Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: lakilähteet

2018 03/01
Kello 9:26 | By Suvi Perttula | Posted in Kirjoittaminen, Lähdeluettelo, Lähdeviitteet / lähdemerkinnät, Ohjeet, Tekstiviitteet | Tagged , , , , , , , , |

Enkunkielinen viittaus lakiin, jota ei ole vielä käännetty

Olen kyberturvallisuusopiskelija (YAMK), joka on kirjoittamassa englanninkielistä lopputyötä. Työn teoriapohjassa viittaan paljon viranomaisia koskeviin lainsäädäntöihin. Luin blogi kirjoituksen ”Lain käännöksen luvut ja pykälät – chapters and sections”. Se auttoi minua jo paljon eteenpäin.

Ongelmaksi muodostuu lait mitä ei ole käännetty englannin kielelle Finlexsin toimesta. Kuinka viittaan lakeihin joista ei ole tunnettua lyhennettä? Käännänkö lakien nimet itse ja sisältöä?

Toinen kysymys on, että osa valtion lain vaatimista ohjeistuksista on julkaistu vain suomen kielellä. Miten toimin näiden dokumenttien kanssa?

Olen siis kirjoittamassa ketjua auki kuinka usean lain ketju määrittää vastuita. Kun tätä ketjua seuraa pitkään löytyy VAHTI tai Viestintäviraston ohje, joka viimekädessä kertoo kuinka vaatimus tulee täyttää. Mietin myös kuinka paljon voin kääntää joitain vaatimuksia jos se on suomeksi sanatarkka. Toiselta kantilta miettien kuinka väärin on olla suomenkielinen lainaus esim. lain tekstistä?

 

Vastaus lyhyesti:

Tee vaikkapa näin (ns. hatusta vedetty esimerkki), englanninkielistä raportointiohjetta mukaellen:

Act 300/2017. Laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta [Act on Government Situation Centre]. Accessed 2 January 2018. Retrieved from https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170300.

Tai kuten valtioneuvoston oma julkaisu sanoo: ”Jos käännöstä ei löydy, sitä voi kysyä valtioneuvoston kanslian vieraiden kielten yksiköstä (englanti@vnk.fi)”. En tiedä, miten suhtautuvat opiskelijoilta tuleviin pyyntöihin, mutta ei tuossa toisaalta mitenkään rajata kysyjien joukkoa. Ja silloin voi tietty kysyä koko säädöksen käännöstä, ei pelkästään nimen käännöstä, mikä voisi tuottaa suurta hyötyä mahdollisesti monelle muullekin vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelevalle. Jos kysyt, kerrothan, miten asiointi sujui.

 

Vastaus, pidempi versio:

Taustaa

Kyberturvallisuus on yksi JAMKin strategisista vahvuusaloista, joten kysymyksesi on siinäkin mielessä mielenkiintoinen.

Vakiintuneita säädösten suomenkielisiä nimiä voi etsiä Finlexistä tai Edilexistä. Esimerkki suomenkielisestä raportointiohjeesta:

POL 628/1998. Perusopetuslaki. Annettu 21.8.1998. Viim. muutos 19.2.2016. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

Jo käännetyt säädökset löytyvät Finlexin käännökset -tietokannasta. Esimerkiksi perusopetuslain käännös on Basic Education Act.

Viestintäviraston sivuilla näyttää olevan kyberturvallisuusosio ja myös kokonaisuus, jossa on viestintään liittyvät lait, määräykset ja päätökset. Viestintävirasto pitää myös aiheeseen liittyvää blogia, josta voisin sanoa sen verran, että yleensä asiantuntijablogikirjoitukset kelpaavat opparin lähteeksi monilla aloilla.

VAHTI-toiminnasta eli Valtionhallinnon tieto- ja kyberturvallisuustoiminnasta johtoryhmineen kerrotaan valtiovarainministeriön sivuilla, ja sieltä löytyvät myös VAHTI-ohjeet.

Käännänkö lakien nimet itse, jos valmista käännöstä ei vielä ole?

Koska opiskelet enkunkielisessä tutkinto-ohjelmassa (Cyber Security), noudatat enkunkielistä raportointiohjetta. Joten teksti ja lähdemerkinnät enkuksi.

Jos haluamastasi laista ei ole käännöstä Finlexissä, voit kääntää lain nimen lähdeviitteeseen. Paitsi jos olet pyytänyt valtioneuvoston kansliasta virallisen käännöksen, mikä tietty on suositeltavinta.

