Onko parempi käyttää lyhennettä n.d., jos teoksen luontivuotta ei tiedetä, vai jättää julkaisuvuosi-tieto pois lähdeviitteestä? Osa suomen kielen asiantuntijoista vastustaa englanninkielisen n.d.-lyhenteen käyttöä suomenkielisissä opinnäytteissä.
Vastaus:
Standardi 5989 ”Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet” toteaa näin kohdassa 9.3.4, jonka otsikkona on Ei julkistusaikaa:
Jos julkistusajasta ei voida esittää edes arviota, käytetään ilmaisua ”ei julkistusaikaa”, sen latinankielistä vastinetta ”sine anno” (joka voidaan lyhentää ”s. a.”) tai vastaavaa ilmaisua kohdeyleisön kielellä (esim. no date).
Standardin esimerkin mukaan ”s. a.” tulee hakasulkuihin: [s. a.]. (Huom! JAMKissa ei hakasulkuja lähdeviitteessä käytetä.)
”Ei julkistusaikaa”
Voisimmeko käyttää JAMKIssa ilmaisua ”ei julkistusaikaa”?
Suomenkielisten oppareissa on englanninkielinen tiivistelmä laajemman yleisön saavuttamiseksi. Tämän opin jo 1990-luvun puolivälissä, kun kokeiluvaiheen ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä esiteltiin ulkomaisille korkea-arvoisille vieraille. Tiivistelmän lisäksi asiantuntijat silmäilevät myös lähdeluetteloa saadakseen käsityksen opinnäytetyön luotettavuudesta ja validiteetista. Sen vuoksi JAMKin oppareissa ei mielestäni voida käyttää ilmaisua ”ei julkistusaikaa”, sitä ei ulkomaalaiset ymmärrä.
”Sine anno” tai ”s. a.”
”Sine anno” tai ”s. a.” on tuntematon ilmaisu meille suomenkielisillekin ja varmaan myös isolle osalle vieraskielisiäkin. Vieraskielisissäkään opinnäytteissä sitä ei ole kovin usein tullut vastaan; en tosin ole välttämättä asiantuntija tästä lausumaan. (Mutta olen kuitenkin lähes päivittäin tekemisissä kansainvälisistä tietokannoista löytyvien tutkimusten kanssa.)
No date tai n.d.
Standardi antaa mahdollisuuden käyttää edellisiä vaihtoehtoja vastaavaa ilmaisua kohdeyleisön kielellä (esim. no date). Mikä on JAMKin kohdeyleisön kieli?
Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen se, että suomenkielisten oppareiden kohdeyleisö on suomenkieliset ja englanninkielisten oppareiden kohdeyleisö on suurin piirtein koko maailma.
AMK-laki (24 §) sanoo, että amkin hallintokieli on sen toimiluvassa määrätty opetus- ja tutkintokieli. JAMKin toimiluvassa kerrotaan, että opetus- ja tutkintokielemme on ”Suomi, muu opetus- ja tutkintokieli englanti”. OKM:n luvalla JAMK saa antaa suomenkielisiä ja englanninkielisiä tutkintoja.
JAMKin tutkintosääntö huomauttaa, että suomenkielisillä voi olla enkunkielisiä opintoja kansainvälistymisen vuoksi ja että englanninkielisillä voi olla suomenkielisiä opintoja integroitumisen tukena:
14 § Opetuskieli
Jyväskylän ammattikorkeakoulun opetus – ja tutkintokieli on suomi. Suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä englannin kielellä toteutettavia opintojaksoja tai osaamisalueita silloin, kun se on opiskeltavan alan kannalta tarkoituksenmukaista ja tukee opiskelijan kansainvälistymistä. Vastaavasti englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai osaamisalueita, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään. Kunkin tutkinto-ohjelman hyväksytyissä opetussuunnitelmissa määritellään opintojaksoilla tai osaamisalueilla käytettävä kieli. Opintosuoritukset tehdään pääsääntöisesti opintojakson tai osaamisalueen kielellä.
JAMKin käyttökielet ovat siis suomi ja englanti.
Tätä on ajateltu, kun lähdeviitteeseen laitetaan n.d. Lyhenne yleensä muistetaan sen jälkeen, kun kerrotaan, että se tulee sanoista no date. Enkunkielisissä oppareissa n.d. kirjoitetaan aina pienillä kirjaimilla, vaikka sitä edeltäsi piste (ja välilyönti) – kuten lähdeviitteessä aina edeltää! Suomenkielisissä lähdeviitteissä n.d. kirjoitetaan tekstiviitteissä pienellä: Tekstiä tekstiä tekstiä (Sukunimi n.d., sivut). Lähdeviitteessä se kirjoitetaan isolla N:llä, esimerkki (E. = Etunimen alkukirjain):
Sukunimi, E. N.d. Julkaisun nimi. Painos. Kustantajan paikka: Kustantaja.
Julkaisuvuosi-tiedon jättäminen pois viitteestä
Tämä voisi olla yksi ratkaisu.
Asiasta voi kuitenkin tulla vakavahko ongelma arvioinnissa, koska opettaja ei tiedä, onko opiskelija unohtanut laittaa lähdeviitteeseen julkaisuvuosi-tiedot (miinusta huolimattomuudesta), vai eikö hän ole sitä osannut (miinusta osaamattomuudesta). Opet eivät voi alkaa tarkistaa kaikkia epämääräisiä lähdeviitteitä tsekatakseen, mistä on kyse!