Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: englanninkielinen opinnäytetyö

2018 18/04
Kello 13:14 | By Suvi Perttula | Posted in Aineiston keruu, Kuvailulehti, Lähdeluettelo, Lähdeviitteet / lähdemerkinnät, Lähteet, Tekijänoikeudet | Tagged , , , , , , |

Opintojakson raportit

Mun päättötyö liittyy meneillään olevaan opintojaksoon eli teen tutkimuksen opintojaksolla olevista henkilöistä, miten he toimivat simuloidussa testiympäristössä. He työstävät jakson aikana raportteja, joihin joudun viittaaman, kun analysoin heidän suoriutumista.

Ajattelin että noudattaisin http://blogit.jamk.fi/oppari/2015/10/05/julkaisun-laji-opinnaytetyo-ylempi-amk/

mukaista tyyliä.

Nieminen, R. 2018. Cyber Security Exercise Course Report. Course Report, Bachelor Degree/Master Degree. JAMK University Of Applied Sciences.

Mutta ongelmanahan noissa harjoitustöissä on se että niihin ei suoranaisesti ole mitään webbilinkkejä tms.

Lisäkysymys:

Toinen tähän liittyvä ongelma on se että mahdollisesti ryhmä tekee ns. ”kimppapalautuksen” joka on sallittua, niin kuvailulehdellä voi joko lukea ”Team 1” tai sitten kaikkien tiimiläisten nimet (max 15).  Listaanko kaikki nimet lähdeluetteloon ja ilmeisesti ei saa muuttaa tuota ”Team 1” mihinkään ymmärrettävämpään listaten kaikki tekijät jos pystyn ne nimeämään esim. kurssin opettajan avustuksella.

Vastaus:

Olet oikeilla jäljillä. Jos webbilinkkejä ei ole, niitä ei laiteta lähdeviitteeseen – but no problem at all 😉

Hioisin viitettä vielä, lisäisin esim. opintojakson nimen. Tarvitaanko tuota kurssiraportti-ilmaisua monta kertaa? Jos ei, jättäisin sen pois. Onko kurssiraportin nimi sama kuin opintojakson nimi? Yleensähän raportin nimi liittyy siihen asiaan, jota kyseinen henkilö on tarkastellut opintojakson aikana. Oletan tässä, että se on eri.

Sitten vielä jumiuduin miettimään noita tutkinto-ohjelmien nimiä. JAMKissa on Master’s degree in Information Technology, Cyber Security (tai Full Stack Software Development). Ilmaisun näkee myös ilman tuota Information Technologyä tuossa keskellä. Mutta onko JAMKissa esim. Bachelor’s degree programme in information technologya? En löytänyt ainakaan JAMKin tutkinto-ohjelmista enkä JAMKin opintotarjonta -sivulta.

Raporteissa näytätte käytettävän tuota yhdistelmää ” Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology”. Mennään tässä tapauksessa sen tiedon varassa. Koska kyse on englanninkielisen tutkinto-ohjelman opparista, lähdeviite voisi tulla vaikkapa näin:

Nieminen, R. 2018. Name of Report. Course Report. JAMK University of Applied Sciences, Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology, YTCP0400 Cyber Security Exercise.

tai näin:

Nieminen, R. 2018. Name of Report. Course Report in YTCP0400 Cyber Security Exercise. JAMK University of Applied Sciences, Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology.

 

Suomenkielisen tutkinto-ohjelman oppari: lähdeviite

Suomenkielisen tutkinto-ohjelman opparissa lähdeviite tulisi jonkin verran eri tavalla, vaikka oletus tietty onkin, että vain kyseisten enkunkielisten tutkinto-ohjelmien opiskelijat kyseisellä opintojaksolla raportteja rustaavat. Mutta jos vaikka tuon opintojakson voisi suorittaa vapaavalintaisissa opinnoissa…

En voi käyttää monikkoa programmes, kun se ei ole suomen kieltä. Viralliset tutkinto-ohjelmien nimet ovat kuitenkin joka tapauksessa englanninkielisiä, todennäköisesti erisnimiä, joten kirjoittaisin ne erisniminä samalla tavalla kuin enkku-lähdeviitteessäkin. Jätin siis varulta pois amk-tasoisen tutkinto-ohjelman, kun en sitä nyt arvaa:

Nieminen, R. 2018. Raportin nimi. Raportti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Master’s Degree Programme in Information Technology, YTCP0400 Cyber security exercise.

Nieminen, R. 2018. Raportin nimi. Raportti opintojaksolla YTCP0400 Cyber security exercise. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Master’s Degree Programme in Information Technology.

 

Vastaus lisäkysymykseen

Lähetit minulle esimerkin raportista, jossa tekijänä on tosiaan “Blue Team members”. Olisi tosiaan hyvä, jos tiimin jäsenet olisi listattu kuvailulehden Authors-kentässä tai vaihtoehtoisesti Miscellaneous-kentässä.

