Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: alkuperäislähteet

Suomentajaa ei tarvitse ilmoittaa

Pohdimme tässä mitenkä merkitä lähde lähdeluetteloon ja tekstiin tapauksessa, jossa teos on suomennettu. Janetin kautta kirja löytyy suomenkielisellä nimellä mutta merkitäänkö lähteisiin alkuperäisteos?

Kyse on siis Insoo Kim Berg:n tekemästä teoksesta, joka on suomennettu nimellä perhekeskeisen työn opas. Suomentajana on  Jaakko Mäntyjärvi ja alkuperäisteoksen nimi on A Guide to practice – Family based services.

Vastaus:
Suomentaja on ns. muu tekijä, jota ei ole pakko ilmoittaa, mutta saa, jos haluaa. Samoin on alkuperäisteoksen nimen kanssa. Sen voi ilmoittaa. Mutta yleensä sitä ei ilmoiteta, jollei ole joku perusteltua syytä sen kertomiseen. Tietokannassa, esimerkiksi Melindassa, suomentaja ja myös alkuperäisteos näkyvät.

Onko kirja alan klassikko (ja sen vuoksi alkuperäiskirjan nimen ilmoittamisella voisi olla merkitystä)? Mietin vaan, kun julkaisu on kuitenkin aika vanha. Monilla oppari-ohjaajilla on raja 10 vuotta vanhoissa julkaisuissa, osalla vielä paljon tiukempi ”aikarajoitus”.

Lähdeviite:

Berg, I. K. 1991. Perhekeskeisen työn opas: käytännön vihjeitä lastensuojeluun. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto.

Tekstiviite:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Berg 1991, sivut).

Etsi opparisi lähteet ohjatusti – ilmoittaudu verkkokurssille

Onko opparisi aloittamatta tai ”vaiheessa”, ja kuitenkin pitäisi valmistua tänä vuonna tai heti ensi vuoden alussa? Tai tarvitsetko yksilöllistä tukea lähteiden etsintään?

Jos vastaat ’kyllä’, olet ihannetapaus Asiantuntijan tiedonhankinta -opintojaksolle (ZZRZV120.4S0A1). Ilmoittaudu tällä viikolla Asiossa! Kurssi alkaa ensi viikolla ja eka vapaaehtoinen kontakti on jo maanantaina 8.9.14 klo 14.30 Rajakadulla (FK14).

Kurssin voi suorittaa omaan tahtiinsa. Kurssilla on hyödyllisiä vapaaehtoisia kontakteja. Tehtäviä on tehtävä, mutta ne kaikki avittavat opinnäytetyösi etenemistä. Joutuisit joka tapauksessa rehkimään samalla tavalla opparisi eteen!

Ketkä pääsevät kurssille?

Otan syksyn 2014 verkkokurssille tämäntyyppisiä opiskelijoita:

  • Opiskelijalle on myönnetty lisäaikaa JAMKista valmistumiseen (R-merkintä Asiossa). Oppari on pakko tehdä vauhdikkaasti.
  • Opiskelijan jäljellä olevien opinto-oikeuslukukausien määrä on miinuksella tai nollilla.
  • Opiskelija tarvitsee yksilöllistä tukea tietolähteiden etsinnässä ja käytössä. Hänellä voi olla esimerkiksi vaikeuksia hahmottamisessa, tarkkaavuudessa, lukemisessa, kirjoittamisessa tai englanninkielessä (vieraskielisten lähteiden etsinnässä). Opiskelija ei tarvitse diagnoosia, mutta keskusteluissa esimerkiksi opinto-ohjaajan, tutoropettajan tai opinnäytetyön ohjaajan kanssa on mietitty, että hän saattaisi hyötyä pitkäkestoisesta tiedonhaun ohjauksesta opinnäytetyötä kirjoittaessaan.

Selvyyden vuoksi: Opot tai opet eivät anna minulle opiskelijoiden tietoja. He voivat antaa opiskelijalle tiedon opintojaksosta ja minun yhteystietoni mahdollista yhteydenottoa varten.

Varasija ei ole vaarallista

Kursille otetaan 15 henkilöä.

Jos ja kun ilmoittaudut, älä sure, vaikka joutuisit varasijalle. Katsoin äsken ilmoittautuneiden listaa ja näyttää siltä, että monet hinkuvat kurssille, vaikka valmistumisaikaa on runsaasti, esimerkiksi vuoden 2016 tai 2017 loppuun asti. Sen vuoksi oletan, että loppupelissä nykyisistä ilmoittautuneista osa tipahtaa kurssilta. (Paitsi jos on yksilöllisen tuen tarve tms.)

