Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Tag Archives: suomenkieliset tutkinto-ohjelmat

Viitteet kolmeen saksankieliseen lähteeseen

Miten merkitään tekstiin seuraava saksankieliset lähteet?

Asmussen-Clausen, M & Knobel, S (2013). Demenz und Bewegungskompetenz. Leben mit Demenz. In: Stiftung Lebensqualität (Eds.) (2013): Lebensqualität. Die Zeitschrift für Kinaesthetics. Siebnen, Nr. 2: Verlag Lebensqualität. pp 51-53.

Asmussen-Clausen , M. (2003). Bewegungen analysieren- individuell unterstützen. Die Schwester/der Pfleger 42. Jahrg. 3/03. 194-199.

Asmussen-Clausen, M. (2006). Praxisbuch Kinaesthetics. Erfahrungen zur individuellen Bewegungsunterstützung auf Basis der Kinästhetik. München: Jena: Elsevier: Urban und Fischer

Vastaus:

Lähdeviitteet on ehkä löydetty esim. tietokannasta tai lähdeluettelosta. Nyt on siis kysymys lähinnä siitä, miten ne ”käännetään” JAMKin raportointiohjeen mukaisiksi.

Myönnän, että saksan kieli ei ole osaamisaluettani. Opettelin sen alkeet jotain neljännesvuosisata sitten – ja mitäköhän siitä enää muistan?

Mutta hoidan tämän rastin nyt tyylillä ”kysykää mitä haluatte, vastaan mitä sattuu”.

Eka viite ja eka arvaus

Kyseessä lienee artikkeli aikakauslehdessä. Lähdeviite:

Asmussen-Clausen, M. & Knobel, S. 2013. Demenz und Bewegungskompetenz: Leben mit Demenz. Lebensqualität, Die Zeitschrift für Kinaesthetics 2, 51 – 53.

Jos lähde löytyy netistä, lähdeviitteeseen lisätään Viitattu pp.kk.vvvv sekä nettiosoite.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Asmussen-Clausen & Knobel 2013, sivut).

Toka viite

Tutkailin kyseisen lehden hakemistoa netissä. Artikkelin julkaisuvuosi on 2003, vuosikerta 3, numero 42, sivut 194–199. Lähdeviite:

Asmussen-Clausen, M. 2003. Bewegungen analysieren und individuell unterstützen. Die Schwester der Pfleger 3, 42, 194–199.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Asmussen-Clausen 2003, sivut).


Kolkki viite

SwissBib antaa kirjasta tällaiset tiedot:

Praxisbuch Kinaesthetics
Erfahrungen zur individuellen Bewegungsunterstützung auf Basis von Kinästhetik

Authors/Contributors: Maren Asmussen
Place, publisher, year: München Jena : Elsevier, Urban und Fischer, 2006
Physical Description: VIII, 199 S ; Ill
Format: Book
Online Access:
Inhaltsverzeichnis

Lähdeviite voisi tulla näin:

Asmussen, M. 2006. Praxisbuch Kinaesthetics: Erfahrungen zur individuellen Bewegungsunterstützung auf Basis der Kinästhetik. München: Elsevier, Urban und Fischer.

Kustannuspaikoista on pakko kertoa vain ensimmäinen, sen vuoksi jätin Jenan pois.

Virallisesti tekijän nimi näyttää olevan Asmussen-Clausen, mutta kirjan kannessa lukee Asmussen.

Netissä olevan tiedon mukaan julkaisusta on olemassa 2. painos vuodelta 2009.

Tekstiviite: Tekstiä tekstiä tekstiä (Asmussen 2006, sivut).


Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erot lähdemerkinnöissä

Jos opiskelet suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa, lähteen nimessä olevat lukuisat isot alkukirjaimet muutetaan pieniksi, paitsi tietysti ihan ensimmäisen sanan eka kirjain. Kuten tein tokassa lähdeviitteessä.

Huom! Lehden nimi on kuitenkin erisnimi, se kirjoitetaan aina kuten lehti itse sen haluaa kirjoitettavan.

Jos kuitenkin opiskelet vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa ja kirjoitat vieraskielistä opparia, voit kirjoittaa sanat isoilla alkukirjaimilla, perusteena kulttuuriin liittyvät tavat. Tämä konkretisoituu ekassa ja kolmannessa lähdeviitteessä.

N.d. vai n.d.?

Nyt on epäselvää, kuinka merkitsen lähteen sekä tekstiin että lähdeluetteloon, kun lähteestä puuttuu vuosiluku. Eli tarkoitan merkintää n.d. Asiaan liittyvää ohjeistusta en löytänyt myöskään oppariblogista.

Vastaus:

Suomenkieliset tutkinto-ohjelmat: Pienet ja isot n:t tulevat suomen kielen mukaisesti. Pisteen jälkeen N-kirjain isolla ja muuten pienellä.

Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat: Enkunkielisessä raportointiohjeessa käytetään kyseisen kielialueen perinteiden  mukaisesti koko ajan pienellä kirjaimella alkavaa n.d.-lyhennettä, siis sekä lähdeviitteessä että tekstiviitteessä. Tällainen muutos tapahtui enkku-rapsaohjeen viimeisimmässä isossa päivityksessä vuosi sitten keväällä.