Jos lähteessä ei kerrota päävastuullisten tekijöiden nimiä, hankala niitä on lähdeviitteeseenkään laittaa. Työryhmien tekemien tietolähteiden lähdeviite voidaan aloittaa julkaisun nimellä, koska työryhmä on yhteisö, ei henkilötekijä. Enkunkielisten tutkinto-ohjelmien raportointiohjeen mukainen lähdeviite voisi olla esim. tällainen:

Commercial Security Operations Center – Ysoc Business Plan, Objectives and Risk Management. 2018. Course Report in YTCP0400 Cyber Security Exercise, Blue Team. JAMK University of Applied Sciences, Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology.

Sinulla voi tietty olla toinen dokumentti tai suullinen lähde, joka selvittää, ketkä tuossa Blue Teamissa oli. Silloin voit viitata sekä tuohon raporttiin, että toiseen lähteeseen.

Jos tiimiläisten nimet kerrotaan raportissa, ne laitetaan  lähdeviitteeseen, vaikka niitä olisi 15. Kaikki nimet ilmoitettaan ekassa tekstiviitteessä, sen jälkeen riittää ekan tekijän nimi ja et al., kuten enkku-ohjeessa ohjeistetaan:

(Hirsjärvi et al. 2009, 262–263.)

 

Tutkimusaineistoa vai lähdeaineistoa?

Minua alkoi vaivata kysymys: Onko niin, että nämä raportit ovat tutkimusaineistoasi? Vai viittaatko näihin tietoperustan laadinnassa, johdonnossa, johtopäätöksissä tai pohdinnassa?

Jos mainitset raportit tietoperustan laadinnassa, johdonnossa, johtopäätöksissä tai pohdinnassa, silloin ne ilmoitetaan  lähdeluettelossa.

Jos raportit ovat tutkimusaineistoasi, tarvitseeko niitä ilmoittaa lähdeluettelossa?

Raportointiohjeessa neuvotaan, että jos suulliset lähteet ovat tutkimusaineistoa, niitä ei ilmoiteta lähdeluettelossa, vaikka ne olisi litteroitu kirjalliseen muotoon: ”Mikäli haastattelut ovat tutkimusaineistoa, esimerkiksi teemahaastattelu, niitä ei merkitä tietolähteiksi.”

Minun on kysyttävä tätä itseäni viisaammilta joskus…

Mutta voisin kuvitella, että ilmoitat raportit yhtenä osana tutkimusaineistoa ja listaat ne vain siinä yhteydessä (tai listaat ne liitteessä). Jos saat nimet selville opettajan avulla, ilmoita samalla henkilökohtaisena tiedonantona, mutta älä taaskaan lähdeluettelossa. Käännä kirjoittamani suomenkieliset ilmaisut vielä enkuksi:

Raportti 1: Commercial Security Operations Center – Ysoc Business Plan, Objectives and Risk Management. 2018. Course Report in YTCP0400 Cyber Security Exercise, Blue Team. JAMK University of Applied Sciences, Bachelors & Master’s Degree Programmes in Information Technology.

Jäsenet: …. (henkilökohtainen tiedonanto: Sukunimi, Etunimenalkukirjain. 201. Titteli tms. Organisaatio päivämäärä).

Raportti 2: …

Raportti 3: …

Lopuksi

Lukijakunta voi vapaasti kommentoida, jos olen pölhöyksissäni antanut tässä asiassa höpö-höpö-ohjausta 🙂

2018 03/01
Kello 9:26 | By Suvi Perttula | Posted in Kirjoittaminen, Lähdeluettelo, Lähdeviitteet / lähdemerkinnät, Ohjeet, Tekstiviitteet | Tagged , , , , , , , , |

Enkunkielinen viittaus lakiin, jota ei ole vielä käännetty

Olen kyberturvallisuusopiskelija (YAMK), joka on kirjoittamassa englanninkielistä lopputyötä. Työn teoriapohjassa viittaan paljon viranomaisia koskeviin lainsäädäntöihin. Luin blogi kirjoituksen ”Lain käännöksen luvut ja pykälät – chapters and sections”. Se auttoi minua jo paljon eteenpäin.

Ongelmaksi muodostuu lait mitä ei ole käännetty englannin kielelle Finlexsin toimesta. Kuinka viittaan lakeihin joista ei ole tunnettua lyhennettä? Käännänkö lakien nimet itse ja sisältöä?

Toinen kysymys on, että osa valtion lain vaatimista ohjeistuksista on julkaistu vain suomen kielellä. Miten toimin näiden dokumenttien kanssa?

Olen siis kirjoittamassa ketjua auki kuinka usean lain ketju määrittää vastuita. Kun tätä ketjua seuraa pitkään löytyy VAHTI tai Viestintäviraston ohje, joka viimekädessä kertoo kuinka vaatimus tulee täyttää. Mietin myös kuinka paljon voin kääntää joitain vaatimuksia jos se on suomeksi sanatarkka. Toiselta kantilta miettien kuinka väärin on olla suomenkielinen lainaus esim. lain tekstistä?