Ennakkotietoa kevään kurssista

Hyviä uutisia niille, jotka eivät mahdu syksyn kurssille! Tammikuussa 2015 alkavalle kurssille (ZZRZV120.5K0A1) voi kuka tahansa opparintekijä ilmoittautua. Ilmoittautuminen sille alkaa marraskuussa. Kevään kurssille otetaan useita kymmeniä opiskelijoita.

Lisätietoja:

Suvi Perttula, etunimi.sukunimi(a)jamk.fi
(Huom! Teen töitä osa-aikaisena, enkä välttämättä vastaa heti samantien..)

Toimeksiantajalta saatu OKM:n muistio

Miten teen oikein teksti- ja lähdeviittausmerkinnän, kun kyseessä on Opetus- ja kulttuuriministeriön keskustelumuistio Tekijänoikeuspolitiikasta 2012? Olen saanut tämän muistion paperiversiona opinnäytetyöni toimeksiantajalta. Muistioon ei ole merkitty kirjoittajien / osallistujien nimiä.

Vastaus:

Tietoa OKM:n muistiosta näyttää olevan ministeriön sivuilla: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Tekijanoikeuspolitiikka2012.html

Julkaisusta löytyvät nämä tiedot:

  • Julkaisun nimi Tekijänoikeuspolitiikka 2012; Keskustelumuistio
  • Tekijät Kulttuuriyksikkö, tekijänoikeuspolitiikan ryhmä
  • Työryhmä
  • Julkaisusarja Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:20
  • Julkaistu 26-11-2012
  • Sivumäärä 35
  • ISBN 978-952-263-168-8 (PDF)
  • ISSN-L 1799-0327, 1799-0335 (PDF)
  • Kieli suomi
  • Tilaukset –
  • Julkaisija Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Koska muistiolla ei ole henkilötekijää, lähdeviite alkaa sen nimellä. Julkaisun lajina on keskustelumuistio:

Tekijänoikeuspolitiikka 2012. 2012. Keskustelumuistio. Julk. 26.11.2012. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 19.12.2013. Http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuspolitiikka/tekijanoikeus__Keskustelumuistio_18062012.pdf.

Näin tulee siis lähdeviite netissä olevaan keskustelumuistioon. Mutta miten viitataan toimeksiantajalta saatuun paperiversioon?

Tuosta em. luetelmasta päättelen, että muistiota ei voi tilata ollenkaan. Sitä ei siis saa paperiversiona, vaan se on ainoastaan netissä.

Tavoite on, että opparintekijät käyttäisivät, mikäli vaan mahdollista, aina alkuperäisiä lähteitä. Sen vuoksi suosittelen, että käytät lähteenä tuota netissä olevaa versiota, etkä toimeksiantajalta saatua paperiversiota.

Tekstiviite – poikkeustapaus

Julkaisun nimessä on valmiiksi vuosiluku. Tämä aiheuttaa poikkeuksen tekstiviitteen tekemisessä. Tekstiviitteeseen on pakko ängetä piste, koska muuten kaksi vuosilukua olisi peräkkäin. Ja silloin lukija muuten voisi luulla, että kirjoittaja ei ole viimeistellyt tekstiä.

Joten tekstiviite tehdään näin (Tekijänoikeuspolitiikka 2012. 2012, sivut).

Kuvat Google-kuvahausta

Auttaisitko, nyt on valmistuminen miltei tästä kiinni. Miten merkitsen opinnäytetyössä kuvat? Tiedän, että pitää tehdä kuvaluettelo, kuvat on google-kuvahausta otettu.  Ja kuvaluettelo lähdeluetteloon laitetaan. Mutta merkataanko kuvalähde myös sen ITSE KUVAN PÄÄLLE vai kuvan alle vai minne?? Opinnäytetyössä on meillä kuvia sellaisessa potilasoppaassa, joka on liitteenä työssä. Vastauksesta kiitollinen. Voiko kuvat jättää ilman lähteitä, hyväksytäänkö työtä?

Vastaus:

Kuvistakin on kerrottava lähdetiedot.

Minulla ei ole selvää käsitystä siitä, miten ohjaajat menettelevät kuvalähteiden kanssa. Tiedän kuitenkin tapauksia, joissa opettaja on puuttunut asiaan tiukasti. Koska useimmat opparit julkaistaan nykyään verkossa, kuka tahansa voi käräyttää paitsi opparintekijän, myös JAMKin, jos koulun opinnäytetyöt sisältävät luvatonta materiaalia.

