tai vastaavaa? Kuvailulehden tekstiosuudessa olen kertonut asiasta näin: ”Toimeksiantajana oli matkatoimisto, jonka ydinliiketoimintaa on liike- ja ryhmämatkapalvelut sekä tapahtumien järjestäminen yritysasiakkaille.

Vastaus:

Kysyin vinkkiä tähän JAMKin koulutuksen kehittämispäälliköltä. Hän suosittelee kiertoilmaisun käyttämistä. On hyvä ilmaista se, että työllä on ollut toimeksiantaja.

Joten voit kirjoittaa kuvailulehden toimeksiantaja-kohtaan kiertoilmaisun, esimerkiksi ”palvelualan yritys” tai ”matkatoimisto”.

Mitä papereita allekirjoitettava salaista työtä varten?

Teen opinnäytetyötä X Oy:lle, toimeksiantaja haluaa että työ on salainen. Mitä papereita minun pitää allekirjoittaa ja mistä ne löydän?

Kollegani Kristiina Åbergin vastaus (kiitos sinulle Kristiina):

Sähköisen opinto-oppaan Opinnäytetyötä koskevassa osiossa on sivu: Sopimukset ja julkisuus http://www.jamk.fi/opiskelijoille/opinto-opas/opiskelunvaiheet/suorittaminen/opinnayte/opinnaytetyonsopimuksetjajulkisuus

Oikealla on linkki salassapitosopimus-lomakkeeseen.

Tämä voisi olla sinulle sopiva. Jollei, niin ohjaava opettaja varmaan auttaa.

Pomolta saadut lehtiartikkelit

Miten ilmoitan lähdeluettelossa, jos olen saanut aineistoa (erilaisia lehtiartikkeleita) suoraan ”pomoltani”,  joka on opinnäytetyön toimeksiantaja?

Vastaus:
Pomosta ei tarvitse kertoa tässä tapauksessa mitään 😉 Ilmoita lehtiartikkelit ihan tavalliseen tapaan:
Tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi ja numero/päivämäärä, sivut.

Raportointiohjeessa ovat mm. nämä esimerkit:

Karlsson, M. 2009. Moniallergikko voi pitää lemmikkiä. Tesso 2, 24–30.

Leinonen, E. 2009. Jyväskylään viime vuotta enemmän kongressivieraita. Keskisuomalainen 2.4.2009, 15.