 

Vastaus lyhyesti:

Tee vaikkapa näin (ns. hatusta vedetty esimerkki), englanninkielistä raportointiohjetta mukaellen:

Act 300/2017. Laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta [Act on Government Situation Centre]. Accessed 2 January 2018. Retrieved from https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170300.

Tai kuten valtioneuvoston oma julkaisu sanoo: ”Jos käännöstä ei löydy, sitä voi kysyä valtioneuvoston kanslian vieraiden kielten yksiköstä (englanti@vnk.fi)”. En tiedä, miten suhtautuvat opiskelijoilta tuleviin pyyntöihin, mutta ei tuossa toisaalta mitenkään rajata kysyjien joukkoa. Ja silloin voi tietty kysyä koko säädöksen käännöstä, ei pelkästään nimen käännöstä, mikä voisi tuottaa suurta hyötyä mahdollisesti monelle muullekin vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelevalle. Jos kysyt, kerrothan, miten asiointi sujui.

 

Vastaus, pidempi versio:

Taustaa

Kyberturvallisuus on yksi JAMKin strategisista vahvuusaloista, joten kysymyksesi on siinäkin mielessä mielenkiintoinen.

Vakiintuneita säädösten suomenkielisiä nimiä voi etsiä Finlexistä tai Edilexistä. Esimerkki suomenkielisestä raportointiohjeesta:

POL 628/1998. Perusopetuslaki. Annettu 21.8.1998. Viim. muutos 19.2.2016. Viitattu 31.8.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

Jo käännetyt säädökset löytyvät Finlexin käännökset -tietokannasta. Esimerkiksi perusopetuslain käännös on Basic Education Act.

Viestintäviraston sivuilla näyttää olevan kyberturvallisuusosio ja myös kokonaisuus, jossa on viestintään liittyvät lait, määräykset ja päätökset. Viestintävirasto pitää myös aiheeseen liittyvää blogia, josta voisin sanoa sen verran, että yleensä asiantuntijablogikirjoitukset kelpaavat opparin lähteeksi monilla aloilla.

VAHTI-toiminnasta eli Valtionhallinnon tieto- ja kyberturvallisuustoiminnasta johtoryhmineen kerrotaan valtiovarainministeriön sivuilla, ja sieltä löytyvät myös VAHTI-ohjeet.

Käännänkö lakien nimet itse, jos valmista käännöstä ei vielä ole?

Koska opiskelet enkunkielisessä tutkinto-ohjelmassa (Cyber Security), noudatat enkunkielistä raportointiohjetta. Joten teksti ja lähdemerkinnät enkuksi.

Jos haluamastasi laista ei ole käännöstä Finlexissä, voit kääntää lain nimen lähdeviitteeseen. Paitsi jos olet pyytänyt valtioneuvoston kansliasta virallisen käännöksen, mikä tietty on suositeltavinta.

Kirjoita lain nimi suomeksi ja sitten perään hakasulkuihin sen käännös. Enkku-rapsaohje Project Reporting Instructions näyttää esimerkkiä suomenkielisen lähteen nimen kääntämisestä, ei tosin lakilähteestä:

Haasio, A. 2009. Johdon assistentin tiedonhankinnan opas [The executive assistant’s guide to information retrieval]. Helsinki: WSOYpro.

Kuinka viittaan lakeihin joista ei ole tunnettua lyhennettä?

Jos kyse olisi suomenkielisestä opparista, lyhenne olisi L niin kuin laki tähän tyyliin:

L 548/2016. Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viitattu 31.8.2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160548.

Mutta miten tuon vastaavan voisi merkitä enkku-opparissa?

Hmm…olisi helpointa kehitellä asiallinen lähdemerkintä-esimerkki, jos tietäisin yhdenkin lain, johon haluat viitata. Kun en sitä tiedä, valitsen arpomalla jonkun, josta ei ole vielä käännöstä.

Aloitan sopivan esimerkin etsinnän tsekkaamalla Finlexin asiasanaston. Kyberturvallisuus ei näytä olevan Finlexissä asiasana – mikä hieman hämmästyttää – mutta esimerkiksi tietoturva, tietoyhteiskunta ja turvallisuusselvitys ovat. Huomaan kuitenkin pääseväni googlettamalla parempiin tuloksiin ihan vaan hakusanoilla finlex ja kyberturvallisuus. Silloin saan hallituksen esityksiä, joista voi napata sitten tarkemmat lakien nimet tai koodit varsinaisiksi hakusanoiksi.

Vuonna 2017 tuli voimaan ainakin laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta. Käytän sitä tässä esimerkkinä, jonka lähdemerkinnän tekisin vaikkapa näin:

Act 300/2017. Laki valtioneuvoston tilannekeskuksesta [Act on Government Situation Centre]. Accessed 2 January 2018. Retrieved from https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170300.