Kirjoita lain nimi suomeksi ja sitten perään hakasulkuihin sen käännös. Enkku-rapsaohje Project Reporting Instructions näyttää esimerkkiä suomenkielisen lähteen nimen kääntämisestä, ei tosin lakilähteestä:

Haasio, A. 2009. Johdon assistentin tiedonhankinnan opas [The executive assistant’s guide to information retrieval]. Helsinki: WSOYpro.

Kuinka viittaan lakeihin joista ei ole tunnettua lyhennettä?

Jos kyse olisi suomenkielisestä opparista, lyhenne olisi L niin kuin laki tähän tyyliin:

L 548/2016. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viitattu 31.8.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160548.

Mutta miten tuon vastaavan voisi merkitä enkku-opparissa?

Hmm…olisi helpointa kehitellä asiallinen lähdemerkintä-esimerkki, jos tietäisin yhdenkin lain, johon haluat viitata. Kun en sitä tiedä, valitsen arpomalla jonkun, josta ei ole vielä käännöstä.

Aloitan sopivan esimerkin etsinnän tsekkaamalla Finlexin asiasanaston. Kyberturvallisuus ei näytä olevan Finlexissä asiasana – mikä hieman hämmästyttää – mutta esimerkiksi tietoturva, tietoyhteiskunta ja turvallisuusselvitys ovat. Huomaan kuitenkin pääseväni googlettamalla parempiin tuloksiin ihan vaan hakusanoilla finlex ja kyberturvallisuus. Silloin saan hallituksen esityksiä, joista voi napata sitten tarkemmat lakien nimet tai koodit varsinaisiksi hakusanoiksi.

Vuonna 2017 tuli voimaan ainakin laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta. Käytän sitä tässä esimerkkinä, jonka lähdemerkinnän tekisin vaikkapa näin:

Act 300/2017. Laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta [Act on Government Situation Centre]. Accessed 2 January 2018. Retrieved from https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170300.

Valtioneuvoston kanslian säädöskäännösoppaan (2017) mukaan yksittäinen lakisäädös käännetään sanaksi act ja asetus sanaksi decree ja lakiehdotus sanaksi bill: Police Act, Act on the Recognition of Professional Qualifications, Decree of the Ministry of the Environment on Foundation Structures ja Government Decree on the Recognition of Professional Qualifications.

Kyseinen laki on niin uusi, ettei sitä ole Finlexin ajatasainen lainsäädäntö -osiossa, varmaan sen vuoksi, ettei siihen ole ehtinyt tulla vielä muutoksia. Viittasin sen vuoksi tässä tapauksessa suoraan alkuperäiseen säädökseen, vaikka muutoin suosin linkkejä ajantasainen-osioon.

Käännänkö lakien sisältöä?

En laittaisi lähdeluettelossa olevaan lähdeviitteeseen kuvausta lain sisällöstä, sillä ajantasainen laki on luotettava lähde. (Monista muuntyyppisistä verkkolähteistä on hyvä laittaa muutaman sanan kuvaus, koska se antaa lukijalle käsityksen lähteen luotettavuudesta.)

Tekstissä toki pitää referoida oleellisten lähteiden sisältöjä.

Osa lain vaatimista ohjeistuksista on julkaistu vain suomen kielellä. Miten toimin näiden dokumenttien kanssa?

Referoi sisältö tekstissä enkuksi, koska opparisi lukijakunta on englanninkielinen.

Mietin, miten itse toimisin kyseisten dokumenttien kanssa. Kenties laittaisin sanatarkan suomenkielisen ilmaisun esimerkiksi alaviitteeseen, jos haluaisin ns. varmistaa selustani.

Tekstiviitteet

Säädöskäännösoppaan mukaisesti toimitaan näin:

Säädöksen osiin viitataan tekstissä seuraavasti: ”chapter 1, section 2, subsec­tion 3, paragraph 4” – – Jos pykälässä on kirjain, esim. ”2a”, numero ja kirjain kirjoitetaan yhteen.

Toisaalta JAMKin englanninkielinen raportointiohje noudattaa APA-viitejärjestelmää. APA-blogissa on tällaisia esimerkkejä, lähdemerkintöjen alkuja:

Family and Medical Leave Act of 1993, 29 U.S.C. §§ 2601–2654 (2006).

U.S. Const. art. I, § 3.

U.S. Const. amend. XIX.

JAMKissa lähdeluettelossa olevaan säädöslähteen lähdemerkintään ei yleensä merkitä sijaintia lähteessä, kuten APAssa tehdään (§ 3, XIX, XVIII).

Sen sijaan tekstissä olevassa tekstiviitteessä tuo tiedon sijaintitieto kerrotaan. Hyväksyisin sijaintitietona sekä säädöskäännösohjeen mukaiset ilmaisut että nuo APAn ohjeistamat, esimerkiksi §3. Tai ”3 §”, kuten suomenkielisessä alkuperäissäädöksessä lukee. ’Pykälä kolme’ kuulostaa omiin korviini tarkemmalta kuin luku 3, joten suosisin sitä, jos mahdollista.