Kuvaluettelo, jota nimitystä Word käyttää, otsikoidaan nimellä Kuviot. Tämä sen vuoksi, että yleensä opparissa on paitsi valokuvia, myös graafisia kuvioita, piirustuksia tms. Nämä kaikki ovat kuvioita.

Kuvioluettelo tulee sisällysluettelon jälkeen.

Jos olet ottanut kuvat Googlesta, varmistu, että niitä saa vapaasti käyttää (Creative Commons-lisenssi tai muu vastaava lisenssi). Muuten saatat joutua hankaluuksiin. Jos sinulla ei ole lupaa kuvan julkaisuun,  kuvaajan nimen mainitseminen lähdeluettelossa tai tekstissä ei pelasta.

Ohjeeni koskeekin vain julkaisuluvallisia valokuvia:

Tekstissä kuvion nimi (kuvioseloste, kuvion otsikko, kuvaotsikko) tulee kuvion alle. Laita kuvion nimen yhteyteen myös maininta lähteestä muodossa (Sukunimi vuosi, sivunro jos on).

Lähteen tarkemmat tiedot ilmoitetaan lähdeluettelossa tavalliseen tapaan:

Sukunimi, etunimen alkukirjain. Julkaisuvuosi. Kuvan nimi. Julkaisupvm jos on. Muut tarpeelliset tiedot. Viitattu pvm. Nettiosoite.

Muissa tarpellisissa tiedoissa voi ilmoittaa esimerkiksi: Kuva julk. Creative Commons -lisenssillä.

Lisätietoa luvallisista valokuvista netissä esimerkiksi Opettajan tekijänoikeus -sivuilta tai vaikka tästä tiedotteesta:

Luvalliset kuvat käyttöön. 2012. Tiedote 29.10.2012. Viitattu 11.4.2013. http://creativecommons.fi/2012/10/luvalliset-kuvat-kayttoon/

P.S. Olen kirjoittanut aiemmin sellaisesta tapauksesta, jossa kaikki kuviot ovat valokuvia.

Suomennettu julkaisu: tekijäksi suomentaja vai alkuperäinen kirjoittaja?

Laitetaanko opinnäytetyön lähdeluetteloon suomennetun teoksen alkuperäinen nimi ja tekijä? Viitataanko tekstissä suomentajaan vai alkuperäiseen tekijään? Emme löytäneet tästä ohjeistusta raportointiohjeistamme. Opiskelija on jättämässä valmiin työnsä, joten olemme kiitollisia tiedosta.

Vastaus:

Nopeasti mietittynä näin:

Vaikka julkaisu on suomennettu, tekijäksi tulee alkuperäinen tekijä. Alkuperäisellä tekijällä on tekijänoikeus tekstin sisältöön. Lähdeviite alkaa hänen nimellään. Alkuperäisen tekijän nimi on varmaan kannessakin.

Lähdeviitteeseen tulee julkaisun nimi suomeksi. Sekin on varmaan kannessa näkyvästi. (Ja kyseisen kirjan ”henkilötunnus” eli ISBN-numerokin viittaa todennäköisesti nimenomaan julkaisun suomenkieliseen versioon.)

Pääsääntö on, että suomentajaa ei ilmoiteta. Hän on ns. toissijainen/muu tekijä. Hänet kuitenkin saa ilmoittaa, jos asialla on merkitystä.

Samoin julkaisun alkuperäisen nimen voi ilmoittaa, jos sillä on merkitystä. Näin voi joskus olla esim. enkunkielissä koulutusohjelmissa tehdyissä oppareissa.

Tekstiviite: Koska lähdeviite tehdään alkuperäisen tekijän mukaan, tekstiviitteeseenkin tulee alkuperäinen tekijä.

Mielikuvaharjoitus vastaavanlaisesta tilanteesta: Jos lähteenä on Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu, lähdeviitteeseen tulee tekijätiedoksi nimenomaan ”Lindgren, A.”. Ja jos on luettu nimenomaan suomenkielinen Peppi Pitkätossu, julkaisun nimenä ilmoitetaan se, eikä Pippi Långstrump.

Helpoimmalla pääsee siis, jos ilmoittaa näin:
Alkuperäinen tekijä. Julkaisuvuosi. Julkaisun suomenkielinen nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja. Muut mahdolliset tiedot.

Onko pakko etsiä alkuperäislähde?