Valtioneuvoston kanslian säädöskäännösoppaan (2017) mukaan yksittäinen lakisäädös käännetään sanaksi act ja asetus sanaksi decree ja lakiehdotus sanaksi bill: Police Act, Act on the Recognition of Professional Qualifications, Decree of the Ministry of the Environment on Foundation Structures ja Government Decree on the Recognition of Professional Qualifications.

Kyseinen laki on niin uusi, ettei sitä ole Finlexin ajatasainen lainsäädäntö -osiossa, varmaan sen vuoksi, ettei siihen ole ehtinyt tulla vielä muutoksia. Viittasin sen vuoksi tässä tapauksessa suoraan alkuperäiseen säädökseen, vaikka muutoin suosin linkkejä ajantasainen-osioon.

Käännänkö lakien sisältöä?

En laittaisi lähdeluettelossa olevaan lähdeviitteeseen kuvausta lain sisällöstä, sillä ajantasainen laki on luotettava lähde. (Monista muuntyyppisistä verkkolähteistä on hyvä laittaa muutaman sanan kuvaus, koska se antaa lukijalle käsityksen lähteen luotettavuudesta.)

Tekstissä toki pitää referoida oleellisten lähteiden sisältöjä.

Osa lain vaatimista ohjeistuksista on julkaistu vain suomen kielellä. Miten toimin näiden dokumenttien kanssa?

Referoi sisältö tekstissä enkuksi, koska opparisi lukijakunta on englanninkielinen.

Mietin, miten itse toimisin kyseisten dokumenttien kanssa. Kenties laittaisin sanatarkan suomenkielisen ilmaisun esimerkiksi alaviitteeseen, jos haluaisin ns. varmistaa selustani.

Tekstiviitteet

Säädöskäännösoppaan mukaisesti toimitaan näin:

Säädöksen osiin viitataan tekstissä seuraavasti: ”chapter 1, section 2, subsec­tion 3, paragraph 4” – – Jos pykälässä on kirjain, esim. ”2a”, numero ja kirjain kirjoitetaan yhteen.

Toisaalta JAMKin englanninkielinen raportointiohje noudattaa APA-viitejärjestelmää. APA-blogissa on tällaisia esimerkkejä, lähdemerkintöjen alkuja:

Family and Medical Leave Act of 1993, 29 U.S.C. §§ 2601–2654 (2006).

U.S. Const. art. I, § 3.

U.S. Const. amend. XIX.

JAMKissa lähdeluettelossa olevaan säädöslähteen lähdemerkintään ei yleensä merkitä sijaintia lähteessä, kuten APAssa tehdään (§ 3, XIX, XVIII).

Sen sijaan tekstissä olevassa tekstiviitteessä tuo tiedon sijaintitieto kerrotaan. Hyväksyisin sijaintitietona sekä säädöskäännösohjeen mukaiset ilmaisut että nuo APAn ohjeistamat, esimerkiksi §3. Tai ”3 §”, kuten suomenkielisessä alkuperäissäädöksessä lukee. ’Pykälä kolme’ kuulostaa omiin korviini tarkemmalta kuin luku 3, joten suosisin sitä, jos mahdollista.

Esimerkki:

Tekstiä tekstiä tekstiä (Act 300/2017, 3 §).

Rellestin muiden muassa näissä julkaisuissa tätä postausta varten

Citing statutes. 2017. Albertan yliopiston kirjastojen verkkosivu. Päiv. 5.12.2017. Viitattu 2.1.2018. https://guides.library.ualberta.ca/apa-citation-style/laws.

How to Cite the U.S. Constitution in APA Style. 2010. Blogikirjoitus 3.6.2010 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2010/06/how-to-cite-the-us-constitution-in-apa-style.html.

How to Cite US Government Documents in MLA, APA Citation Style: Laws/Statutes. 2017. Cornellin yliopiston kirjaston verkkosivu. Viitattu 2.1.2018. http://guides.library.cornell.edu/c.php?g=134360&p=881315.

Introduction to APA Style Legal References. 2013. Blogikirjoitus 7.2.2013 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2013/02/introduction-to-apa-style-legal-references.html.

Lainsäädäntösanasto. 2017. Valtioneuvoston kanslian julkaisu. Viitattu 2.1.2018. http://vnk.fi/documents/10616/343825/Lainsaadantosanasto.pdf/4116fc9d-94b5-47de-ba23-39a5c6f8f94a.

Säädösten kääntäminen englanniksi ja valtiosopimusten suomentaminen. 2017. Valtioneuvoston kanslian julkaisu. Viitattu 2.1.2018. https://www.finlex.fi/data/muut/saadkaan/opas_j09_2017.pdf.

Writing References for Federal Statutes. 2013. Blogikirjoitus 21.2.2013 APA-style blogissa. Viitattu 2.1.2018. http://blog.apastyle.org/apastyle/2013/02/writing-references-for-federal-statutes.html.