Esimerkki:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Act 300/2017, 3 §).

Rellestin muiden muassa näissä julkaisuissa tätä postausta varten

Citing statutes. 2017. Albertan yliopiston kirjastojen verkkosivu. Päiv. 5.12.2017. Viitattu 2.1.2018. https://guides.library.ualberta.ca/apa-citation-style/laws.

How to Cite the U.S. Constitution in APA Style. 2010. Blogikirjoitus 3.6.2010 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2010/06/how-to-cite-the-us-constitution-in-apa-style.html.

How to Cite US Government Documents in MLA, APA Citation Style: Laws/Statutes. 2017. Cornellin yliopiston kirjaston verkkosivu. Viitattu 2.1.2018. http://guides.library.cornell.edu/c.php?g=134360&p=881315.

Introduction to APA Style Legal References. 2013. Blogikirjoitus 7.2.2013 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2013/02/introduction-to-apa-style-legal-references.html.

Lainsäädäntösanasto. 2017. Valtioneuvoston kanslian julkaisu. Viitattu 2.1.2018. http://vnk.fi/documents/10616/343825/Lainsaadantosanasto.pdf/4116fc9d-94b5-47de-ba23-39a5c6f8f94a.

Säädösten kääntäminen englanniksi ja valtiosopimusten suomentaminen. 2017. Valtioneuvoston kanslian julkaisu. Viitattu 2.1.2018. https://www.finlex.fi/data/muut/saadkaan/opas_j09_2017.pdf.

Writing References for Federal Statutes. 2013. Blogikirjoitus 21.2.2013 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2013/02/writing-references-for-federal-statutes.html.

Sanastot ja ohjeet. Valtioneuvoston kanslian verkkosivu. Viitattu 2.1.2018. http://vnk.fi/kaannos-ja-kielipalvelut/sanastot.

P.S. APAn blogikirjoituksissa kirjoittajaksi kerrotaan tuttavallisesti Melissa ilman sukunimeä. En alkanut kaivella hänen sukunimeään laajan APA-sivuston uumenista. Kumma, ettei sitä viitsitä ilmoittaa blogissa, joka on auktoriteetiltään lyömätön juuri APA-lähdemerkinnöissä. Sen vuoksi kyseiset lähdemerkinnät on aloitettu julkaisun nimellä. (Luultavasti kyse on Melissa Masonista, mutta kun en voi olla varma, olkoon sitten tuolla tavalla. Lukija kuitenkin pääsee itse kyseiseen lähteeseen, mikä on tärkeintä.)

2017 06/09
Kello 13:15 | By Suvi Perttula | Posted in Lähdeluettelo, Lähdeviitteet / lähdemerkinnät, Tekstiviitteet | Tagged , , , , , , , , |

Tekstiviite lakiin tyylillä (PKL 806/2011, 7:23:1)

Onko oikein seuraavanlainen lakia koskeva tekstiviite:
xxxxxxx kuulutusmenettely xxxxxxxx (PKL 806/2011, 7:23). 

Kyseessä siis pakkokeinolain 7 luvun 23 §. Mites jos haluaisin siihen vielä momentin? PKL 806/2011, 7:23:1?

Tarvitseeko olla tuo lain päivämäärä vai riittääkö lain numero ja vuosi? Opparin I kurssilla oli seuraavanlainen ohje:

Viitteessä (A 16.12.2004/ 1163.) Lähdeluettelossa A 16.12.2004/1163.

Vastaus:

Mielestäni tämä on sallittu kirjoittamistapa: (PKL 806/2011, 7:23:1). Se näyttää olevan tyypillinen kirjoittamistapa ainakin osassa alanne tekstiviitteitä.

Lain numero ja vuosi riittävät tässä tapauksessa. Opintojaksollanne on ilmeisesti ollut käytössä vanha versio raportointiohjeesta, jos tuo esimerkki on mainittu ainoana mahdollisuutena; voin päätellä sen myös tuosta vuosiluvusta 2004.

Tekstiviite tehdään sen mukaan, miten lähde on ilmoitettu lähdeluettelossa.

Onko tuo PKL-lyhenne vakiintunut alallasi? Se ei näytä jostain syystä olevan Edilexissä (ks. tässä tekstissä myöhemmin tuleva linkki). Googlettamalla selviää, että se on yleisesti käytössä. Sitä voi käyttää.