Meillä olisi muutama kysymys:

1) Kuinka tulee viitata jos Lehdon tekstissä (Väitöskirja) on meidän työmme kannalta tärkeä lause, joka on Esim. Eriksonin ja Piagetin sanomaa? Lehto on siis itse viitannut edellä mainittuihin. Tuleeko meidän viitata Lehtoon vai etsiä alkuperäiset tutkimukset?

2) Kuinka merkitä nettilähde viitteisiin? Lähdeluetteloon osaamme sen merkitä, mutta emme tekstin sekaan.

Vastaus 1:
Viitatkaa Lehtoon, koska olette sitä oikeasti käyttäneet. Vaikkapa näin:

Lehdon (vuosi) mukaan Erikson ja Piaget (vuosi) ….

Toissijaisten lähteiden käyttö on hyväksyttävää, vaikka alkuperäisten lähteiden käyttö on tietty suositeltavinta. Raportointiohje neuvoo viittaamaan toissijaiseen lähteeseen tekstissä näin:

”Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Seuraavassa esimerkissä Möttösen artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta:

Möttösen (2009, 64) mukaan Hyyryläinen (2004) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.”

Vastaus 2:
Nettilähde tulee samalla tavalla kuin muutkin lähteet.

Jos lähdeluettelossa on

Liukko, S. & Perttula, S. 2010. Opinnnäytetyön raportointi. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.12.2012. Http://www.jamk.fi/download/27435_Raportointiohje.pdf.

niin tekstiin lähde tulee esimerkiksi näin:

Tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä (Liukko & Perttula 2010, 23).

Tai jos nettisivulla ei ole henkilötekijää, aloitetaan lähdemerkintä sivun tms. nimellä esimerkiksi

Tähtijulkaisut. 2012. Kuuden ammattikorkeakoulun julkaisuyhteistyöstä kertova internetsivu. Viitattu 13.12.2012. http://www.jamk.fi/kirjasto/julkaisut/tahtijulkaisut.

Tekstiin tämä lähde tulee:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Tähtijulkaisut 2012).

 

Viitalan tulkinta Ellingeristä

Riitta Viitalan kirjassa osaamisen johtaminen esimiestyössä viitataan moneen eri lähteeseen. Esim. ”Esimiehen oma esimerkki on havaittu merkittäväksi … (Ellinger ym. 1999).”

Jos tahdon lisätä opinnäytetyöhöni tuon lauseen asiasisällön, kuinka minun tulee siihen viitata tekstissä?

Pitääkö minun aina aloittaa: Viitalan (2005, 25) mukaan Ellinger (1999) kertoo esimiehen oman esimerkin…
Vai voinko kirjoittaa: Ellingerin (1999) mukaan esimiehen oma esimerkki… (Viitala 2005, 25).

Vai voinko olla kokonaan viittaamatta Ellingeriin ja lisätä lauseen perään (Viitala 2005, 25)?

Sama tapa pätee varmasti myös pidempiin kuin yhden lauseen viittauksiin? Tämä on vaikeaa, koska monessa kirjassa viitataan jatkuvasti toisiin teoksiin ja tuntuu, että omasta tekstistä tulee kovin vaikea lukuista kun kokoajan pitäisi kertoa kenen mukaan kuka kertoi jostain asiasta jotain.

Vastaus:
Jos mahdollista, käytä alkuperäislähteitä. Varsinkin jos noita Ellingereitä on tuppautumassa tekstiin jatkuvalla syötöllä, etsi Ellinger käsiisi.

Kun viittaat Viitalan tulkintaan Ellingerin tuloksista, kyseessä on toissijainen viittaus. Raportointiohjeessa kerrotaan tällaisesta tapauksesta näin:

Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Seuraavassa esimerkissä Möttösen artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta:

Möttösen (2009, 64) mukaan Hyyryläinen (2004) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.

Sinun on siis viitattava Viitalan teokseen. Ellingerkin on mainittava, sitä ei voi jättää kertomatta.

Mielestäni asian voi aivan hyvin kertoa monella eri tavalla:, sekä pitkissä että lyhyissä referoinneissa:

a) Viitalan (2005, 25) mukaan Ellinger (1999) kertoo esimiehen oman esimerkin…
b) Ellingerin (1999) mukaan esimiehen oma esimerkki… (ks. Viitala 2005, 25).
c) Ellingerin (1999) mukaan esimiehen oma esimerkki… (Viitala 2005, 25).

Näistä opparisi lukija kyllä ymmärtää, että viittaat Viitalan tulkintaan Ellingerin ajatuksista.

ks. = katso / katso tarkemmin