Sanastot ja ohjeet. Valtioneuvoston kanslian verkkosivu. Viitattu 2.1.2018. http://vnk.fi/kaannos-ja-kielipalvelut/sanastot.

P.S. APAn blogikirjoituksissa kirjoittajaksi kerrotaan tuttavallisesti Melissa ilman sukunimeä. En alkanut kaivella hänen sukunimeään laajan APA-sivuston uumenista. Kumma, ettei sitä viitsitä ilmoittaa blogissa, joka on auktoriteetiltään lyömätön juuri APA-lähdemerkinnöissä. Sen vuoksi kyseiset lähdemerkinnät on aloitettu julkaisun nimellä. (Luultavasti kyse on Melissa Masonista, mutta kun en voi olla varma, olkoon sitten tuolla tavalla. Lukija kuitenkin pääsee itse kyseiseen lähteeseen, mikä on tärkeintä.)

2016 17/05
Kello 10:36 | By Suvi Perttula | Posted in Kirjoittaminen, Kuviot, Opinnäytetyön rakenne, Taulukot, Tulokset | Tagged , , , , , , |

Ei teoriaa Tulokset-lukuun

Kirjoitan YAMK-opparia englanniksi. Teen tapaustutkimusta, missä tutkin yrityksen asiakirjoja, havainnoin asiakastilanteita ja teen pienen nettikyselyn. Muutama kysymys nousi, enkä saa niihin oikein otetta. Osaisitkohan auttaa?

 ~ Tulokset- ja Pohdinta-osiot. 

Tulokset suositellaan esitettävän ”vain” tuloksina, ilman teoriatietoa, ja pohdintaosioon sitten kerrata tärkeimpiä tuloksia teorian korostamana, onko näin? 

Minullahan ei varsinaisia ”tuloksia” ole, vaan kerään asiakirjoista ja havainnoinneista tärkeitä pointteja, joita kirjaan ylös. Näin ollen tuntuisi oudolta kirjoittaa löytämiäni merkittäviä pointteja ilman minkäänlaisia perusteluja, ja seuraavassa luvussa kirjoittaa ne uudelleen teorian kera. Jos kirjoitan tuloksia ja teoriaa yhdistellen, mikä olisi sopiva otsikko? Nyt otsikkoina ovat ”Results” (jaoteltuna noiden tiedonkeruumenetelmien mukaan) ja ”Discussion”, jossa alaluvut ”Answering to Research Questions” ja ”Suggestions for Future Researches”. 

Vastaus:

Jep, yleensä Tulokset-luvussa esitellään vastaukset tutkimusongelmittain, siis tutkimusasetelman mukaisesti. Keskity niihin, vaikka olisit saanut selville vaikka mitä mielenkiintoista muuta asiaan liittyvää.

Tuloksia havainnollistetaan usein kuvioina, taulukkoina tai esimerkkeinä, jotka on napattu haastatteluista.

Tutki ja kirjoita -oppaassa Hirsjärvi ja kumppanit (2010, 263) toteavat:

Joskus tutkimusselosteissa esiintyy ennen loppulukua käsittelyjakso ”Tulokset ja johtopäätökset”, jolloin jo tässä yhteydessä tulkitaan tuloksia. Vaikka tutkijan onkin syytä eritellä ja yhdistellä tuloksiaan aiemmasta tutkimuksesta ammentamansa perehtyneisyyden silmin, tulososassa ei yleensä vielä verrata tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia muihin tutkimustuloksiin.

Jos tästä voi tehdä jonkun päätelmän, on se luultavasti se, että Tulokset-luvussa kannattaa keskittyä oman tutkimuksen tulosten selostamiseen ja havainnollistamiseen.

Mutta virallinen vastaukseni kysymykseesi on: Parasta on kysyä opparisi ohjaajien näkemys asiasta.

Erityisen suositeltavaa: Lue Jorma Kanasen kommentti tähän kirjoitukseeni.

2015 04/05
Kello 9:46 | By Suvi Perttula | Posted in Lähdeluettelo, Lähdeviitteet / lähdemerkinnät, Tekstiviitteet | Tagged , , , , , , , |

N.d. vai n.d.?

Nyt on epäselvää, kuinka merkitsen lähteen sekä tekstiin että lähdeluetteloon, kun lähteestä puuttuu vuosiluku. Eli tarkoitan merkintää n.d. Asiaan liittyvää ohjeistusta en löytänyt myöskään oppariblogista.

Vastaus:

Suomenkieliset tutkinto-ohjelmat: Pienet ja isot n:t tulevat suomen kielen mukaisesti. Pisteen jälkeen N-kirjain isolla ja muuten pienellä.

Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat: Enkunkielisessä raportointiohjeessa käytetään kyseisen kielialueen perinteiden  mukaisesti koko ajan pienellä kirjaimella alkavaa n.d.-lyhennettä, siis sekä lähdeviitteessä että tekstiviitteessä. Tällainen muutos tapahtui enkku-rapsaohjeen viimeisimmässä isossa päivityksessä vuosi sitten keväällä.

N.d. ja suomenkieliset tutkinto-ohjelmat

Lähdeluettelossa on N.d. ja tekstiviitteessä on n.d.

Raportointiohjeessa kerrotaan näin:

Lähdemerkinnän yleisrakenne on neliosainen:
Kuka – kirjoittaja, tekijä tai suullinen tietolähde – aina henkilö
Milloin – julkaisuvuosi (ellei tiedossa, voidaan käyttää lyhennettä N.d. = no date, tekstiviitteessä n.d.)
Mitä – lähteen nimi tai otsikko
Missä – tiedot julkaisusta, painoksesta, julkaisupaikasta ja kustantajasta, julkaisusarjasta, Internet-osoitteesta jne.

Lähdeluettelo-mallissa on tällaiset esimerkit:
Kekseliäs kasvattaja. N.d. Lastensuojelun keskusliiton ohjeet kasvattajille. Viitattu 15.4.2009. Http://www.alalyolasta.fi/, kasvatusvinkkejä.

Papermaking. N.d. Artikkeli Metso Paper Oy:n sivustolla. Viitattu 16.4.2009. Http://www.metsopaper.com, paper technology, papermaking.

Tekstiviitteinä edelliset ovat (Kekseliäs kasvattaja n.d.) ja (Papermaking n.d.).

 

2015 18/03
Kello 11:30 | By Suvi Perttula | Posted in Kansilehti, Kuvailulehti, Ohjeet | Tagged , , , , , , , , , , , |

Huis, logot pois! – Ja uudet tilalle

Kävin katsomaan JAMKin raportointiohjeita. Siellä on pohjissa vielä vanha logo käytössä. Nykyään JAMKissa on otettu käyttöön selkeä jamk-logo sinisellä printillä. Mitä logoa JAMKin dokumenteissa tulisi käyttää ajatellen opinnäytetyötä? Samaa logoahan tulisi myös käyttää muussa raportoinnissa. Tietojeni mukaan vanhasta logosta on luovuttu. Kiitos.

 Vastaus:

Kiitos palautteestasi.

Aina käytetään niitä mallipohjia, jotka ovat JAMKin opinto-oppaassa tarjolla. Tällä hetkellä käytössä on kansilehti, jossa on uusi logo ylhäällä, mutta vanha liekki-logo alhaalla. Kuvailulehdessä on vanha liekki-logo ylhäällä.

Huomasimme syksyn alussa, että jostain syystä vanhat logot kummittelivat edelleen www-sivuilla olevissa kansilehden ja kuvailulehden mallipohjissa. Meinasimme vaihtaa ne saman tien, mutta sitten useilta opeilta tuli viestiä, että he ovat jo tehneet opinnäytetyön raportointia koskevat oppimateriaalit, ohjeet ja videot.

Sen jälkeen ONT-foorumi teki päätöksen, että kansilehti ja kuvailulehti vaihdetaan vasta lukuvuoden 2015 – 2016 alkaessa. Lukuvuoden vaihde on hyvä taitekohta päivittää tai vaihtaa ohjeistukset, koskivatpa ne mitä tahansa opinnäytetyöhön liittyvää. Käytännössä opinto-oppaassa saattaa kesällä olla tarjolla kansilehti, joka on voimassa 31.7. asti (vanha logo) ja sen vieressä uusi, jota käytetään 1.8. alkaen (uusi logo).

Raportointiohjeen päivitystarpeita käsitellään seuraavassa ONT-foorumissa huhtikuun puolivälissä. Voitte alkaa pommittaa meikää ehdotuksillanne koskien kansilehteä, kuvailulehteä, rapsaohjeen neuvoja tai muuta, mikä liittyy opinnäytetyön raportointiin.

ONT-foorumi = JAMKin opinnäytetyöfoorumi, johon kuuluvat koulutuksen kehittämispäällikkö, koulutusyksiköiden opinnäytetyöryhmien puheenjohtajat ja YAMK-opinnäytetyöryhmän puheenjohtaja sekä kielikeskuksen ja kirjaston edustajat. Sen tehtävänä on koota oppariprosessin kehittämistarpeet ja laatia kehittämisehdotukset seuraavaa lukuvuotta varten.

Lisäys 18.3.15: JAMKin markkinointipalvelut vastaa logosta ja lomakkeiden asemoinnista, ONT-foorumi kansilehden ja kuvailulehden sisällöstä.

2014 16/09
Kello 9:15 | By Suvi Perttula | Posted in Lähdeluettelo, Lähdeviitteet / lähdemerkinnät | Tagged , , , , , , , , , , , , , , , |

Ajantasaisen lain yksittäinen pykälä – mikä vuosiluku?