Raportointiohje, ks. samantapainen POL-esimerkki:

Lait ja asetukset ja muut virallislähteet

Ensimmäisenä tietona voidaan käyttää virallista lyhennettä tai vakiintunutta lyhennettä (ks. esim. Edilex).

A 26.2.2009/92. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Viitattu 12.5.2016. http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

Huoneenvuokralaki 481/1995. Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta. Annettu 31.3.1995. Viim. muutos 18.1.2013. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481.

L 548/2016. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viitattu 31.8.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160548.

POL 628/1998. Perusopetuslaki. Annettu 21.8.1998. Viim. muutos 19.2.2016. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

SFS-ISO/IEC 27018:2015. Menettelyohjeet henkilötietojen suojaamiseen henkilötietoja käsittelevissä julkisissa pilvipalveluissa. Aihealueet: Informaatioteknologia, turvallisuustekniikat. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. Vahvistettu 18.5.2015. Viitattu 1.7.2015. https://janet.finna.fi, SFS Online.

2016 25/02
Kello 9:03 | By Suvi Perttula | Posted in Lähdeluettelo, Lähdeviitteet / lähdemerkinnät, Tekstiviitteet | Tagged , , , , , , , , , , |

Lähdeviite varhaiskasvatuslakiin

Olisin varmistanut sinulta lakiin liittyvän lähdemerkinnän ja viittauksen.

Laki-lähteen tekstiviite – viittaus yhteen pykälään

”Päiväkodissa ja perhepäivähoidossa tulee olla tarvittava määrä henkilöstöä, jotta varhaiskasvatukselle laaditut tavoitteet voidaan saavuttaa. Lasten päivähoidon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin sovelletaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettua lakia sekä sen nojalla annettuja säännöksiä (L 580/2015, 5 §).”

Merkataanko pykälä noin lain perään?

Vastaus:

Kyllä, tekstiviite tulee juuri tuolla tavalla.

Laki-lähteen tekstiviite – viittaus moneen pykälään

Mitä jos viittaa useaan eri pykälään samassa kappaleessa, eroitetaanko ne pilkuilla? Miten välilyönnit tulevat oikeaoppisesti, merkataanko pykälä heti numeron perään vai välilyönnillä? Tuleeko toiseksi viimeisen ja viimeisen väliin &-merkki?

(L 580/2015, 5 §, 6 §, 7 §.)

Vastaus:

Erotetaan pilkuilla. Välilyönti numeron ja pykälä-merkin väliin, kuten lakitekstissäkin on.

Toiseksi viimeisen ja viimeisen väliin ei tule &-merkkiä, pilkutus riittää. Tätä tosin ei raportointiohjeessa neuvota. Lähdeviite-standardi SFS 5989 ”Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet” antaa melko vapaat kädet välimerkityksille.

Raportointiohjeessa on kuitenkin tällainen esimerkki tekijä-tiedoista ja välimerkeistä tekstiviitteessä:

– – . Makrosysteemi sisältää yhteiskunnan säätelemät reunaehdot, kuten lait, politiikan, kulttuurin ja ideologiat. (Hietikko 2009, 45; Jaako 2008, 22; Sailio 2008, 10.)

Eipä tuossakaan ole &-merkkiä kahden viimeisen välillä.

Tarkistin vielä Tutki ja kirjoita -kirjan, mutta sielläkään ei tekstiviitteiden yhteydessä ole tähän sopivaa ohjetta tai esimerkkiä.

Ei pykäliä lähdeviitteisiin

Ja tuleeko ne pykälät lähdeluetteloonkin?

L 580/2015. Varhaiskasvatuslaki. Viitattu 5.2.2016. http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö, 5 §, 6 §, 7 §.

Vastaus:

Pykälät eivät tule lähdeluetteloon. Vähän niin kuin viittaisit tavalliseen kirjaan, ei silloinkaan lähdeviitteeseen sivuja laiteta.

(Ja yksittäinen pykälä ei ole julkaisun itsenäinen osa, kuten toimitettujen julkaisujen yksi artikkeli yleensä on.)

Mikä vuosiluku?

Ohjaajani kanssa tuli puheeksi Varhaiskasvatuslain merkitseminen. Finlexin sivuilla on varhaiskasvatuslaki merkattu näin, mutta tuo vuosiluku on kieltämättä aika häiritsevä, koska uusi Varhaiskasvatuslaki on astunut voimaan. Samoin PhL ottaa silmään. Voiko Varhaiskasvatuslakiin viitata siis noin, miten yllä olen sen kirjannut?

Päivähoitolaki / PhL 36/1973 Varhaiskasvatuslaki

Vastaus:

Nyt kannattaa olla tarkkana kuin porkkana!