N.d. ja suomenkieliset tutkinto-ohjelmat

Lähdeluettelossa on N.d. ja tekstiviitteessä on n.d.

Raportointiohjeessa kerrotaan näin:

Lähdemerkinnän yleisrakenne on neliosainen:
Kuka – kirjoittaja, tekijä tai suullinen tietolähde – aina henkilö
Milloin – julkaisuvuosi (ellei tiedossa, voidaan käyttää lyhennettä N.d. = no date, tekstiviitteessä n.d.)
Mitä – lähteen nimi tai otsikko
Missä – tiedot julkaisusta, painoksesta, julkaisupaikasta ja kustantajasta, julkaisusarjasta, Internet-osoitteesta jne.

Lähdeluettelo-mallissa on tällaiset esimerkit:
Kekseliäs kasvattaja. N.d. Lastensuojelun keskusliiton ohjeet kasvattajille. Viitattu 15.4.2009. Http://www.alalyolasta.fi/, kasvatusvinkkejä.

Papermaking. N.d. Artikkeli Metso Paper Oy:n sivustolla. Viitattu 16.4.2009. Http://www.metsopaper.com, paper technology, papermaking.

Tekstiviitteinä edelliset ovat (Kekseliäs kasvattaja n.d.) ja (Papermaking n.d.).

 

Saako olla saksankielisiä lähteitä?

Olen nyt ymmällä lähdeviitteistä. jamkissa ohjeet on niin suppeat. Onko nuo oikein laitettu, tarviiko tekstin väliin laittaa kaiken aikaa tuo Suhonen ym. jotka ovat siis lähde, josta olen nuo tiedot lukenut: Hoitotiedelehti 2012 vol 24 . Saako olla saksankielistä lähdettä opparissa?

Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro (2012) tutkimuksessa Wright ym. (2007) määrittelevät työhyvinvointia alakäsitteen työtyytyväisyyden kautta. Castle ym (2010) tuovat esille, että aiemmissa tutkimuksissa ikääntyneiden hoitajien hoitotyössä työtyytyväisyys oli alhaista. Kloster (2007) tuo esille ilmiön, jossa vastavalmistuneet hoitajat eivät suunnittele tulevaisuuden työkseen ikääntyneiden hoitotyötä. WHO (2006) tuo esille sen, että saadakseen osaavaa henkilökuntaa täytyy organisaation tarkastella toimintaansa sekä henkilöstön työtyytyväisyyden yhteyttä toisiinsa. Terveydenhuollon toimintaympäristöä ja tuloksellisuutta voidaan arvioida esimerkiksi  henkilöstön työtyytyväisyydellä. Sitä voidaan pitää valttina silloin, kun kilpaillaan osaavasta henkilökunnasta. (Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro 2012, 28-29.)

Vastaus:

Opparissa saa olla erikielisiä lähteitä!

Vieraskielisistä lähteistä saa pisteitä mukavasti opparin arviointivaiheessa. Vitosen arvosanan töissä lähteistä merkittävä osa on vieraskielistä, nelosen töissä osa on vieraskielistä ja kolmosen töissäkin mukana on vieraskielistä kirjallisuutta.

Tekstiviitteen merkintä

Ekalla kerralla tekstissä ilmoitetaan koko litania: (Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro 2012, sivut)
Tai niin kuin kirjoitat: Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro (2012, sivut)

Sen jälkeen riittää ym.-lyhenne: (Suhonen ym. 2012, sivut).

Viittaus toissijaiseen lähteeseen

Asiasta kolmanteen. Mietin, ketkä ovat viitanneet keihin. Ovatko Suhonen ym. viitanneet Wrightiin ynnä muihin? Vai päinvastoin?

Nyt luen tekstin niin, että on ollut Wrightin ynnä muiden tutkimus vuonna 2007 ja siinä tutkimuksessa on viitattu Suhoseen ynnä muihin, joka lähde kuitenkin on vuodelta 2012. Nuo vuosiluvut saavat lukijan epävarmaksi.

Olipa miten päin hyvänsä, pienellä tekstinviilaamisella asia kirkastuu lukijalle nykyistä paremmin.

Lehden numerokin on tärkeä tieto

Mielestäni volyymia (vuosikertaa) tärkeämpi tieto lukijalle on lehden numero. Jos lehti ilmestyy useamman kerran vuodessa, samana vuonna ilmestyneissä on sama volyymi, lehden numero yksilöi lähteen huomattavasti selvemmin. Sekä volyymi että numero ilmoitetaan, jos ovat tiedossa tai helposti löydettävissä. Tietokannoista napattuihin lähdeviitteisiin ne tulevat ihan pyytämättä.

Suomenkielinen koulutusohjelma – suomenkielinen raportointiohje

Tätä asiaa sivuava pontti: Jos opiskelet suomenkielisessä koulutusohjelmassa (tutkinto-ohjelmassa), käytät lähdemerkintöjen tekoon aina suomenkielistä raportointiohjetta. Myös silloin, kun kirjoitat opparisi vaikka enkuksi.