Viitteet kolmeen saksankieliseen lähteeseen

Miten merkitään tekstiin seuraava saksankieliset lähteet? Asmussen-Clausen, M & Knobel, S (2013). Demenz und Bewegungskompetenz. Leben mit Demenz. In: Stiftung Lebensqualität (Eds.) (2013): Lebensqualität. Die Zeitschrift für Kinaesthetics. Siebnen, Nr. 2: Verlag Lebensqualität. pp 51-53. Asmussen-Clausen , M. (2003). Bewegungen analysieren- individuell unterstützen. Die Schwester/der Pfleger 42. Jahrg. 3/03. 194-199. Asmussen-Clausen, M. (2006). Praxisbuch Kinaesthetics. Erfahrungen…

Jatka lukemista

N.d. vai n.d.?

Nyt on epäselvää, kuinka merkitsen lähteen sekä tekstiin että lähdeluetteloon, kun lähteestä puuttuu vuosiluku. Eli tarkoitan merkintää n.d. Asiaan liittyvää ohjeistusta en löytänyt myöskään oppariblogista. Vastaus: Suomenkieliset tutkinto-ohjelmat: Pienet ja isot n:t tulevat suomen kielen mukaisesti. Pisteen jälkeen N-kirjain isolla ja muuten pienellä. Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat: Enkunkielisessä raportointiohjeessa käytetään kyseisen kielialueen perinteiden  mukaisesti koko ajan pienellä kirjaimella…

Jatka lukemista

Saako olla saksankielisiä lähteitä?

Olen nyt ymmällä lähdeviitteistä. jamkissa ohjeet on niin suppeat. Onko nuo oikein laitettu, tarviiko tekstin väliin laittaa kaiken aikaa tuo Suhonen ym. jotka ovat siis lähde, josta olen nuo tiedot lukenut: Hoitotiedelehti 2012 vol 24 . Saako olla saksankielistä lähdettä opparissa? Suhonen, Stolt, Gustafsson, Katajisto & Puro (2012) tutkimuksessa Wright ym. (2007) määrittelevät työhyvinvointia alakäsitteen…

Jatka lukemista