Laki 580/2015 on Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja se on annettu 8.5.2015. Muutoksessa päivähoitolaki on muutettu varhaiskasvatuslaiksi. Tämä ei ole varhaiskasvatuslaki, vaan laki sen muutoksesta.

Kaikki varhaiskasvatuslakiin tehdyt muutokset näkyvät Finlexin sivuilta.

Tässä kolme viimeisintä, joista ekana oleva tulee voimaan vasta tämän vuoden elokuussa:

Lähdeviite varhaiskasvatuslakiin

Jos lailla on vakiintunut nimi ja/tai lyhenne, sitä voi käyttää. Juridisia lyhenteitä löytää esimerkiksi Edilexin sivuilta ja viranomaisten sivuilta. Sinne ei ole tullut vielä tätä muutosta, mutta koska laissa 580/2015 puhutaan varhaiskasvatuslaista, sitä voi käyttää myös lähdeviitteessä:

Varhaiskasvatuslaki 1973/36. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

TAI:

Varhaiskasvatuslaki 36/1973. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

Tämäkin hyväksyisin, sillä jos googlettaa sanalla varhaiskasvatuslaki, Googlen tuloslistan viitteessä numerot ovat päinvastaisessa järjestyksessä kuin edellisessä versiossa.

TAI:

L 1973/36. Varhaiskasvatuslaki. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

TAI:

L 1973/36. Varhaiskasvatuslaki. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi, Ajantasainen lainsäädäntö.

Muutosajankohta lähdeviitteeseen?

Voit täydentää lähdeviitettä, jos haluat, kertomalla lain viimeisimmän muutosajankohdan. Esim.:

Varhaiskasvatuslaki 1973/36. Viimeisin voimaantullut muutos 1.8.2015. Viitattu 25.2.2016. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036.

Lähdeviite varhaiskasvatuslain muutokseen

Jos haluat viitata erityisesti lakimuutokseen, tee lähdeviite kyseiseen säädökseen:

L 580/2015. Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta. Viitattu 5.2.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150580.

Aiemmat postaukset

Olen kirjoittanut lakien lyhenteistä ja vakiintuneista nimityksistä reilu vuosi sitten, ja

lakiin viittaamisesta muulloinkin.

2015 29/04
Kello 9:52 | By Suvi Perttula | Posted in Tekstiviitteet | Tagged , , , , , |

Sivunumerot tekstiviitteisiin jos mahdollista

Haluaisin varmistuksen, milloin pitää ilmoittaa viitatun lähteen sivunumerot. Olen esimerkiksi käyttänyt lähteenä paljon tutkimuksia ja haluan viitata niiden päätuloksiin, niin tuleeko minun silloinkin kirjata tekstiviitteeseen sivunumeroit esim (Olofson 2001, 323-330)?

Vastaus:

Aina, kun vain on mahdollista, ilmoita sivunumerot tekstiviitteissä. Painetuissa kirjoissa yleensä sivut on numeroitu.

Jos julkaisussa ei ole sivunumeroita – näin voi käydä silloin tällöin nettilähteissä tai e-kirjoissa – voit viitata luvun numerolla, esimerkiksi (Virtanen 2015, luku 5) tai (Kirjan nimi 2015, 5. luku). Lakilähteen tekstiviitteessä voi olla esimerkiksi pykälä (POL 628/1998, 4 §).

POL on lyhenne perusopetuslaista.

2014 16/09
Kello 8:45 | By Suvi Perttula | Posted in Lähdeluettelo, Lähdeviitteet / lähdemerkinnät, Tekstiviitteet | Tagged , , , , , , , , , , , , , |

Lain käännöksen luvut ja pykälät – chapters and sections

Minulla olisi kysyttävää parista lähdemerkinnästä, joihin en löytänyt vastausta raportointiohjeesta, jos sinulla on aikaa vastata 🙂

Ensinnäkin on tilanne, että olen ottanut laista 2 kohtaa itse tekstiin, luku 2:n section 3 ja section 6. tarvitseeko mainita itse asetuksia/lukuja(sections?) ja niiden otsikoita vai voiko laittaa vain  Act on the Status and Rights of Patients jne.:

L 17.8.1992/785. Act on the Status and Rights of Patients. Chapter 2, Section 6 :Patients’ right to self-determination
+ chapter 2: The rights of patients Section 3 . Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Viewed 4.9.2014. http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1992/en19920785.pdf

Vastaus:
Palkkaa tästä maksetaan, joten ei huolta. Mielelläni vastailen näihin kysymyksiin muiden hommien rinnalla.