Jatkoa edelliseen kysymykseen: Miten on, kun itse lain vuosiluku on eri kuin asetuksen (luku3, section 23), johon viittaan. Laitetaanko molempien vuodet näkyviin vai kumman vuosiluku? :

Primary Health Care Act (66/1972) chapter 3., Section 23. (498/2003). Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Viewed 4.9.2014. http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1972/en19720066.pdf

Vastaus:

Yleisperiaate on: laita sen julkaisun vuosiluku, jota tosiasiallisesti käytät.

Nämä lait ja asetukset ovat kuitenkin kimurantimpia.

Kansanterveyslaki on säädetty vuonna 1972. Sen pykäliä on muuteltu eri vuosina toisilla laeilla. Finlexin ajantasaisessa lainsäädännössä nämä kaikki muutokset näkyvät kunkin pykälän vieressä.

Yksittäisistä muutoskohdista on olemassa suomenkielinen versio, johon voi halutessaan sellaisenaan viitata, jos ei halua viitata tuohon kokonaiseen ajantasaiseen kansanterveyslakiin 66/1972. Finlexin käännetyissä säädöksissä on kuitenkin vain tietty versio.

Se, mihin asti lakeja on on seurattu, näkyy lain ”tietokortilta”

66/1972 English
Versions of document
Amendments to the act
Text

Primary Health Care Act
Kansanterveyslaki
Folkhälsolagen

Ministry: Ministry of Social Affairs and Health
Translation completed: 03.01.1999
Availability: Text
Amendments followed up to: 1328/2006
Comment: —

Tässä käännöksessä seurantaa näyttäisi olleen vuoteen 2006 saakka. (Huom! Suomenkielistä Kansanterveyslain alkua on muutettu vielä 2009 ja 2010.)

Lähdeviitteen tekisin julkaisun nimen perusteella näin, suomenkielinen opinnäytetyö:

Primary Health Care Act (66/1972). 2006. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Unofficial translation. Viitattu 4.9.2014. Http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1972/en19720066.pdf.

Enkunkielinen opinnäytetyö:

Primary Health Care Act (66/1972). 2006. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Unofficial translation. Accessed on 4 September 2014. Retrieved from http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1972/en19720066.pdf.

Tuossa julkaisun nimessä on tuo numerokoodi sulkumerkkien sisällä, ei siis ole kirjoitusvirhe.

Katso myös aiemmat kirjoitukset tästä aiheesta:
Miten viittaan rikoslain lukuihin ja pykäliin?

2014 16/09
Kello 8:45 | By Suvi Perttula | Posted in Lähdeluettelo, Lähdeviitteet / lähdemerkinnät, Tekstiviitteet | Tagged , , , , , , , , , , , , , |

Lain käännöksen luvut ja pykälät – chapters and sections

Minulla olisi kysyttävää parista lähdemerkinnästä, joihin en löytänyt vastausta raportointiohjeesta, jos sinulla on aikaa vastata 🙂

Ensinnäkin on tilanne, että olen ottanut laista 2 kohtaa itse tekstiin, luku 2:n section 3 ja section 6. tarvitseeko mainita itse asetuksia/lukuja(sections?) ja niiden otsikoita vai voiko laittaa vain  Act on the Status and Rights of Patients jne.:

L 17.8.1992/785. Act on the Status and Rights of Patients. Chapter 2, Section 6 :Patients’ right to self-determination
+ chapter 2: The rights of patients Section 3 . Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Viewed 4.9.2014. http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1992/en19920785.pdf

Vastaus:
Palkkaa tästä maksetaan, joten ei huolta. Mielelläni vastailen näihin kysymyksiin muiden hommien rinnalla.

Lähdeviite-standardin (SFS 5989, 26) mukaan tekstiviitteeseen merkitään tekijän nimi ja julkistusaika sekä sijainti lähteessä, esimerkiksi sivunumerot. Jos henkilötekijää ei ole, lähdemerkintä tehdään JAMKissa lähteen nimellä.

Tässä tapauksessa voit käyttää joko sivunumeroita, koska niitä julkaisussa näyttää olevan. Täsmällisempi tapa on kuitenkin noiden lukujen ja sectioneiden ilmoittainen. Onko niin, että nuo chapterit ovat lukuja ja sectionit pykäliä?

Tekstiä tekstiä tekstiä (Act on the Status and Rights of Patients, chapter 2, section 3).

Jos chapterille ja sectionille on viralliset lyhenteet, niitä voi käyttää. MOT-sanakirjaston mukaan chapter lyhennetään joko ch. tai chap. Wikipediassa näyttää olevan lyhenne myös sectionille, mutta en laita sitä tähän, koska en löytänyt samaa lyhennettä MOTin enkkusanakirjoista enkä MOT Collins English Dictionary:stäkään. Esimerkiksi yliopistoilla, joissa juristeja koulutetaan, näyttää olevan netissä legal appreviations -hakukoneita.