Lähdeviite-standardin (SFS 5989, 26) mukaan tekstiviitteeseen merkitään tekijän nimi ja julkistusaika sekä sijainti lähteessä, esimerkiksi sivunumerot. Jos henkilötekijää ei ole, lähdemerkintä tehdään JAMKissa lähteen nimellä.

Tässä tapauksessa voit käyttää joko sivunumeroita, koska niitä julkaisussa näyttää olevan. Täsmällisempi tapa on kuitenkin noiden lukujen ja sectioneiden ilmoittainen. Onko niin, että nuo chapterit ovat lukuja ja sectionit pykäliä?

Tekstiä tekstiä tekstiä (Act on the Status and Rights of Patients, chapter 2, section 3).

Jos chapterille ja sectionille on viralliset lyhenteet, niitä voi käyttää. MOT-sanakirjaston mukaan chapter lyhennetään joko ch. tai chap. Wikipediassa näyttää olevan lyhenne myös sectionille, mutta en laita sitä tähän, koska en löytänyt samaa lyhennettä MOTin enkkusanakirjoista enkä MOT Collins English Dictionary:stäkään. Esimerkiksi yliopistoilla, joissa juristeja koulutetaan, näyttää olevan netissä legal appreviations -hakukoneita.

Lähdeviitteessä lähteen sisällä olevia osioita ei tarvitse erikseen enää ilmoitella. Tässähän ei ole kyseessä mikään monen kirjoittajan yhteisjulkaisu.

Lain ”tietokortilta” selviää, että julkaisua on päivitetty viimeksi 2011, eli kyseisen lain muutoksia on käännöksessä seurattu vuoteen 2011 asti: ”Amendments followed up to: 741/2011”.

Suomenkielisissä koulutusohjelmissa käytetään suomenkielisiä lähdemerkintä-ilmaisuja:

L 17.8.1992/785. 2011. Act on the Status and Rights of Patients. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Viitattu 4.9.2014. Http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1992/en19920785.pdf.

Englanninkielisissä koulutusohjelmissa noudatetaan Project reporting instructions -ohjetta, eli raportointiohjeen käännöstä:

L 17.8.1992/785. 2011. Act on the Status and Rights of Patients. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Accessed on 4 September 2014. Retrieved from ttp://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1992/en19920785.pdf.

2013 04/11
Kello 13:41 | By Suvi Perttula | Posted in Lähdeluettelo, Lähteet, Lähteiden löytäminen, Ohjeet, Tekstiviitteet | Tagged , , , , , , , , , , , |

Viittaus ajantasaiseen vai alkuperäiseen lakiin?

On paljon sellaisia lähdeviitteitä, joiden osalta en millään löydä lähdeviiteohjeista ohjeita, kuinka ne tulisi laittaa. Esim jos viitataan lakeihin, tuleeko viitata viimeisimpään voimassa olevaan vaiko kuhunkin muutokseen sen vuosiluvulla. Entä pitääkö sitten viitata myös alkuperäiseen?

Vastaus:

Lähdeluettelossa ilmoitetaan ne lakilähteet, jotka mainitaan tekstissä. Yleensä kansalaiset varmaankin käyttävät ajantasaista lainsäädäntöä, mutta tarpeen mukaan muitakin Finlexin osiota.

Jos viittaa ajantasaisen lainsäädännön lakiin, ei tarvitse viitata alkuperäiseen lakiin, eikä myöskään jokaiseen muutokseen, mitä lakiin on tehty sen julkaisemisen jälkeen.

Raportointiohjeessa neuvotaan tekstissä olevien viitteiden (tekstiviitteiden) merkintätapa:

”Säädöksillä on yleensä viralliset lyhenteet, joita viitteissäkin voi käyttää (laki = L, asetus = A, hallituksen esitys = HE). Lähdeluetteloon laitetaan tarkat tiedot (ks. Kirjat ja muut vastaavat julkaisut ilman henkilötekijää).

–  –  . Jyväskylän työmarkkina-alueeseen kuuluvat Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. (A 26.2.2009/92.)

Tekemässäni pikaohjeessa lähdemerkintöjen tekoon ovat nämä esimerkit lakilähteistä ja asetuslähteistä:

A 26.2.2009/92. Valtioneuvoston asetus työmarkkina-alueista. Viitattu 12.5.2009. Valtion säädöstietopankki Finlex. Http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

L 9.5.2003/351. Ammattikorkeakoululaki. Säädös säädöstietopankki Finlexin sivuilla. Viitattu 9.11.2010.Http://www.finlex.fi, lainsäädäntö, ajantasainen lainsäädäntö.

Finlexissä on monta osiota (aineistoa), jossa samakin säädös voi olla erilanen.Esimerkiksi Työsopimuslain lähdemerkintä vaihtelee sen mukaan, mistä sen on löytänyt ja lukenut.

Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö

Kuten osion nimikin kertoo, kyseessä on ajantasaiset lait, asetukset ja muut säädökset. Alkuperäisen lain julkaisemisen jälkeen tehdyt muutokset ovat mukana laissa. Työsopimuslain lähdemerkintä, esimerkiksi näin:

L 26.1.2001/55. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055?search[type]=pika&search[pika]=ty%C3%B6sopimuslaki.

tai

L 26.1.2001/55. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 4.11.2013. Http://www.finlex.fi, hakusana työsopimuslaki.

Tuo ”hakusana työsopimuslaki” käy sekä silloin, kun hakusanaksi kirjoitetaan hakulaatikkoon ”työsopimuslaki” että silloin, kun klikataan Eniten käytettyjen lakien listasta sanaa ”työsopimuslaki”.

Finlex, Säädökset alkuperäisinä

Osiossa on kaksi alkuperäisiä lakeja ja muita säädöksiä, jotka eivät sisällä jälkeenpäin sovittuja muutoksia. Löysin sieltä kaksi työsopimuslakia:

L 26.1.2001/55. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Säädökset alkuperäisinä -osio. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010055?search[type]=pika&search[pika]=ty%C3%B6sopimuslaki.

L 320/1970. Työsopimuslaki. Valtion säädöstietopankki Finlex, Säädökset alkuperäisinä -osio. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1970/19700320?search[type]=pika&search[pika]=ty%C3%B6sopimuslaki.

Finlex, Säädösmuutosten hakemisto

Tämä on tärkeä hakemisto juridiikan asiantuntijoille. Osiosta näkee kaikki muutokset, joita voimassa oleviin lakeihin on tehty.

Jos haluaa viitata yksittäiseen muutoskohtaan, lähdeviitteeseen kannattaa laittaa tämän osion kautta löytynyt säädöskohta. Esimerkiksi Työsopimuslaissa (L 26.1.2001/55) on muutettu tänä vuonna Työnantajan velvollisuuksia koskevaa tekstiä. Kyseisestä muutoksesta on tehty oma lakinsa:

L 398/2013. Laki työsopimuslain 2 luvun 16 §:n muuttamisesta. Muutos koskee lakia 55/2001.
Valtion säädöstietopankki Finlex, Säädösmuutosten hakemisto. Viitattu 4.11.2013. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130398.

Finlex, Säädöskäännökset

Säädöskäännöksistä työsopimuslaki löytyy myös enkunkielisenä, mikä on kätevää kansainvälisessä korkeakoulumaailmassa. Lähdeviite voisi tulla vaikkapa näin suomenkielisessä opparissa:

Employment Contracts Act. 2001. Epävirallinen käännös 3.1.2007. Suomen työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 4.11.2013.
Http://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2001/en20010055.pdf.

Ja enkunkielisessä esimerkiksi näin:

Employment Contracts Act. 2001. Unofficial translation 3.1.2007. Ministry of Labour, Finland. Accessed on 4th November 2013. Http://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2001/en20010055.pdf.

JAMKin raportointiohjeen käännöksessä Project Reporting Instructions käytetään viitattu-sanan vastineena accessed-ilmaisua (milloin on päästy lukemaan kyseistä julkaisua). Hyväksyisin myös esimerkiksi APAn ohjeissa käytetyn ilmaisun ”retrieved on” (milloin julkaisu on haettu/noudettu netistä tai muusta sähköisestä tietojärjestelmästä). Pääasia on, että käyttää samaa ilmaisua kaikissa lähdemerkinnöissä.

Employment Contracts Act. 2001. Unofficial translation 3.1.2007. Ministry of Labour, Finland. Retrieved November 4, 2013. Http://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2001/en20010055.pdf.

Tai jos haluaa kertoa päivämäärän vuosi-kuukausi-päivä-järjestyksessä, ohje on: Retrieved on Year, Month Date.
Nämä kaikki edellä mainitut Finlexin eri osiot tulivat näkyviin, kun tein hakulaatikossa haun sanalla työsopimuslaki. Lista ilmestyy näytön oikeaan reunaan, listasta sitten voi klikata haluamansa.

2013 15/04
Kello 15:49 | By Suvi Perttula | Posted in Lähdeluettelo, Tekstiviitteet | Tagged , , , , , , , , , , |

EUR-LEXin asiakirja: lyhenne vai nimi?

Opiskelija käyttää lähteenään Euroopan komission asiakirjaa. Tehdäänkö siihen lähdeviite lyhenteellä KOM (2006)0848 kuten lakilähteisiin, vai muulla tavalla?

Linkki on: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52006DC0848:FI:NOT

Jos muulla tavalla, tulisiko se silloin näin:

Euroopan komissio. 2007. Uusiutuvia energianlähteitä koskeva etenemissuunnitelma -Uusiutuvat energianlähteet 2000- luvulla: kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen. KOM (2006) 848.

Vastaus:

JAMKissa tekijänä on aina henkilö, ei yhteisö, joten lähdeviitteen aloittaminen Euroopan komissiolla ei tule kyseeseen.

Puheena oleva dokumentti on EUR-LEXin sivulla, joka viittaisi lakiteksteihin. Siinä mielessä voisi ajatella, että viitteen voisi tehdä lakilähteiden tavoin lyhennettä käyttäen.

En löytänyt Kotuksen (Kotimaisten kielten keskuksen) lyhenneluettelosta tähän tilanteeseen sopivaa virallista lyhennettä. Sehän ei tietty ole mikään este: jos EU käyttää tiettyä vakiintunutta lyhennettä  tämäntapaisista lähteistä, lyhennettä voi toki käyttää.

Klikkasin tuota linkkiä. Pääsin sivulle, jossa kohdassa ”Otsikko ja viite” ovat nämä tiedot:

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Uusiutuvia energialähteitä koskeva etenemissuunnitelma – Uusiutuvat energialähteet 2000-luvulla: kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen {SEK(2006) 1719} {SEK(2006) 1720} {SEK(2007) 12}

/* KOM/2006/0848 lopull. */

Mielestäni tässä voi käyttää lyhennettä, tai sitten aloittaa julkaisun nimellä.

Eli näin lyhenteellä:

KOM/2006/0848. 2007. Uusiutuvia energialähteitä koskeva etenemissuunnitelma – Uusiutuvat energialähteet 2000-luvulla: kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen.  Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille 10.1.2007. Viitattu 15.4.2013. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52006DC0848:FI:NOT.

Tai näin julkaisun nimellä:

Uusiutuvia energialähteitä koskeva etenemissuunnitelma – Uusiutuvat energialähteet 2000-luvulla: kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen.  Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille 10.1.2007. Viitattu 15.4.2013. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52006DC0848:FI:NOT.

Tekstiviitteessä epäkäytännöllisen pitkän nimen voi lyhentää kolmella pisteellä, kunhan nimen merkitys ei muutu (julkaisussa ei ole numeroituja sivuja):

Tekstiä tekstiä tekstiä (Uusiutuvia energialähteitä koskeva etenemissuunnitelma… 2007).

Vielä kolmaskin tapa tässä on: Julkaisun nimen ja sen täsmennyksen voi myös erottaa toisistaan lähdeviitteessä, jos lähdeviite pysyy lukijalle ymmärrettävänä:

Uusiutuvia energialähteitä koskeva etenemissuunnitelma . 2007. Uusiutuvat energialähteet 2000-luvulla: kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen.  Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille 10.1.2007. Viitattu 15.4.2013. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52006DC0848:FI:NOT.

Lähetänpä vielä varmuuden vuoksi meiliä Komission kirjastoon ja kysäisen, mitä suosittelevat..

****

Lisäys 16.4.13:

Tässä Saarimäen Taavin pätevä ohje suoraan Euroopan komission keskuskirjastosta (Taavi vaikutti muinoin amk-maailmassa):

KOM-asiakirjoihin viitatessa kannattaa aina laittaa näkyviin myös asiakirjanumero sekä siihen kuuluva ”lopull.” Eli näin: KOM/2006/0848 lopull. Lopullinen on tärkeää siinä mielessä, että KOM-asiakirjoista voi olla monia versioita,  mutta tuo ”lopull.” on se virallinen (usein kyllä se jätetään pois, mutta tarkka pitää sen viitteessä mukana). Pitäisin asiakirjanumeron viitteessä myös silloin, kun mukana on linkki Eur-Lexiin: linkki voi jonain päivänä olla toimimatta, ja silloin voi viime kädessä päästä KOM-asiakirjaan käsiksi esim. tallekirjastojen  kokoelmissa asiakirjanumeron perusteella. Viite on myös informatiivinen: KOM = valmisteleva asiakirja, viitteessä vuosi, jne. Lisää selityksiä asiakirjojen ja Eur-Lexin kryptisiin lyhennyksiin löytyy täältä: http://eur-lex.europa.eu/fi/tools/TableSectors.htm.

KOM-asiakirjan viitteellä on kätevä hakea kaikkia muitakin asian valmistelussa syntyneitä asiakirjoja Prelexissä (EU:n toimielinten välisen päätöksenteko-prosessin tietokanta):  http://ec.europa.eu/prelex.