Lähdeviitteessä lähteen sisällä olevia osioita ei tarvitse erikseen enää ilmoitella. Tässähän ei ole kyseessä mikään monen kirjoittajan yhteisjulkaisu.

Lain ”tietokortilta” selviää, että julkaisua on päivitetty viimeksi 2011, eli kyseisen lain muutoksia on käännöksessä seurattu vuoteen 2011 asti: ”Amendments followed up to: 741/2011”.

Suomenkielisissä koulutusohjelmissa käytetään suomenkielisiä lähdemerkintä-ilmaisuja:

L 17.8.1992/785. 2011. Act on the Status and Rights of Patients. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Viitattu 4.9.2014. Http://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1992/en19920785.pdf.

Englanninkielisissä koulutusohjelmissa noudatetaan Project reporting instructions -ohjetta, eli raportointiohjeen käännöstä:

L 17.8.1992/785. 2011. Act on the Status and Rights of Patients. Ministry of Social Affairs and Health, Finland. Accessed on 4 September 2014. Retrieved from ttp://www.finlex.fi/en/laki/kaannokset/1992/en19920785.pdf.

2014 07/08
Kello 8:04 | By Suvi Perttula | Posted in Kansilehti, Kuvailulehti, Lähdeluettelo, Lähdeviitteet / lähdemerkinnät | Tagged , , , , , , |

Aakkosjärjestykseen, mars!

Uudessa suomenkielisessä opinnäytetyön kuvailulehtipohjassa kummastuttaa se, että työn ohjaaja kirjoitetaan Etunimi Sukunimi, kun taas kaikki muut nimet on Sukunimi, Etunimi -muodossa. Pitäisikö se muuttaa?

Vastaus:
Ei pitäisi, sillä kuvailulehteä on uudistettu ihan tietoisesti.

Suomenkielessä on suora sanajärjestys. Sen takia kaikki mahdollinen, myös työn ohjaajan nimi, kirjoitetaan suoran sanajärjestyksen mukaisesti: Etunimi Sukunimi.

Mutta miksi tekijän nimeä ei sitten kirjoiteta kuvailulehteen suorasti Etunimi Sukunimi -järjestyksessä, vaan käänteisesti ”Sukunimi, Etunimi”?

Perusteena on se, että lähteet järjestetään lähdeluetteloihin sukunimien mukaiseen aakkosjärjestykseen. Jos joku haluaa viitata kyseiseen lähteeseen, hän näkee kuvailulehdestä, mikä on sukunimi ja mikä etunimi. Ja osaa sitten tehdä lähdeviitteen oikein.

Joskushan on vaikea hahmottaa ­– esimerkiksi vieraskielisistä nimistä – mikä henkilön nimestä on sukunimeä ja mikä etunimeä.

Ja auttaahan kuvailulehden tiedot myös muuta aakkostamista, esimerkiksi julkaisujen järjestämistä kirjaston tai kirjakaupan hyllyille, tavallisille tai virtuaalisille.

Kansilehdessä opparin tekijän nimi kirjoitetaan suoran sanajärjestyksen mukaisesti: Etunimi Sukunimi.

2014 16/01
Kello 9:08 | By Suvi Perttula | Posted in Kirjoittaminen, Ohjeet | Tagged , , , , , |

New Project Reporting Instructions

Jason Stevens has now completed the assignment of updating JAMK’s Project Reporting Instructions. They can be accessed online at http://oppimateriaalit.jamk.fi/projectreportinginstructions.

Englanninkielinen raportointiohje on nyt päivitetty, mahtavaa! Se on JAMKin avoimissa oppimateriaaleissa.

Thank you, Jason!

 

 

2013 13/03
Kello 13:08 | By Suvi Perttula | Posted in Lähdeluettelo, Lähteet | Tagged , , |

Dissertation vai väitöskirja?

Miten merkitä edellä olevan lähteen tiedot? Tuleeko kirjoittaa lähteeseen suomeksi vai englanniksi ”Väitöskirja”, jos muut kirjoitettu englanniksi?

Valtonen, K. 2006. Medical problems associated with spinal cord lesions: Impact on functioning. Väitöskirja. Göteborg University.

Vastaus:
Enkunkielisen opparin lähdeluettelo tehdään enkuksi, suomenkielisen suomeksi. Esimerkiksi kaikki täydentävät sanat tulevat sen mukaisesti: Julkaisussa/In, väitöskirja/dissertation jne.

Jos teet suomenkielistä opparia, lähde ilmoitetaan näin:

Valtonen, K. 2006. Medical problems associated with spinal cord lesions: Impact on functioning. Väitöskirja. Göteborg: Göteborg University.

Jos taasen englanninkielistä, niin lähde tuleepi näin:

Valtonen, K. 2006. Medical problems associated with spinal cord lesions: Impact on functioning. Dissertation. Göteborg: Göteborg University.